Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22438

Hankkeen nimi: Smart Event Managers

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2454377-1

Jakeluosoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: 013260600

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.karelia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503116314

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun selvityksen (Wirén, Westerholm & Liikamaa 2020) mukaan koronarajoitukset ovat vaikuttaneet kielteisesti lähes kaikkien tapahtuma-alan toimijoiden liikevaihtoon, ja yritykset arvioivat kiellon ja rajoitusten vähentävän liikevaihtoa noin 79 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tapahtumateollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto on vuonna 2019 ylittänyt Suomessa kaksi miljardia euroa ja tapahtumateollisuudessa työskentelevien ammattimaisten toimijoiden määrä on tuolloin ollut 2 500–3 000. Tapahtumateollisuus ry:n mukaan tapahtumateollisuudessa toimii noin 3 200 yritystä. Ne tarjoavat vuosittain noin 20 000 kokoaikaista ja 175 000 tilapäistä työpaikkaa tapahtumien järjestämistehtävissä. Järjestön jäsenkyselyssä lokakuussa 2020 kävi ilmi, että 94 % alan yrityksistä tekee vuodelle 2020 tappiollisen tilinpäätöksen, useimmiten merkittävästi tappiollisen, ja jopa kahden tuhannen yrityksen toiminta uhkaa loppua lähiaikoina.

Tapahtumajärjestäminen on kohdannut muitakin haasteita ja muutospaineita. Näitä ovat mm. lainsäädännön muutokset ja tiukentuvat viranomaismääräykset (esim. talkootyö, GDPR, tietosuoja, saavutettavuus), tapahtumaturvallisuus, digitaalisen teknologian monipuolinen yleistyminen tapahtumajärjestämisen eri alueilla, sähköisen viestinnän korostuminen, uusien mediakanavien käyttöönotto sekä uudenlaisten tapahtuma-analytiikoiden yleistyminen tapahtumien suunnittelussa ja johtamisessa. Järjestäjiltä edellytetään uudenlaista osaamista, uutta ajattelua ja uusia toimintamalleja. Toimijoiden kouluttamista kaivataan kipeästi. Smart Event Managers -koulutus vastaa tapahtumajärjestämisen kentän kriisiytyneeseen nykytilanteeseen sekä sen kehitys- ja toipumispaineisiin.

Smart Event Managers -koulutus tukee tapahtumajärjestämisen ammattilaistumiskehitystä, paikkaa laajamittaista osaamisvajetta järjestäjäorganisaatioissa, systematisoi ja vakiinnuttaa ammattilaisen tapahtumajärjestämisen kompetenssiprofiileita, toimii tapahtumien kehittämisen avoimena innovaatioalustana, tukee yrittäjyyteen perustuvien toimintamuotojen kehittämistä sekä tarjoaa yhteistyöverkostoja osallisten tarpeisiin. Samalla tuetaan tapahtuma-ammattilaisten kansainvälistymistä ja kehitetään siihen uusia toimintamalleja.

Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan Smart Event Managers -koulutuskokonaisuudet:
- Tapahtumajärjestämisen perusteet 5 op
- Tapahtuman toteuttaminen 10 op
- Tapahtumatalous 10 op
- Tiedolla johtaminen 20 op
- Tapahtumamuotoilu, innovaatiot ja pilotoinnit 15 op

Koulutuskokonaisuudet koostuvat eri laajuisista opintojaksoista, jotka laajentavat ja systematisoivat kunkin koulutuskokonaisuuden sisältöjä. Koulutukset ovat osallistujille maksuttomia, mutta joihinkin opintojaksoihin voi liittyä maksullisia osia. Myös nämä opintojaksot on mahdollista suorittaa vaihtoehtoisin tavoin ilman kustannuksia. Koulutukset toteutetaan monimuotoisesti ja niiden suorittaminen on mahdollista työn ohessa.

Hankkeen tuloksena pilotoitu koulutuskokonaisuus tukee tapahtumajärjestämisen ammattilaistumiskehitystä sekä yhtenäistää sirpaloitunutta alan osaamistarvetta. Hankkeen tuloksena syntyy nykyaikaisia verkko-oppimisympäristöjä ja opiskelumuotoja. Luentojen oheen ja sijaan tuodaan sähköisiä opiskeluaineistoja, työpajoja, vierailijoita, työssäoppimista (blended work), vierailuja, sparrausrinkejä (esim. rahoitushakemusten tekoon), mentoreita ja vertaisverkostoja.

Smart Event Managers -pilotista syntyy jatkuvan oppimisen kokonaisuus, jota voidaan tarjota työelämälle myös jatkossa. Hankkeen tuloksena alan työntekijöiden osaaminen laajenee, työmarkkinoilla pysyminen vahvistuu, alan yritysten kilpailukyky kasvaa ja toimijat verkostoituvat keskenään.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Smart Event Managers -koulutus suunnataan tapahtuma-ammattilaisten ja tapahtumia päätoimisen kaltaisesti järjestävien yhdistys- ja kuntatoimijoiden suuntaan. Erityinen koulutettavien kohderyhmä ovat nykyisessä kriisitilanteessa työttömäksi joutuneet tai lomautetut tapahtuma-alan ammattilaiset. Koulutus tähtää erityisesti koulutettavien osaamisen edelleen kehittämiseen, systematisoimiseen ja ammattimaistamiseen sekä koulutettavien omien tapahtumien kehittämiseen ja niiden liiketoiminnan parantamiseen.

- seurat
- yhdistykset
- kuntien henkilöstö
- yritykset
- kehittämisyhtiöt
- freelancerit
- työttömät ja lomautetut tapahtuma-alan ammattilaiset (käyty keskustelu TE-palveluiden kanssa)

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Valtakunnalliset tapahtuma-alan etujärjestöt
- Koulutusorganisaatiot
- Tapahtumien yleisöt
- Tapahtumiin palveluita tarjoavat yritykset
- Matkailun kehittämisyhtiöt ja matkailupalveluita tarjoavat yritykset maakunnassa

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 491 496

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 107 675

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 614 370

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 134 594

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Liperi, Rääkkylä, Nurmes, Polvijärvi, Kontiolahti, Valtimo, Outokumpu, Lieksa, Joensuu, Tohmajärvi, Kitee, Juuka, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 60

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 125

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Music Finland, Ilona Rimpilän esiselvitys: musiikkitoimiala (musiikkialan järjestöt, yritykset, orkesterit, festivaaliorganisaatiot sekä korkeakoulutus) näyttäytyy varsin miesvaltaisena. Esiselvitys osoittaa, että erityisesti musiikkialan yritysten ja yhdistysten hallitusten jäsenet sekä ylintä päätäntävaltaa käyttävät johtajat ovat pääosin miehiä. Työllistävyyden osalta sukupuolijakauma on suhteellisen tasainen: alan työpaikoista hieman yli 40 prosenttia on naisten hallussa. Ainoa naisvaltainen sektori on festivaaliorganisaatiot, joiden pysyvistä työntekijöistä naisia oli vajaat 60 prosenttia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa huomioidaan mukaan tulevien toimijoiden erilaiset lähtökohdat myös sukupuolinäkökulmasta. Hankkeen sisältö pyritään luomaan sukupuolen näkökulmasta osallistavaksi, moninaiseksi ja kiinnostavaksi kokonaisuudeksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei merkitystä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 2
Hankkeessa edistetään sähköisten ja vähähiilisten digitaalisten välineiden käyttöä. Hankkeessa käytetään myös keskeisesti etä- ja verkkotyöskentelyä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei merkitystä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei merkitystä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei merkitystä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Hanke edistää tapahtumaosaamisen näkökulmasta materiaaliresurssien ekotehokasta käyttöä ja kiertotaloutta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Energiaomavaraiset tapahtumat -teema nostetaan esiin erit. kestävän kehityksen osaamiseen liittyvässä työpaketissa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 7
Hankkeella vaikutetaan suoraan ja välillisesti nimenomaan alueen elinkeinoelämään kehittämällä alueen tapahtumia ja osaamista, innovoimalla uudenlaisia palveluita, edistämällä yrittäjyyttä sekä toimijaverkostoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 8
Hankkeella vaikutetaan vahvasti alueen elinkeinoelämän aineettomiin, osaamisen perustuvien ja digitaalisesti tuotettavien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen ja IPR-hallinnan osaamiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Vähähiilisten toimintamallien käyttöönottoa tapahtumiin liittyvässä liikkumisessa ja logistiikassa edistetään myös digitaalisen teknologian avulla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 8
Hanke edistää alueellista yhdenvertaisuutta antamalla myös syrjäisimmille alueille mahdollisuuden liiketoimintaan. Tapahtumat lisäävät alueiden elinvoimaa ja kiinnostavuutta sekä osallistavat alueen ihmisiä. Aktiivinen ja kehittyvä tapahtumatoiminta lisää yleistä hyvinvointia ja edistää taloudellista kehitystä.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke edistää maakunnallisesti sosiaalista tasa-arvoa ja erilaisten ryhmien osallisuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Hanke tukee suoraan alueellista elinvoimaisuutta ja paikallisen kulttuurin hyödyntämistä elinkeinotoiminnassa. Hanke edistää tapahtumien moniarvoisuutta ja monimuotoisuutta, saavutettavuutta, toimijoiden ja yleisöjen vuoropuhelua sekä tapahtumayleisöjen yhdenvertaista kohtelua parantavia toimintamalleja.
Kulttuuriympäristö 4 4
Tapahtumaosaamisella on merkitystä eri kulttuuriympäristöjen hyödyntämiseen ja tunnistamiseen osana alan liiketoimintaa.
Ympäristöosaaminen 6 6
Hankkeen toimissa huomioidaan ympäristöosaaminen osana kokonaisvaltaista liiketoiminnan kehittämistä. Koulutettavien ympäristöosaamisen kehittäminen on erityinen koulutusteema.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-