Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22439

Hankkeen nimi: Sosiokultuurinen ohjaus ja innostaminen - SOI

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 31.5.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Yliopistonkatu 36

Puhelinnumero: 029 446 5000

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Vappu Myllärinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: vappu.myllarinen(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504731123

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tässä hankkeessa kehitetään, kokeillaan ja tarjotaan nuorille sosiokulttuuriseen innostamiseen perustuvia uudenlaisia toimintamalleja. Niiden avulla kehitetään nuorten elämän- ja arjenhallintataitoja ja tuetaan opinnoissa etenemistä ja työelämään siirtymistä. Lisäksi tavoittena on kehittää, vahvistaa ja syventää niiden ammattilaisten tietotaitoja ja osaamista, jotka työskentelevät nuorten kanssa kasvatuksen ja ohjauksen eri tehtävissä. Hankkeessa tarjotaan ammattilaisille konkreettisia taide- ja elämyspedagogisia työvälineitä ja menetelmiä, jotka auttavat heitä tukemaan ja kohtaamaan nuoria alati muuttuvan maailman haasteissa.

Toimenpiteinä hankkeessa järjestetään valmennuksia sekä nuorille että nuorten kanssa toimiville ammattilaisille sekä tuotetaan tietoa toimenpiteiden vaikutuksista. Hankkeen toimenpiteet sijoittuvat nuorten elämässä tärkeisiin oppimisen kohtiin ja nivelvaiheisiin, joissa tarvitaan rohkeutta edetä uusiin paikkoihin.

Taide -ja elämyspedagogiikka hyödyntävien valmennusten tuloksena saadaan aikaan nuoria voimauttavia, kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäviä ja omien resurssien tunnistamista edesauttavia toimintatapoja. Toiminnan myötä nuoret saavat kokemuksia siitä, että jokainen heistä on hyvä ja arvokas ja, että heillä on kullakin omat vahvuutensa, joita he voivat hyödyntää yhteiskunnan tasavertaisena jäsenenä. Nuorten kanssa toimivat ammattilaiset saavat uudenlaisia ohjauksen keinoja nuorten kanssa tehtävään työhön ja heidän työotteensa on vahvistuu ja monipuolistuu. Hankkeen vaikutuksesta ammattilaisten tiedot, taidot ja kokemus elämyspedagogiikasta, taidepedagogiikasta ja kokemuksellisesta oppimisesta syventyvät ja heillä on enemmän osaamista soveltaa oppimaansa osana omaa työtään omien kohderyhmiensä kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmää on Etelä-Karjalalassa asuvat nuoret 18-25-vuotiaat henkilöt. Hankkeen toimenpiteisiin voi osallistua opiskelijana ja opintojen siirtymävaiheessa olevat nuoret. Hankkeen toimenpiteitä suunnataan myös nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Nuorten kanssa toimivat opettajat, nuorisotyöntekijät, opot, kuraattorit ja muut ammattilaiset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 193 892

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 188 425

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 232 288

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 225 738

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Savitaipale, Lemi, Rautjärvi, Luumäki, Taipalsaari, Ruokolahti, Imatra, Lappeenranta, Parikkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmistelijat ovat hanketta suunnitellessaan tehneet toimintaympäristöanalyysin sukupuolinäkökulmasta. Sukupuolinäkökulmasta ja tasa-arvontoteutumisesta hankkeen kohdealueella on hankittu tietoa aiempien tutkimusten ja hankkeiden pohjalta. Tämän tiedon pohjalta on tehty konkreettinen arviointi ratkaistavasta ongelmasta, toiminta-alueesta, tavoitteesta ja kohderyhmistä sukupuolinäkökulmasta ja tasa-arvon kannalta. Valmistelussa on huomioitu, että esimerkiksi koulupudokkaista suurin osa on miehiä sekä palveluihin ohjautuvista tukea tarvitsevista nuorista vähemmistö on miehiä. Ammattilaisissa taas korostuu naistyöntekijöiden osuus.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet on laadittu ottaen huomioon sukupuolen merkitys. Hankkeessa ei ymmärretä stereotyyppisesti nuorisoa yhtenä homogeenisena massana vaan heterogeenisena yksilöiden joukkona. Hankkeessa arvioidaan toimintojen vaikutuksia eri sukupuolten kannalta sekä toteutetaan
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on auttaa nuoria etenemään opinnoissaan ja kiinnittymään työelämään Hankkeen tavoite on nuorten osallisuuden ja toimintakyvyn parantaminen luonto- ja taidemenetelmin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 9
Ei vaikutusta
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 8
Hankkeessa tuotetaan hyvinvointia lisääviä toimintamalleja nuorten ohjaamiseen. Toimintamalleista tuotetaan tietoa ja niitä integroidaan olemassa oleviin palveluihin tukien täten palveluiden kehittämisetä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen kohderyhmän hyvinvointi kohenee, kun heille tarjotaan tukea ja ohjausta kokonaisvaltaisesti. Hankkeen osallistujien hyvinvointi kohenee myös sitä kautta, että toimenpiteillä on voitu vahvistaa itsetuntoa ja minäpystyvyyden kokemusta. Nuoret ovat saaneet kokemukset itsestään toimivina ja osallistuvina yhteiskunnan jäseninä.
Tasa-arvon edistäminen 8 7
Toimenpiteet edistävät tasa-arvoa tuomalla nuorten ulottuville sukupuolesta tai taustasta riippumatta lisää heidän osallisuuttaan parantavia toimintatapoja.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke tuo toiminta-alueelleen uudenlaisia menetelmiä ja toimintatapoja, jotka tarjoavat yhdenvertaisen mahdollisuuden osallistua taustasta riippumatta.
Kulttuuriympäristö 8 8
Kulttuuriympäristö monipuolistuu ja rikastuu hankkeen erilaisissa toimenpiteissä syntyneiden tuotosten kautta sekä toimintatapojen laajentuessa osaksi nuorten kanssa työskentelyä. Nuorilla on ollut aiempaa enemmän mahdollisuuksia osallistua erilaisiin taide- ja kulttuurilähtöisiin menetelmiin.
Ympäristöosaaminen 8 8
Hankkeen toimenpiteet vievät nuoria luontoon ja auttavat toimimaan luonnossa sekä ottamaan huomioon erilaiset arvokkaat ympäristöt.

9 Loppuraportin tiivistelmä

SOI loi ja pilotoi elämys- ja taidepedagogiikkaan nojaavia toteutuksia nuorten ohjauksen tueksi. Luontoympäristössä ja/tai taiteen kautta toteutetut työpajat, joissa luovia menetelmiä testattiin, kulkivat hankkeessamme kahta polkua. Toiseen osallistuivat nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset, ja toiseen heidän ohjattavansa. Ammattilaisten rooli oli opetella taide- ja elämyspedagogisia menetelmiä, mutta nuorten tavoin he olivat myös kokijoita. Hankkeen kesällä ilmestyvässä loppujulkaisussa ("Vapaa tila" - esimerkkejä luovien menetelmien käytöstä nuorten ohjauksessa, Theseus) esitellään hankkeen kokemukset/tulokset muodossa, joka toimii apuna kenelle tahansa, joka haluaa työssään käyttää luovia menetelmiä. Hankkeen toteutukset toimivat esimerkkinä ja inspiraationa ja niitä varioimalla ja vaatimustasoa vaihdellen, kuka tahansa luovista menetelmistä kiinnostunut voi suunnitella omiin tarpeisiin sopivaa toimintaa.
Nuorten ohjauksen parissa työskentelevät ammattilaiset olivat mukana lähes koko hankkeen keston ajan. He olivat suunnittelemassa ja arvioimassa toimintaa ja he osallistuivat omalle Repoveden luontoretkelleen sekä ammattilaisten taidetyöpajaan. Heille räätälöitiin myös oma webinaarinsa, jossa luovaa toimintaa ohjauksessa tarkasteltiin useasta eri näkökulmasta.
Hankkeen toinen luontoretki (myös Repoveden kansallispuiston maisemissa) oli nuorille suunnattu. Myös kolmas retki oli suunniteltuna, mutta se ei toteutunut kovista yrityksistä huolimatta. Nuorten kanssa toteutettiin myös neljä erillistä taidetyöpajaa, joita edelsi inspiraationa toimiva webinaari luovuudesta. Taidetyöpajoissa käytettiin kuva- sekä korutaiteen menetelmiä. Joutsenon opistolla toteutettiin kolmiosainen ympäristötaiteen työpaja, joka noudatteli puhtaimmillaan sosiokulttuurisen innostamisen tematiikkaa, ja joka toi iloa sekä nuorille että koko opistolle.
Hankkeeseen osallistui kaksi oppilaitosta, jotka hyödyntävät oppimaansa eri tavoin. Joutsenon opisto suunnitteli hankkeen innoittamana kokonaan uuden opintolinjan, joka aloittaa syyslukukaudella 2023. Edetään ekoina -linjalla käytetään kokemuksellisen oppimisen ja elämyspedagogiikan menetelmiä. Elämyspedagogiikan käyttöä on myös jo testattu henkilöstön kehittämispäivinä. Joutsenon opiston nuorille toteutettu ympäristötaiteen työpaja oli sen verran positiivinen kokemus, että opisto jatkaa yhteistyötä työpajasarjan toteuttaneen taiteilijan kanssa. Opisto on myös alkanut suunnitella ja fasilitoida ohjausta ja muuta toimintaansa koulun lähiympäristöä hyödyntäen. Yksi hanketiimin tavoitteista oli, että ohjaustilanteita vietäisiin pois luokkahuoneista.
Kimpisen lukio on alkanut tarkastella pirstaleista oppilaanohjauksen prosessia uudella tavoin tehdä pitkän aikavälin suunnitelmia uusien opiskelijoiden aloittaessa, niin että luovia menetelmiä voi suunnitelmallisesti käyttää koko oppilaanohjauksen prosessin ajan.
Mukana ollut lukio myös miettii miten kuvataiteen opetusta voisi entistä paremmin hyödyntää osana oppilaanohjausta. Koulun kuvataiteen opettaja osallistui hankkeen taidetyöpajaan ja jatkotoimenpiteiden suunnitteluun yhdessä opinnonohjaajien kanssa.
Molemmat koulut jatkanevat myös yhteistyön tekemistä LAB ammattikorkeakoulun sekä toistensa kanssa.
Hankkeen välittömänä tuloksena tuotimme hyvinvointia (kulttuuri- ja luontohyvinvointi) erilaisiin toimenpiteisiin osallistuneille nuorille sekä aikuisille.