Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22441

Hankkeen nimi: Venda – uutta suuntaa mereltä

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 30.4.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Valo-Valmennusyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 2797994-1

Jakeluosoite: Hatanpään Valtatie 34E

Puhelinnumero: 505299675

Postinumero: 33100

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.valo-valmennus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maija Schellhammer-Tuominen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maija.schellhammer-tuominen(at)valo-valmennus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503037659

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on nuorten aikuisten sosiaalisen osallisuuden, toimintakyvyn sekä koulutus- ja työelämävalmiuksien vahvistaminen merivalmennuksen ja seikkailupedagogiikan sekä riittävän ohjauksellisen tuen menetelmin.

Hankkeen kohderyhmään kuuluvat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat yli 18-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset, joiden elämäntilanne on erityisen haastava kasautuneiden ongelmien tai koronan aiheuttamien elämäntilanteen muutosten vuoksi. Kohderyhmässä huomioidaan myös vähemmistöryhmät, joilla on erityisen suuri riski jäädä omaehtoisen yhteisöllisen toiminnan ulkopuolelle.

Haettavassa hankkeessa hyödynnetään ja kehitetään edelleen yhteisöllisen merivalmennuksen menetelmää, jossa keskeisenä tavoitteena on lisätä osallistujien minäpystyvyyden tunnetta ja vahvistaa uskoa omiin kykyihin. Hankkeessa tunnistetaan opiskeluvalmiuksien ja työelämän kannalta olennaisia elinikäisen oppimisen taitoja sekä työelämässä tarvittavia metataitoja, jotka antavat vahvan pohjan oman uran suunnittelulle ja jatkopolulle kohti koulutusta ja työelämää. Menetelmällisesti merivalmennuksessa keskeisiä elementtejä ovat vastuullisuus, vuorovaikutus ja yhteistyö, jotka ovat edellytyksiä merellä tapahtuvan toiminnan onnistumiseen. Merivalmennuksen rinnalla kulkee ympärivuotinen seikkailukasvatuksellinen ryhmätoiminta. Kohderyhmällä on korostuneen heikko usko omiin kykyihin ja moni alisuoriutuu suhteessa omiin kykyihin. Toiminta tarjoaa mahdollisuuden osallistujalle kokemuksesta oman toiminnan merkityksellisyydestä osana ryhmää.

Hankkeessa kytketään vapaaehtoinen, yhteisöllinen ja osallisuutta tukeva toiminnallisuus kiinteästi ammatilliseen toimintakyvyn arviointiin ja yksilölliseen osaamisen tunnistamiseen ja urasuunnitteluun, jonka tuloksena osallistujan toiminnalliset ja taidolliset vahvuudet nostetaan näkyviksi nuorelle itselleen ja samanaikaisesti tuetaan oman tulevaisuuden suunnittelua ja rakentamista konkreettisin askelin varmistaen riittävän yksilöllisen tuen.

Hankkeen aikana tehdään näkyväksi ja kuvataan opinnoissa ja työelämässä tarvittavia elinikäisen oppimisen taitoja ja työelämän metataitoja, joita vahvistamalla osallistujien kyky ja mahdollisuudet kiinnittyä opintoihin ja työelämään paranevat.

Hankkeessa:
1. kehitetään ammattilaisten ja vertaisohjaajien työhön perustuvaa yhteisöllisen merivalmennuksen menetelmää sekä ympärivuotista seikkailupedagogista toimintaa, joiden avulla nuorten omaehtoinen osallisuus vahvistuu ja toimintakyky paranee
2. luodaan koulutus- ja työelämäosallisuutta tukeva toimintatapa, jossa osallistujien aikaisempi osaaminen tehdään näkyväksi ja osallistujalle tarjotaan mahdollisuuksia tutustua kynnyksettömästi ja käytännönläheisesti eri aloihin ja ammatteihin voidakseen tehdä omaa uraa koskevia suunnitelmia
3. arvioidaan toiminnan vaikutuksia ja kuvataan nuorten osallisuutta tukeva toimintamalli sekä toteutetaan nuorilähtöistä viestintää toiminnasta ja sen vaikutuksista

Osallistujat muodostavat vertaistuellisen yhteisön, joka tukee osallistujien toimintakyvyn ylläpitämistä ja vähentää yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta. Toimintaan osallistuneiden nuorten sosiaalinen piiri laajenee, pystyvyyden tunne ja halu vaikuttaa oman elämän suuntaan kasvaa. Ympärivuotinen, vertaistuellinen yhteisö toimii kannattelevana elementtinä syrjäytymisvaarassa olevan nuoren elämän nivelvaiheissa. Yhteisön toimintaan osallistuvien nuorten koettu hyvinvointi kasvaa ja he kokevat kuuluvansa johonkin. Osallistujat saavat toiminnasta vertaistuellisen yhteisön, kavereita sekä mielekästä ja osaamista lisäävää tekemistä, joka tukee oman tulevaisuuden suunnittelua sekä koulutukseen ja työhön kiinnittymistä.

Hankkeen tuloksena syntyy merivalmennusta ja seikkailullista ryhmätoimintaa, vertaisuutta ja nuorta lähellä olevaa, ammattimaista ohjausta yhdistävä toimintamalli, jota voidaan hyödyntää laajemmin kohderyhmälle suunnatussa toiminnassa ja edelleen kehittää hyödynnettäväksi eri kohderyhmien kanssa työskenneltäessä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat yli 18 -vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset. Kohderyhmässä huomioidaan erityisesti ne nuoret, joilla on kasautuneita haasteita, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmia, itsenäisen asumisen haasteita, taloudellisia vaikeuksia ja jotka ovat jääneet yhteisöllisen toiminnan, kuten ohjatun vapaa-ajan ja harrastusten ulkopuolelle. Kohderyhmässä huomioidaan myös vähemmistöryhmät, joilla on erityisen suuri riski jäädä omaehtoisen yhteisöllisen toiminnan ulkopuolelle.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat kohderyhmän kanssa työskentelevät ammattilaiset, jotka voivat hyödyntää hankkeessa kehitettyjä menetelmiä omassa työssään sekä ohjata kohderyhmään kuuluvia toiminnan piiriin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 372 168

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 345 163

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 372 168

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 345 163

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Vantaa, Espoo, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmistelussa on tunnistettu palvelutarpeita sukupuolinäkökulmasta. Kohderyhmässä on enemmän miehiä, kun naisia ja nuoret miehet jäävät naisia useammin koulutuksen, työn ja oikea-aikaisten palveluiden ulkopuolelle. Naisten osuus palveluissa on kuitenkin usein suurempi, koska naiset löytävät ja sitoutuvat jonkin verran paremmin tarjolla oleviin palveluihin. Hankkeessa tavoitteena on löytää ja tunnistaa toimintatapoja, joilla voidaan yksilöllisesti vaikuttaa palveluihin sitoutumiseen ja keskeyttämisen vähentämiseen sukupuolesta riippumatta. Hankkeen taustalla on myös tutkimustietoa koulutuksen ja työelämän vahvasta sukupuolittumisesta ja sen pohjalta hankkeen tavoitteena on edistää tasa-arvoisen koulutus- ja työelämänäkemyksen kehittymistä. Aikaisempien koulukokemusten ja niiden kautta muodostuneen itsetunnon vaikutukset ovat merkittävät oppimisessa, siksi osallistujien yksilöllisten vahvuuksien tukeminen alisuoriutumisen torjunnassa on keskeistä. Hankkeessa huomioidaan miesten palveluiden ulkopuolelle jääminen erityisenä kehittämistehtävänä siten, että tavoitellaan miesten ja naisten melko tasamääräistä osallistumista pilotteihin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteisiin haetaan eri sukupuolten ja mahdollisimman monien erityisryhmien edustajia, jotta kehitettävä toimintamalli vastaisi mahdollisimman monenlaisiin erityisen tuen tarpeisiin. Yhteisöllisen toiminnan rikkautena nähdään mahdollisimman heterogeeninen osallistujajoukko, joka ei erittele toimintaan osallistumista sukupuolinäkökulmasta. Purjehdus ja seikkailulliset menetelmät nähdään kuitenkin sellaisina, joihin myös miesten on helppo kiinnittyä niiden toiminnallisuuden vuoksi. Hankkeen keskeinen tavoite on palveluiden ja koulutuksen saatavuuden tasa-arvoinen lisääminen ja erityisesti koulutuksen ulkopuolelle jääville miehille soveltuvien toimintamallien kehittäminen. Sukupuolinäkökulman arviointi liitetään hankkeessa erityisesti toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ja uravalintojen tukemiseen yksilöllisten tavoitteiden mukaan sukupuolittuneillakin aloilla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 3
Hankkeessa käytetään keskeisenä menetelmänä luontoa ja lisätään osallistujien tietoa ja ymmärrystä luonnosta ja siten vaikutetaan osallistujien kykyyn tehdä omassa elämässään luonnon kannalta kestäviä valintoja
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
Hankkeessa lisätään osallistujien tietoa ja ymmärrystä ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä vaikuttamisen keinoista. Hankkeen toiminnassa huomioidaan ilmastoon liittyvät asiat ja tehdään valinnat ilmastoystävällisyys huomioiden
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Hankkeen toiminnalla lisätään tietoa ja osaamista liittyen kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon moninaisuuteen sekä toiminnalla pyritään vaalimaan monimuotoista luontoympäristöä
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 2
Hankkeen vaikutukset pinta- ja pohjavesiin ovat vähäiset. Hankkeessa voidaan lisätä kiinnostusta ja tietoa osallistujien vaikutusmahdollisuuksista
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hankkeessa minimoidaan syntyvän jätteen määrä ja käytetään materiaaleja ja tarvikkeita tehokkaasti suosien kierrätystä
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Hankkeessa lisätään tietoutta uusiutuvista energiamuodoista ja niiden ympäristövaikutuksista
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 6
Hanke tuottaa nuorten osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä lisäävää toimintaa, joka lisää hyvinvoivan ja toimintakykyisen työvoiman saatavuutta alueilla pitkällä aikavälillä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 4
Hankkeen tavoitteena on kehittää aineettomia palveluita ja toimintatapoja. Välillisesti hankkeessa lisätään hyvinvointiosaamista, jonka kautta kokemuksellinen osaaminen aineettomista palveluista kehittyy
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Hankkeessa huomioidaan taloudellisesti ja ekologisesti kestävä liikkuminen. Suositaan liikkumista julkisilla kulkuneuvoilla tai yhteiskyydillä. Välillisesti vaikutetaan osallistujien tietoisuuteen omien valintojen vaikutuksista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen pääasiallinen tavoite on edistää haavoittuvimmassa asemassa olevien hyvinvointia ja kehittää hyvinvointia lisääviä menetelmiä ja toimintatapoja.
Tasa-arvon edistäminen 7 6
Hankkeessa edistetään tasa-arvoisia osallistumismahdollisuuksia ja tehdään näkyväksi tasa-arvon kannalta haastavia yhteiskunnallisia rakenteita. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon hankkeen kaikissa vaiheissa, ja sukupuolten välistä tasa-arvoa pyritään edistämään. Käytännön toteutuksessa otetaan huomioon sukupuolten erityisyys ja erilaiset sukupuoli-identiteetit. Samalla pyritään purkamaan perinteisiä sukupuolikäsityksiä ja tukemaan sukupuolelle ei tyypillisiä koulutus- ja uravalintoja. Välillinen vaikutus: Hankkeeseen osallistuvien palveluverkoston ammattilaisten tietoisuus sukupuolten erityisyydestä lisääntyy, mikä kannustaa heitä ottamaan sen huomioon muussakin toiminnassa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 4
Hankkeen tavoitteena on lisätä haavoittuvimmassa asemassa olevien osallisuutta ja toimintakykyä, jonka kautta osallistumismahdollisuudet yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen toimintaan lisääntyvät. Toiminnassa huomioidaan eri kulttuureista tulevat yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien turvaamiseksi
Kulttuuriympäristö 2 4
Hankkeen vaikutukset kulttuuriympäristöön liittyvät ensisijaisesti luonnon kulttuuriympäristöihin tutustumiseen ja vaalimiseen.
Ympäristöosaaminen 7 7
Hankkeessa edistetään osallistujien ympäristöosaamista ja ympäristötietoisuutta sekä toiminnalla vaikutetaan ympäristön hyvinvointiin

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kaksivuotinen Venda-hanke tarjosi uudenlaisia näköaloja ja inspiraatiota vaikeassa elämäntilanteessa oleville pääkaupunkiseudulla asuville nuorille. Hankkeen tulokset antavat viitteitä siitä, että merellinen ympäristö, ja purjehdus ja muu ohjattu seikkailutoimintaa voivat vahvistaa hyvinvointia sekä sosiaalisia suhteita ja auttaa yksilöitä etenemään kohti parempaa yhteiskunnallista asemaa. Osallistujapalautteessa korostui erityisesti kokemus yhteisöllisyydestä; sen kuvattiin muodostuneen merivalmennusprosessien myötä.

Hankkeeseen osallistui 18-29 -vuotiaita pääkaupunkiseudulla asuvia nuoria, jotka tulivat pääosin työ- ja koulutusmarkkinoiden ulkopuolelta ja joilla oli erilaisia kasautuneita haasteita. Osallistujia oli yhteensä 60. Tavoitteita olivat osallistujien yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistaminen merivalmennusten, ryhmämuotoisen seikkailutoiminnan ja yksilöllisen tuen menetelmin. Seurantatutkimuksen ja muun palautteen perusteella nämä tavoitteet saavutettiin hyvin.

Hankkeessa toteutettiin merivalmennuksia (sail training -menetelmä) vaellettiin ja retkeiltiin, harjoiteltiin erätaitoja ja toteutettiin erilaisia projekteja. Toiminnassa käytettiin seikkailukasvatusmenetelmiin lukeutuvia ryhmäyttämisharjoitteita. Lisäksi hankkeessa tarjottiin poluttavaa yksilöllistä tukea.
Hankkeessa kehitettiin opinnollistamismenetelmää, jonka myötä viisi osallistujaa suoritti liiketalouden ammattitutkinnon osia osana hanketta. Yksi osallistujista jatkoi tätä polkua kohti tutkintoa. Opinnollistamista suunniteltiin yhteensä 12 osallistujan kanssa, mutta seitsemää muuta ohjattiin lopulta muille opintopoluille tai niitä tukevan kuntoutuksen piiriin.
Hankkeessa toteutettiin osallistujalähtöistä viestintää ja yhteistutkijuutta: seurantatutkimus perustui osallistujien perusteellisiin haastatteluihin. Tutkimus viesti siitä, että merivalmennukset ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Niiden perustella moni osallistuja koki purjehduksen ja sen tuoman yhteisöllisyyden todella muuttaneen heidän elämäänsä.
Erityisen vaikuttavaksi koettiin myös vertaistuki. Hankkeessa koulutettiin vertaisohjaajia, jotka tarjosivat myöhemmin mukaan tulleille osallistujille kokemusasiantuntijuuteen perustuvaa tukea ja ohjausta. Osallistujapalautteen perusteella vertaisohjaajamalli koettiin erityisen opettavaksi.
Hankkeen päättyessä enemmän kuin kolmannes hankkeeseen osallistuneista nuorista on yhä yhteydessä toisiinsa osallistuu toteuttajaorganisaatioiden palveluihin. Arviointitulosten valossa yksi keskeisimmistä myönteiseksi koetuista tuloksista on hankkeessa syntynyt yhteisö. Lisäksi haastatellut kertoivat minäpystyvyyden tunteen ja yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistumisesta.

Hankkeessa luotiin muun muassa seuraavat tuotokset: seikkailukasvatusopas nuorten parissa työskenteleville,
ohjeistus merivalmennuksesta kiinnostuneelle toimijalle ja hankkeen kohderyhmälle suunnattu linkkipankki veneilyharrastamisen aloittamiseksi.