|
|
|
Hankekoodi: S22442
Hankkeen nimi: Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021-2030
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kuopion kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0171450-7
Jakeluosoite: Tulliportinkatu 31
Puhelinnumero: 017 182 111
Postinumero: 70101
Postitoimipaikka: Kuopio
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Länsimies (Anna) Helena
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankejohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: helena.lansimies(at)kuopio.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447182699
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tausta
Pohjois-Savon väestö on terveyden ja hyvinvoinnin tilaa kuvaavien indeksien avulla tarkasteltuna valtakunnallisesti sairaimpien joukossa. Erityisesti mielenterveyden ja päihteiden käytön osalta Pohjois-Savossa tilanne on erittäin huolestuttava. Väestön mielenterveyttä kuvaava ikävakioitu mielenterveysindeksi on Pohjois-Savossa huomattavasti koko maan arvoa korkeampi, 161, maan keskiarvon ollessa 100. Mielenterveyteen liittyvät syyt ovat myös nousseet työikäisen väestön yleisimmäksi sairauspoissaolojen syyksi. Tämän lisäksi myös päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat sekä päihdemyönteisyys ovat yleistyneet Pohjois-Savossa.
Tavoitteet
Hyvällä mielellä Pohjois-Savo (HYMIÖ) – hankkeen tavoitteena on muuttaa epäedullinen hyvinvoinnin kehittymissuunta laaja-alaisella yhteistyöllä, painottaen ehkäiseviä ja vaikuttavia toimenpiteitä pitkäjänteisellä hankekokonaisuudella. Hanke tähtää Pohjois-Savon maakunnan asukkaiden ja erityisesti heikommassa asemassa, työelämän ulkopuolella ja työttöminä olevien ryhmien mielen hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistamiseen sekä päihteiden käytön vähentämiseen.
Toteutus
Toiminnan painopiste on Pohjois-Savon kuntien pysyvien rakenteiden kehittämisessä ja tukemisessa, verkostojen vahvistamisessa ja asukkaiden kanssa yhdessä tekemisessä. Hankkeen avulla vahvistetaan ja tuetaan kuntien, kolmannen sektorin ja yritysten hyvinvointityötä kokonaisvaltaisesti. Asukkaat otetaan kehittämistyön suunnittelijoiksi, toimijoiksi ja kokemusasiantuntijoiksi kaikissa hankkeen vaiheissa. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti työelämän ulkopuolella olevat pohjoissavolaiset, mutta lisäksi toimenpiteet kohdistuvat myös laajemmin pohjoissavolaisiin työikäisiin.
Hankkeen toiminnot käynnistyvät asukkaiden alkukartoituksilla, jossa kuntakohtaisesti poikkihallinnollisessa yhteistyössä tarkastellaan kunkin alueen terveyden ja hyvinvoinnin tilaa, näihin kohdistettujen toimintamallien vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Kartoitettuihin kehittämiskohteisiin hanke tarjoaa kunnille tukea mm. mielenterveysjohtamiseen ja -osaamiseen. Hankkeessa toteutetaan monitasoista ja –kanavaista viestintä ja vuorovaikutusta sosiaalisen markkinoinnin työmenetelmiä hyödyntäen, joka merkittävästi tukee mielenterveyden ja päihteettömyyttä edistävien rakenteiden ja verkostojen muutosta.
Kahden vuoden kestoinen Hymiö – hanke on alku pidempikestoiselle maakunnan tasoiselle kehittämisohjelmalle, joka toteutetaan seuraavan 10 vuoden aikana. Hankkeen hallinnoinnista, koordinoinnista, käyttöön otettavien toimintamallien jalkauttamisesta kuntiin ja viestinnästä vastaa Kuopion kaupunki. Osatoteuttajina toimivat Itä-Suomen yliopisto, joka vastaa hankkeessa tiedolla johtamisen ja toimintamallien vaikutusten arvioinnin kokonaisuudesta, Savonia ammattikorkeakoulu, jonka vastuulla on koulutusten toteuttaminen ja vaikuttavien elintapaohjausmallien käyttöönoton tuki ja Humanistinen ammattikorkeakoulu, joka vastaa järjestöyhteistyöhön ja osallisuuteen liittyvistä teemoista. Hankkeen toteuttamiseen osallistuu myös laaja muu toimijajoukko: Pohjois-Savon 17 kuntaa, alueen oppilaitokset, kolmas sektori, yritykset ja ennen kaikkea asukkaat.
Ensimmäisen vaiheen (2 v) tulokset
Kehittämisohjelman ensimmäisen vaiheen aikana hankkeessa mukana olevien Pohjois-Savon kuntien haasteet on kartoitettu ja analysoitu sekä niihin on lähdetty puuttumaan vaikuttaviksi havaituilla toimintamalleilla. Hankkeessa toteutetuilla koulutuksilla on lisätty pohjoissavolaisten mielenterveystaitoja- ja osaamista, päihteettömyyttä, sekä viestinnällä vahvistettu pohjoissavolaisten muutoskykyä mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeen aikana on koulutettu kuntien ja muiden organisaatioiden ammattilaisia mielenterveysjohtamisen osa-alueeseen. Hankkeen toteutuksessa on hyödynnetty kolmannen sektorin ja yritysten osaamista ja tiivistetty näin myös eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja vahvistettu kuntien, kolmannen sektorin ja yritysten omaa hyvinvointityötä. Hankkeen ensimmäisen vaiheen keskeisenä tuloksena on hankkeen toimijoiden ja asukkaiden yhteistyönä laaditut ja testatut toimintamallit, jolla ohjaamana toimintaa jatketaan seuraavien vuosien aikana.
Hankkeen painopiste on ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Hankkeen toimintojen vaikutusten kohteeksi pyritään ennen kaikkea saamaan työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat (mm. syrjäytyneet /mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät tai riskiryhmään kuuluvat pohjoissavolaiset, koronaepidemian seurauksena lomautettuna olevat), joiden mielen hyvinvointia tukevia valmiuksia kehitetään siten, että samalla tuetaan mahdollisuutta palata työelämään.
Hankkeen kohderyhmän muodostavat myös lähiesimiehet ja johtajat (mielenterveysjohtaminen), kuntapäättäjät (vaikuttavuuden ekosysteemi -ajattelu) ja kuntien johtavat viranhaltijat/asiantuntijat (ilmiölähtöisyys, vaikuttavuuden ekosysteemi -ajattelu)
Muita kohderyhmiä ovat: kolmas sektori, muut mielenterveys- ja hyvinvointihankkeet Pohjois-Savossa (toiminnan juurruttaminen ja hyvät käytänteet), yritykset ja TE-palvelut sekä kuntien työllisyyspalvelut (työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien osallistaminen).
Hankkeen toimintoja kohdistetaan laajasti Pohjois-Savon alueella asuviin työikäisiin. Vaikka toiminta koskettaa alueen asukkaita laajasti, nähdään toimintojen suurimpina hyötyjinä erityisessä tuentarpeessa olevat henkilöt. Lisäksi huomioidaan mielenterveyden kannalta tärkeät kohderyhmät: mm. työttömät vanhemmat.
-Ennaltaehkäisevässä mielessä kaikki pohjoissavolaiset
-Muut mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimijat
Muu toimijaverkosto mielenterveyden edistämisen ympärillä
Järjestöt
Elinkeinoelämä
Terve Kunta-verkosto
THL
Eri hallinnonalat (poikkihallinnollisesti OKM, STM, YM, TEM, MMM)
WHO Healthy cities-verkosto ja muut kansainväliset verkostot
Media
Viestinnän kohderyhmät:
Sisäinen viestintä
Tavoite: sitouttaminen, seuranta ja muutoksesta viestiminen, tuloksellisuus
Kuntaorganisaatiot
Osatoteuttajakumppanit
Ulkoinen viestintä: Sidosryhmäviestintä ja mediaviestintä
Tavoitteet: projektista ja tuloksista informoiminen, sitouttaminen yhteiseen tavoitteeseen
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 2 720 795
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 2 319 738
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 3 407 187
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 904 952
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Koillis-Savon, Ylä-Savon, Sisä-Savon
Kunnat: Lapinlahti, Siilinjärvi, Tuusniemi, Keitele, Kiuruvesi, Kaavi, Sonkajärvi, Rautalampi, Suonenjoki, Kuopio, Tervo, Varkaus, Leppävirta, Vieremä, Pielavesi, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 32
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 33
Suunniteltu: 1460
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 7 |
| Luonto on merkittävä psyykkisen hyvinvoinnin lähde pohjoissavolaisille. Hankkeen toimenpiteissä tullaan tukemaan luontolähtöisten toimenpiteiden jalkauttamista sekä asukkaiden omatoimisen luonnossaliikkumisen vahvistamista. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 4 |
| Ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan muutoksia myös pohjoissavossa eri tavoin. Tällä voi olla vaikutusta mielenterveyteen. Hankkeessa tullaan huomioimaan myös vuodenaikojen vaihteluun liittyvät mielenterveyden riskitekijät. Esim. pimeyden lisääntyminen lumipeitteen vähentyessä voi lisätä henkistä kuormittuneisuutta. Talviulkoilumahdollisuudet voivat myös heiketä liukkaiden kelien lisääntyessä. Hankkeessa tulee huomioida myös nämä muuttujat ennakoivasti. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 3 |
| Hankkeessa tullaan lisäämään ymmärrystä luonnon merkityksestä hyvinvoinnille. Luonnon monimuotoisuudella on yhteys luonnon virkistysarvoihin. Hanke tukee myönteistä suhtautumista luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 4 | 8 |
| Pohjois-Savon alueella on merkittäviä Natura 2000 ohjelmaan kuuluvia luontokohteita, jotka ovat erittäin merkityksellisiä väestön terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Natura 2000- kohteiden käyttöä mielenterveyden tukemisessä tullaan edistämään ja lisäämään ymnmärrystä ao kohteiden roolista asukkaiden mielenterveyden ja fyysisen terveyden vahvistamisessa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 2 |
| Hankkeen toivotaan edistävän aineettomien palvelujen,kuten liikkumiseen, luontoon, ravitsemukseen, osallisuuteen liittyvien palvelujen kehittymistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Koko hanke lähtee hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Hyvinvointia edistetään hankkeessa suoraan koulutuksilla ja infoilla ja epäsuorasti viestinnällä ja muilla keinoilla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Mielenterveyden haasteita tiedetään, että esimerkiksi itsemurhissa miehet ovat selvästi yliedustettuina. Lisäksi naisilla on muita hyvinvoinnin haasteita ja siksi myös hankkeen aikana sukupuolikysymystä on pidettävä esillä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 7 |
| Hankkeen tavoitteena on taata yhdenvertaisia mahdollisuuksia mielen terveyteen ja hyvinvointiin riippumatta yhteiskunnallisista tai kulttuurisista lähtökohdista | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 6 |
| Kulttuuriympäristöllä on merkittävä mielen hyvinvointia tukeva vaikutus | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 0 |
| Lisätään ymmärrystä monimuotoisen luonnon roolista mielen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Tukee myönteistä suhtautumista luonnon suojeluun. | ||
Kansallisen sairastavuusindeksin perusteella Pohjois-Savo on Suomen sairain maakunta. Mielenterveyden ongelmissa ja päihteiden käytössä ero Pohjois-Savon ja muun maan välillä on suuri. Tähän tarpeeseen käynnistettiin kesällä 2021 Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021–2030 -hanke. Tämä kaksivuotinen hanke päättyi 31.8.2023.
Tämä hanke oli alku kymmenvuotiseksi suunnitellussa kehitysohjelmassa, jonka tavoite on lisätä pohjoissavolaisten mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia sekä vähentää päihteiden käyttöä ja päihdemyönteisyyttä Pohjois-Savossa. Tavoite on siis kääntää pitkäjänteisellä työllä maamme sairaimman maakunnan suunta kohti terveempää tulevaisuutta vuoteen 2030 mennessä.
Hankkeessa oli mukana 18 Pohjois-Savon kuntaa ja kaupunkia. Hankkeen päätoteuttajan Kuopion lisäksi mukana olivat Iisalmi, Joroinen, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vieremä ja Vesanto. Osatoteuttajia olivat Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Tavoite oli saada 1060 työtöntä ja työelämän ulkopuolella olevaa 18–64-vuotiasta pohjoissavolaista sekä 400 ammattilaista osallistumaan toimenpiteisiin. Lisäksi pyrittiin tavoittamaan ja vaikuttamaan tuhansiin pohjoissavolaisiin monikanavaisen viestinnän avulla.
Hankkeessa saavutettiin laadulliset tavoitteet, mutta määrällisissä työttömien osuus jäi selkeästi suunniteltua pienemmäksi. Toimintaan osallistui 275 työtöntä (tavoite 1000), 522 työmarkkinoiden ulkopuolella olevaa (tavoite 60) ja 422 työssä olevaa (tavoite 400). Kokonaisosallistujamäärä oli 1219 (tavoite 1460). Työttömien rekrytointiin käytettiin merkittävästi aikaresursseja ja myös maksullista mainontaa, mutta kohderyhmää oli erittäin vaikea tavoittaa ja saada osallistumaan hankkeen toimenpiteisiin. Työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien tavoittamisesta ja sitouttamisesta saatuja oppeja tullaan hyödyntämään ohjelman jatkuessa.
Hankkeen aikana kartoitettiin laajasti pohjoissavolaisten mielenterveyttä ja päihteiden käyttöä, ja samalla kehitettiin keinoja vastata näihin liittyviin kehitystarpeisiin. Lisäksi luotiin aktiivinen verkosto hankkeen tavoitteiden edistämiseksi. Hanke onnistui hyvin aktivoimaan asukkaita ja lisäämään osallisuuden kokemusta. Laajan medianäkyvyyden ansiosta tietoisuus Pohjois-Savon mielenterveyden sairastavuudesta lisääntyi ja ymmärrys mielen hyvinvoinnin edistämisen välttämättömyydestä vahvistui. Hankkeen aikana toteutettiin suunniteltuja 11 toimenpidettä, joita tukivat useat alatoimenpiteet.
Mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin haasteet tunnistetaan Pohjois-Savossa laajasti ja panostaminen näihin nähdään ensisijaisen tärkeäksi sekä yksilö- että yhteisötasolla. Toiminnan painopisteen tulisi olla nykyistä merkittävästi vahvemmin ennaltaehkäisyssä ja pitkäjänteisissä väestötason toimenpiteissä, jotta voitaisiin saavuttaa riittävän laaja-alainen yhteiskunnallinen vaikutus. Tämänkin hankkeen pysyvät vaikutukset voidaan arvioida vasta pidemmällä aikavälillä.
Tärkeää on jatkaa alkanutta matkaa ja toteuttaa valittujen keinojen implementaatio, jotta maamme sairaimman maakunnan suunta saadaan käännettyä vuoteen 2030 mennessä. Systeemi- ja väestötason muutos vaativat aikaa, jopa 15–20 vuotta, ja tämä hanke toimii vasta alkuna muutokselle.
Lue lisää www.mielitekomedia.fi