Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22442

Hankkeen nimi: Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021-2030

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kuopion kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0171450-7

Jakeluosoite: Tulliportinkatu 31

Puhelinnumero: 017 182 111

Postinumero: 70101

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Länsimies (Anna) Helena

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankejohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: helena.lansimies(at)kuopio.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447182699

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Itä-Suomen yliopisto, 2285733-9
Savonia ammattikorkeakoulu, 2629463-3
Humanistinen ammattikorkeakoulu, 1474763-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tausta

Pohjois-Savon väestö on terveyden ja hyvinvoinnin tilaa kuvaavien indeksien avulla tarkasteltuna valtakunnallisesti sairaimpien joukossa. Erityisesti mielenterveyden ja päihteiden käytön osalta Pohjois-Savossa tilanne on erittäin huolestuttava. Väestön mielenterveyttä kuvaava ikävakioitu mielenterveysindeksi on Pohjois-Savossa huomattavasti koko maan arvoa korkeampi, 161, maan keskiarvon ollessa 100. Mielenterveyteen liittyvät syyt ovat myös nousseet työikäisen väestön yleisimmäksi sairauspoissaolojen syyksi. Tämän lisäksi myös päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat sekä päihdemyönteisyys ovat yleistyneet Pohjois-Savossa.

Tavoitteet

Hyvällä mielellä Pohjois-Savo (HYMIÖ) – hankkeen tavoitteena on muuttaa epäedullinen hyvinvoinnin kehittymissuunta laaja-alaisella yhteistyöllä, painottaen ehkäiseviä ja vaikuttavia toimenpiteitä pitkäjänteisellä hankekokonaisuudella. Hanke tähtää Pohjois-Savon maakunnan asukkaiden ja erityisesti heikommassa asemassa, työelämän ulkopuolella ja työttöminä olevien ryhmien mielen hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistamiseen sekä päihteiden käytön vähentämiseen.

Toteutus

Toiminnan painopiste on Pohjois-Savon kuntien pysyvien rakenteiden kehittämisessä ja tukemisessa, verkostojen vahvistamisessa ja asukkaiden kanssa yhdessä tekemisessä. Hankkeen avulla vahvistetaan ja tuetaan kuntien, kolmannen sektorin ja yritysten hyvinvointityötä kokonaisvaltaisesti. Asukkaat otetaan kehittämistyön suunnittelijoiksi, toimijoiksi ja kokemusasiantuntijoiksi kaikissa hankkeen vaiheissa. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti työelämän ulkopuolella olevat pohjoissavolaiset, mutta lisäksi toimenpiteet kohdistuvat myös laajemmin pohjoissavolaisiin työikäisiin.

Hankkeen toiminnot käynnistyvät asukkaiden alkukartoituksilla, jossa kuntakohtaisesti poikkihallinnollisessa yhteistyössä tarkastellaan kunkin alueen terveyden ja hyvinvoinnin tilaa, näihin kohdistettujen toimintamallien vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Kartoitettuihin kehittämiskohteisiin hanke tarjoaa kunnille tukea mm. mielenterveysjohtamiseen ja -osaamiseen. Hankkeessa toteutetaan monitasoista ja –kanavaista viestintä ja vuorovaikutusta sosiaalisen markkinoinnin työmenetelmiä hyödyntäen, joka merkittävästi tukee mielenterveyden ja päihteettömyyttä edistävien rakenteiden ja verkostojen muutosta.

Kahden vuoden kestoinen Hymiö – hanke on alku pidempikestoiselle maakunnan tasoiselle kehittämisohjelmalle, joka toteutetaan seuraavan 10 vuoden aikana. Hankkeen hallinnoinnista, koordinoinnista, käyttöön otettavien toimintamallien jalkauttamisesta kuntiin ja viestinnästä vastaa Kuopion kaupunki. Osatoteuttajina toimivat Itä-Suomen yliopisto, joka vastaa hankkeessa tiedolla johtamisen ja toimintamallien vaikutusten arvioinnin kokonaisuudesta, Savonia ammattikorkeakoulu, jonka vastuulla on koulutusten toteuttaminen ja vaikuttavien elintapaohjausmallien käyttöönoton tuki ja Humanistinen ammattikorkeakoulu, joka vastaa järjestöyhteistyöhön ja osallisuuteen liittyvistä teemoista. Hankkeen toteuttamiseen osallistuu myös laaja muu toimijajoukko: Pohjois-Savon 17 kuntaa, alueen oppilaitokset, kolmas sektori, yritykset ja ennen kaikkea asukkaat.

Ensimmäisen vaiheen (2 v) tulokset
Kehittämisohjelman ensimmäisen vaiheen aikana hankkeessa mukana olevien Pohjois-Savon kuntien haasteet on kartoitettu ja analysoitu sekä niihin on lähdetty puuttumaan vaikuttaviksi havaituilla toimintamalleilla. Hankkeessa toteutetuilla koulutuksilla on lisätty pohjoissavolaisten mielenterveystaitoja- ja osaamista, päihteettömyyttä, sekä viestinnällä vahvistettu pohjoissavolaisten muutoskykyä mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeen aikana on koulutettu kuntien ja muiden organisaatioiden ammattilaisia mielenterveysjohtamisen osa-alueeseen. Hankkeen toteutuksessa on hyödynnetty kolmannen sektorin ja yritysten osaamista ja tiivistetty näin myös eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja vahvistettu kuntien, kolmannen sektorin ja yritysten omaa hyvinvointityötä. Hankkeen ensimmäisen vaiheen keskeisenä tuloksena on hankkeen toimijoiden ja asukkaiden yhteistyönä laaditut ja testatut toimintamallit, jolla ohjaamana toimintaa jatketaan seuraavien vuosien aikana.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen painopiste on ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Hankkeen toimintojen vaikutusten kohteeksi pyritään ennen kaikkea saamaan työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat (mm. syrjäytyneet /mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät tai riskiryhmään kuuluvat pohjoissavolaiset, koronaepidemian seurauksena lomautettuna olevat), joiden mielen hyvinvointia tukevia valmiuksia kehitetään siten, että samalla tuetaan mahdollisuutta palata työelämään.

Hankkeen kohderyhmän muodostavat myös lähiesimiehet ja johtajat (mielenterveysjohtaminen), kuntapäättäjät (vaikuttavuuden ekosysteemi -ajattelu) ja kuntien johtavat viranhaltijat/asiantuntijat (ilmiölähtöisyys, vaikuttavuuden ekosysteemi -ajattelu)
Muita kohderyhmiä ovat: kolmas sektori, muut mielenterveys- ja hyvinvointihankkeet Pohjois-Savossa (toiminnan juurruttaminen ja hyvät käytänteet), yritykset ja TE-palvelut sekä kuntien työllisyyspalvelut (työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien osallistaminen).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen toimintoja kohdistetaan laajasti Pohjois-Savon alueella asuviin työikäisiin. Vaikka toiminta koskettaa alueen asukkaita laajasti, nähdään toimintojen suurimpina hyötyjinä erityisessä tuentarpeessa olevat henkilöt. Lisäksi huomioidaan mielenterveyden kannalta tärkeät kohderyhmät: mm. työttömät vanhemmat.

-Ennaltaehkäisevässä mielessä kaikki pohjoissavolaiset
-Muut mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimijat

Muu toimijaverkosto mielenterveyden edistämisen ympärillä
Järjestöt
Elinkeinoelämä
Terve Kunta-verkosto
THL
Eri hallinnonalat (poikkihallinnollisesti OKM, STM, YM, TEM, MMM)
WHO Healthy cities-verkosto ja muut kansainväliset verkostot
Media

Viestinnän kohderyhmät:
Sisäinen viestintä
Tavoite: sitouttaminen, seuranta ja muutoksesta viestiminen, tuloksellisuus

Kuntaorganisaatiot
Osatoteuttajakumppanit

Ulkoinen viestintä: Sidosryhmäviestintä ja mediaviestintä
Tavoitteet: projektista ja tuloksista informoiminen, sitouttaminen yhteiseen tavoitteeseen

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 335 650

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 3 407 187

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Koillis-Savon, Varkauden, Sisä-Savon, Ylä-Savon

Kunnat: Lapinlahti, Kuopio, Rautalampi, Keitele, Siilinjärvi, Kiuruvesi, Suonenjoki, Sonkajärvi, Tervo, Tuusniemi, Kaavi, Vieremä, Varkaus, Leppävirta, Pielavesi, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 32

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 1460

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa pyritään huomiomaan sukupuolinäkökulma. Mielenterveysongelmista tiedetään, että erityisesti suurimmat ongelmat (esim. itsemurhat) kasautuva miehille ja päihteiden käytössä on myös sukupuolien välillä eroja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei, hankkeen päätavoite mielenterveyden edistäminen koko väestössä

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 7
Luonto on merkittävä psyykkisen hyvinvoinnin lähde pohjoissavolaisille. Hankkeen toimenpiteissä tullaan tukemaan luontolähtöisten toimenpiteiden jalkauttamista sekä asukkaiden omatoimisen luonnossaliikkumisen vahvistamista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan muutoksia myös pohjoissavossa eri tavoin. Tällä voi olla vaikutusta mielenterveyteen. Hankkeessa tullaan huomioimaan myös vuodenaikojen vaihteluun liittyvät mielenterveyden riskitekijät. Esim. pimeyden lisääntyminen lumipeitteen vähentyessä voi lisätä henkistä kuormittuneisuutta. Talviulkoilumahdollisuudet voivat myös heiketä liukkaiden kelien lisääntyessä. Hankkeessa tulee huomioida myös nämä muuttujat ennakoivasti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Hankkeessa tullaan lisäämään ymmärrystä luonnon merkityksestä hyvinvoinnille. Luonnon monimuotoisuudella on yhteys luonnon virkistysarvoihin. Hanke tukee myönteistä suhtautumista luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 4 8
Pohjois-Savon alueella on merkittäviä Natura 2000 ohjelmaan kuuluvia luontokohteita, jotka ovat erittäin merkityksellisiä väestön terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Natura 2000- kohteiden käyttöä mielenterveyden tukemisessä tullaan edistämään ja lisäämään ymnmärrystä ao kohteiden roolista asukkaiden mielenterveyden ja fyysisen terveyden vahvistamisessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 2
Hankkeen toivotaan edistävän aineettomien palvelujen,kuten liikkumiseen, luontoon, ravitsemukseen, osallisuuteen liittyvien palvelujen kehittymistä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Koko hanke lähtee hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Hyvinvointia edistetään hankkeessa suoraan koulutuksilla ja infoilla ja epäsuorasti viestinnällä ja muilla keinoilla.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Mielenterveyden haasteita tiedetään, että esimerkiksi itsemurhissa miehet ovat selvästi yliedustettuina. Lisäksi naisilla on muita hyvinvoinnin haasteita ja siksi myös hankkeen aikana sukupuolikysymystä on pidettävä esillä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 7
Hankkeen tavoitteena on taata yhdenvertaisia mahdollisuuksia mielen terveyteen ja hyvinvointiin riippumatta yhteiskunnallisista tai kulttuurisista lähtökohdista
Kulttuuriympäristö 6 6
Kulttuuriympäristöllä on merkittävä mielen hyvinvointia tukeva vaikutus
Ympäristöosaaminen 7 0
Lisätään ymmärrystä monimuotoisen luonnon roolista mielen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Tukee myönteistä suhtautumista luonnon suojeluun.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-