Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22443

Hankkeen nimi: INDIE - Inklusiivinen digitaalinen pedagogiamuotoilu

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 30.4.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: PL 68 (Patteristonkatu 3 D)

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Samuli Karevaara

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: samuli.karevaara(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504661581

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Parik-säätiö sr, 1707452-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koronan aiheuttamat poikkeusolot ja erityisesti etätyöskentelyn lisääntynyt tarve ovat korostaneet jo aiemmin havaittua eri tasoisten digitaalisten perustaitojen aiheuttamaa yhteiskunnan eriarvoistumista. Osa opiskelijoista, oppijoista ja valmennettavista jää digitaaliseen pimentoon kaikilla oppiasteilla ja ohjausta antavissa organisaatioissa.

Esimerkiksi erityisen tuen tarpeessa oleva henkilö on usein jo tavallisessakin ohjaustilanteessa kognitiivisen sietokykynsä rajoilla. Pienikin digitaalisten laitteiden ja järjestelmien tuoma lisäkuorma aiheuttaa helposti sen, että ohjattava henkilö jättää ohjausprosessin kokokaan kesken.

Samoin opiskelijat ovat laaja-alaisesti nostaneet esille sen epäkohdan, että koronan aiheuttama lisääntynyt verkko-opetus on kasvattanut opiskelijoiden kuormaa monen tapauksessa jo sietämättömäksi. Opiskeluiden jääminen kesken on todennäköisempää kuin koronaa edeltäneiden olojen aikana.

Hankkeen osatoteuttajan Parikin asiakaskunta koostuu hyvin monenlaisista asiakkaista, joiden lähtökohdat ja suhde digitaalisiin palveluihin on hyvin eritasoista, jopa kahtia jakautunutta. Toisaalla ovat ne, joilla on joitakin esteitä digilaitteiden tai palveluiden käytössä ja vastaavasti ne, joiden luontainen toimintaympäristö on nimenomaan verkossa. Yleisimmät esteet ovat taitojen ja tarvittavien laitteiden puuttuminen, taloudelliset esteet näiden hankkimiseksi ja kielteiset asenteet ylipäätään.

Sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa että Parikissa on havaittu tarve käyttäjänäkökulmasta toimivan etävalmennusmallin kehittämiselle, jotta voidaan vastata yhä paremmin erilaisiin palvelutarpeisiin ja kehittää asiakkaiden työ- ja opiskeluvalmiuksia

Lisäksi varsinkin välityömarkkinoilla on tarve tukea työ- ja yksilövalmentajien osaamista digi- ja etäohjaustaitojen osalta. Tärkeää on myös rakentaa ymmärrystä tietotekniikan soveltamisesta erityisesti valmennustyössä, jotta valmentajat osaavat käyttää osallistavia ja asiakkaiden yhteistyötä tukevia menetelmiä myös digitaalisessa toimintaympäristössä.

Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivi luettelee laajasti erilaisia teknisiä vaatimuksia julkisten organisaatioiden tuottamille verkkopalveluille ja verkkosisällöille. Direktiivi keskittyy hyvin paljon digivälineiden teknisiin piirteisiin ja vaatimuksiin. Tämä aiheuttaa direktiivin alaisten digipalveluiden kehittäjille kahdentasoisia ongelmia. Teknisten vaatimusten laaja kirjo tekee palveluiden ja sisältöjen tuottamisesta teknisesti yhä haastavampaa. Vielä tärkeämpänä havaintona hanketta valmisteltaessa on tehty se huomio, että direktiivin teknisten vaatimusten toteuttamiseen keskittyminen aiheuttaa sen, että koko pedagogista ohjausprosessia ei tarkastella inklusiivisuuden ja tasa-arvoisuuden näkökulmasta.

Tässä hankkeessa kehitetään palvelumuotoilun keinoin kokonaisvaltaisesti opettajien, ohjaajien ja valmentajien taitoja toimia digitaalisessa ympäristössä yhdessä asiakkaidensa kanssa.

Hankkeen päätavoite on inklusiivisen pedagogiikan ja esteettömän oppimisen keinoin

1) lisätä aliedustettujen ryhmien osallistumista ammatilliseen koulutukseen, ammattikorkeakoulutukseen ja välityömarkkinoille
sekä osatavoitteena samoja menetelmiä käyttäen
2) parantaa osallistuvien henkilöiden opiskelukykyä, motivaatiota ja työelämätaitoja sekä
3) tehostaa ja parantaa heidän siirtymistään koulutukseen ja työelämään.

Hankkeen keskiössä on inklusiivisen digitaalisen pedagogiikan kokonaisuutta kehittävät monialaiset palvelumuotoilun työpajat. Niissä kehitetään käyttäjän näkökulmasta koko digitaalisen opetus- ja ohjaustapahtuman prosessia.

Ennen työpajoja tehdään esiselvitys sekä katsaus digitaalisten järjestelmien nykytilanteeseen inklusiivisen pedagogiikan näkökulmasta. Toiminta on jaettu työpaketteihin, joiden kuvaukset ovat alla. Kaikkien työpakettien vastuuorganisaationa toimii Xamk.

Hankeen tavoitteita toteuttavat konkreettiset tulokset ovat:

1. Ratkaisut osallisuuden lisäämiseksi digitaalisessa oppimisessa
2. Käsikirja digitaalisen pedagogiikan suunnitteluperiaatteista
3. Yhteinen virtuaalinen digitaalisen pedagogian laboratorio
4. Malli digitaalisen pedagogian laboratorion kumppanuuden laajentamiseksi

Pitkän aikavälin vaikutuksena digitaalisten järjestelmien luoma eriarvoisuus sekä syrjäytyminen vähentyy, opiskelijoiden ja valmennettavien keskeytysprosentti pienenee ja opetuksen ja valmennuksen tasa-arvoisuus lisääntyy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijat sekä välityömarkkinoille osallistuvat valmennettavat henkilöt.

Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat lisäksi toisen asteen ja korkea-asteen opettajat, näissä oppilaitoksissa toimivat ohjaajat sekä välityömarkkinoilla toimivat valmentajat ja ohjaajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat erityisen tuen tarpeessa olevat, työttömät sekä muut heikot digitaidot omaavat kansalaiset, erityisesti nuoret ja eläkeläiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 200 823

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 250 361

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan, Kouvolan

Kunnat: Kouvola, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 76

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen haastattelututkimuksissa, markkinoinnissa ja osallistujien valinnassa pyritään sukupuolten mahdollisimman tarkoituksen mukaiseen ja tasa-arvoiseen jakaumaan sekä vähemmistöryhmien riittävään edustukseen eri toimenpiteisiin liittyvissä otoksissa. Digitaaliset perustaidot vaihtelevat hieman sukupuolittain. Yhtäläisyyksiä toki on, mutta tavat käyttää digitaalisia palveluita vaihtelevat hieman. Tämä huomioidaan hankkeen toimenpiteitä suunniteltaessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen haastattelututkimuksissa, markkinoinnissa ja osallistujien valinnassa pyritään sukupuolten mahdollisimman tarkoituksen mukaiseen ja tasa-arvoiseen jakaumaan sekä vähemmistöryhmien riittävään edustukseen eri toimenpiteisiin liittyvissä otoksissa. Hankkeen toteuttamiin inklusiivisiin toimintaperiaatteisiin kuuluu kaiken toiminnan ja sisällön suunnitteleminen siten, että mahdollisimman tasa-arvoinen osallistuminen hankkeen kaikkiin toimenpiteisiin varmistuu.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvo huomioidaan hankkeessa mutta se ei ole hankkeen päätavoite. Hankkeen päätavoitteeseen liittyvä tasa-arvoisuus koskee muitakin jaotteluja kuin sukupuolten välinen tasa-arvo: kaikkien ryhmien välinen tasa-arvo.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 4
Digipalveluiden käytön lisääminen vähentää esim. turhaa matkustamista. Opettajille ja ohjaajille sekä muulle koulutuksen henkilökunnalle karttuu osaamista ja itsevarmuutta käyttää digivälineitä kattavasti myös koronapandemian saneleman pakon jälkeen, jolloin ekologinen kuormittaminen turhan matkustamisen osalta vähenee.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 4
Digipalveluiden käytön lisääminen vähentää esim. turhaa matkustamista. Samoin kuin edellisessä kohdassa, lisääntyneet digivalmiudet sekä hankkeeseen osallistuneiden että hankkeessa tuotetun koulutusmateriaalin läpikäyneiden osalta vähentävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Alueen digiosaaminen kasvaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
Palveluiden tuottamisen osaaminen kasvaa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Digipalveluiden käytön lisääminen vähentää esim. turhaa matkustamista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Digitaalisen eriarvoisuuden poistuminen lisää hyvinvointia: varsinkin koronapandemian aikaan, mutta muulloinkin erityisesti haja-asutusalueilla monet sosiaaliset kontaktit vaativat verkon käyttöä ihmisten digitaaliseen kohtaamiseen. Samoin sosiaalisten lähitapaamistenkin osalta paljon asioita hoidetaan digitaalisesti, kuten ilmoittautumiset, aikataulut, tiedotus. Huonot digitaidot voivat jättää ihmiset harrastusverkoston ulkopuolelle. Koulutuksessa siirrytään yhä enemmän verkon hyödyntämiseen, jolloin riski keskeyttää opinnot kasvaa, jos digitaidot ovat heikot. Hankkeen avulla tuen tarpeessa olevien digitaitoja kasvatetaan sekä lisäksi opetuksen ohjausta kehitetään suuntaan, jossa heikommillakin digitaidoilla pysyy opetuksen ja ohjauksen digivälineissä mukana.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Sukupuolten tasa-arvo huomioidaan hankkeessa mutta se ei ole hankkeen päätavoite. Hankkeen päätavoitteeseen liittyvä tasa-arvoisuus koskee muitakin jaotteluja kuin sukupuolten välinen tasa-arvo: kaikkien ryhmien välinen tasa-arvo.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Digitaalisen eriarvoisuuden poistuminen lisää yhdenvertaisuutta. Tätä ilmiötä on avattu tarkemmin Hyvinvoinnin edistämisen kohdassa.
Kulttuuriympäristö 3 3
Digitaalisten palveluiden käyttö lisääntyy: myös kulttuuripalveluiden. Pandemia-aika on osoittanut sen, kuinka valtavasti digitaalista potentiaalia on vielä hyödyntämättä kulttuuripalveluissa.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-