Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22444

Hankkeen nimi: GRADUS

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 30.4.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: EJY ry, ruotsiksi EFS rf.

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1953125-8

Jakeluosoite: Kauppamiehentie 6

Puhelinnumero: 0503461004

Postinumero: 02100

Postitoimipaikka: Espoo

WWW-osoite: http://www.ejy.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marja Manninen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja.manninen(at)ejy.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503461004

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, 0809814-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Gradus ESR - hankkeessa kehitetään uudenlainen monistettava työllistämisen palvelupolkumalli. Mallissa luodaan polku, jossa työnhakijaa tuetaan työnhakuprosessin alusta asti rinnalla kulkien työllistämisen nivelvaiheiden yli kohti avoimia työmarkkinoita. Malli rakennetaan prosessimuotoiseksi siten, että työnhakija-asiakas pysyy hankkeen asiakkaana, vaikka hän siirtyisi johonkin työllistämistoimenpiteeseen. Usein työllistämishankkeissa asiakkaan saama tuki loppuu, kun asiakkaalle löydetään ensimmäinen toimenpide, joka edistää asiakkaan työllistymistä. Tästä seuraa usein, että asiakas palaa toimenpiteen jälkeen takaisin TE- hallinnon asiakkaaksi. Tässä hankkeessa vältetään tämä toimintamallin avulla, jossa työnhakija-asiakas pysyy hankkeen ja tuttujen hanketoimijoiden asiakkaana, kunnes hän löytää pysyvämmän työllistymisratkaisun. EJY ry:n työhönvalmennuspalvelujen ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n työllistämismahdollisuuksien ja työhönvalmennuspalveluiden avulla on mahdollista toteuttaa asiakkaan polutusta työmarkkinoille niin, että asiakas voidaan hankkeen puitteissa ohjata juuri hänelle sopivaan toimenpiteeseen ja tukea asiakasta tästä eteenpäin avoimille työmarkkinoille.

Hankkeen asiakkaiden kanssa toteutettavat toimenpiteet räätälöidään asiakaslähtöisesti kunkin asiakkaan tarpeen mukaan. Asiakkaat ohjautuvat hankkeen alkuselvitykseen Espoon kuntakokeilusta ja Uudenmaan TE-palveluista. Asiakkaat voidaan ohjata hankkeen neuvontapalveluihin, jossa palveluita ovat mm. oman tilanteen selvittäminen, tuki TE-hallinnon oma-asiointipalvelujen käytössä työllistymisen tukemisessa tai asiakkaalle voidaan tarjota tietoa työmarkkinoista tai työhönvalmennusta. Asiakkaalle voidaan tarjota hankkeen “asiakirjaklinikka”-palveluita: (cv/ hakemukset ja työnhakukanavat). Asiakkaita voidaan ohjata suoraan työkokeiluihin, palkkatukityötehtäviin yksityisiin yrityksiin tai kolmannen sektorin palkkatukitehtäviin tai piilotyöpaikkoihin.

Kaikki asiakkaat eivät tarvitse samoja palveluja, joten oleelliseksi tulee asiakkaan palvelutarpeen kartoittaminen ja tunnistaminen. Tavoitteena on, että jokaiselle asiakkaalle löytyy sellainen palvelukokonaisuus, joka auttaa häntä jaksamaan ja suoriutumaan sekä löytämään itselleen sopivan ja mielekkään jatkopolun työllistymisen tiellä. ESR-rahoituksen avulla eri palveluista kehitetään palvelumoduuleita, joita yhdistelemällä voidaan tuottaa uudenlaisia työllistämispolkuja.

Asiakkaalle tarjottavat palvelut voivat olla kevyimmässä tapauksessa yksilöllistä tukea ja ohjausta käytännön työnhakuun, toisaalta asiakas voi tarvita vahvempaa tukea esimerkiksi arjen hallinnan, työelämätaitojen tai ylipäätään osallisuuden edistämiseen. Hankkeessa tarjotaan työllistyjälle ratkaisukeskeistä yksilöllistä tukea jatkopolun löytämiseen eri työllistymistoimenpiteissä. Malli keskittyy erityisesti työllistymisen nivelvaiheisiin, joissa työllistyjä tarvitsee tukea työssä jaksamiseensa ja työ- ja toimintakyvyn varmistamiseen.

Tämän ohella Kierrätyskeskus tarjoaa mahdollisuuden elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä ylläpitävään osin ryhmämuotoisena toteutettavaan valmennukseen. Lisäksi kehitetään käytäntöjä, joiden avulla näitä toimintoja voitaisiin viedä verkon kautta etänä toteutettaviksi. Tässä on keskeisessä roolissa hankkeen osallistujien digitaitojen parantaminen. Hankkeen valmennuspalveluja kehitetään siten, että niitä voidaan tarvittaessa toteuttaa myös etäpalveluna verkon välityksellä.

Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat työnhakija-asiakkaat. Espoon kuntakokeilun tavoitteiden mukaisesti keskitytään lisäksi erityisesti nuorten ja muiden koronapandemian vuoksi työttömäksi jääneiden työnhakijoiden auttamiseen.

ESR- rahoituksen turvin mallinnetaan sähköistä, etänä toteutettavaa työhönvalmennusvalmennusmallia, mikäli korona- pandemia taas laajenisi ja estäisi kasvokkain tehtävän asiakastyön mallin.

Hankkeen päätoteuttaja on EJY ry. Hanke toteutetaan yhteistyössä Espoon kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa. Osatoteuttajana toimii Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy.

Hankkeen asiakkaaksi voi tulla joko EJYyn kehitettävien työllisyyspalvelujen tai suoraan Kierrätyskeskuksen kautta. EJY:ssä asiakkaalle tarjotaan em. palveluita ja niistä muodostuvia palvelukokonaisuuksia. Tavoitteena on, että asiakkaalle löydetään positiivinen jatkopolku kohti avoimia työmarkkinoita (esim. opiskelu, työkokeilu, palkkatuki, Kierrätyskeskuksen palvelut) tai suoraan avoimille työmarkkinoille.

Kierrätyskeskus tarjoaa asiakkaille mahdollisuuksia työkokeiluihin ja palkkatukityöhön. Lisäksi Kierrätyskeskuksen kanssa kehitetään erilaisia työllistämistä edistäviä oppimismoduuleja. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset ryhmämuotoiset valmennukset (ml. asiakkaiden digivalmiuksien parantaminen) ja opinnollistetut valmennuskokonaisuudet. Tällaisia ovat esimerkiksi kaupan alan ammattitutkintojen osatutkinnot, joita esimerkiksi koronan myötä ravintola-alalta lomautetut ja työttömäksi jääneet voivat hyödyntää hakeutuakseen uudelle alalle.

Hankkeen toimenpiteisiin vuosina 2021- 2022 osallistuu noin 200 asiakasta ja vähintään 100 vaikeassa työmarkkina-asemassa olevan työttömän asiakkaan työttömyys saadaan katkaistua. Valmennukseen osallistuvien asiakkaiden osaaminen, työkyky ja hyvinvointi paranevat. Noin 30 henkilöä suorittaa ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osan. 10 henkilöä suorittaa kokonaisen ammatillisen tutkinnon. Hankkeen aikana 40- 50% osallistuneista saa positiivisen jatkopolun, joko töihin tai opiskelemaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmää ovat ensisijaisesti Espoon kuntakokeiluun siirtyvät työnhakijat, työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat ja Uudenmaan TE- toimiston Espoon palvelupisteen asiakkaat. Espoon Kaupungin työllisyyspalvelut voivat ohjata harkintansa mukaan myös muita työnhakija-asiakkaita hankkeen palvelujen piiriin.

Hankkeessa on valmiudet tarjota psykososiaalista tukea myös erityisesti koronakriisin myötä työttömiksi jääneille henkilöille, mikäli koronan vaikutukset pitkittyvät ja tarvetta tällaisille palveluille on.

Hankkeen kohderyhmään kuuluvat heikossa työmarkkinatilanteessa olevat pitkäaikaistyöttömät mukaan lukien nuoret alle 30-vuotiaat, ikääntyneet yli 54-vuotiaat sekä maahanmuuttajataustaiset työnhakijat.

Pitkäaikaistyöttömistä muodostuvan kohderyhmän koulutustaso on tutkimusten mukaan alhaisempi verrattuna yleiseen koulutustasoon tai osaaminen ei vastaa nykyisten työmarkkinoiden tarvetta. Hankkeessa hankittava koulutus ja hankittu osaaminen mm. työkokemuksen kautta edistävät kohderyhmän työllistymistä. Hankkeessa tarjottavat täsmäkoulutukset edistävät nopeaa työllisyyttä aloille, joilla on hyvä työllisyystilanne.

Kohderyhmän tavoittaminen:
Kohderyhmä polutetaan Kierrätyskeskukseen pääasiassa yhteistyössä Espoon kuntakokeilun kautta. Lisäksi kohderyhmää ohjautuu muiden hanketoteuttajien palveluista. Hankkeen kohderyhmältä kartoitetaan halukkuutta ja motivaatiota työllistyä työvoimavetoisille aloille. Osallistujan sisäinen motivaatio antaa parhaat lähtökohdat edetä kohti avoimia työmarkkinoita.
Hankkeen painotusaloina Kierrätyskeskuksen osatoteutuksessa on työvoimavetoisuutensa vuoksi kaupan ala sekä logistiikka-ala. Esimerkiksi ammattibarometrin mukaan logistiikkatyöntekijöille on hyvin tarjolla työtehtäviä vallitsevasta Korona-viruksen aiheuttamasta yhteiskunnallisesta poikkeusolosuhteesta huolimatta.

Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti ne työnantajayritykset, joilla on tarvetta uudelle työvoimalle ja taloudelliset mahdollisuudet työllistää uusia työntekijöitä myös ilman työntekijälle maksettavaa palkkatukea. Hankkeessa kehitettävät työnantajapalvelut kohdistetaan erityisesti sellaisiin yrityksiin, jotka pystyvät palkkaamaan työkokeilussa tai palkkatukityössä olevia henkilöitä pysyvämpiin työsuhteisiin.

EJY ryn osalta toimialakohtaista painotusta ei todennäköisesti ole, sillä palkkatuelle ensimmäisessä vaiheessa työllistetyt työntekijät ovat hajautettuna hyvin erilaisiin työtehtäviin eri toimialoille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat mm. työvoimahallinnon toimijat, Espoon kaupunki, välityömarkkinatoimijat, järjestökenttä, yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 339 478

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 434 978

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Kauniainen, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen asiakaskohderyhmästä (työttömät työnhakijat, lähinnä pitkäaikaistyöttömät) n. 50% on miehiä ja 50% naisia. Yhtäläinen jakauma toteutuu esimerkiksi myös Espoon kaupungin Työ- ja oppimiskeskusten asiakkaissa. Tämä jakauma huomioidaan hankkeen toiminnan suunnittelussa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke palvelee tasapuolisesti kumpiakin sukupuolia. Kuitenkin, koska miesten osuus työttömistä ja erityisesti pitkäaikaistyöttömistä on jonkin verran suurempi, pyritään hankkeessa kiinnittämään erityistä huomiota nimenomaan miesten syrjäytymisen ja työelämän ulkopuolelle jäämisen ehkäisemiseen. Hankkeessa pyritään huomioimaan sukupuolinäkökulma myös hankkeen ohjaustyössä. Esimerkiksi alan vaihtajia voidaan kannustaa tekemään sukupuolelle epätyypillisiä valintoja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on työelämään kiinnittymisen varmistaminen ja osallisuuden edistäminen sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 3
Hankkeessa pyritään vähentämään luonnonvarojen hupenemista kiertotalouden ja maltillisen luonnonvarojen käytön keinoin. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on kiertotaloudenasiantuntija. Tätä osaamista hyödynnetään hankkeessa laaja-alaisesti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
Matkustamisessa suositaan julkisia ja vähäisen ilmastovaikutuksen kulkuneuvoja. Paperitonta työskentelyä lisätään toimistoissa ja oppimateriaaleissa systemaattisesti. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksella on Green Office -ympäristöjärjestelmä, mitä sovelletaan hankkeessa mahdollisuuksien mukaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Luonnon monimuotoisuutta ja ympäristötietoisuutta vahvistetaan hyödyntämällä Kierrätyskeskuksen ympäristöjärjestelmän avainhenkilöiden osaamista.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Ympäristövaikutukset ovat välillisiä ja muodostuvat lisääntyneestä ympäristötietoisuudesta ja kestävistä ympäristövalinnoista.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 2
Hanketoimijoilla on omat ympäristösuunnitelmansa, jonka mukaan jätteet lajitellaan ja niiden syntymistä pyritään ehkäisemään. Digitaalisten välineiden käytönlisääminen vähentää paperijätteen syntymistä. Tapahtumien ja tilaisuuksien järjestelyissä minimoidaan jätteiden kertyminen. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksella on käytössään Ekokompassi-järjestelmä, jota sovelletaan hankkeessa mahdollisuuksien mukaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 3
Hankkeen yhteistyökumppaneille (mm. yritykset) tuodaan esille kohderyhmän ympäristöosaamista ja mahdollisuuksia osallistua ympäristön huomioivien toimintatapojen kehittämiseen. Osallistujat saavat tietoa työhön liittyvissä ympäristöasioista ja oppivat liittämään yksittäiset teot osaksi laajempaa kokonaisuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tuottaa valmennuspalveluja, joita voidaan toteuttaa myös etäpalveluna verkon välityksellä.
Liikkuminen ja logistiikka 5 6
Etänä toteutettavien palvelujen kehittämisen yhtenä tavoitteena on tarpeettoman liikkumisen vähentäminen. Hankkeen toiminnassa ylipäätään suositaan turhaa liikkumista vähentäviä työtapoja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen valmennuksissa keskeisinä teemoina on hyvinvoinnin ja työkyvyn edistäminen. Työ on keskeinen osallisuuden ja hyvinvoinnin tekijä, joten hanke edistää suoraan osallistujien hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 4 2
Tasa-arvonäkökulma huomioidaan hankkeen toiminnoissa ja valmennuksissa sekä ohjauksessa. Esimerkiksi työmarkkinoiden sukupuolenmukainen segregaatio huomioidaan asiakkaiden ohjauksessa uusille urapoluille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hankkeen tavoitteena on lisätä heikossa työmarkkinatilanteessa olevien ryhmien osallisuutta ja kiinnittymistä työelämään. Tämä lisää suoraan yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 2 2
Luonnon monimuotoisuutta ja ympäristötietoisuutta vahvistetaan hyödyntämällä Kierrätyskeskuksen ympäristöjärjestelmän avainhenkilöiden osaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-