Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22446

Hankkeen nimi: YHES – TEKEMÄLLÄ, OPPIMALLA JA LUOTTAMALLA YHDESSÄ ETEENPÄIN

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Laptuote-säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 1092018-5

Jakeluosoite: Kivenkatu 2-4

Puhelinnumero: 0407593946

Postinumero: 53600

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.laptuote.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kirsi Kotonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.kotonen(at)laptuote.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405575111

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

YHES-hanke kehittää nuorille suunnattua matalan osallisuuden valmennusta etävalmennuksena ja kasvokkain tapahtuvana ryhmävalmennuksena. Hanke huomioi koronakriisin aiheuttamat haasteet palvelujen jatkuvuuden turvaamiseksi, digitaalisen saavutettavuuden lisäämiseksi ja valmennuksen matalan osallisuuden toiminnan sisältöjen edelleen kehittämiseksi. Näissä tilanteessa etävalmennus toimii ”digitaalisena koukkuna” kiinnittäen nuoren palveluun ja voimaannuttaen nuorta vaiheittain kasvokkain tapahtuvien palvelujen piiriin.

Hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä-Karjalan alueen koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat alle 29- vuotiaat nuoret, jotka ovat riskissä syrjäytyä ja joille ei ole riittävästi tarjolla tarpeita vastaavaa matalan osallisuuden valmennusta. Tunnusomaista kohderyhmälle on, että erilaisten toimintakyvyn rajoitteiden seurauksena heillä on huomattavia vaikeuksia kiinnittyä palvelujärjestelmässä oleviin palveluihin. Kohderyhmän nuoret tarvitsevat intensiivistä tukea motivaation löytämiseen, arjenhallinnan parantamiseen, elämäntilanteen selvittelemiseen ja tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen. Osalla nuorista toimintakyky on niin heikko, että he ovat jättäytyneet kotiin 4-seinän sisälle, eivätkä pysty ilman voimakkaita tukitoimenpiteitä suuntautumaan mihinkään kodin ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan.

Hankkeen toiminta koostuu etävalmennuksesta, kasvokkain tapahtuvasta ryhmävalmennuksesta ja pajatyöskentelystä/pajakokeiluista. Hanke huomioi erityisesti niiden nuorten palvelutarpeet, joille pajatoiminnan aloittaminen kasvokkain tapahtuvana ryhmätoimintana on liian vaativa toiminnanaloittamismuoto. Hanke tarjoaa väylän ja konkreettisia toimenpiteitä ko. nuorten tavoittamiseksi ja heidän vomaannuttamisekseen niin, että he voivat osallistua kodin ulkopuolella tapahtuviin toimintoihin, kasvokkain tapahtuvaan matalan osallisuuden valmennukseen ja tätä kautta kiinnittyä koulutukseen ja työllistymiseen suuntaaviin palveluihin.

Matalan osallisuuden etävalmennusta kehitetään ja hyödynnetään hankkeessa täydentäen ja korvaten ryhmävalmennusta asiakastarpeiden niin edellyttäessä esimerkiksi koronakriisin johdosta tai siksi, että nuori ei voi sosiaalisten tilanteiden pelon johdosta osallistua kasvokkain tapahtuvaan valmennukseen. Näissä tilanteessa etävalmennus toimii ”digitaalisena koukkuna” kiinnittäen nuoren palveluun ja voimaannuttaen nuorta vaiheittain kasvokkain tapahtuvien palvelujen piiriin. matalan osallisuuden etävalmennuksen lisäksi hanke, paneutuu alueella aiemmin valmennuksessa tehdyn kehitystyön aikana havaittuihin haasteisiin, joita ovat mm. nuorten ohjautumisen ongelmat ja siirtymävaiheen ongelmat hankkeen jälkeen seuraavalle palveluportaalle. Lisäksi hanke huomioi aivan erityisesti koronakriisin aiheuttamat haasteet toiminnan sisältöihin osana etävalmennusta.

Hanke edistää pitkäjänteisen, yksilöllisen ja oikea-aikaisen etätuen ja kasvokkain tapahtuvan tuen avulla kohderyhmän yhteiskuntaosallisuutta ja luo nuorille edellytyksiä sitoutua mielekkääseen, eteenpäin vievään toimintaan. Hanke mahdollistaa nuoren siirtymisen seuraavalle valmennuksen tasolle, esimerkiksi työpajoille tai muihin palveluihin, joka vie kohti kouluttautumista ja työllistymistä. Hankkeessa nuori löytää ”polun alun” kohti koulutusta, työelämää ja yhteiskuntaosallisuutta silloin kun kiinnittyminen mihinkään olemassa olevaan palveluun ei ole mahdollista. Hankkeen seurauksena nuoresta tulee enenevässä määrin aktiivinen toimija oman elämänsä haasteiden ratkaisemisessa.

Hankkeessa etsitään uudenlaisia yhteistyökuvioita Etelä-Karjalassa niin, että hanke tukee palvelujen järjestämistä koronatilanteen aiheuttamassa erityistilanteessa ja muuttuvassa tomintaympäristössä. Hanke vahvistaa verkostoyhteistyötä Laptuote-säätiön, Lappeenrannan ja Parikkalan kuntien, ohjaamojen, Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen (TYP), Kaakkois-Suomen TE-toimiston, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten, etsivän nuorisotyön, kansalaisjärjestöjen ja muiden yhteistyötahojen välillä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä-Karjalan alueen koulutuksen ja työvoiman ulkopuolella olevat alle 29- vuotiaat nuoret, jotka ovat syrjäytyneet yhteiskunnasta ja joille ei ole riittävästi tarjolla tarpeita vastaavaa matalan osallisuuden valmennusta. Näillä nuorilla ei ole riittäviä valmiuksia selvitä itsenäisesti arjessa ja erilaisten toimintakyvyn rajoitteiden seurauksena heillä on huomattavia vaikeuksia kiinnittyä nykyisessä palvelujärjestelmässä oleviin palveluihin esim. nuoren työpajatoimintaan tai kuntouttavaan työtoimintaan. Hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret, jotka eivät ”pääse” pois kotoa erilaisten toimintakyvyn rajoitteiden esim. sosiaalisten tilanteiden pelon vuoksi. Hankkeessa huomioidaan erityisesti niiden nuorten palvelutarpeet, joille matalimman osallisuuden pajatoiminnan aloittaminen noin 8 hengen ryhmässä on liian vaativa toiminnanaloittamismuoto. Näille nuorille tarjotaan matalimman osallisuuden valmennusta etävalmennuksena nuorten sosiaaliseksi vahvistumiseksi niin, että osallistuminen noin 8 hengen ryhmätoimintaan on asteittain mahdollista. Hankkeen kautta nuori löytää ”polun alun” kohti koulutusta, työelämää ja yhteiskuntaosallisuutta silloin kun kiinnittyminen olemassa oleviin palveluihin ei ole onnistunut. Hankkeen kehitystyön seurauksena nuoret voimaantuvat niin, että he ovat valmiita kiinnittymään hankkeen jälkeen liukuvalla mallilla nuorten työpajatoimintaan tai johonkin muuhun tällä hetkellä jo olemassa olevaan palveluun. Toisena erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret, jotka kärsivät korona-tilanteen aiheuttamasta eristäytymisestä ja sosiaalisten suhteiden kaventumisesta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on nuorille suunnattujen palvelujen yhteistyöverkosto.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 133 536

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 133 536

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Savitaipale, Taipalsaari, Rautjärvi, Lemi, Luumäki, Lappeenranta, Parikkala, Ruokolahti, Imatra

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 48

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa etsitään ratkaisuja syrjäytymisen ehkäisyyn ja katkaisuun nuorten osallisuutta edistävän psykososiaalisen kuntoutuksen keinoin. Hankkeessa kehitetään nuorille kaikkein matalimman osallisuuden palvelua sukupuolineutraalisti. Toteutuksessa on huomioitu toimenpiteiden ja menetelmien soveltuvuus molemmille sukupuolille. Hankkeessa luotavalle palvelulle on olemassa tarvetta niin nuorilla miehillä kuin nuorilla naisilla. Palveluun ohjautuvista nuorista on työpajatoimijoiden kokemuksen mukaan kuitenkin suurempi osa miehiä kuin naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kohderyhmässä on mukana molempien sukupuolten edustus. Asiakkaita ohjataan hankkeeseen sukupuolinäkökulmasta tasapuolisesti/neutraalisti asiakkaiden henkilökohtaisten tarpeiden pohjalta, mutta toimintaan ohjautuvista nuorista on olettamuksen mukaan suurempi osa miehiä kuin naisia. Nuorilla miehillä on yleisesti ottaen suurempi syrjäytymisvaara kuin nuorilla naisilla. Hankkeessa hyödynnettävät nuorten sosiaalisen kuntoutuksen menetelmät ja toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan sekä miesten (poikien) että naisten (tyttöjen) kannalta niin, että toiminnassa otetaan huomioon sekä miesten (poikien) ja naisten (tyttöjen) erilaiset tarpeet, näkemykset ja tukitoimenpiteisiin soveltuvuudet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toimenpiteiden vaikutukset ovat tasapuolisia ja ne perustuvat yksilön tarpeisiin. Hankkeen tavoitteissa ei tehdä erottelua sukupuolen mukaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta pinta ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan ja (kasvihuonekaasujen vähenemiseen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta Natura 2000 –ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta materiaaleihin ja jätteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 3
Hankkeessa kehitetään kaikkein matalimman osallisuuden palvelua kaikkein haasteellisimmassa asemassa oleville nuorille. Hankkeen seurauksena syntyy uusi palveluprosessi, joka parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden yhteiskuntaosallisuutta ja työelämäosallisuutta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 4
Kaikkein matalimman osallisuuden palvelun tarjoaminen kaikkein haasteellisimmassa asemassa oleville nuorille ehkäisee nuorten syrjäytymistä, edistää heidän toimintakykyään ja tarjoaa mahdollisuuden voimaantua kohti kouluttautumista ja työelämää. Hanke rakentaa voimakkaasti kohderyhmän yhteiskuntaosallisuutta ja työelämäosallisuutta. Hankkeeseen osallistuvat voivat kertoa myös lähipiirilleen ja ystävilleen hankkeessa tehtävästä työstä ja tätä kautta herättää kiinnostusta hankkeen kautta syntyvää uutta valmennuspalvelua kohtaan.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke ei edistä varsinaisesti tasa-arvoa, sillä molemmilla sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan. Palveluun ohjautumista ohjaavat nuoren henkilökohtaiset palvelutarpeet ei sukupuoli. Hankkeen toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan kuitenkin niin, että toiminnassa otetaan huomioon sekä miesten (poikien) ja naisten (tyttöjen) erilaiset tarpeet, näkemykset ja tukitoimenpiteisiin soveltuvuudet.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 3
Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta tarjoamalla kohderyhmän nuorille yksilöllisten tarpeiden mukaista tukea ja psykososiaalista kuntoutusta ratkaisukeskeisesti, mikä rakentaa osallistujien yhteiskuntaosallisuutta ja työelämäosallisuutta. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta tarjoamalla myös niille nuorille mahdollisuuden yhteiskuntaosallisuuteen ja aktiiviseen yhteiskunnan jäsenyyteen, joille ei tällä hetkellä ole tarjolla riittävästi heidän tarpeidensa mukaista palvelua. Hankkeeseen osallistuvat voivat kertoa myös lähipiirilleen ja ystävilleen hankkeessa tehtävästä työstä ja tätä kautta herättää kiinnostusta hankkeen kautta syntyvää uutta valmennuspalvelua kohtaan.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-