RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22446, YHES – TEKEMÄLLÄ, OPPIMALLA JA LUOTTAMALLA YHDESSÄ ETEENPÄIN

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

YHES-hanke kehittää nuorille suunnattua matalan osallisuuden valmennusta etävalmennuksena ja kasvokkain tapahtuvana ryhmävalmennuksena. Hanke huomioi koronakriisin aiheuttamat haasteet palvelujen jatkuvuuden turvaamiseksi, digitaalisen saavutettavuuden lisäämiseksi ja valmennuksen matalan osallisuuden toiminnan sisältöjen edelleen kehittämiseksi. Näissä tilanteessa etävalmennus toimii ”digitaalisena koukkuna” kiinnittäen nuoren palveluun ja voimaannuttaen nuorta vaiheittain kasvokkain tapahtuvien palvelujen piiriin.

Hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä-Karjalan alueen koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat alle 29- vuotiaat nuoret, jotka ovat riskissä syrjäytyä ja joille ei ole riittävästi tarjolla tarpeita vastaavaa matalan osallisuuden valmennusta. Tunnusomaista kohderyhmälle on, että erilaisten toimintakyvyn rajoitteiden seurauksena heillä on huomattavia vaikeuksia kiinnittyä palvelujärjestelmässä oleviin palveluihin. Kohderyhmän nuoret tarvitsevat intensiivistä tukea motivaation löytämiseen, arjenhallinnan parantamiseen, elämäntilanteen selvittelemiseen ja tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen. Osalla nuorista toimintakyky on niin heikko, että he ovat jättäytyneet kotiin 4-seinän sisälle, eivätkä pysty ilman voimakkaita tukitoimenpiteitä suuntautumaan mihinkään kodin ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan.

Hankkeen toiminta koostuu etävalmennuksesta, kasvokkain tapahtuvasta ryhmävalmennuksesta ja pajatyöskentelystä/pajakokeiluista. Hanke huomioi erityisesti niiden nuorten palvelutarpeet, joille pajatoiminnan aloittaminen kasvokkain tapahtuvana ryhmätoimintana on liian vaativa toiminnanaloittamismuoto. Hanke tarjoaa väylän ja konkreettisia toimenpiteitä ko. nuorten tavoittamiseksi ja heidän vomaannuttamisekseen niin, että he voivat osallistua kodin ulkopuolella tapahtuviin toimintoihin, kasvokkain tapahtuvaan matalan osallisuuden valmennukseen ja tätä kautta kiinnittyä koulutukseen ja työllistymiseen suuntaaviin palveluihin.

Matalan osallisuuden etävalmennusta kehitetään ja hyödynnetään hankkeessa täydentäen ja korvaten ryhmävalmennusta asiakastarpeiden niin edellyttäessä esimerkiksi koronakriisin johdosta tai siksi, että nuori ei voi sosiaalisten tilanteiden pelon johdosta osallistua kasvokkain tapahtuvaan valmennukseen. Näissä tilanteessa etävalmennus toimii ”digitaalisena koukkuna” kiinnittäen nuoren palveluun ja voimaannuttaen nuorta vaiheittain kasvokkain tapahtuvien palvelujen piiriin. matalan osallisuuden etävalmennuksen lisäksi hanke, paneutuu alueella aiemmin valmennuksessa tehdyn kehitystyön aikana havaittuihin haasteisiin, joita ovat mm. nuorten ohjautumisen ongelmat ja siirtymävaiheen ongelmat hankkeen jälkeen seuraavalle palveluportaalle. Lisäksi hanke huomioi aivan erityisesti koronakriisin aiheuttamat haasteet toiminnan sisältöihin osana etävalmennusta.

Hanke edistää pitkäjänteisen, yksilöllisen ja oikea-aikaisen etätuen ja kasvokkain tapahtuvan tuen avulla kohderyhmän yhteiskuntaosallisuutta ja luo nuorille edellytyksiä sitoutua mielekkääseen, eteenpäin vievään toimintaan. Hanke mahdollistaa nuoren siirtymisen seuraavalle valmennuksen tasolle, esimerkiksi työpajoille tai muihin palveluihin, joka vie kohti kouluttautumista ja työllistymistä. Hankkeessa nuori löytää ”polun alun” kohti koulutusta, työelämää ja yhteiskuntaosallisuutta silloin kun kiinnittyminen mihinkään olemassa olevaan palveluun ei ole mahdollista. Hankkeen seurauksena nuoresta tulee enenevässä määrin aktiivinen toimija oman elämänsä haasteiden ratkaisemisessa.

Hankkeessa etsitään uudenlaisia yhteistyökuvioita Etelä-Karjalassa niin, että hanke tukee palvelujen järjestämistä koronatilanteen aiheuttamassa erityistilanteessa ja muuttuvassa tomintaympäristössä. Hanke vahvistaa verkostoyhteistyötä Laptuote-säätiön, Lappeenrannan ja Parikkalan kuntien, ohjaamojen, Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen (TYP), Kaakkois-Suomen TE-toimiston, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten, etsivän nuorisotyön, kansalaisjärjestöjen ja muiden yhteistyötahojen välillä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä-Karjalan alueen koulutuksen ja työvoiman ulkopuolella olevat alle 29- vuotiaat nuoret, jotka ovat syrjäytyneet yhteiskunnasta ja joille ei ole riittävästi tarjolla tarpeita vastaavaa matalan osallisuuden valmennusta. Näillä nuorilla ei ole riittäviä valmiuksia selvitä itsenäisesti arjessa ja erilaisten toimintakyvyn rajoitteiden seurauksena heillä on huomattavia vaikeuksia kiinnittyä nykyisessä palvelujärjestelmässä oleviin palveluihin esim. nuoren työpajatoimintaan tai kuntouttavaan työtoimintaan. Hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret, jotka eivät ”pääse” pois kotoa erilaisten toimintakyvyn rajoitteiden esim. sosiaalisten tilanteiden pelon vuoksi. Hankkeessa huomioidaan erityisesti niiden nuorten palvelutarpeet, joille matalimman osallisuuden pajatoiminnan aloittaminen noin 8 hengen ryhmässä on liian vaativa toiminnanaloittamismuoto. Näille nuorille tarjotaan matalimman osallisuuden valmennusta etävalmennuksena nuorten sosiaaliseksi vahvistumiseksi niin, että osallistuminen noin 8 hengen ryhmätoimintaan on asteittain mahdollista. Hankkeen kautta nuori löytää ”polun alun” kohti koulutusta, työelämää ja yhteiskuntaosallisuutta silloin kun kiinnittyminen olemassa oleviin palveluihin ei ole onnistunut. Hankkeen kehitystyön seurauksena nuoret voimaantuvat niin, että he ovat valmiita kiinnittymään hankkeen jälkeen liukuvalla mallilla nuorten työpajatoimintaan tai johonkin muuhun tällä hetkellä jo olemassa olevaan palveluun. Toisena erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret, jotka kärsivät korona-tilanteen aiheuttamasta eristäytymisestä ja sosiaalisten suhteiden kaventumisesta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on nuorille suunnattujen palvelujen yhteistyöverkosto.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 133 536

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 107 310

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 133 536

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 107 310

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Rautjärvi, Luumäki, Savitaipale, Lemi, Taipalsaari, Parikkala, Lappeenranta, Ruokolahti, Imatra

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 48

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeessa etsitään ratkaisuja syrjäytymisen ehkäisyyn ja katkaisuun nuorten osallisuutta edistävän psykososiaalisen kuntoutuksen keinoin. Hankkeessa kehitetään nuorille kaikkein matalimman osallisuuden palvelua sukupuolineutraalisti. Toteutuksessa on huomioitu toimenpiteiden ja menetelmien soveltuvuus molemmille sukupuolille. Hankkeessa luotavalle palvelulle on olemassa tarvetta niin nuorilla miehillä kuin nuorilla naisilla. Palveluun ohjautuvista nuorista on työpajatoimijoiden kokemuksen mukaan kuitenkin suurempi osa miehiä kuin naisia.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen kohderyhmässä on mukana molempien sukupuolten edustus. Asiakkaita ohjataan hankkeeseen sukupuolinäkökulmasta tasapuolisesti/neutraalisti asiakkaiden henkilökohtaisten tarpeiden pohjalta, mutta toimintaan ohjautuvista nuorista on olettamuksen mukaan suurempi osa miehiä kuin naisia. Nuorilla miehillä on yleisesti ottaen suurempi syrjäytymisvaara kuin nuorilla naisilla. Hankkeessa hyödynnettävät nuorten sosiaalisen kuntoutuksen menetelmät ja toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan sekä miesten (poikien) että naisten (tyttöjen) kannalta niin, että toiminnassa otetaan huomioon sekä miesten (poikien) ja naisten (tyttöjen) erilaiset tarpeet, näkemykset ja tukitoimenpiteisiin soveltuvuudet.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen toimenpiteiden vaikutukset ovat tasapuolisia ja ne perustuvat yksilön tarpeisiin. Hankkeen tavoitteissa ei tehdä erottelua sukupuolen mukaan.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta pinta ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan ja (kasvihuonekaasujen vähenemiseen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta Natura 2000 –ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta materiaaleihin ja jätteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	7	3
Hankkeessa kehitetään kaikkein matalimman osallisuuden palvelua kaikkein haasteellisimmassa asemassa oleville nuorille. Hankkeen seurauksena syntyy uusi palveluprosessi, joka parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden yhteiskuntaosallisuutta ja työelämäosallisuutta.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	4
Kaikkein matalimman osallisuuden palvelun tarjoaminen kaikkein haasteellisimmassa asemassa oleville nuorille ehkäisee nuorten syrjäytymistä, edistää heidän toimintakykyään ja tarjoaa mahdollisuuden voimaantua kohti kouluttautumista ja työelämää. Hanke rakentaa voimakkaasti kohderyhmän yhteiskuntaosallisuutta ja työelämäosallisuutta. Hankkeeseen osallistuvat voivat kertoa myös lähipiirilleen ja ystävilleen hankkeessa tehtävästä työstä ja tätä kautta herättää kiinnostusta hankkeen kautta syntyvää uutta valmennuspalvelua kohtaan.
Tasa-arvon edistäminen	0	0
Hanke ei edistä varsinaisesti tasa-arvoa, sillä molemmilla sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan. Palveluun ohjautumista ohjaavat nuoren henkilökohtaiset palvelutarpeet ei sukupuoli. Hankkeen toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan kuitenkin niin, että toiminnassa otetaan huomioon sekä miesten (poikien) ja naisten (tyttöjen) erilaiset tarpeet, näkemykset ja tukitoimenpiteisiin soveltuvuudet.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	7	3
Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta tarjoamalla kohderyhmän nuorille yksilöllisten tarpeiden mukaista tukea ja psykososiaalista kuntoutusta ratkaisukeskeisesti, mikä rakentaa osallistujien yhteiskuntaosallisuutta ja työelämäosallisuutta. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta tarjoamalla myös niille nuorille mahdollisuuden yhteiskuntaosallisuuteen ja aktiiviseen yhteiskunnan jäsenyyteen, joille ei tällä hetkellä ole tarjolla riittävästi heidän tarpeidensa mukaista palvelua. Hankkeeseen osallistuvat voivat kertoa myös lähipiirilleen ja ystävilleen hankkeessa tehtävästä työstä ja tätä kautta herättää kiinnostusta hankkeen kautta syntyvää uutta valmennuspalvelua kohtaan.
Kulttuuriympäristö	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen	0	0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

YHES-hanke kehitti nuorille suunnattua matalan osallisuuden valmennusta etävalmennuksena ja kasvokkain tapahtuvana ryhmävalmennuksena. Hanke huomioi koronakriisin aiheuttamat haasteet palvelujen jatkuvuuden turvaamiseksi, digitaalisen saavutettavuuden lisäämiseksi ja matalan osallisuuden valmennuksen toiminnan sisältöjen kehittämiseksi. Matalan osallisuuden etävalmennuksen lisäksi hanke, paneutui alueella aiemmin matalan osallisuuden valmennuksessa tehdyn kehitystyön aikana havaittuihin haasteisiin, joita ovat mm. nuorten ohjautumisen ongelmat ja siirtymävaiheen ongelmat hankkeen jälkeen seuraavalle palveluportaalle.

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä olivat Etelä-Karjalan alueen koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat alle 29- vuotiaat nuoret, jotka olivat riskissä syrjäytyä ja joille ei ollut riittävästi tarjolla tarpeita vastaavaa matalan osallisuuden valmennusta. Tunnusomaista kohderyhmälle oli, että erilaisten toimintakyvyn rajoitteiden seurauksena heillä oli huomattavia vaikeuksia kiinnittyä palvelujärjestelmässä oleviin palveluihin ja nuoret tarvitsivat intensiivistä tukea motivaation löytämiseen, arjenhallinnan parantamiseen, elämäntilanteen selvittelemiseen ja tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen. Osalla nuorista toimintakyky oli niin heikko, että he olivat jättäytyneet kotiin, eivätkä pystyneet ilman voimakkaita tukitoimenpiteitä suuntautumaan juuri mihinkään kodin ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä oli nuorille suunnattujen palvelujen yhteistyöverkosto, jonka toimintaan hankkeella pyrittiin vaikuttamaan erityisesti kohderyhmän tavoittamisen ja palveluohjauksen näkökulmasta.

Hankkeen päätavoitteena oli kehittää ja juurruttaa uutta nuorten tarpeita vastaavaa matalan osallisuuden palvelua, jossa pitkäjänteisen, yksilöllisen ja oikea-aikaisen tuen avulla edistettiin nuorten osallisuutta ja luotiin edellytyksiä sitoutua mielekkääseen, eteenpäin vievään toimintaan. Hankkeen tavoitteena oli tarjota kohderyhmänuorille matalan osallisuuden valmennuspaikka ja huomioida toiminnassa erityisesti niiden nuorten palvelutarpeet, joille matalimman osallisuuden pajatoiminnan aloittaminen kasvokkain tapahtuvana ryhmätoimintana oli liian vaativa toiminnanaloittamismuoto. Tavoitteena oli, että etävalmennus toimisi ”digitaalisena koukkuna” kiinnittäen nuoren palveluun ja voimaannuttaen nuorta vaiheittain kasvokkain tapahtuvien palvelujen piiriin, silloin kun välitön osallistuminen ryhmämuotoiseen toimintaan ei ollut mahdollista. Hankkeen tavoitteena oli voimaannuttaa nuori ja mahdollistaa siirtymisen seuraavalle valmennuksen tasolle, esimerkiksi työpajoille tai muihin palveluihin, joka vie kohti kouluttautumista ja työllistymistä. Tavoitteena oli, että nuori löytäisi ”polun alun” kohti koulutusta, työelämää ja yhteiskuntaosallisuutta silloin kun kiinnittyminen mihinkään olemassa olevaan palveluun ei ollut mahdollista.

Hankkeen toiminta koostui etävalmennuksesta, kasvokkain tapahtuvasta ryhmävalmennuksesta ja pajakokeiluista. Hanke edisti pitkäjänteisen, yksilöllisen ja oikea-aikaisen tuen avulla kohderyhmän yhteiskuntaosallisuutta ja loi nuorille edellytyksiä sitoutua mielekkääseen, eteenpäin viedään toimintaan hankejakson jälkeen. Hanke tarjosi konkreettisia toimenpiteitä kohderyhmänuorten tavoittamiseksi ja väylän heidän voimaannuttamisekseen niin, että heille kehittyi valmius osallistua kodin ulkopuolella tapahtuviin toimintoihin, kasvokkain tapahtuvaan matalan osallisuuden valmennukseen ja tätä kautta kiinnittyä koulutukseen ja työllistymiseen suuntaaviin palveluihin. Etävalmennusta kehitettiin ja hyödynnettiin hankkeessa täydentäen ja korvaten ryhmävalmennusta asiakastarpeiden niin edellyttäessä mm. siksi, että nuori ei voinut sosiaalisten tilanteiden pelon takia osallistua kasvokkain tapahtuvaan valmennukseen tai matkan ryhmätoimintaan ollessa nuorelle liian pitkä. Toiminnallaan hanke tarjosi myös ratkaisuja koronakriisin aiheuttamaan lähipalvelujen keskeytykseen ja täytti palveluvalikoimassa olevaa tarvetta nuorten matalan osallisuuden palveluille.

Hankkeen aikana saatiin runsaasti kokemusta ja tietoa nuorten matalan osallisuuden ja palvelujen toteuttamisesta. Erityisesti kolme (3) näkökulmaa nousee hankkeessa tehdyn työn pohjalta esiin, kun hankkeen toimintaan ja tuloksia verrataan hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin.

Ensinnäkin nuorten kuntoisuus ja toimintakyky osallistua valmennukseen oli todennäköisesti vieläkin hankesuunnitelmassa arvioitua tilannetta heikompi. Tästä kertovat mm. valmennusjaksojen huomattavasti ennakoitua pidempi kesto ja nuorten suhteellisen suuret poissaolomäärät ryhmävalmennuksesta. Samoin se, että hankkeessa saadun kokemuksen mukaan kaikki ohjelman ulkopuolinen ekstra-sisältö vei runsaasti nuorten voimavaroja ja väsytti nuoria.

Toiseksi korona-kriisin aiheuttama poikkeuksellinen tilanne ja sen mukanaan tuomat rajoitteet vaikuttivat voimakkaasti hankkeen toteutukseen, hankkeeseen osallistuneiden nuorten määrään ja hankkeen tuloksiin. Korona-kriisin vaikutukset näkyvät hankkeeseen osallistuneiden nuorten poissaolojen määrässä ja hankkeen sisällöllisessä toteuttamisessa mm. siten, että kaikkia suunniteltuja sisältöjä (esim. vierailut, tutustumiset, valmennus) ei voitu toteuttaa hankkeen aikana joko osittain tai kokonaan korona-sulkujen aikoina.

Kolmanneksi hankkeeseen liittyvässä kohderyhmän tavoittamisessa ja asiakasohjauksessa ei todennäköisesti pystytty löytämään hankkeen toimenpiteillä täysimääräisesti kaikkein haastavimmassa asemassa olevia nuoria, jotka olisivat pystyneet hyötymään erityisesti etävalmennuksesta. Arviomme mukaan tämän aivan erityisen haavoittuvassa asemassa olevien nuorten ryhmän tavoittamiseksi tarvitaan yhteiskunnassa vielä lisää toimintamuotoja – ja tapoja. On hyvä myös pohtia avoimesti nuorten omasta näkökulmasta voiko hyvä/mielekäs elämä toteutua jollakin muulla tavalla kuin olemalla osa perinteisiä työmarkkinoita ja perinteistä yhteiskuntaa. Digitaalisuuden lisääntyminen kaikilla elämän alueilla ja erilaisten digitaalisten alustojen yleistyminen nuorten arjessa haastavat perinteistä yhteiskuntaa avoimesti pohtimaan mm. syrjäytymisen ja osallisuuden teemoihin liittyviä käsitteitä ennakkoluulottomasti uudella tavalla. Huomattavaa on, että myös työn, työllistymisen, työn eri muotojen ja työelämän keskeiset käsitteet muuttuvat digitaalisen murroksen myötä.

Saadun kokemuksen pohjalta, toimintaan osallistuneet nuoret ovat hyötyneet hankkeessa toteutetusta sosiaalisesta kuntoutuksesta merkittävästi ja nuorista tuli yleisesti ottaen enenevässä määrin aktiivisia toimijoita oman elämänsä haasteiden ratkaisemisessa. Vaikutusten aikaansaaminen nuorten tilanteeseen on edellyttänyt kuitenkin kaksin- tai jopa kolminkerroin pidempiä valmennusjaksoja, kuin mitä hankkeen hyväksytyssä hankesuunnitelmassa ennakoitiin. Suurin osa hankkeeseen osallistuneista nuorista sijoittui hankkeen jälkeen kuntouttavaan työtoimintaan.

Toiminnallaan hanke täytti alueellista palvelukapeikkoa ja tarjosi toiminnallaan palveluja niille nuorille, joille ei syystä tai toisesta ole löytynyt heidän tarpeisiinsa vastaavaa palvelua. Toiminta vahvisti myös verkostoyhteistyötä Laptuote-säätiön, Lappeenrannan ja Parikkalan kuntien, ohjaamojen, Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen (TYP), Kaakkois-Suomen TE-toimiston, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten, etsivän nuorisotyön, kansalaisjärjestöjen ja muiden yhteistyötahojen välillä.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot