Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22449

Hankkeen nimi: TarMU Tarinoilla muutosta palliatiivisen hoidon työntekijöiden hyvinvointiin

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: PL207

Puhelinnumero: +358 20 743 8100

Postinumero: 40101

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katja Järvelä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.jarvela(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358504738593

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TarMu-hankkeen päätavoitteena on parantaa palliatiivisen terveydenhuoltohenkilöstön työhyvinvointia ja työorganisaatioiden uudistumista kehittämällä työssä jaksamista, työn merkityksellisyyttä ja työn organisointia. Kehittämistyö toteutetaan käyttäen tarinallisuuden ja palvelumuotoilun sekä yhteiskehittämisen keinoja, jotta tavoiteltu muutos työn sujuvuuden ja voimavarojen vahvistamiseksi saavutetaan.

Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaan potilaan ja hänen läheistensä kokonaisvaltaista hoitoa, kun kuolemaan johtava tai henkeä uhkaava sairaus aiheuttaa potilaalle monenlaista kärsimystä ja heikentää heidän elämänlaatuaan. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe. Hoitotyö parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten parissa on henkisesti raskasta ja myös tutkimukset osoittavat palliatiivisen terveydenhuoltohenkilöstön lisääntyneen alttiuden stressiin, myötätuntouupumukseen ja jopa burnoutoireyhtymään sairastumiseen. Kuormittavuustekijöinä voidaan mainita mm. huonon ennusteen kommunikointi, negatiivisten tunteiden läsnäolo, työnkuvan epäselvyys, riittämättömyyden tunteet, jatkuva kuoleman kohtaaminen ja potilaiden kärsimys. Arviolta 50 % henkilöstöstä kärsiikin negatiivisista psykologisista seurauksista. Työn kuormittavuutta on yhä enenevästi lisännyt viimeisen vuoden aikana COVID-19 pandemia, joka on koetellut työssäjaksamista ja työhyvinvointia myös henkilöstöresurssien näkökulmasta: virus on aiheuttanut karanteeneja, altistumisia, ja jopa sairastumisia myös terveydenhuoltohenkilöstöön, mikä puolestaan on johtanut poissaoloihin, resurssipulaan ja siten heikentyneeseen työhyvinvointiin.

Yritysmaailmassa työhyvinvointia ja tuottavuutta on kehitetty aiemmin menestyksekkäästi työyhteisöä osallistavin yhteiskehittämisen menetelmin. Myös Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan yhteiskehittäminen on hyvä keino toteuttaa muutoksia ja juurruttaa uusia, osallistavia toimintamalleja työyhteisöihin. Yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun menetelmillä voidaan löytää ne keskeisimmät toimintojen ja prosessien kohdat, jotka eivät edistä terveydenhuoltohenkilöstön työhyvinvointia tai potilaiden palvelukokemusta. Potilaat ovat hetkittäin osa työyhteisöä ja vaikuttavat siten työilmapiiriin. Lisäksi asiakaskeskeisen ja ihmislähtöisen työotteen on todettu itsessään parantavan työhyvinvointia useissa tutkimuksissa.

Yhteiskehittämisen työkaluina TarMu-hankkeessa käytetään tarinallisuutta ja palvelumuotoilua. Tarinat kuvataan merkityksenannon ja viestinnän tavaksi, jossa kertoja kuvaa tapahtumia subjektiivisesta näkökulmasta ja usein kronologisesti. Tarinat ovat myös luonteenomainen tapa hahmottaa elämää ja ympäröivää maailmaa ja niitä käytetäänkin ammatillisina työvälineinä sillä niiden avulla voidaan tuoda esiin vallitsevia ajatusmalleja ja näin mahdollistuu kehittämistyö työhyvinvointia edistävään suuntaan. Kielen ja tarinoiden avulla voidaan myös löytää esimies- alaissuhteisiin uusia näkökulmia. Tarinoiden avulla kerätään tietoa ja niitä käytetään keinoina avaamaan ja kuvaamaan työn merkityksellisyyttä, arjen käytäntöjä ja henkilöiden tapaa tehdä työtä. TarMu-hankkeessa tarinallisuutta käytetään työstämällä henkilöstöltä kerättyjä tarinoita ja työstämään niitä edelleen palvelumuotoiluin keinoin. Mukaan otetaan myös palliatiivisen hoidon piirissä olevilta potilailta ja heidän läheisiltään kerättyjä narratiiveja asiakasnäkökulman esiin tuomiseen, sillä terveydenhuollon kehittämisessä asiakaslähtöisyys lisääntyy ja asiakkaan rooli passiivisena palvelujen kuluttajana muuntuu yhä enemmän aktiivisesti hoitoon osallistuvaksi yhteistoimijaksi.

Hankkeen osatavoitteita ovat:
- Tunnistaa ja syventää ymmärrystä palliatiivisen hoidon terveydenhuoltohenkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä hyödyntämällä tarinallisuutta ja huomioimalla työn vaativuus ja asiakaskokemuksen merkitys.
- Kehittää palliatiivisen hoidon terveydenhuoltohenkilöstön työn merkityksellisyyttä ja työympäristöä määrittelemällä työhyvinvoinnin ja työn organisoinnin kehittämiskohteet yhdessä henkilöstön kanssa palvelumuotoilun keinoin.
- Tukea palliatiivisen hoidon henkilöstöä työssä jaksamisessa ja työhyvinvoinnin muutoksen toteutuksessa käytännön pilottien kautta.
- Arvioida palvelumuotoilun ja tarinallisuuden tulokset ja vaikutukset palliatiivisen hoidon terveydenhuoltohenkilöstön työhyvinvoinnin kehittämisessä.
- Juurruttaa tarinallisuus ja palvelumuotoilun työkalujen hyödyntäminen osaksi hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden työhyvinvointitoimintaa.
- Edistää palliatiivisen hoidon työorganisaatioiden keskinäistä verkostoitumista ja yhteiskehittämistä.


TarMu-hankkeen toteutus on jaettu kuuteen työpakettiin. Työpaketti 1 keskittyy kokonaiskuvan muodostamiseen palliatiivisen terveydenhuoltohenkilöstön työhyvinvoinnin nykytilanteesta tarinallisuuden keinoin. Paketissa suoritetaan myös lähtömittaus työhyvinvointikyselyn avulla sekä kartoitetaan työhyvinvoinnin mittareiden tunnusluvut kuten sairauspoissaolojen määrä ja henkilöstön vaihtuvuus. Asiakas- ja ihmislähtöinen näkökulma otetaan mukaan keräämällä palliatiivisen hoidon piirissä olevilta potilailta ja heidän läheisiltään elämäntilanteeseen ja palliatiiviseen hoitoon liittyviä narratiiveja. Työpaketissa 2 terveydenhuoltohenkilöstö työstää työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman fasilitoiduissa työpajoissa yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun menetelmiä käyttäen. Työpaketissa 3 pilotoidaan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat työorganisaatioissa. Hanke mentoroi ja tukee pilottien toteutumista. Pilotteja myös arvioidaan säännöllisillä check point –tapaamisilla ja tarvittaessa tehdään muutoksia. Työpaketissa 4 testataan, miten työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat juurtuvat osaksi työorganisaatioiden toimintaa. Työorganisaatiot jatkavat pilottien toteuttamista ja arviointia itsenäisesti, ilman hankkeen aktiivista tukea. Itsenäisen pilottivaiheen jälkeen juurtumista ja tuloksia reflektoidaan yhteisessä ja erillisissä organisaatiokohtaisissa työpajoissa. Tarvittaessa kehittämisprosessia muutetaan vielä siten, että se saadaan vahvemmin juurrutettua osaksi työorganisaation työhyvinvointitoimintaa. Työpaketissa 5 arvioidaan tarinallisuuden ja palvelumuotoilun vaikutukset työhyvinvointiin. Työpaketin 6 toimenpiteet liittyvät hankkeen hallinnointiin ja viestintään. Metodeista ja parhaista käytänteistä rakennetaan käsikirja, jota muut työyhteisöt voivat hyödyntää työhyvinvointitoiminnassaan.

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on palliatiivisessa hoidossa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palliatiivisella poliklinikalla, kaupunginsairaalan (Kyllö) osastolla 5 sekä kotisairaalassa työskentelevä terveydenhuoltohenkilöstö. Lisäksi hankkeen toimintoihin voi osallistua em. organisaatioiden esimiestehtävissä ja henkilöstöhallinnossa työskentelevä henkilöstö.

Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat palliatiivisessa hoidossa olevat potilaat ja heidän läheisensä.

Tuloksena sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä työhyvinvoinnin paraneminen vähentää työstä aiheutuvaa kuormittumista ja stressiä, sairauspoissaoloja, henkilöstön vaihtuvuutta ja ennenaikaista eläköitymistä. Kaikki em. tekijät puolestaan lisäävät työn tuottavuutta. Lyhyen aikavälin vaikutuksina voidaan nähdä työn prosessien sujuvoitumista, työhyvinvointia vähentävien tekijöiden vähenemistä ja myös henkilöstön verkostoitumista hankkeeseen osallistuvissa yksiköissä ja niiden välillä. Pitkän aikavälin vaikutuksina voidaan nähdä jatkuvan työhyvinvoinnin edistämisen mahdollistaminen juurrutettavien, osallistavien ja ratkaisukeskeisten yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun työkalujen sekä käytänteiden avulla. Hankkeen tuloksena saadaan myös uutta tietoa ja lisää ymmärrystä asiakaskokemuksista ja niiden merkityksestä terveydenhuoltohenkilöstön työhyvinvoinnille. Voidaan myös olettaa palliatiivisessa hoidossa olevan potilaan ja hänen läheistensä kokemuksen hoitoon liittyvästä palveluprosessista paranevan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on terveydenhuoltohenkilöstö, joka työskentelee palliatiivisessa hoidossa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palliatiivisella poliklinikalla, kaupunginsairaalan (Kyllö) osastolla 5 sekä kotisairaalassa. Palliatiivisen hoidon terveydenhuoltohenkilöstöön sisällytetään hankkeessa lääkärit, lähi-, perus- ja sairaanhoitajat ja mahdollisuuksien mukaan myös palliatiivista hoitoa tukeva henkilöstö kuten esimerkiksi fysioterapeutit, toimintaterapeutit, ravitsemusterapeutit ja psykologit.

Kyseinen henkilöstö toimii palliatiivisessa hoidossa erityistasolla, jossa STM:n mukaan saattohoito on pääasiallinen toimi ja henkilökunta on erityiskoulutettua. Erityistasoon kuuluvat palliatiivisen hoidon ja saattohoidon yksiköt, kuten kotisairaala ja saattohoitopaikat, saattohoito-osastot tai saattohoitokodit, palliatiiviset poliklinikat sekä konsultaatiotiimit (Saarto, 2017.)

Lisäksi hankkeen toimintoihin voi osallistua em. organisaatioiden esimiestehtävissä ja henkilöstöhallinnossa työskentelevä henkilöstö.

Tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuu yhteensä 60 henkilöstön edustajaa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat palliatiivisessa hoidossa olevat potilaat ja heidän läheisensä.

Tuloksia voivat hyödyntää myös muut Suomen palliatiivisen hoidon yksiköt ja terveydenhuollon toimijat yleensä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 199 984

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 26 378

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 249 982

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 32 972

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän

Kunnat: Jyväskylä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristöön on tutustuttu mm. STM:n raportin: “Sukupuolten tasa-arvo sosiaali- ja terveysalan muutoksessa 2020:7 Sote-henkilöstön tasa-arvotutkimus” avulla. Raportin perusteella todetaankin, että terveys- ja sosiaalipalvelujen toimiala oli vuonna 2017 Suomen naisvaltaisin toimiala, jossa naisten osuus on 70%. Esimerkiksi sairaanhoitajista vain 12 % on miehiä ja lääkäreistä alle 40% (STM., 2020:7). Sukupuolella ei ole merkitystä hankkeen toimenpiteiden kannalta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kohderyhmänä ovat tiettyjen organisaatioiden henkilöstöt, joten hankkeella ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa sukupuolijakaumaan hankkeen toiminnoissa. Hankkeessa kerättävä aineisto anonymisoidaan, jonka takia sukupuolen merkitystä ei myöskään tarkastella erikseen aineiston analyysissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on kehittää hankkeen kohdeorganisaatioiden henkilöstön työhyvinvointia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Hankkeessa suositaan digitaalisia materiaaleja ja turhaa tulostusta ja hankintoja vältetään. Hanke toteutetaan Jyväskylässä, joten liikkumisessa suositaan julkista liikennettä. Kestävän kehityksen periaatteet nousevat yhä tärkeämpään rooliin työelämässä ja niillä voidaan nähdä olevan vaikutusta työhyvinvointiin niin työntekijän yksilöllisten kuin työyhteisön arvojen kautta. Hankkeen toiminta pohjautuu alkuvaiheessa kerättäviin narratiiveihin, joiden sisällöistä ei voida etukäteen tietää. Mikäli kestävä kehitys nousee esiin narratiiveissa, niitä käsitellään hankkeen työpajoissa ja niiden jälkeen kehittämissuunnitelmien piloteissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Hankkeessa suositaan digitaalisia materiaaleja ja turhaa tulostusta ja hankintoja vältetään. Hanke toteutetaan Jyväskylässä, joten liikkumisessa suositaan julkista liikennettä. Kestävän kehityksen periaatteet nousevat yhä tärkeämpään rooliin työelämässä ja niillä voidaan nähdä olevan vaikutusta työhyvinvointiin niin työntekijän yksilöllisten kuin työyhteisön arvojen kautta. Hankkeen toiminta pohjautuu alkuvaiheessa kerättäviin narratiiveihin, joiden sisällöistä ei voida etukäteen tietää. Mikäli kestävä kehitys nousee esiin narratiiveissa, niitä käsitellään hankkeen työpajoissa ja niiden jälkeen kehittämissuunnitelmien piloteissa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 0
Suositaan digitaalisia materiaaleja, vältetään ylimääräisiä hankintoja ja suositaan joukkoliikennettä hankkeen toimenpiteisiin siirtymisissä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Hankkeen toteutuksessa huomioidaan materiaalien oikeaoppinen kierrätys ja lajittelu.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeessa parannetaan palliatiivisen hoidon terveydenhuoltohenkilöstön työhyvinvointia, joka edistää henkilöstön työssä jaksamisesta ja työn tuottavuutta niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 4
Hankkeen työpajat toteutetaan hyödyntämällä yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun metodeja, jotka on tarkoitus juurruttaa osaksi hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden kehittämistoimintaa. Siten niillä voi olla jatkossakin vaikutusta organisaatioiden toiminnassa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen päätavoitteena on kehittää palliatiivisen hoidon terveydenhuoltohenkilöstön työhyvinvointia. Parantuneella työhyvinvoinnilla on myös myönteisiä vaikutuksia palliatiivisen hoidon palveluprosessiin työntekijän ja potilaan ja heidän läheistensä välillä.
Tasa-arvon edistäminen 3 2
Hankkeessa huomioidaan statistisesti esiin nouseva naisvaltaisuus mm. siten että tarinalliset aineistot anonymisoidaan ennen niiden työstämistä ja myös viitteet sukupuoleen poistetaan. Hankeen tarkoituksena ei ole erotella työhyvinvointia sukupuolen eikä myöskään mahdollisen sukupuolettomuuden näkökulmasta. Hankkeessa käytetään sukupuolitietoista viestintää.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 2
Hankkeen toteutuksessa huomioidaan yhteiskunnan monimuotoistuminen ja valmistaudutaan huomioimaan ja tarvittaessa työstämään mahdollisesti näihin liittyviä esiin nousevia työhyvinvointiin liittyvä asioita. Hankkeessa toimitaan yhdenvertaisuuden periaatetta noudattaen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-