Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22451

Hankkeen nimi: Titity - Tilalta tietoon ja työelämään

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2021 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2553600-4

Jakeluosoite: PL 52 (Ketunpolku 1)

Puhelinnumero: 08618991

Postinumero: 87101

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.kamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Haverinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.haverinen(at)kamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407718807

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos/KainuunAmmattiopisto (KAO), 0214958-9
Luonnonvarakeskus (Luke), 0244629-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Titity-hankkeen lähtökohtana on kehittää uudenlaisia malleja työllisyyspalveluiden tueksi maaseutuyrityksissä. Muuttuvassa turvallisuusympäristössä suomalaisen ruoantuotannon omavaraisuusaste on noussut tärkeäksi kysymykseksi. Tiloilla tarvitaan suomalaista työvoimaa. Hankkeella edistetään työllistymistä maaseudun yrityksiin ja hakeutumista luonnonvara-alan koulutukseen, jotta suomalaisen työvoiman saatavuus näillä aloilla voidaan turvata.

Kainuussa monissa luonnonvara-alan töissä on pulaa osaajista samaan aikaan kun monet, erityisesti miehet, ovat haastavassa työmarkkina-asemassa. Puolet Kainuun työttömistä ovat vaikeasti työllistettäviä. Tarvitaan tehokkaita keinoja työllistymiseen ja uudelleen kouluttautumiseen, jotta työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaavat.

Hankkeella tuetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä luonnonvara-alan yrityksiin valmennuksien kautta Green Care -näkökulmaa hyödyntäen. Hankkeella lisätään maaseudun ja sen yritysten kiinnostavuutta uudelleen kouluttautuvien ja työelämään palaavien osalta. Hankkeella madalletaan maaseutuyritysten kynnystä palkata ulkopuolista työvoimaa sekä lisätään samanaikaisesti yritysten uusia liiketoimintamahdollisuuksia kehittämällä uudenlaisia työllistymistä tukevia palveluja erityisryhmille.

Green Care –toimintakonsepti voi toimia tukena uudenlaisten toimintamallien syntymisessä. Kainuun työllisyyden kuntakokeilun toimijat ja TE-palvelut tarvitsevat uusia ratkaisuja tuottaa palveluita asiakkailleen. Green Care on poikkialaista ja –tieteistä ja siten se yhdistää maaseudun elinkeinot ja ympäristöt työllisyydenhoitoon.

Green Care -toimintamallit ovat edelleen melko uusia ja vaativat paikallisia kokeiluja käytäntöön saattamiseksi. Organisaatiot ja yritykset tarvitsevat tietoa ja uutta näkökulmaa työllistymisen edistämiseksi ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Palvelujen tuottajat ja käyttäjät tarvitsevat tietoa Green Care -mallien vaikuttavuudesta. Kainuun erityispiirteet ja puitteet luontoperustaisen palvelujen tarjoajana huomioidaan hankkeen toteutuksessa lisäten Kainuun edelläkävijyyttä ja erikoistumista Green Care –toimintamallien käyttöönotossa.

Hankkeen päätavoitteena on työllisyystoimenpiteiden asiakkaiden työllistymisen ja opintopolkujen tukeminen. Tavoitteena on edistää opiskelijoiden rekrytointia Kajaanin Ammattikorkeakouluun ja Kainuun ammattiopistoon ja turvata jatkossa suomalaisen työvoiman saatavuutta luonnonvara-alalla. Tavoitteena on, että hankkeen asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut entistä asiakaslähtöisemmin ja sujuvammin työelämään integroituna. Kainuulaisten maaseutuyritysten työllistämisen kynnys madaltuu onnistuneiden kokeilujen avulla.

Hankkeen ensimmäisessä toimenpiteessä lisätään työllisyyspalveluiden asiakkaiden sekä maaseutuyritysten osaamista Green Care -toiminnasta ja sen työllistämis- ja liiketoimintamahdollisuuksista. Toisessa toimenpiteessä syvennytään osaamisen soveltamiseen valmennusten merkeissä maatiloilla ja muissa maaseutuyrityksissä. Kolmannessa toimenpiteessä kehitetään maaseutuyrityksiin linkittyviä henkilökohtaisia opintopolkuja ja kehitetään opinnollistamisen malleja. Neljännessä toimenpiteessä arvioidaan hankkeen aikana toteutettavien opinnollistamis- ja työllistämistoimien ja prosessien vaikuttavuutta erilaisin mittarein. Lisäksi uutta osaamista ja toimintamalleja juurrutetaan ja tietoa levitetään kansallisesti ja kansainvälisesti.

Hankkeen tuloksena toteutuu ryhmämuotoinen valmennusmalli työllisyyspalveluiden asiakkaille, maaseutuyrityksille ja koulutus- ja tutkimusorganisaatioille. Hankkeen aikana toteutuu useampia ryhmiä. Hankkeen aikana muodostuu uudenlaista yhteistyötä maaseutuyrityksiin ja työllisyyspalveluihin. Lisäksi hankkeen tuloksena Kainuun työllisyyden kuntakokeilun ja TE-toimiston asiakkaille mahdollistuu tavoitteellisia ja suunnitelmallisia luontoperustaisia työllisyyspalveluja. Hankkeen tuloksena syntyy yritysten, oppilaitosten ja työllisyyspalveluiden välille tiivis yhteistyö. Toimintamallit juurrutetaan käyttöön ja niistä tiedotetaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi saadaan tutkimustietoa hankkeen aikana toteutettujen Green Care –menetelmien vaikutuksista työllisyyspalveluissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat työllisyyspalveluiden asiakkaat TE- toimistossa tai työllisyyden kuntakokeilussa Kainuussa, erityisesti Kajaanissa, Sotkamossa ja Kuhmossa (hankkeessa mukana olevat maaseutuyritykset sijaitsevat näillä paikkakunnilla). Hankkeella tavoitellaan esim. maahanmuuttajia, nuoria ja haastavassa työmarkkina-asemassa olevia, erityisesti miehiä, jotka Kainuussa ovat erityisen haastavassa asemassa. Hankkeen kohderyhmää ovat myös osatyökykyiset ja ikääntyvät työnhakijat. Hankkeella tuetaan heidän työllistymistään sekä työelämään paluuta valmennuksen ja henkilökohtaisesti rakennettavan opintopolun kautta. Asiakkaat hyötyvät asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittämisestä. Uusien palveluiden kautta hyvinvointi lisääntyy asiakaskunnassa. Hankkeen vaikutuksesta kohderyhmän työllistyminen paranee. Lisäksi työllisyyspalveluita tuottavien tahojen sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden välinen poikkialainen yhteistyö tiivistyy.

Hankkeen kohderyhmänä ovat myös pienet luonnonvara-alan yritykset. Ne hyötyvät uusien toimintamallien ja osaamisen kehittymisestä sekä mahdollisesta uudesta työvoimasta, jota maatiloilla ja muissa maaseutuyrityksissä toteutettava valmennusmalli voi tukea. Maaseutuyritysten osaaminen Green Care -toiminnasta ja työllistämisestä lisääntyy sekä valmiudet työpaikkaohjaajana toimimiseen kasvavat. Maaseutuyritykset verkottuvat työllisyyspalveluita tarjoavien tahojen kanssa.

kohderyhmään kuuluvat myös työllisyyspalveluita tarjoavat tahot (TE-toimisto tai Kainuun työllisyyden kuntakokeilu), joiden kanssa hankkeessa suunnitellaan yhteinen toimintamalli maaseutuyrityksiä toimintaympäristönä hyödyntäen. Em. Työllisyyspalveluiden henkilöstö on yhteiskumppanina suunnittelemassa maatilavalmennusta, koska he tuntevat asiakkaidensa toimintakyvyn ja voivat maatilavalmennustoiminnan vaikutusten myötä ohjata asiakkaitaan työllistymisessä. Koulutus/valmennusmalli on aivan uudenlainen kokeilu työllisyystoimijoille, joilla on suuri tarve ottaa käyttöön uusia työmenetelmiä muuttuvassa työllisyydenhoidon kentässä. Työllisyyspalveluiden henkilöstö saa infoa hankehenkilöstöltä Green Care -toimintatavasta asiakkaidensa ohjaamisessa, jonka jälkeen kykenevät itse hyödyntämään jatkossa osaamistaan. Myös yhteistyö eri työllisyystoimijoiden välillä tiivistyy hankkeen myötä. TE- toimistojen ja Kainuun työllisyyden kuntakokeilun henkilöstö lisää osaamistaan ja saa uusia toimintatapoja, jotka juurrutetaan osaksi arkea. Henkilöstö oppii hyödyntämään luonnon ja maaseutuympäristön hyvinvointia tukevia elementtejä asiakastyössä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Opiskelijat hyötyvät välillisesti, kun he voivat suorittaa esimerkiksi projektiopintojaan hankkeen ryhmänohjauksen tukena. Lisäksi hankkeella on yhtymäkohtia Kajaanin Ammattikorkeakoulussa syksyllä 2021 alkavaan sosionomikoulutukseen. Hanke tarjoaa mahdollisuuksia tulevien sosionomien tutustua oman asiakaskuntansa yksilöllistä ohjaamista ja tukemista asiakaslähtöisesti erilaisin menetelmiin. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös sote- ja hyvinvointialan ja luonnonvara-alan yrityksen perustamista suunnittelevat tulevat yrittäjät; hankkeen aikana tuotettu yleinen informaatio hyödyttää heitä liiketoiminnan suunnittelussa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 75 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 22 429

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 266 785

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 28 036

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin

Kunnat: Suomussalmi, Paltamo, Ristijärvi, Kajaani, Puolanka, Sotkamo, Kuhmo, Hyrynsalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 64

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta valmisteltaessa perehdyttiin toimintaympäristöstä tehtyihin tutkimuksiin sukupuolinäkökulmasta. Kainuussa miehet ovat erityisen haastavassa työmarkkina-asemassa ja hankkeen toimenpiteet on suunniteltu tukemaan erityisesti heidän työllistymistään.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valmennuksen toteuttamisessa varmistetaan, että osallistujissa on sekä miehiä että naisia. Hankkeen toiminnassa otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo sekä suunnitellaan toiminnot siten, että ne sopivat sekä miehille että naisille. Hankkeen palaute kerätään sukupuolijaotettuna.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on kehittää toimintamalli, jotta luontoperusteisten menetelmien käyttö ja kehittäminen mahdollistuvat työllisyyspalveluissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 7
Green Care -toimintamallien kulmakivi on luonto ja luonnon käytön kestävyys. Tämä lisää laajasti luonnon kestävyyteen liittyvää osaamista. Ekologisesti kestävää kehitystä hanke tukee välillisesti demonstroimalla erilaisten ympäristöjen (mm. metsät, maatilat, puutarhat) käyttöä ja ylläpitämistä hyvinvoinnin edistämiseen ja työllisyyspalvelujen tarjoamiseen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 8
Green Care on uusi toimintamalli joka auttaa eri toimijoiden elinkeinon rakentamista. Green Care mahdollistaa esimerkiksi maaseutuyrittäjien toiminnan laajentamista. Taloudellisesti kestävää kehitystä hanke edistää tukemalla maaseudun elinkeinoja ja lisäämällä maaseudun vetovoimaisuutta työllistäjänä. Maaseudun elinvoiman lisääntyminen edesauttaa puolestaan sosiaalisesti kestävää kehitystä ja elämänlaadun paranemista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeessa kehitetään uudenlaisia luontoon liittyviä työllisyyspalveluja sekä testataan ja pilotoidaan niitä. Toimintamallit jäävät alueelle toimijoiden ja yrittäjien käyttöön hankkeen jälkeen. Hankkeen toimenpiteillä myös tuetaan uudenlaisen liiketoiminnan syntymistä ja osaamisen lisääntymistä alueen yrityksissä ja työllisyys-, koulutus- ja tutkimusorganisaatioissa.
Liikkuminen ja logistiikka 7 6
Etäluennot ja verkko-opinnot vähentävät liikkumisen tarvetta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Green Care menetelmät lisäävät tutkitusti hyvinvointia. Hanke edistää maaseudun taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä. Samalla hanke vastaa yhteiskunnan kysyntään ja tarpeisiin edesauttamalla laadukkaiden ja eettisesti hyväksyttävien työllisyyspalvelujen syntyä, sekä heikossa asemassa olevien sosiaalista integroitumista.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Green Care -menetelmien saatavuuden parantaminen ja niiden kehittäminen lisää ihmisten mahdollisuuksia saada joustavasti Green Careen pohjautuvaa palvelua. Palvelujen määrän lisääntyessä kaikilla on yhtälainen mahdollisuus saada luontoon perustuvia palveluita ikään, sukupuoleen tai asuinpaikkaan katsomatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 8
Green Care -menetelmät antavat mahdollisuuden tukea elämänhallintaa motivoivalla tavalla. Luonto on vahvasti osa suomalaista kulttuuriperimää ja hankkeella tuetaan tämän kulttuuri-identiteetin rakentumista. Hankkeen toiminta tähtää siihen, että luontoperustaisten menetelmien ja palveluiden avulla voidaan edistää esimerkiksi eriarvoisuuden vähentämistä (syrjäytymistä ehkäisevät Green Care –palvelut) ja monikulttuurisuutta (pakolaisten ja maahanmuuttajien integroituminen yhteiskuntaan luontomenetelmien avulla).
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 8 8
Green Care -menetelmiin ja maatilatoimintamalliin liittyy olennaisesti ympäristöosaaminen. Hanke lisää tietoutta luonnon hyvinvointivaikutuksista, elvyttävien luontoympäristöjen erityispiirteistä ja kestävän kehityksen mukaan luonnon hyödyntämisestä hyvinvoinnin tuottamisessa ihmisille.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-