|
|
|
Hankekoodi: S22451
Hankkeen nimi: Titity - Tilalta tietoon ja työelämään
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2021 ja päättyy 30.11.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2553600-4
Jakeluosoite: PL 52 (Ketunpolku 1)
Puhelinnumero: 08618991
Postinumero: 87101
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: http://www.kamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Haverinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.haverinen(at)kamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407718807
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Titity-hankkeen lähtökohtana on kehittää uudenlaisia malleja työllisyyspalveluiden tueksi maaseutuyrityksissä. Muuttuvassa turvallisuusympäristössä suomalaisen ruoantuotannon omavaraisuusaste on noussut tärkeäksi kysymykseksi. Tiloilla tarvitaan suomalaista työvoimaa. Hankkeella edistetään työllistymistä maaseudun yrityksiin ja hakeutumista luonnonvara-alan koulutukseen, jotta suomalaisen työvoiman saatavuus näillä aloilla voidaan turvata.
Kainuussa monissa luonnonvara-alan töissä on pulaa osaajista samaan aikaan kun monet, erityisesti miehet, ovat haastavassa työmarkkina-asemassa. Puolet Kainuun työttömistä ovat vaikeasti työllistettäviä. Tarvitaan tehokkaita keinoja työllistymiseen ja uudelleen kouluttautumiseen, jotta työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaavat.
Hankkeella tuetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä luonnonvara-alan yrityksiin valmennuksien kautta Green Care -näkökulmaa hyödyntäen. Hankkeella lisätään maaseudun ja sen yritysten kiinnostavuutta uudelleen kouluttautuvien ja työelämään palaavien osalta. Hankkeella madalletaan maaseutuyritysten kynnystä palkata ulkopuolista työvoimaa sekä lisätään samanaikaisesti yritysten uusia liiketoimintamahdollisuuksia kehittämällä uudenlaisia työllistymistä tukevia palveluja erityisryhmille.
Green Care –toimintakonsepti voi toimia tukena uudenlaisten toimintamallien syntymisessä. Kainuun työllisyyden kuntakokeilun toimijat ja TE-palvelut tarvitsevat uusia ratkaisuja tuottaa palveluita asiakkailleen. Green Care on poikkialaista ja –tieteistä ja siten se yhdistää maaseudun elinkeinot ja ympäristöt työllisyydenhoitoon.
Green Care -toimintamallit ovat edelleen melko uusia ja vaativat paikallisia kokeiluja käytäntöön saattamiseksi. Organisaatiot ja yritykset tarvitsevat tietoa ja uutta näkökulmaa työllistymisen edistämiseksi ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Palvelujen tuottajat ja käyttäjät tarvitsevat tietoa Green Care -mallien vaikuttavuudesta. Kainuun erityispiirteet ja puitteet luontoperustaisen palvelujen tarjoajana huomioidaan hankkeen toteutuksessa lisäten Kainuun edelläkävijyyttä ja erikoistumista Green Care –toimintamallien käyttöönotossa.
Hankkeen päätavoitteena on työllisyystoimenpiteiden asiakkaiden työllistymisen ja opintopolkujen tukeminen. Tavoitteena on edistää opiskelijoiden rekrytointia Kajaanin Ammattikorkeakouluun ja Kainuun ammattiopistoon ja turvata jatkossa suomalaisen työvoiman saatavuutta luonnonvara-alalla. Tavoitteena on, että hankkeen asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut entistä asiakaslähtöisemmin ja sujuvammin työelämään integroituna. Kainuulaisten maaseutuyritysten työllistämisen kynnys madaltuu onnistuneiden kokeilujen avulla.
Hankkeen ensimmäisessä toimenpiteessä lisätään työllisyyspalveluiden asiakkaiden sekä maaseutuyritysten osaamista Green Care -toiminnasta ja sen työllistämis- ja liiketoimintamahdollisuuksista. Toisessa toimenpiteessä syvennytään osaamisen soveltamiseen valmennusten merkeissä maatiloilla ja muissa maaseutuyrityksissä. Kolmannessa toimenpiteessä kehitetään maaseutuyrityksiin linkittyviä henkilökohtaisia opintopolkuja ja kehitetään opinnollistamisen malleja. Neljännessä toimenpiteessä arvioidaan hankkeen aikana toteutettavien opinnollistamis- ja työllistämistoimien ja prosessien vaikuttavuutta erilaisin mittarein. Lisäksi uutta osaamista ja toimintamalleja juurrutetaan ja tietoa levitetään kansallisesti ja kansainvälisesti.
Hankkeen tuloksena toteutuu ryhmämuotoinen valmennusmalli työllisyyspalveluiden asiakkaille, maaseutuyrityksille ja koulutus- ja tutkimusorganisaatioille. Hankkeen aikana toteutuu useampia ryhmiä. Hankkeen aikana muodostuu uudenlaista yhteistyötä maaseutuyrityksiin ja työllisyyspalveluihin. Lisäksi hankkeen tuloksena Kainuun työllisyyden kuntakokeilun ja TE-toimiston asiakkaille mahdollistuu tavoitteellisia ja suunnitelmallisia luontoperustaisia työllisyyspalveluja. Hankkeen tuloksena syntyy yritysten, oppilaitosten ja työllisyyspalveluiden välille tiivis yhteistyö. Toimintamallit juurrutetaan käyttöön ja niistä tiedotetaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi saadaan tutkimustietoa hankkeen aikana toteutettujen Green Care –menetelmien vaikutuksista työllisyyspalveluissa.
Kohderyhmänä ovat työllisyyspalveluiden asiakkaat TE- toimistossa tai työllisyyden kuntakokeilussa Kainuussa, erityisesti Kajaanissa, Sotkamossa ja Kuhmossa (hankkeessa mukana olevat maaseutuyritykset sijaitsevat näillä paikkakunnilla). Hankkeella tavoitellaan esim. maahanmuuttajia, nuoria ja haastavassa työmarkkina-asemassa olevia, erityisesti miehiä, jotka Kainuussa ovat erityisen haastavassa asemassa. Hankkeen kohderyhmää ovat myös osatyökykyiset ja ikääntyvät työnhakijat. Hankkeella tuetaan heidän työllistymistään sekä työelämään paluuta valmennuksen ja henkilökohtaisesti rakennettavan opintopolun kautta. Asiakkaat hyötyvät asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittämisestä. Uusien palveluiden kautta hyvinvointi lisääntyy asiakaskunnassa. Hankkeen vaikutuksesta kohderyhmän työllistyminen paranee. Lisäksi työllisyyspalveluita tuottavien tahojen sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden välinen poikkialainen yhteistyö tiivistyy.
Hankkeen kohderyhmänä ovat myös pienet luonnonvara-alan yritykset. Ne hyötyvät uusien toimintamallien ja osaamisen kehittymisestä sekä mahdollisesta uudesta työvoimasta, jota maatiloilla ja muissa maaseutuyrityksissä toteutettava valmennusmalli voi tukea. Maaseutuyritysten osaaminen Green Care -toiminnasta ja työllistämisestä lisääntyy sekä valmiudet työpaikkaohjaajana toimimiseen kasvavat. Maaseutuyritykset verkottuvat työllisyyspalveluita tarjoavien tahojen kanssa.
Kohderyhmään kuuluvat myös työllisyyspalveluita tarjoavat tahot (TE-toimisto tai Kainuun työllisyyden kuntakokeilu), joiden kanssa hankkeessa suunnitellaan yhteinen toimintamalli maaseutuyrityksiä toimintaympäristönä hyödyntäen. Em. Työllisyyspalveluiden henkilöstö on yhteiskumppanina suunnittelemassa maatilavalmennusta, koska he tuntevat asiakkaidensa toimintakyvyn ja voivat maatilavalmennustoiminnan vaikutusten myötä ohjata asiakkaitaan työllistymisessä. Koulutus/valmennusmalli on aivan uudenlainen kokeilu työllisyystoimijoille, joilla on suuri tarve ottaa käyttöön uusia työmenetelmiä muuttuvassa työllisyydenhoidon kentässä. Työllisyyspalveluiden henkilöstö saa infoa hankehenkilöstöltä Green Care -toimintatavasta asiakkaidensa ohjaamisessa, jonka jälkeen kykenevät itse hyödyntämään jatkossa osaamistaan. Myös yhteistyö eri työllisyystoimijoiden välillä tiivistyy hankkeen myötä. TE- toimistojen ja Kainuun työllisyyden kuntakokeilun henkilöstö lisää osaamistaan ja saa uusia toimintatapoja, jotka juurrutetaan osaksi arkea. Henkilöstö oppii hyödyntämään luonnon ja maaseutuympäristön hyvinvointia tukevia elementtejä asiakastyössä.
KAO:n opetus- ja muu henkilöstö kuuluvat kohderyhmään, koska toiminnan juurruttamiseksi heidän osaamista sekä valmiuksiaan ottaa vastaan TE-palvelujen ja kuntakokeilujen sekä yhdistysten asiakkaita tutustumiskäynneille Seppälän kampukselle luonnonvara-alan toimipisteeseen tulee vahvistaa. Henkilökunnan osaamista vahvistetaan luentojen ja työpajojen kautta luonto- ja eläinavusteisen työn mahdollisuuksista huomioiden erityisesti TE-palvelujen ja kuntakokeilujen ja yhdistysten asiakkaiden tarpeita ja tavoitteita.
Opiskelijat hyötyvät välillisesti, kun he voivat suorittaa esimerkiksi projektiopintojaan hankkeen ryhmänohjauksen tukena. Lisäksi hankkeella on yhtymäkohtia Kajaanin Ammattikorkeakoulussa syksyllä 2021 alkavaan sosionomikoulutukseen. Hanke tarjoaa mahdollisuuksia tulevien sosionomien tutustua oman asiakaskuntansa yksilöllistä ohjaamista ja tukemista asiakaslähtöisesti erilaisin menetelmiin. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös sote- ja hyvinvointialan ja luonnonvara-alan yrityksen perustamista suunnittelevat tulevat yrittäjät; hankkeen aikana tuotettu yleinen informaatio hyödyttää heitä liiketoiminnan suunnittelussa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 245 271
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 235 563
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 306 589
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 294 454
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin
Kunnat: Suomussalmi, Ristijärvi, Paltamo, Puolanka, Kajaani, Sotkamo, Hyrynsalmi, Kuhmo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 12
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12
Suunniteltu: 64
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 7 |
| Green Care -toimintamallien kulmakivi on luonto ja luonnon käytön kestävyys. Tämä lisää laajasti luonnon kestävyyteen liittyvää osaamista. Ekologisesti kestävää kehitystä hanke tukee välillisesti demonstroimalla erilaisten ympäristöjen (mm. metsät, maatilat, puutarhat) käyttöä ja ylläpitämistä hyvinvoinnin edistämiseen ja työllisyyspalvelujen tarjoamiseen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 8 |
| Green Care on uusi toimintamalli joka auttaa eri toimijoiden elinkeinon rakentamista. Green Care mahdollistaa esimerkiksi maaseutuyrittäjien toiminnan laajentamista. Taloudellisesti kestävää kehitystä hanke edistää tukemalla maaseudun elinkeinoja ja lisäämällä maaseudun vetovoimaisuutta työllistäjänä. Maaseudun elinvoiman lisääntyminen edesauttaa puolestaan sosiaalisesti kestävää kehitystä ja elämänlaadun paranemista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa kehitetään uudenlaisia luontoon liittyviä työllisyyspalveluja sekä testataan ja pilotoidaan niitä. Toimintamallit jäävät alueelle toimijoiden ja yrittäjien käyttöön hankkeen jälkeen. Hankkeen toimenpiteillä myös tuetaan uudenlaisen liiketoiminnan syntymistä ja osaamisen lisääntymistä alueen yrityksissä ja työllisyys-, koulutus- ja tutkimusorganisaatioissa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 6 |
| Etäluennot ja verkko-opinnot vähentävät liikkumisen tarvetta | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Green Care menetelmät lisäävät tutkitusti hyvinvointia. Hanke edistää maaseudun taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä. Samalla hanke vastaa yhteiskunnan kysyntään ja tarpeisiin edesauttamalla laadukkaiden ja eettisesti hyväksyttävien työllisyyspalvelujen syntyä, sekä heikossa asemassa olevien sosiaalista integroitumista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Green Care -menetelmien saatavuuden parantaminen ja niiden kehittäminen lisää ihmisten mahdollisuuksia saada joustavasti Green Careen pohjautuvaa palvelua. Palvelujen määrän lisääntyessä kaikilla on yhtälainen mahdollisuus saada luontoon perustuvia palveluita ikään, sukupuoleen tai asuinpaikkaan katsomatta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 8 |
| Green Care -menetelmät antavat mahdollisuuden tukea elämänhallintaa motivoivalla tavalla. Luonto on vahvasti osa suomalaista kulttuuriperimää ja hankkeella tuetaan tämän kulttuuri-identiteetin rakentumista. Hankkeen toiminta tähtää siihen, että luontoperustaisten menetelmien ja palveluiden avulla voidaan edistää esimerkiksi eriarvoisuuden vähentämistä (syrjäytymistä ehkäisevät Green Care –palvelut) ja monikulttuurisuutta (pakolaisten ja maahanmuuttajien integroituminen yhteiskuntaan luontomenetelmien avulla). | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 8 |
| Green Care -menetelmiin ja maatilatoimintamalliin liittyy olennaisesti ympäristöosaaminen. Hanke lisää tietoutta luonnon hyvinvointivaikutuksista, elvyttävien luontoympäristöjen erityispiirteistä ja kestävän kehityksen mukaan luonnon hyödyntämisestä hyvinvoinnin tuottamisessa ihmisille. | ||
Titity-hankkeen lähtökohtana oli kehittää uudenlaisia malleja työllisyyspalveluiden tueksi maaseutuyrityksissä. Muuttuvassa turvallisuusympäristössä suomalaisen ruoantuotannon omavaraisuusaste on noussut tärkeäksi kysymykseksi, joten tiloilla tarvitaan suomalaista työvoimaa. Samaan aikaan puolet Kainuun työttömistä, erityisesti miehet, ovat vaikeasti työllistettäviä. Kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi hankkeessa tavoiteltiin uusia keinoja työllistymiseen ja uudelleen kouluttautumiseen sekä luonnonvara-alan kiinnostavuuden ja maaseutuyritysten työllistämismahdollisuuksien lisäämiseen.
Hankkeen päätavoitteena oli tukea työllisyystoimenpiteiden asiakkaiden työllistymistä ja opintopolkujen edistämistä Green care -näkökulmaa hyödyntäen. Hankkeessa edistettiin Kainuun työllisyyden kuntakokeilun toimijoiden ja TE-palveluiden kykyä tarjota asiakkailleen uusia ratkaisuja. Hankkeen toimenpiteillä lisättiin kohderyhmän kanssa toimivien tahojen osaamista Green Care -toiminnasta ja sen mahdollisuuksista työllistämisessä sekä asiakkaiden voimavarojen vahvistamisessa. Koulutusten ja toiminnallisten päivien välityksellä syvennyttiin osaamisen soveltamiseen maatiloilla ja luontoympäristöissä. Lisäksi kehitettiin henkilökohtaisia opintopolkuja ja opinnollistamisen malleja maaseutuyrityksiin.
Hanke oli oppiva prosessi, joka kokemustensa pohjalta kohdisti toimintaansa uudelleen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kohderyhmä laajeni koskemaan työllisyyspalvelujen lisäksi myös muita tahoja, jotka kohtaavat työssään haastavassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Lyhytkestoisien, toiminnallisten menetelmäpäivien todettiin tavoittavan asiakaskohderyhmä parhaiten. Huomattiin, että kohderyhmän haasteet koskettivat harvoin vain työllistymistä ja liikkeelle oli lähdettävä voimavarojen vahvistamisesta. Samalla toimintamallin potentiaali työllisyys-, sosiaali- ja hyvinvointipalvelujen yhdistävänä tekijänä nousi esille samojen asiakkaiden ollessa useiden eri palvelujen piirissä. Kohderyhmää laajennettiin myös koulutusorganisaatiopuolelle, jotta toimintamalli jäisi elämään tulevien alan ammattilaisten työhön laajemmin ja pitkäkestoisemmin.
Luonto- ja eläinavusteisilla menetelmillä todettiin olevan positiivisia vaikutuksia työllisyystoimenpiteiden asiakkaiden elämään, ja alan ammattilaiset kokivat niiden helpottavan vuorovaikutusta ja luottamussuhteen luomista. Kokemusten ja kerätyn arviointitiedon pohjalta hankkeen tuotoksena syntyi THL Hyte -toimintamalli ”Eläinavusteisuus haastavassa työmarkkina-asemassa olevien palveluissa.” Toimintamallin vaiheita juurrutettiin käyttöön ja niistä tiedotettiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Kainuun erityispiirteet ja puitteet luontoperustaisen palvelujen tarjoajana huomioitiin hankkeen toteutuksessa lisäten Kainuun edelläkävijyyttä ja erikoistumista Green Care –toimintamallien käyttöönotossa.