Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22457

Hankkeen nimi: Työelämälähtöinen kyvykkyyksien johtaminen ja kehittäminen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2454377-1

Jakeluosoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: 013260600

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.karelia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503116314

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Siun Sote, 2732095-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Rakennemuutosaloille tarvitaan nopeasti uudenlaisia jatkuvan oppimisen työkaluja ja menetelmiä. Osaamistarpeet ovat jatkuvassa muutoksessa jopa perusosaamisten osalta. Työelämän kyvykkyyksiin liittyvää osaamisen tunnistamista ja uraohjausta tulee kehittää. Työssä oleville ei ole tarjolla uraohjauspalveluita tai ohjauspalveluita omaehtoiseen kehittämiseen. Erityisesti julkisen sektorin työnantajat ovat suuren haasteen edessä - koulutettavien määrä on suuri, mutta käytettävissä olevat taloudelliset resurssit niukkoja. Yleisesti työssä oppimista pidetään tehokkaana tapana lisätä organisaation ja yksilöiden osaamista, mutta siihen liittyvät menetelmät ja työkalut ovat vasta kehitysvaiheessa.

Hankkeessa kehitetään rakennemuutosalojen (sote, ikääntyvä julkinen sektori, teollisuus) tarpeisiin vastaavia jatkuvan oppimisen työkaluja ja menetelmiä. Hanke lisää koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta ja uusien menetelmien tunnistamista erityisesti jatkuvan oppimisen näkökulmasta. Hankkeen tuloksena tunnistetaan organisaatioihin liittyvät osaamistarpeet aiempaa paremmin, pystytään luomaan uudenlaisia sujuvia siirtymiä ja lisäämään työn arjessa tapahtuvaa koulutustarjontaa. Hankkeessa kehitetyt työkalut lisäävät joustavia ja yksilöllisiä opinto- ja tutkintopolkuja, jotta voidaan vastata nopeasti muuttuviin työelämän osaamistarpeisiin.

Hankkeessa kehitetään uudenlainen organisaatioiden osaamiskyvykkyyden arviointimalli. Tällaista arviointimallia ei ole, ja tämän nähdään tukevan erityisesti jatkuvan oppimisen tarpeiden tunnistamista ja suuntaamista. Työnkulussa oppimiseen luodaan toimintamalli ja rakennetaan työkaluja sen tueksi. Hankkeessa kehitetään uudenlainen valmennusmalli, valmennuskata, joka tukee työssäoppimisen uudenlaista toteutustapaa. Tämän lisäksi hankkeessa kehitetään yamk-koulutuksen tueksi urapalvelumalli.

Tuloksena syntyy:
- eri toimialojen (sote, palvelualat, teollisuus) tarpeisiin soveltuva kyvykkyyksien arviointimalli
- henkilöstön osaamistason kehittämisen menetelmä työnkulussa oppimiseen
- kaksiportainen valmennuskata organisaatioiden osaamisen jakamiseen
- sujuvat siirtymäpalvelut tutkintokoulutukseen (otetaan paremmin huomioon aiempi osaaminen)
- sujuvat siirtymäpalvelut tutkintokoulutuksesta jatkuvan oppimisen palveluihin
- koulutuksen urapalvelumalli

Pitkällä aikavälillä hanke muuttaa koulutuksen painopistettä määräaikaisesta ja kertaluontoisesta tutkintokoulutuksesta jatkuvan oppimisen ja yksilöllisten oppimispolkujen maailmaan. Hankkeen avulla oppimista siirtyy yhä enemmän vertaisoppimiseksi työpaikoille ja työnkulkuun.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Siun soten kanssa. Kumppaneina on mukana myös alueen yrityksiä ja Liperin kunta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Työpaketti 1: Siun Soten henkilöstö ja esimiehet, (ESR-valmennukseen osallistuu n.180 digimentoria)

Työpaketti 2: Osallistuvat yritykset ja yhteisöt (ESR –toimenpiteeseen yritysten/yhteisöjen esimiehet ja HR, n.30 henkilöä)

Työpaketti 3: Opettajat, ohjauksen ammattilaiset, opinto-ohjaajat (Service Desk), n. 20 henkilöä

4.2 Välilliset kohderyhmät

TE-palvelut (työvoiman osaamiskartoitukset), Karelian koulutusohjelmat (erit. aikuiskoulutus), Luotsi/Joensuun kaupungin kuntakokeilun asiantuntijat (kyvykkyyksien mittari), elinkeinoelämä, yrittäjäjärjestöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 382 960

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 22 574

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 623 655

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 28 217

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Tohmajärvi, Outokumpu, Liperi, Lieksa, Nurmes, Joensuu, Kontiolahti, Rääkkylä, Polvijärvi, Valtimo, Juuka, Ilomantsi, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sote-alan naisvaltaisuudesta johtuen suurin osa hankkeen toiminnassa mukana olevista henkilöistä on naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteissä ja erityisesti valmennuksissa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja tasa-arvoisen osallistumisen mahdollistaminen hankkeen toimenpiteisiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen päätavoitteena.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 4
Tukemalla henkilöstön osaamista varmistetaan työntekijöiden pysyvyys alueella ja sitä kautta taloudellinen vaikuttavuus kasvaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Työpaikalle viety koulutus vähentää tarvetta liikkua ja lisää näin hankkeen kestävyysvaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 8
Mahdollistetaan kohderyhmän osaamistason nousu ja pysyvyys työelämässä.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Mahdollistetaan tasa-arvoinen osaamisen lisääminen ja vaikutusmahdollisuus työn arjessa tapahtuvaan oman osaamisen kehittämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hanke vastaa alueen toimintaympäristön haasteisiin (harvaan asutun alueen osaaminen).
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-