|
|
|
Hankekoodi: S22457
Hankkeen nimi: Työelämälähtöinen kyvykkyyksien johtaminen ja kehittäminen
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2454377-1
Jakeluosoite: Tikkarinne 9
Puhelinnumero: 013260600
Postinumero: 80200
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.karelia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503116314
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Rakennemuutosaloille tarvitaan nopeasti uudenlaisia jatkuvan oppimisen työkaluja ja menetelmiä. Osaamistarpeet ovat jatkuvassa muutoksessa jopa perusosaamisten osalta. Työelämän kyvykkyyksiin liittyvää osaamisen tunnistamista ja uraohjausta tulee kehittää. Työssä oleville ei ole tarjolla uraohjauspalveluita tai ohjauspalveluita omaehtoiseen kehittämiseen. Erityisesti julkisen sektorin työnantajat ovat suuren haasteen edessä - koulutettavien määrä on suuri, mutta käytettävissä olevat taloudelliset resurssit niukkoja. Yleisesti työssä oppimista pidetään tehokkaana tapana lisätä organisaation ja yksilöiden osaamista, mutta siihen liittyvät menetelmät ja työkalut ovat vasta kehitysvaiheessa.
Hankkeessa kehitetään rakennemuutosalojen (sote, ikääntyvä julkinen sektori, teollisuus) tarpeisiin vastaavia jatkuvan oppimisen työkaluja ja menetelmiä. Hanke lisää koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta ja uusien menetelmien tunnistamista erityisesti jatkuvan oppimisen näkökulmasta. Hankkeen tuloksena tunnistetaan organisaatioihin liittyvät osaamistarpeet aiempaa paremmin, pystytään luomaan uudenlaisia sujuvia siirtymiä ja lisäämään työn arjessa tapahtuvaa koulutustarjontaa. Hankkeessa kehitetyt työkalut lisäävät joustavia ja yksilöllisiä opinto- ja tutkintopolkuja, jotta voidaan vastata nopeasti muuttuviin työelämän osaamistarpeisiin.
Hankkeessa kehitetään uudenlainen organisaatioiden osaamiskyvykkyyden arviointimalli. Tällaista arviointimallia ei ole, ja tämän nähdään tukevan erityisesti jatkuvan oppimisen tarpeiden tunnistamista ja suuntaamista. Työnkulussa oppimiseen luodaan toimintamalli ja rakennetaan työkaluja sen tueksi. Hankkeessa kehitetään uudenlainen valmennusmalli, valmennuskata, joka tukee työssäoppimisen uudenlaista toteutustapaa. Tämän lisäksi hankkeessa kehitetään yamk-koulutuksen tueksi urapalvelumalli.
Tuloksena syntyy:
- eri toimialojen (sote, palvelualat, teollisuus) tarpeisiin soveltuva kyvykkyyksien arviointimalli
- henkilöstön osaamistason kehittämisen menetelmä työnkulussa oppimiseen
- kaksiportainen valmennuskata organisaatioiden osaamisen jakamiseen
- sujuvat siirtymäpalvelut tutkintokoulutukseen (otetaan paremmin huomioon aiempi osaaminen)
- sujuvat siirtymäpalvelut tutkintokoulutuksesta jatkuvan oppimisen palveluihin
- koulutuksen urapalvelumalli
Pitkällä aikavälillä hanke muuttaa koulutuksen painopistettä määräaikaisesta ja kertaluontoisesta tutkintokoulutuksesta jatkuvan oppimisen ja yksilöllisten oppimispolkujen maailmaan. Hankkeen avulla oppimista siirtyy yhä enemmän vertaisoppimiseksi työpaikoille ja työnkulkuun.
Hanke toteutetaan yhteistyössä Siun soten kanssa. Kumppaneina on mukana myös alueen yrityksiä ja Liperin kunta.
Työpaketti 1: Siun Soten henkilöstö ja esimiehet, (ESR-valmennukseen osallistuu n.180 digimentoria)
Työpaketti 2: Osallistuvat yritykset ja yhteisöt (ESR –toimenpiteeseen yritysten/yhteisöjen esimiehet ja HR, n.30 henkilöä)
Työpaketti 3: Opettajat, ohjauksen ammattilaiset, opinto-ohjaajat (Service Desk), n. 20 henkilöä
TE-palvelut (työvoiman osaamiskartoitukset), Karelian koulutusohjelmat (erit. aikuiskoulutus), Luotsi/Joensuun kaupungin kuntakokeilun asiantuntijat (kyvykkyyksien mittari), elinkeinoelämä, yrittäjäjärjestöt.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 498 924
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 435 591
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 623 655
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 544 489
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Tohmajärvi, Liperi, Kontiolahti, Nurmes, Lieksa, Outokumpu, Rääkkylä, Polvijärvi, Joensuu, Kitee, Juuka, Ilomantsi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 3
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2
Suunniteltu: 150
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 4 |
| Tukemalla henkilöstön osaamista varmistetaan työntekijöiden pysyvyys alueella ja sitä kautta taloudellinen vaikuttavuus kasvaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Työpaikalle viety koulutus vähentää tarvetta liikkua ja lisää näin hankkeen kestävyysvaikutusta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 8 |
| Mahdollistetaan kohderyhmän osaamistason nousu ja pysyvyys työelämässä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 6 |
| Mahdollistetaan tasa-arvoinen osaamisen lisääminen ja vaikutusmahdollisuus työn arjessa tapahtuvaan oman osaamisen kehittämiseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hanke vastaa alueen toimintaympäristön haasteisiin (harvaan asutun alueen osaaminen). | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
Rakennemuutosaloille tarvitaan nopeasti uudenlaisia jatkuvan oppimisen työkaluja ja menetelmiä. Osaamistarpeet ovat jatkuvassa muutoksessa jopa perusosaamisten osalta. Työelämän kyvykkyyksiin liittyvää osaamisen tunnistamista ja uraohjausta tulee kehittää. Työssä oleville ei ole tarjolla uraohjauspalveluita tai ohjauspalveluita omaehtoiseen kehittämiseen. Erityisesti julkisen sektorin työnantajat ovat suuren haasteen edessä - koulutettavien määrä on suuri, mutta käytettävissä olevat taloudelliset resurssit niukkoja. Pohjois-Karjalassa on tunnistettu, että tavoitteelliselle palvelujen digitalisoitumiselle on suuri tarve mutta osaamisen kapeikot on ensin tunnistettava. Myös jatkuvan oppimisen tarpeiden tunnistamisessa kyvykkyyksien tunnistamisen tarve on tunnistettu. Yksilöiden ja yritysten tarpeisiin voidaan vastata jatkossa Karelian jatkuvan oppimisen DigiTaitoPortissa. Näin voidaan edistää digiosaamista ja osaamistarpeiden tunnistamista sekä lisätä koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta. Hankkeen tavoitteena oli kehittää työkaluja työssä oppimisen edistämiseksi ja toteuttaa valmennukset työyhteisössä vuorovaikutuksessa osana työtä.
Siun soten osaamiskyvykkyyden arviointimalli
Hankkeen työpaketti 1. toimenpiteenä kehitettiin osaamiskyvykkyyden arviointimalli Siun soten henkilöstön digiosaamisen määrittelemiseksi. Tähän soveltui yksikkökohtainen digisuunnitelma, joka muodostuu nykytilan kartoituksesta sekä kehittämiskohteiden määrittämisestä, ja sen tarkoituksena on tunnistaa digiosaamisen minimivaatimukset. Kaikkiaan Siun soten yksikkökohtaisia digisuunnitelmia tehtiin 11 yksikössä, joissa henkilöstöä yhteensä 300. Hankkeen aikana toteutettiin pieni projekti, jossa määriteltiin Siun soten asiakkaille annettavan digituen toimintamalli. Toimintamallia tullaan jalostamaan osana Siun soten henkilöstön digikyvykkyyden ja edelleen asiakkaille annettavien palveluiden kehittämistä hankkeen jälkeen.
Työelämälähtöinen valmennusmalli
Työpaketti 1. toimenpiteenä syntyi työpaikalla tapahtuva 3-osainen Valmenna – Perehdytä -Opi -valmennus. Mallia pilotoitiin kahdessa Siun soten yksikössä, joissa yksikkökohtaisen digisuunnitelman työstäminen oli alkuvaiheessa. Valmennettavana olivat yksiköiden esihenkilöt ja digimentorit, toisessa yksikössä aluksi myös koko henkilöstö. Ensimmäisessä tapaamisessa tutustuttiin yksikön digisuunnitelmaan ja käytössä oleviin tietojärjestelmiin. Valmennettavat tunnistivat toimivia käytäntöjä perehdyttämiseen ja priorisoivat henkilöstölle perehdytettävät asiat. Toisessa tapaamisessa keskusteltiin perehdyttämisen onnistumisesta ja haasteista. Valmennuksen viimeiset tapaamiset sisälsivät hyvien käytänteiden jakamisen podcastin muodossa. Valmennuksissa rohkaistiin jakamaan toimivia käytäntöjä, ja tunnistettiin, että Siun soten digimentoreilla oli käytettävissä oma teams-kanava, joka toimii osaamisen jakamisen välineenä. Myös hankkeen kehittämä valmennusmalli jaettiin tälle teams-kanavalle. Malli on kaikkien hyödynnettävissä ja löytyy jatkossa osoitteesta Innokylä.fi.
P-k yrityksen osaamiskyvykkyyden arviointimalli - valmennuskata
Digitalisaatio haastaa myös isännöintialan asiakaspalvelua, jossa käytössä on lukuisia tietojärjestelmiä sekä asiakaskanavia. Työpaketti 2. toimenpiteenä suunniteltiin yritykselle soveltuva 4-osainen työpajasarja digikyvykkyyden tunnistamiseen ja kehittämiseen. Tämä määrämuotoinen valmennus-kata pilotoitiin isännöintiyrityksen tiloissa. Työskentelyyn osallistui 11 johdon kutsumaa henkilöä yrityksen eri tehtävistä (kirjanpito, asiakaspalvelu, vuokrauspalvelut, isännöinti, johtaminen). Kyse oli siis monimuotoisesta ryhmästä, jossa eri jäsenet palvelivat kuitenkin yhteisiä asiakkaita. Yrityksen valmennusta edelsi osallistujille suunnattu ennakkokysely. Yrityksen kehittämistavoitteina nähtiin kaikkien palvelujen tarjoaminen tulevaisuudessa ensisijaisesti sähköisesti, sähköisten palvelujen helppokäyttöisyys sekä sähköisiä palveluja käyttävien asiakkaiden ohjaaminen. Ensimmäisessä työpajassa tunnistettiin asiakasryhmät, toisessa siirryttiin asiakasnäkökulmasta palvelujen tuottamisen näkökulmaan ja näiden kehittämishaasteisiin. Kolmannessa työpajassa valittuihin kehittämishaasteisiin ideoitiin ratkaisuja ja laadittiin kokeilusuunnitelmat. Noin kuukauden kuluttua kokeilusuunnitelman laadinnasta kokeilujen tilannetta tarkasteltiin valmennussarjan viimeisessä työpajassa. Työpajasarja valmennus-kata on ketterä työssä oppimisen menetelmä yrityksille ja organisaatioille. Karelia voi hyödyntää valmennusmallia liikepalvelutoiminnassa ja jatkuvan oppimisen palvelujen sisällä.
Karelian DigiTaitoPortti
Hankkeen 3. työpaketissa kehitettiin organisaatioita ja Karelian yamk-koulutusta palveleva virtuaalinen kyvykkyyden arviointi- ja palveluympäristö, DigiTaitoPortti, jossa koulutuksen tarvitsija ohjataan valitsemaan tarvitsemiansa koulutustuotteita. DigiTaitoPortissa yksityishenkilöt ja organisaatiot voivat kartoittaa digikyvykkyyttään ja saada suosituksia ajankohtaisista koulutuksista. Yritykset saavat DigiTaitoPortissa yhteyttä yritysopoon, joka on uusi Karelian ja työelämän yhteistyötä syventävä palvelu. DigiTaitoPorttiin on mahdollista koota erilaisia kehittämisen työkalupakkeja, kuten hankkeen toimenpiteinä kehitetyt valmennustyökalut. DigiTaitoPortti jää jatkokehitettäväksi Kareliaan ja sitä voidaan käyttää muuallakin (esim. TE-palvelut) yritysyhteistyön syventämisessä.