Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22459

Hankkeen nimi: Mielenterveyttä ja työkykyä mielenterveysosaamista kehittämällä ja alueellista yhteistyötä tekemällä (MYÖTE)

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työterveyslaitos

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0220266-9

Jakeluosoite: PL 40

Puhelinnumero: 030 4741

Postinumero: 00250

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.ttl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hakulinen Hanna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna.hakulinen(at)ttl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 043 8241072

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa ja tukea työssä olevien psyykkistä ja sosiaalista työ- ja toimintakykyä koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa ja sen jälkeen. Hankkeessa tehdään pysyvät ja vaikuttaviksi arvioidut alueelliset toimintamallit mielenterveyden tukemiseen sekä tuetaan työyhteisöjä löytämään keinoja vahvistaa henkilöstön mielenterveyttä. Toimintamallit luodaan niin, että ne toimivat myös kriisitilanteen jälkeen työikäisten psyykkisen ja sosiaalisen työ- ja toimintakyvyn ylläpitäjinä ja parantajina. Hankkeessa vahvistetaan työpaikkojen ja yrittäjien keinoja ja osaamista vahvistaa henkilöstön ja yrittäjien omaa mielenterveyttä, sote- toimijoiden osaamista ja yhteistyötä sekä sote-organisaatioiden toiminnallista ja rakenteellista joustavuutta alueellisia toimintamalleja rakentaen.

Hankkeen tavoitteena on:
1. Vahvistaa ja tukea työssä olevien psyykkistä ja sosiaalista työ- ja toimintakykyä.
2. Vähentää mielenterveysperusteista työkyvyttömyyttä (sairauspoissaolot ja uudet työkyvyttömyyseläkkeet) ja sen myötä nostaa työllisyysastetta ja tuottavuutta sekä vähentää työkyvyttömyydestä johtuvia kustannuksia.
Tavoitteisiin 1 ja 2 vastataan:
a) Rakentamalla alueelliset sote-toimijoiden yhteistyömallit mielenterveyden tukemiseen
ja arvioimalla kehitettyjen toimintamallien vaikuttavuus työelämässä olevien psyykkiseen ja sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn.
b) Vahvistamalla työhön paluun tukikeinoja työpaikoilla ja työterveyshuollon työkyvyn tuen koordinaatiovastuuta ja –osaamista mielenterveyden häiriöihin liittyen
c) Vahvistamalla sote-toimijoiden ja -organisaatioiden osaamista ja yhteistyötä mielenterveyden tukemisessa.
d) tukemalla pk-yrityksiä ja julkisen sektorin työpaikkoja valitsemaan keinoja vahvistaa henkilöstön mielenterveyttä ja psyykkistä resilienssiä rohkaisemalla työpaikkoja tavoittelemaan Hyvän mielen työpaikka -merkkiä
e) tukemalla yrittäjien jaksamista ja mielen hyvinvointia COVID-19-kriisin aiheuttamassa taloudellisessa epävarmuudessa kehittämällä yrittäjien mielenterveysosaamista ja -taitoja vahvistava verkkomenetelmä
3. Tuottaa tietoa päätöksenteon, sote-palveluiden kehittämisen ja työpaikkojen mielenterveyden vahvistamisen tueksi alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Hankkeen toiminta tapahtuu kahdessa osahankkeessa. Osahankkeen 1 toiminta perustuu aluelähtöiseen, alueiden väliseen ja kansalliseen verkostoyhteistyöhön, jossa hyödynnetään 31.3.2020 päättyneen ESR-rahoitteisen TYÖKE-hankkeen yhteistyöverkostoja ja kullakin alueella (maakunnassa) kehitettyjä toiminnallisen integraation ratkaisuja. Hankkeen keskeisimmät kohderyhmät alueilla ovat työterveyshuollon, erikoissairaanhoidon (erityisesti psykiatria) ja perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut. Kehittämistyötä viedään eteenpäin alueellisesti, alueiden kesken ja valtakunnallisesti. Verkostoyhteistyöllä rakennettavien toimintamallien vaikuttavuus arvioidaan ja juurrutetaan koko Suomeen synergiassa TYÖOTE-hankkeen kanssa. Hanke tuottaa kansallisen suosituksen työpaikkojen mielenterveyden edistämisen tueksi sekä eri sote-toimijoiden yhteistyöhön mielenterveyshäiriöiden hoidossa ja työkyvyttömyyden ehkäisemisessä. Näitä voidaan käyttää päätöksenteon ja sote-palveluiden kehittämisen tueksi alueellisesti ja valtakunnallisesti.Hankkeessa kehitetään alueelliset sote-toimijoiden hoitoketjut ja niiden pohjalta luodut yhteistyömallit mielenterveyden tukemiseen. Mallit vaikuttavuusarvioidaan ja jaetaan kaikkien saataville.

Hankkeen myötä työhön paluun tukikeinot ja työterveyshuollon työkyvyn tuen koordinaatiovastuu ja -osaaminen ja sote-toimijoiden ja -organisaatioiden osaaminen ja yhteistyö vahvistuu työikäisten mielenterveyden tukemisessa. Alueille syntyy mielenterveysyhteistyöverkostot, jotka parantavat asiakaslähtöistä yhteistyötä. Alueellinen yhteistyö lisääntyy ja eri sote-toimijoiden roolit mielenterveyshäiriöiden hoidossa selkiytyvät ja osaaminen lisääntyy mielenterveyshäiriöiden hoidossa, työkyvyn tukemisessa ja verkostoyhteistyössä. Hoitoketjuilla, yhteistyömalleilla ja alueellisella yhteistyöllä tuetaan aiempaa vaikuttavammin, kokonaisvaltaisemmin ja asiakaslähtöisemmin työssä olevien psyykkistä ja sosiaalista työkykyä. Työssä olevien henkilöiden psyykkinen ja sosiaalinen työ- ja toimintakyky ja sen tuki paranee COVID-19- pandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa ja sen jälkeen.
Työterveyshuollon koordinaatiovastuun vahvistumisesta hyötyvät kaikki: työikäinen asiakas saa työkyvyn tukipalvelut ajoissa käyttöön ja etenkin pitkän sairauspoissaolon jälkeen tapahtuva tuettu työhön paluu tarkoittaa myös taloudellista hyötyä työikäiselle; mielenterveyspalveluissa toimivat ammattilaiset voivat keskittyä omaan ydinosaamiseensa eli sairauden hoitoon eikä heidän tarvitse arvioida asiakkaan työkykyä ilman tarkempaa tietoa asiakkaan työtehtävistä tai työpaikan mahdollisuuksista muokata työnkuvaa; työpaikka on aktiivisesti mukana työntekijän työkyvyn tukemisessa, ja mikäli sairauspoissaoloa pystytään lyhentämään, saa työpaikka myös työntekijän työpanoksen aiemmin käyttöön. Pitkällä aikavälillä työikäisten mielenterveyden häiriöiden tunnistus ja hoito tehostuu ja mielenterveysperustainen työkyvyttömyys (sairauspoissaolot ja uudet työkyvyttömyyseläkkeet) vähenee ja sen myötä työllisyysaste ja tuottavuus nousevat sekä työkyvyttömyydestä johtuvat kustannukset vähenevät. Työterveyshuollon erityisosaaminen työkyvyn tukemisessa, kuntoutukseen ohjaamisessa ja työhön paluun tukikeinojen organisoimisessa on nykyistä paremmin käytettävissä. Työterveyshuollon lisääntyneen koordinaatiovastuun myötä mielenterveyshäiriöistä kärsivän työikäisen työkyvyttömyysriskeihin pystytään puuttumaan varhaisessa vaiheessa, ja mikäli sairauspoissaoloa tarvitaan, voidaan sen kesto määritellä yksilöllisesti työtehtävien luonne ja työpaikan työn muokkausmahdollisuudet huomioiden.

Osahankkeen 2 toimintamallit perustuvat MIELI Suomen Mielenterveys ry:n aikaisempaan kehittämistyöhön mielenterveyden edistämiseksi työelämässä. Hankkeessa jatkokehitetään ja levitetään Hyvän mielen työpaikka -merkkiä, joka on kehitetty osana STM:n vuosina 2018-2021 rahoittamaa ja 31.3.2021 päättyvää Hyvän mielen työpaikka –hanketta. Merkkiin tähtäävä prosessi kannustaa työpaikkoja tunnistamaan mielenterveyden voimavaroja lisääviä tai niitä kuluttavia tekijöitä sekä käynnistämään kehitystyön, jolla työntekijöiden mielenterveyden voimavarojen karttumista voidaan vahvistaa ja mahdollisia epäkohtia korjata. Yrittäjille kohdistettu hanketyö perustuu MIELI ry:n Yrittäjäkilta-toimintaan ja Yrittäjän hyvinvointikoulutuksiin. Toimintamalli kehitettiin vuosina 2008–2010 yhteistyössä Suomen Yrittäjien ja Eläke-Fennian kanssa. Toimintamallissa korostuu työelämälähtöisyys, ennaltaehkäisevän työsuojelun näkökulma, yrittäjien aktiivinen osallistuminen ja verkostoituminen. Toimintamallia on levitetty yhteistyössä yrittäjien aluejärjestöjen ja valtakunnallisen kriisikeskusverkoston kanssa. Samalla on tunnistettu selkeitä toiminnan kehittämistarpeita, joihin vastataan hankkeen keinoin. Hankkeessa Yrittäjän hyvinvointikoulutusten sisältö uudistetaan saatujen kokemusten perusteella ja koulutuksesta rakennetaan moduuleista koostuva verkkomenetelmä, jossa yrittäjät voivat edetä omaan tahtiinsa itselleen sopivina ajankohtina.Osahankkeen 2 tuloksena rakentuu yrittäjien jaksamista ja mielen hyvinvointia tukeva verkkomenetelmä. Samalla verkkomenetelmän testaamiseen ja kehittämiseen osallistuneiden yrittäjien mielenterveystaidot ja valmiudet ylläpitää ja edistää omaa mielenterveyttä vahvistuvat. Osahanke 2 lisää työelämässä ja yhteiskunnassa myös tietoisuutta niistä keinoista ja toimintamalleista, joilla on mahdollista vahvistaa mielenterveyttä ja ennaltaehkäistä mielenterveyden häiriöitä. Työpaikoilla tunnistetaan ja osataan käyttää konkreettisia välineitä henkilöstön mielenterveyden vahvistamiseksi. Mielenterveyttä tukevat arkikäytännöt ja toimintamallit valtavirtaistuvat työpaikoilla ja yrittäjien keskuudessa.

Osahankkeet 1 ja 2 muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden, joka edistää työikäisen väestön mielenterveyttä ja vähentää mielenterveysperusteista työkyvyttömyyttä. Osahankkeen 2 toiminnan myötä työpaikkojen keinot tukea mielenterveyttä parantuvat, ja siten osahanke vaikuttaa ennaltaehkäisevästi mielenterveyshäiriöiden syntymiseen. Osahankkeessa 1 eri sote-toimijoiden ja työterveyshuollon yhteistyötä vahvistamalla pystytään tehostamaan työikäisten mielenterveyshäiriöiden hoitopolkuja ja edesauttamaan työikäisen mielenterveyspotilaan oikea-aikaisten työkyvyn tukitoimien järjestymistä. Osahankkeessa 1 työterveyshuollon rooli mielenterveyshäiriöistä kärsivien potilaiden työkykyä tukevassa ja työhön paluuta tehostavassa toiminnassa korostuu. Osahanke 2 toimii tälle asetelmalle jatkumona, sillä osahankkeen 2 myötä työpaikkojen edellytykset ottaa pitkältä sairauslomalta palaava osatyökykyinen työntekijä takaisin töihin parantuvat. Toimintamalli sairauslomilta palaamiseen sisältyy Hyvän mielen työpaikka -merkin kriteereihin. Hanke tukee kansallista mielenterveysstrategiaa, TYÖOTE-hanketta, työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelmaa ja on sidoksissa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät työpaikat (työterveyshuoltojen asiakasorganisaatiot, pk-yritysten ja julkisen sektorin työpaikkojen johtajat, esimiehet ja HR-henkilöstö), COVID-19-kriisin vuoksi taloudellista epävarmuutta kohdanneet yrittäjät, sairaanhoitopiirit (psykiatria, perusterveydenhuollon yksiköt), perusterveydenhuollot, työterveyshuollot, perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä kaikissa näissä toimivat toimijat.

Hanke tuottaa tukee kansallista mielenterveysstrategiaa, TYÖOTE-hanketta, työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelmaa ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kohderyhmiin kuuluvien työpaikkojen henkilöstö, työikäiset kansalaiset, tutkijat, kehittäjät, päättäjät (maakuntien/alueiden päättäjät, valtakunnalliset päättäjätahot), viranomaiset. Työpaikat hyötyvät kehittyneemmistä ja vaikuttavammista mielenterveyden edistämisen käytännöistä ja terveyspalveluista mielenterveyshäiriöissä niin korona-aikana kuin sen jälkeen. Työikäinen väestö hyötyy, kun saa tukea ja hoitoa oikeasta paikasta oikeaan aikaan ja kun työpaikkojen toimintakäytännöt ja –kulttuuri muuttuvat mielenterveyttä vahvistavaan suuntaan.

Päättäjät ja viranomaiset saavat tietoa päätöksenteon ja sote muutoksen tueksi niin maakunta-/aluelähtöisesti kuin valtakunnallisesti.

Kehittäjät saavat kokemusta ja tietoa sekä välitettäväksi muihin hankkeisiin, että omaan toimintansa kehittämiseen.
Valtakunnallinen hanke toimii myös muiden hankkeiden implementoijana (esim. Masto).

Hanke tarjoaa suurelle yleisölle median (some ja lehdistö) kautta tietoa. Myös muut hankkeet ja verkostot ovat välillisiä kohderyhmiä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 719 909

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 609 069

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 825 112

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 698 074

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 805

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 142

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysi on tehty hankkeen tavoitteiden perusteella. Työikäisten terveydenhuollon toimijat, erityisesti työterveyshuolto, toimii eri toimijoiden ja toimialojen kanssa yhteistyössä. Työikäisten terveydenhuollon kanssa työskentevät, erityisesti työterveyshuolto, toimii yhteistyössä niin naisvaltaisten kuin miesvaltaisten alojen kanssa ja yksilö huomioidaan aina samoin periaattein, sukupuolella ei ole väliä. Myös hankkeen kohdejoukko on samankaltainen. Työterveyshuollon palveluita käyttävät naiset hieman enemmän, mutta kun siirrytään sote tason tarkasteluun, ei eroa ole. Työikäisten terveydenhuolto suunnataan aina samoin, sukupuolella ei ole väliä. Mielenterveysperusteisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden sukupuolijakauma on varsin tasainen. Miesten osuus on suurempi lähes kaikissa ikäryhmissä, mutta 55 vuotta täyttäneiden ryhmissä naisten osuus on suurempi. Naisten osuus mielenterveysperusteiselle työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneissä on kasvanut viime vuosina, ja oli vuonna 2018 noin 58 %. Naisten osuus on korkea erityisesti 35 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä, ja kasvaa iän myötä. Mielenterveysperusteiset sairauspäivärahat ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä, esimerkiksi 37 naista 1000 kohden ja 16 miestä 1000 kohden vuonna 2019. Hankkeen välittömiä kohderyhmiä ovat osahankkeen kautta muun muassa yrittäjät.Yrittäjistä noin kolmannes on naisia. Naiset toimivat miehiä yleisemmin yksinyrittäjinä. Monet heistä toimivat ns. pienikatteisilla aloilla, joilla yrittäjä ansaitsee lähinnä oman palkkansa. COVID-19-epidemia vaikeutti erityisesti tällaisilla aloilla työskentelevien yrittäjien tilannetta. Hankkeessa on arvioitu, että Yrittäjien hyvinvointi -kokonaisuuteen osallistuvista noin 70 % olisi naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään hankkeessa valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulma hankkeen tavoitteisiin ja toimintoihin. Hankkeen toimet eivät erottele miehiä ja naisia. Osahankkeessa 2 naisyrittäjien osuuden ennakoidaan olevan noin 75 % kaikista osallistuvista yrittäjistä. Tämä johtuu siitä, että naiset ovat olleet miehiä keskimäärin kiinnostuneempia MIELI ry:n mielenterveysosaamista ja –taitoja vahvistavista menetelmistä. MIELI ry on rakentanut menetelmien sisältöjä tietoisesti niin, että ne toimisivat sukupuolesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen keskiössä. Hankkeen toimet eivät erottele miehiä ja naisia erillisiksi ryhmiksi. Hankkeen toimet edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3
Verkostoituminen, yhteistyö ja digitalisaatio edesauttavat luonnonvoimavarojen säästeliästä käyttöä. Kasvava hyvinvointi tukee kestävää kehitystä. Hankkeessa pyritään paperittomaan toimistoon ja toimintaan. Kohderyhmille suunnatussa materiaalissa pyritään paperittomuuteen. Koulutuksia toteutetaan kasvavassa määrin etäyhteyksillä. Hankkeessa tehtävät matkat ovat kotimaan matkoja, ja ne toteutetaan mahdollisuuksien mukaan maateitse ja erityisesti raideliikennettä suosien.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Verkostoituminen, kehittäminen, yhteistyö ja digitaalisuus edesauttavat paperitonta työtä ja vähentää matkustamista. Hankkeen materiaali on sähköinen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 3
Hankkeen toiminta on maakuntalähtöistä. Hankkeessa vahvistetaan ja sitä kautta monipuolistetaan paikallista elinkeinorakennetta. Alueellinen yhteistyö mahdollistaa kestävän kehittämisen. Hankkeen toiminta on maakuntalähtöistä. Hankkeessa vahvistetaan ja sitä kautta monipuolistetaan paikallista elinkeinorakennetta. Alueellinen yhteistyö mahdollistaa kestävän kehittämisen. Hyvän mielen työpaikka –merkki on verkkopohjainen, joten se tavoittaa yhdenvertaisesti työpaikkoja eri puolilla maata. Yrittäjien hyvinvointi -kokonaisuus vahvistaa yrittäjien mielenterveyttä ja työssä jaksamista. Kohderyhmiä tavoitetaan Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen kautta, jolloin toimintaa saadaan suunnattua koko maahan. Yrittäjien parempityössä jaksaminen edistää paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 5
Hankkeen toiminta on maakuntalähtöistä. Hankkeessa vahvistetaan ja sitä kautta monipuolistetaan paikallista elinkeinorakennetta. Alueellinen yhteistyö mahdollistaa kestävän kehittämisen. Aineettomilla tuotteilla ja palveluilla on hankkeessa merkittävä rooli. Kehitystyöllä vahvistetaan paikallistaloutta, tuottavuutta ja hyvinvointia, joilla on välillinen vaikutus vähähiiliseen yhteiskuntaan. Hankkeen toiminta on maakuntalähtöistä. Hankkeessa vahvistetaan ja sitä kautta monipuolistetaan paikallista elinkeinorakennetta. Alueellinen yhteistyö mahdollistaa kestävän kehittämisen. Aineettomilla tuotteilla ja palveluilla on hankkeessa merkittävä rooli. Kehitystyöllä vahvistetaan paikallistaloutta, tuottavuutta ja hyvinvointia, joilla on välillinen vaikutus vähähiiliseen yhteiskuntaan. Hyvän mielen työpaikka –merkki toimii verkossa. Yrittäjien hyvinvointi –kokonaisuudet rakennetaan verkkopohjaisiksi. Hankkeen toiminta on maakuntalähtöistä. Hankkeessa vahvistetaan ja sitä kautta monipuolistetaan paikallista elinkeinorakennetta. Alueellinen yhteistyö mahdollistaa kestävän kehittämisen. Aineettomilla tuotteilla ja palveluilla on hankkeessa merkittävä rooli. Kehitystyöllä vahvistetaan paikallistaloutta, tuottavuutta ja hyvinvointia, joilla on välillinen vaikutus vähähiiliseen yhteiskuntaan. Hyvän mielen työpaikka –merkki toimii verkossa. Yrittäjien hyvinvointi –kokonaisuudet rakennetaan verkkopohjaisiksi.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Hyvin toimiva yhteistyö ja verkostoituminen vähentää esim. henkilöautoliikennettä. Hankkeen myötä palvelujen käyttö järkeistyy ja päällekkäinen toiminta vähenee. Hyvin toimiva yhteistyö ja verkostoituminen vähentää esim. henkilöautoliikennettä. Hankkeen myötä palvelujen käyttö järkeistyy ja päällekkäinen toiminta vähenee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke on hyvinvoinnin edistämishanke. Keskiössä on sote, työterveyshuolto, terveys, hyvinvointi, osallisuus, osallistuminen, työllisyys, tiedon saatavuus ja luovuuden toteuttaminen. Hankkeella vaikutetaan myönteisesti kestävyysvajeeseen. Hankkeen keskiössä on työikäisten terveydenhuollon kehittäminen eri tasojen yhteistyönä. Sujuvat hoitokäytänteet vaikuttavat työikäisen väestön hyvinvointiin, sekä myös sotehenkilöstön työhyvinvointiin. Yrittäjien hyvinvointikoulutukset ovat koulutusten käyneiden oman arvion mukaan vahvistaneet heidän hyvinvointiaan ja antaneet välineitä selviytyä arjessa.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään hankkeessa valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulma hankkeen tavoitteisiin ja toimintoihin. Hanketta toteutetaan kaikilla alueilla ja hankkeen anti viedään koko SUomeen, näin edistetään alueiden välistä tasa-arvoa. Hankkeen keskiössä oleva työikäisten terveydenhuolto koskee kaikkia työikäisiä ja palvelun tuottajia - kaiken ikäisiä, molempia sukupuolia ja sosioekonomisen aseman kannalta tasapuolisesti. Hankkeen tavoite on ylläpitää ja parantaa työelämässä olevien henkilöiden sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä ehkäistä mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä vahvistamalla mielenterveyttä tukevia voimavaroja työyhteisöissä. Suurempi osa naisista kuin miehistä saa vuosittain mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa. Onnistuessaan vähentämään mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä hanke edistää naisten terveydellistä tasa-arvoa tästä näkökulmasta. Yrittäjien hyvinvointi -kokonaisuus kohdentuu valtaosin yksinyrittäjiin, ja naiset toimivat miehiä useammin yksinyrittäjinä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 7
Toiminnan erilaisten vaikutusten huomioiminen eri ryhmien kannalta on keskiössä.Hanke kohdistuu työikäiseen väestöön. Maakunnallinen ja kokoava valtakunnallinen ajattelu lisää yhdenvertaisuutta. COVID-19-epidemia on koetellut yrittäjien työssä jaksamista ja mielen hyvinvointia taloudellisen epävarmuuden vuoksi. Yrittäjien hyvinvointikoulutukset vahvistavat heidän yhdenvertaisuuttaan yhteiskunnassa.
Kulttuuriympäristö 0 1
Ei suurta vaikutusta. Hankkeella kuitenkin vaikutetaan yhteistyön rakentamisen kautta mm. asenteisiin liittyen osatyökykyisiin.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli: 1) vahvistaa ja tukea työssä olevien psyykkistä ja sosiaalista työ- ja toimintakykyä, 2) Vähentää mielenterveysperusteista työkyvyttömyyttä (sairauspoissaolot ja uudet työkyvyttömyyseläkkeet) ja sen myötä nostaa työllisyysastetta ja tuottavuutta sekä vähentää työkyvyttömyydestä johtuvia kustannuksia ja 3) Tuottaa tietoa päätöksenteon ja sote-palveluiden kehittämisen tueksi alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Tavoitteisiin vastattiin rakentamalla alueelliset sote- ja työterveystoimijoiden (pääosin psykiatria-työterveyshuolto) yhteistyömalli mielenterveyden tukemiseen kahdella hyvinvointialueella. Yhteistyötä tiivistämällä kasvatettiin sote-toimijoiden mielenterveysosaamista sekä vahvistettiin työterveyshuollon työkyvyn tuen koordinaatiovastuuta mielenterveyden häiriöihin liittyen. Yhteistyömallin antia vietiin hankkeen aikana jo usealle hyvinvointialueelle ja sitä jatketaan hankkeen jälkeen osana TYÖOTE-toimintamallin levittämistyötä. Lisäksi hanke tuotti työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksessa toimiville tahoille mielenterveyden ja työkyvyn osaamiseen liittyvää koulutusta.

Hankkeessa tuettiin pk-yrityksiä ja julkisen sektorin työpaikkoja valitsemaan keinoja henkilöstön mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen sekä rohkaistiin työpaikkoja tavoittelemaan Hyvän mielen työpaikka –merkkiä. Lisäksi hankkeessa tuettiin yrittäjien jaksamista ja mielenhyvinvointia vahvistamalla heidän mielenterveysosaamistaan.

Hanke tuotti poliittisille päättäjille ja hyvinvointialueen päättäjille ”Hyvä yhteistyö, osaaminen ja varhainen reagointi parantavat työssäkäyvien mielenterveyttä” politiikkasuosituksen.