|
|
|
Hankekoodi: S22461
Hankkeen nimi: SPARRI
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Haka r.y.
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 0185547-3
Jakeluosoite: Kalliokatu 7
Puhelinnumero: 08 6133330
Postinumero: 87100
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: http://www.kajaaninhaka.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anttonen Jarmo Olavi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Puheenjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: toimisto(at)kajaaninhaka.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 3524039
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
SPARRI-hankkeen tavoitteena on kajaanilaisten alle 30-vuotiaiden nuorten ja kaikkien vieraskielisten työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen ja heidän työllistyminen alueen yrityksiin tai hakeutuminen opiskelemaan. Asiakastyössä käytetään kykyviisaria kokonaistilanteen kartoittamiseen ja seuraamiseen. Alkukartoituksessa löydetään jokaiselle yksilölliset tavoitteet ja polku. Kohderyhmälle järjestetään monipuolisesti liikunta- ja hyvinvointipalveluja. Hankkeen avulla nuorten työvalmius ja työkyky paranee, nuoret työttömät työllistyvät ja Kainuun alueelle saadaan osaavaa työvoimaa.
Hankkeessa haetaan ratkaisuja työttömien työnhakijoiden ja työllistävien yritysten väliseen kohtaanto-ongelmaan luomalla alueella toimiville yhteistyöyrityksille perehdyttämismalli, jonka sisällä otetaan käyttöön "mestari-kisälli" -toimintatapa. Perehdyttämismallista tehdään tietopaketti, joka jää työkaluksi työllisyydenhoidon toimijoille myös jatkossa.
Toiminnassa vahvistetaan työntekijöiden osaamista viemällä kainuulaista opinnollistamismallia kajaanilaisiin yrityksiin. Opinnollistamismalli auttaa työntekijää vahvistamaan osaamistaan ja se on yrityslähtöinen tapa alueellisessa osaamisen kehittämisessä. Yritys hyötyy opinnollistamismallista, koska sen avulla se voi jäsentää ja kehittää työpaikan työtehtäviä uudella tavalla. Samalla työn arvostus lisääntyy ja henkilöstön osaaminen kehittyy.
Teemme yhteistyötä oppilaitosten, työllisyyden kuntakokeilun Kajaanin kokeilutoimiston, te -toimiston sekä kaupungin nuorisotoimen ja kansainvälisten palveluiden asiakasrajapinnassa. Myös muut kohderyhmän kanssa toimivat hankkeet ovat SPARRI:n yhteistyökumppaneita.
SPARRI -hankkeen kohderyhmänä ovat kajaanilaiset alle 30-vuotiaat koulutetut ja kouluttamattomat työttömät työnhakijat, työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret sekä kaikki kajaanilaiset vieraskieliset työttömät työnhakijat. Ensisijaisesti hankkeeseen ohjataan yli 200 päivää työttömänä olleita kohderyhmään kuuluvia henkilöitä. Kohderyhmänä ovat myös kajaanilaiset yritykset, jotka ovat vailla työvoimaa.
SPARRI -hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
- Kajaanin kaupungin työllisyydenhoidon kuntakokeilun kokeilutoimisto sekä kaupungin nuorisopalvelut (Ohjaamo Nuppa/etsivä nuorisotyö).
- TE-toimisto
- Työttömyysuhan alla olevat alle 30 vuotiaat ja kaiken ikäiset vieraskieliset.
- Kajaanin kansainväliset palvelut sekä kajaanilaisten vieraskielisten työnhakijoiden perheet.
- Työllisyydenhoidon kumppanuusyhdistykset, jotka tarvitsevat työllistämistoimiin hankkeen tukea.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 317 037
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 310 670
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 354 037
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 347 670
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kajaanin
Kunnat: Kajaani
Jakeluosoite: Kalliokatu 7
Postinumero: 87100
Postitoimipaikka: Kajaani
Suunniteltu: 23
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 31
Suunniteltu: 135
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeessa ei keskitytä luonnonvarojen käytön kestävyyteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Kajaanin Haka aloitti kesällä 2020 perinteen, jossa paikallisen palvelutalon pihaan istutetaan omenapuu. Samalla lahjoitamme palvelutalon asukkaille tuoreita puolukoita, joista he saavat talven mittaan piristystä ruokailuihin. Jatkamme tätä perinnettä hankkeen asiakkaiden kanssa istuttamalla hankkeen aikana puita. Kun puu alkaa seuraavana keväänä versomaan ja hiirenkorvat avautuvat lehdiksi, siitä tulee hiilinielu, joka varastoi ilmakehästä kasvihuonekaasua, hiilidioksidia. Fotosynteesin avulla puun kasvisolut tuottavat happea ja glukoosia. Puu kasvaa yhteyttämällä auringonvalon avulla vettä ja ilmakehän hiilidioksidia. Hiilidioksidin hiilestä tulee puun rakennusainetta samalla kun happi vapautuu takaisin ilmakehään. Välillisenä vaikutuksena ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämisessä voidaan pitää myös asiakkaiden kanssa käytävää keskustelua hiilinieluista. Tämän lisäksi asiakkaat pääsevät konkreettisesti omalla toiminnallaan vaikuttamaan hiilinielun istuttamiseen. Tällainen rakenteellinen tapa vaikuttaa ihmisten ajatuksiin ja mielipiteisiin ilmastoasioissa kantaa hedelmää jatkossa kun mahdollisesti vaikutamme heidän asenteeseensa ilmastonmuutoksen ympärillä käytävää keskustelua kohtaan. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei vaikuta tähän merkittävästi. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei vaikuta tähän merkittävästi. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei vaikuta tähän merkittävästi. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Hankkeen päivittäisessä toiminnassa syntyvät jätteet pyritään aina kierrättämään. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei olennaista hankkeessa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen avulla saadaan nuorista lisää työvoimaa kainuulaisille työnantajille. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 5 |
| Kohderyhmän kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen on pitkällä aikavälillä aineetonta palvelua ja parantaa työikäisten työkykyä. Tällä on positiivinen vaikutus paikallistalouden vahvistamiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeella ei merkittävää vaikutusta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa kohderyhmän kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen on yksi päätavoitteista. Hyvinvointia edistetään sekä liikunnan keinoin, että kannustamalla ja ohjaamalla terveellisiin elämäntapoihin yleisesti. Tämän lisäksi Kajaanin Hakan strategiassakin mainittu "Haka -perhe" arvomaailma heijastuu ohjaustyössä siten, että kohderyhmään kuuluva työtön työnhakija kokee olonsa tervetulleeksi, hyväksytyksi sekä turvalliseksi. Tämä vähentää ahdistuneisuutta sosiaalisissa tilanteissa, joka on monelle työttömälle tuttua. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Tasa-arvo edistyy hankkeessa sekä sukupuoltenvälisen tasa-arvon kautta, että toiminnallisen tasa-arvoajattelun myötä. Asiakas otetaan vastaan yksilönä ilman ennakko-odotuksia. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että jokainen voi harrastaa liikuntaa, oli lähtötaso mikä tahansa. Vaikka Kajaanin Haka on miesten jalkapalloiluun erikoistunut urheiluseura, tarjoamme jalkapallovalmennusta myös tytöille. Hankkeen viestinnässä otamme erityisesti huomioon ne asiakkaat, jotka eivät identifioidu sukupuoleltaan miehiksi. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hankkeen kohderyhmä on ikänsä puolesta haavoittuvassa elämäntilanteessa, sillä he ovat juuri kasvaneet (nuoriksi)aikuisiksi ja yhteiskunta ja perhe/lähipiiri odottaa heiltä monenlaisia asioita. He ovat tilanteessa, joka helposti työntää kohti syrjäytyneisyyttä sekä itsetunnon murenemista. Hankkeen toiminta parantaa kohderyhmän itsetuntoa ja -tuntemusta parantamalla kokonaisvaltaista hyvinvointia ja ammatillista itsetuntoa. Tämän lisäksi osa asiakkaista on vieraskielisiä. Erilaiset kulttuuritaustat vaikuttavat henkilöiden käsitykseen itsestä yhteiskunnan toimijana sekä suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä. Painetta tulee sekä oman perheen/kotimaan kulttuurista ja samaan aikaan tulisi olla integroituneena suomalaiseen yhteiskuntaan. Myös kantasuomalaisella asiakkaalla voi olla suuria haasteita ymmärtää muista kulttuureista tulevien ihmisten ajatuksia ja tapoja toimia. Hankkeessa vahvistamme kulttuurillista ja yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta mm. tarjoamalla erikokoisille ryhmille harrasteliikuntaa, mikä antaa mahdollisuuden tutustua toisiin ihmisiin. Haka -perheessä on paljon jäseniä, jotka ovat lähtöisin erilaisista kulttuureista. Olemme yhdenvertaisia ja opimme toinen toisiltamme kannustavassa ilmapiirissä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei merkittävää vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei merkittävää vaikutusta | ||
Sparri-hankkeen toiminnan ja tulosten tiivistelmä
Sparri-hankkeessa on kohdattu runsaasti asiakkaita. Aloitus- ja lopetuslomakkeita on täytetty 272, joista suomalaisten määrä on 56 ja ulkomaalaistaustaisten määrä on 174. Vastausta tähän kysymykseen ei halunnut antaa 41 asiakasta.
Työn, työkokeilun, opinnollistamisen, talkootyön ja erilaisilla kursseilla olleiden määrä on 173, joista suomalaisia on ollut 51 ja ulkomaalaistaustaisia 122.
Tapahtumia on järjestetty 1.6.2021 – 31.12.2023 yhteensä 40 ja lisäksi 13 ruokatapahtumaa Marttalassa. Näihin on osallistunut siis 268 henkilöä.
Sparri-hankkeessa on ollut yhteensä 173 henkilöä, joista 92 löysi oman polun eteenpäin. Näistä 43 on nyt työelämässä ja opiskelemassa 49.
Lajikokeiluissa hankkeen aikana on ollut 99 henkilöä, joista työelämässä tai opinnoissa on 59 henkilöä.
Asiakastyössä käytettiin Kykyviisaria kokonaistilanteen kartoittamiseen. Ohjausta oman polun löytämiseen järjestettiin siten asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Lisäksi kohderyhmälle järjestettiin monipuolisesti liikunta- ja hyvinvointipalveluja. Saadun palautteen perusteella hankkeen avulla asiakkaiden työvalmius parani ja työttömät työllistyivät tai lähtivät opiskelemaan suurelta osin ja Kainuun alueelle saatiin osaavaa työvoimaa.
Hankkeessa kontaktoitiin 32 yritystä ja lisäksi tehtiin yhteistyötä 17 yhteisön/yrityksen kanssa. Sparri-hanke laati perehdyttämisoppaan ja perehdyttämisen tarkistuslistan, joita pilotoitiin hankkeessa. Ne ovat nykyisellään saatavissa Kajaanin Haka ry:n toimistosta. Yritysyhteistyötä tehtiin laajasti ja ”Mestari-kisälli”-toimintatapaa kannustettiin ottamaan käyttöön niissäkin yrityksissä, missä se ei vielä ollut käytössä.
Kainuulaista opinnollistamismallia käytettiin yritysten ja yhteisöjen oppimisympäristöjen tunnistamiseen. Oppimisympäristöjä tunnistettiin 21 ja osaamistodistuksia kirjoitettiin 36 kpl 11 eri koulutusalalta.
Yhteistyötä tehtiin kuntapalvelutoimiston, te-toimiston, etsivän nuorisotyön, muiden hankkeiden, koulujen ja kolmannen sektorin kanssa.