Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22464

Hankkeen nimi: Tekijöiden Lappi - työhyvinvointia kunta-alalle

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 1.6.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin liitto

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0937073-7

Jakeluosoite: Hallituskatu 20B

Puhelinnumero: 0406303003

Postinumero: 96100

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinliitto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heli Knutars

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yhteysjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heli.knutars(at)lapinliitto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406551631

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lapin yliopisto, 0292800-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lapin maakuntaan on valmisteltu kunta-alan työhyvinvoinnin kehittämishanketta osana Veto- ja pitovoimainen Lappi. Viisaan kasvun keskus –esiselvityshanketta. Veto- ja pitovoimainen Lappi -esiselvityshankkeessa yhdeksi maakunnan veto- ja pitovoimaongelmaksi tunnistettiin vaikeus saada rekrytoitua ja sitoutettua henkilöstöä kunta-alalle Lapissa. Maakunnan yhteisen työhyvinvoinnin kehittämishankkeen tavoitteena on vahvistaa lappilaisten kuntien henkilöstön työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin kehittämisellä kuntaorganisaatioiden kilpailukyky ja tuottavuus paranevat. Tavoitteena on parantaa Lapin kuntien houkuttelevuutta työnantajina ja sitouttaa työntekijöitä pidemmäksi ajaksi työskentelemään kuntaorganisaatioissa. Kunta-alan henkilöstön sopeutumista organisaatiomuutoksiin tuetaan työhyvinvoinnin kehittämisellä.


KOKO LAPIN KUNTIEN YHTEISELLE TYÖHYVINVOINNIN PARANTAMISHANKKEELLE ON MÄÄRITELTY SEURAAVAT TAVOITTEET:

• Parantaa Lapin kuntien houkuttelevuutta työnantajana ja sitouttaa henkilöstö työskentelemään kuntaorganisaatiossa

• Kehittää viranhaltijoiden ja luottamusmiesten keskinäistä yhteistyötä ja vuorovaikutustaitoja

• Vahvistaa henkilöstön resistenssiä muutostilanteissa vahvalla työhyvinvoinnilla ja tukea työntekijöiden tuottavuutta. Hyvinvoiva työntekijä on tuottava.

• Vahvistaa positiivista kunta-alan työnantajakuvaa



HANKKEEN TOIMENPITEET:

Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa toteutettavat toimenpiteet on jaettu viiteen varsinaiseen työpakettiin:

1) hankkeen käynnistäminen ja aineiston keräys

2) kuntien henkilöstön ja johdon työhyvinvoinnin kehittäminen

3) hankkeen viestintä

4) hankkeen arviointi, tiedotus ja loppuraportointi

5) hankehallinto- ja koordinointi

Hankkeen aikana Lapin kuntien työhyvinvoinnin tilanne kartoitetaan laajasti ja kuntiin tuotetaan välineet, joilla työhyvinvointia voidaan mitata myös tulevaisuudessa. Lähiesimiehet koulutetaan hyvinvoinnin seurantaan ja tavoitteiden asettamiseen. Kuntien kuntastrategiat ja brändit tarkastellaan ilmiölähtöisesti työhyvinvoinnin näkökulmasta ja kunnille laaditaan strategioiden kehittämissuunnitelmat. Henkilöstön työhyvinvointia kehitetään laajoilla koulutuspaketeilla ja vuorovaikutus- ja sekä yhteistyötaitojen lisäämisellä.

Kuntajohtajille tuotetaan hyvinvointivalmennusta ja koulutetaan kuntajohtajia itsenäiseen työhyvinvoinnin ylläpitoon ja kehittämiseen. Työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteistä viestitään laajasti ja monipuolisesti muualle Suomeen. Hankkeessa tuotetaan työhyvinvoinnin käsikirja, joka ohjaa työhyvinvoinnin ylläpitoa ja kehittämistä myös hankkeen jälkeen ja on suuntautunut erityisesti kunta-alalle, sen erityispiirteet huomioiden.



HANKKEEN TULOKSET:

Hankkeen pitkän aikavälin vaikutukset näkyvät kuntien valmistelevien viranhaltijoiden ja johdon työhyvinvoinnin parantumisena. Pitkällä aikavälillä työhyvinvoinnin parantuminen johtaa sairauspoissaolojen vähentymiseen, työn arvostamiseen ja sitä kautta työhön sitoutumiseen. Kuntien henkilöstöstä tulee tyytyväisempiä työhönsä, kun yhteistyö ja vuorovaikutus toisten viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa paranee.

Kunta-alan veto- ja pitovoimatekijäksi nousee Lapissa työhyvinvointi. Tulevaisuudessa rekrytointi kunnissa helpottuu, sillä työhyvinvointilähtöiset organisaatiot nähdään kilpailukykyisinä rekrytointimarkkinoilla. Kuntien houkuttelevuus paranee toimintamalleja kehittämällä ja panostamalla viihtyisään, hyvinvoivaan henkilöstöön. Lapin alueelta ei nouse enää uutisia kuntaorganisaatioiden ristiriitatilanteista, jotka vaikuttavat alueen vetovoimaisuuteen negatiivisesti.

Kun käynnissä oleva tiedolla johtamisen ja tiedolla päätöksenteon trendi Suomessa otetaan huomioon, on Lapilla mahdollisuus nousta valtakunnan tasolla esimerkkimaakunnaksi, mitä kautta syntyy laajempia elinvoimaa edistäviä vaikutuksia. Koulutusten kautta myös henkilöstön osaamistasot nousevat ja syntyneet positiiviset käytännöt jäävät pysyviksi organisaatioon ja leviävät myös oppaan avulla uusien työntekijöiden keskuuteen.

26.4.2021 mennessä Inarin, Enontekiön, Muonion, Kolarin, Kittilän, Kemijärven, Sallan, Pelkosenniemen, Simon, Keminmaan, Tervolan ja Ylitornion kunnat ovat päättäneet lähteä hankkeeseen mukaan virallisesti. Huhtikuun loppuun mennessä hankkeen sitoutumisen käsittelevät Sodankylä, Savukoski, Pello ja Posio. Toukokuun aikana päätökset saadaan Ranuan, Utsjoen, Kemin ja Tornion kunnista. Kaikki 20 kuntaa ovat alustavan kannanoton mukaan kiinnostuneita hankkeeseen osallistumisesta. Rovaniemen kaupunki ei ole ilmaissut kiinnostusta hanketta kohtaan ainoana kuntana Lapissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Lapin kuntien henkilöstö, tarkemmin valmistelevat virkamiehet ja ylin johto. Hanke koskettaisi suoraan n. 500 henkilöä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat kunnan luottamusmiehet sekä kunnan muu henkilöstö, joihin kuntaorganisaation työhyvinvoinnin kehittäminen vaikuttaa välillisesti. Lisäksi välillisinä kohderyhminä ovat kunnan asukkaat, sekä alueen yritykset, joihin alueen kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden kehittäminen vaikuttaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 92 910

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 43 082

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 499 415

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 53 853

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Itä-Lapin, Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Rovaniemen, Kemi-Tornion

Kunnat: Posio, Pello, Inari, Keminmaa, Enontekiö, Pelkosenniemi, Salla, Simo, Kolari, Tornio, Ylitornio, Ranua, Kittilä, Savukoski, Muonio, Kemijärvi, Tervola, Utsjoki, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 500

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kohderyhmänä on lappilaisten kuntien valmistelevat viranhaltija ja ylin johto. Tästä työntekijäryhmästä ei ollut saatavilla sukupuolijakaumaan perusteella tilastotietoja, mutta valtakunnan tasolla kunnan toimistotyötätekevistä naisia on n. 79% ja kunnan johtotehtävissä työskentelevistä naisia on noin kaksi kolmasosaa eli 62,3%. Tästä työntekijäryhmästä toimistotyötä tekevistä noin 79% on naisia ja johtotehtävissä työskentelevistä noin kaksi kolmasosaa (62,3%) on naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen työskentely kohdistuu kuntien ylimpään johtoon ja valmisteleviin virkamiehiin ja työskentely toteutetaan siten, että kaikki pääsevät hyödyntämään hankkeessa oppimaansa, jakamaan omaa osaamistaan ja oppimaan muilta. Työhyvinvointia kehittävässä hankkeessa on tärkeää huomioida suomalaiseen työelämään liittyvät erikoispiirteet ja ratkaista ongelmia jotka vaikuttavat työelämän laatuun ja työntekijän omaan kokemukseen hyvinvoinnistaan. Jokaisen kunnan työhyvinvoinnin tila kartoitetaan kaksivaiheisessa prosessissa minkä vuoksi voidaan kehittää jokaisen työpaikan työhyvinvointia yksiöllisesti. Jos esiin nousee työhyvinvointi ongelmien sukupuolittumista niin ne voidaan ratkaista hankkeen aikana tasa-arvoisesti. Hankkeen työpajoja ja seminaareja suunnitellessa huomioidaan kohderyhmät.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on kehittää kunta-alan työhyvinvointia. Sukupuoli on yksi tekijä, joka tulee ottaa huomioon muiden muuttujien kanssa, sillä sukupuolinäkökulma vaikuttaa työelämän laadun kehittämiseen. Sukupuolella voi olla vaikutusta koettuun työhyvinvointiin ja asia otetaan huomioon aineiston keräys vaiheessa. Sukupuolten tasa-arvoa työpaikoilla voidaan edistää kehittämällä sopivia työkäytänteitä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Kunta-alan työhyvinvointia kehittämällä luodaan kunnista houkuttelevia paikkoja asiantuntijoille ja sitoutetaan kunnan henkilöstö organisaatioihin. Tätä kautta kunnan asukkaiden, yritysten ja muiden sidosryhmien asiakasnäkökulma kehittyy ja kunnan työtä ja toimintatapoja kehittämällä voidaan palvella paremmin paikallisia elinkeinoja, niiden kestävää kehittämistä, sekä lisätä kuntien ja alueen elinkeinokentän yhteistyötä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Kehitetään kuntien työhynvoinnin seurantaprosessia, luodaan työkalupakki työhyvinvoinnin parantamiseen ja ylläpitoon sekä käsikirja tulevaisuudessa toiminnan jatkamiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen päätavoitteena on edistää työhyvinvointia kunta-alalla. Työntekijöiden työhyvinvointia kehittämällä on laaja vaikutus myös työntekijöiden henkilökohtaiseen elämän hyvinvointiin sekä heidän lähipiirinsä hyvinvointiin. Työhyvinvoinnin ongelmat voivat näkyä myös työntekijän muina terveysongelmina ja näin vaikuttaa kaikilla elämän osa-alueilla. Työhyvinvointi vaikuttaa välillisesti myös yksilön hyvinvointiin kaikilla elämän alueilla. Kestävän kehityksen yksi perusajatus on sosiaalinen sekä terveydellinen ulottuvuus. Välillisesti hanke vaikuttaa myös muun henkilöstön hyvinvointiin, sillä se antaa kuntaorganisaatioille työkalut työhyvinvoinnin kehittämiseen tulevaisuudessa myös muilla aloilla kuin hallinnossa.
Tasa-arvon edistäminen 0 5
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia tasa-arvon edistämiseen, mutta tasa-arvonäkökulma otetaan huomioon hankkeen toiminnassa. Hankkeessa järjestettävään kehittämistyö koskettaa kaikkia henkilöitä kunta-organisaatiossa sukupuolesta riippumatta. Tilastotiedon mukaan kunta-alalla työskentelee enemmän naisia kuin miehiä, joten hanke tukee naisvaltaisen alan työhyvinvoinnin kehittämistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Kunta-alan henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen vaikuttaa työn tuottavuutteen ja työurien pituuteen. Työntekijöiden työhyvinvointi mahdollistaa pitkät urat ja osaamisen lisäämisen kunnissa. Tällä hetkellä lyhyet työurat ja työpaikkojen vaihtuminen johtabat osaamisen supistumiseen ja hiljaisen tiedon katoamiseen. Nämä vaikuttavat suoraan henkilöstön valmiuksiin vastata kunnan asukkaiden tarpeisiin. Tieto katoaa kunnista, jolloin koko kunnan kehittyminen hidastuu tai jopa pysähtyy. Lisäksi luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyön lisääminen on yhteiskunnallisesti tärkeä teema, jonka kehittämisessä Lappi voi olla edelläkävijä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

-