Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22465

Hankkeen nimi: LET’S LEARN WORK! - Työelämä- ja yrittäjyystaitoja maakunnallisella yhteistyöllä

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 30.11.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Centria-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1097805-3

Jakeluosoite: Talonpojankatu 2

Puhelinnumero: (06) 868 0200

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.centria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Janette Korpi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: janette.korpi2(at)centria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358504381929

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on tehostaa Keski-Pohjanmaan alueen yli 17-vuotiaiden nuorten siirtymistä koulutuksesta toiseen ja työelämään vahvistamalla heidän työelämä- ja yrittäjyystaitojaan sekä saattamalla heitä henkilökohtaisiin työelämäkontakteihin. Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa luodaan digitaalinen työelämäpassi sekä työelämä- ja koulutusorganisaatioiden yhteinen mentorointimalli. Hankkeessa tehdään maakunnallista yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun kesken.

Digitaalinen työelämäpassi tarjoaa perusopetuksen ulkopuolella järjestettävää, syvempää työelämä- ja yrittäjyysosaamista ja paikallisen elinkeinoelämän tuntemusta sekä sujuvoittaa samalla opintopolkua maakunnan sisällä toiselta asteelta korkea-asteelle opintojen hyväksi luvun tai suoran opiskelupaikan muodossa. Työelämäpassin suorittaminen kehittää muun muassa opiskelijan ongelmanratkaisukykyä, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, monialaista ajattelua sekä yrittäjämäistä asennetta. Mentorointimallissa rakennetaan työelämätoimijoiden ja opiskelijoiden välistä vuoropuhelua, jota käydään sekä yksilötasolla että eri koulutusasteilta kootuissa opiskelijaryhmissä. Mentoroinnin kautta voidaan vahvistaa muun muassa opiskelijan itsetuntemusta, ammatillista identiteettiä ja työelämätaitoja sekä rohkaista opiskelijaa tavoitteelliseen toimintaan. Opiskelijoiden saaman hyödyn lisäksi mentorointi vahvistaa myös koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta.

Hankkeen tuloksena maakuntaan on luotu koulutusorganisaatioiden yhteiset työkalut − työelämäpassi ja mentorointimelli − jotka sujuvoittavat siirtymistä koulutukseen ja työelämään. Keski-Pohjanmaan koulutusorganisaatioiden opiskelijoita sekä vastavalmistuneita ilman työ- tai opiskelupaikkaa jääneitä nuoria on pilotoinnin tuloksena suorittanut työelämäpassin, joka on todiste opituista taidoista ja josta on hyötyä sekä opintopolun rakentamisessa että työpaikan saavuttamisessa. Samoin mentorointi on vahvistanut heidän osaamistaan ja edistänyt työelämän kiinnittymistä.

Hankkeessa luodut työkalut jäävät osaksi koulutusorganisaatioiden toimintaa hankkeen jälkeen. Opiskelijan saama työelämä- ja yrittäjyystaitojen opetus on maakunnassa yhtenäisempää paikkakunnasta ja koulutuspolusta riippumatta, ja työelämäyhteistyötä koulutus- ja elinkeino- ja työelämäorganisaatioiden kesken toteutetaan yhdessä ja koordinoidusti. Hankkeen tuloksena Keski-Pohjanmaan alueella on työelämävalmiuksiltaan entistä valmiimpia opiskelijoita, jjotka siirtyvät koulutuksesta toiseen ja työllistyvät sujuvasti sekä tuntevat paremmin maakuntansa elinkeinoelämän. Pitkällä tähtäimellä tällä on vaikutusta maakunnan elinvoimaisuuteen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- Keski-Pohjanmaan koulutusorganisaatioissa opiskelevat yli 17-vuotiaat nuoret ja aikuiset.

- Äskettäin koulutusorganisaatioista valmistuneet opiskelijat, jotka ovat jääneet työttömiksi tai ilman opiskelupaikkaa

- Keski-Pohjanmaan toisen asteen ja korkea-asteen koulutusorganisaatiot (hanketoimijoiden lisäksi, Karleby svenska gymnasium, Kokkolan aikuislukio, Kannuksen lukio, Kaustisen musiikilukio, Toholammin lukio, Perhon lukio, Kokkolan yhteislyseon lukio)

Hanketoimenpiteet eivät kuulu koulutusorganisaatioiden normaaliin perustoimintaan tai perusopetukseen. Hanke ei myöskään toteuta työvoimapoliittisia toimenpiteitä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Keski-Pohjanmaan alueen yritykset, jotka haluavat osallistua nuorten työelämätaitojen kehittämiseen

- Työelämä- ja yrittäjyystaitojen opetuksen tukitoimijat kuten yrittäjäjärjestöt, yrittäjät sekä kuntien elinkeinopalvelujen ja kehittämisyhtiöiden edustajat sekä koko Keski-Pohjanmaan elinkeinoelämä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 405 672

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 304 880

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 540 893

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 406 505

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kaustisen, Kokkolan

Kunnat: Perho, Veteli, Toholampi, Kaustinen, Kannus, Kokkola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 34

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 56

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 280

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa tuotettavissa toimintamalleissa sukupuolet huomioidaan tasavertaisesti. Hankkeen toimenpiteisiin osallistuu sekä miehiä että naisia, ja sen tuloksia voivat hyödyntää kaikki sukupuolesta riippumatta. Opintopolun sujuvoittaminen sekä työelämä- ja yrittäjyystaitojen opetus lisää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen mahdollisuuksia. Toteuttajaorganisaatioilla on kullakin oma tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jota organisaatiot noudattavat kaikessa toiminnassaan
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolella ei ole merkitystä opintopolun sujuvoittamisessa tai työelämä- ja yrittäjyystaitojen opetuksen toteuttamisessa; hankkeen palvelee koko kohderyhmää sukupuolesta riippumatta
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoitteena ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Työelämä- ja yrittäjyystaitojen opetus laajentaa ymmärrystä luonnonvarojen käytön kestävyydestä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Verkkokokouksia ja -oppimisympäristöjä sekä digitaalisia materiaaleja pyritään hyödyntämään kun se on perusteltua, mikä vähentää liikkumisen tarvetta ja siten kasvihuonepäästöjä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Kohteen kannalta neutraali
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Työelämä- ja yrittäjyystaitojen opetus laajentaa ymmärrystä oman toiminnan vaikutuksesta ympäristöön
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Kohteen kannalta neutraali
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 4
Yrittäjämäisesti ajatteleva osaa huomioida ympäristötekijät
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 4
Yrittäjämäisesti ajatteleva ymmärtää uusiutuvien energialähteiden käyttämisen merkityksen
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 9
Hanke edistää osaavan työvoiman saatavuutta. Pitkällä aikavälillä hanke voi lisätä yrittäjyyttä, yritysten kannattavuutta ja yrittäjien ammattitaitoa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 8
Opetuksen laatu kohenee ja sen sisällöt kehittyvät. Sähköisten oppimisympäristöjen käyttö antaa opiskelijoille valmiudet hyödyntää niitä myöhemmin työssään, mikä vähentää materiaalikuormitusta
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Hankkeessa hyödynnetään virtuaalisia ympäristöjä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 6
Yrittäjyydestä tulee luontainen vaihtoehto, mikä parantaa työllistymismahdollisuuksia. Yritykset saavat osaavaa työvoimaa; yritysten menestys lisää välillisesti alueen hyvinvointia. Hyvinvointi lisääntyy myös syrjäytymisen ehkäisyn kautta työllistymismahdollisuuksien kohentuessa
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Opintopolun sujuvoittaminen toiselta asteelta korkea-asteelle sekä työelämä- ja yrittäjyystaitojen opetus on tasavertaista koko maakunnan alueella
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Opintopolun sujuvoittaminen sekä työelämä- ja yrittäjyystaitojen opetus taustasta ja opiskelupaikkakunnasta riippumatta
Kulttuuriympäristö 3 8
Asenteet yrittäjyyttä kohtaan muuttuvat myönteisemmäksi ja kynnys yrittäjäksi ryhtymisessä madaltuu.
Ympäristöosaaminen 0 6
Yrittäjämäisesti ajatteleva osaa ajatella kokonaisvaltaisesti ja ymmärtää syy-seuraussuhteet

9 Loppuraportin tiivistelmä

-