Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22476

Hankkeen nimi: Lookout – osaamisen uudet suunnat : täsmävalmennus luovan alan ammattilaisille koronakriisistä selviytymiseen  

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1474763-1

Jakeluosoite: ilkantie 4

Puhelinnumero: 0400349390

Postinumero: 00400

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.humak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sanna Pekkinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna.pekkinen(at)humak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400349219

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Luova ala on eri tutkimusten mukaan kärsinyt lentoliikenteen ohella eniten Covid-19 aiheuttamasta liiketoiminnan laskusta. Kulttuuri- ja taidealojen opiskelijat ja vastavalmistuneet ovat myös Keski-Suomessa kärsineet koronan aiheuttamasta tilanteesta erityisen paljon: opintoihin liittyviä harjoitteluja on peruuntunut tai siirtynyt, alan kesätöitä on ollut vaikea saada ja valmistumisen jälkeen työtä omalta toimialalta ei tällä hetkellä löydy. Luovan alan osaamista kuitenkin tarvitaan ja voidaan hyödyntää myös muilla toimialoilla. Hankkeessa etsitään Keski-Suomen strategisilta kehittämiskärkialoilta (biotalous, digitalous, osaamistalous, hyvinvointitalous ja matkailu) pk-yrityksiä, joihin luovan alan osaamista voidaan viedä. Hankkeessa myös luovan alan ja kärkitoimialojen opiskelijoiden osaamista ristiin pölytetään Mahdoton tehtävä - kilpailun ja Työmarkkinatempauksen avulla.

Jotta osaamista voidaan tarjota yhdystoimialoille, luovan alan osaajien on tunnistettava ja tuotteistettava oma osaamisensa, osattava soveltaa sitä eri alojen tarpeisiin ja osattava sanoittaa sen niin, että osaaminen herättää kiinnostuksen ja ymmärryksen muiden toimialojen edustajissa. Lisäksi uusia osuuskuntia, yrityksiä ja työllistymistä edistäviä yhteisöjä syntyy, kun opiskelijat verkostoituvat keskenään oppilaitosten ja koulutusasteiden yli. Kestävän kehityksen teema huomioidaan niin valmennustyöpajoissa.

Hankkeen keskeisin tavoite on löytää valmistuville ja loppuvaiheen opiskelijoille uusia työllistymismahdollisuuksia sekä a) oman alan ulkopuolelta että b) opiskelijoiden oppilaitokset ylittävän verkostoitumisen ansioista syntyneissä uusissa yrityksissä, osuuskunnissa ja yhteisöissä.  

Lisäksi hankkeen tavoitteena on vahvistaa luovan alan opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden uskoa omaan työllistymiseen, oppia tuotteistamaan, sanoittamaan ja soveltamaan omaa osaamistaan, avata verkostoja muihin luovan alan opiskelijoihin ja toimijoihin sekä laajentaa ymmärrystä oman osaamisen soveltamisesta yhdystoimialaloille. Hankkeessa verkostoidaan Keski-Suomen luovan alan oppilaitosten (Gradia, JAMK, Jyväskylän yliopisto, Humak) loppuvaiheen opiskelijoita ja vastavalmistuneita sekä oppilaitosten henkilökuntaa keskenään sekä kehittämiskärkialojen ja alaa opiskelevien kanssa.

Hankkeen toimenpiteitä ovat: 1. Valmennustyöpajat, 2. Kehittämiskärkialojen PK-yritysten törmäyttäminen luovan alan ja kärkitoimialojen opiskelijoiden kanssa, 3. Uusien työllistymismuotojen ja työllistymistä tukevien toimintamallien selvitystyö (osuuskuntien ja ns. allianssimallin toimivuuden arviointi), 4. Työmarkkinatempaus, 5. Osaamisen lisäämisen seuranta ja toimenpiteiden arviointi ja 6. Tulosten levittäminen, toiminnan juurruttaminen ja jatkotoimenpiteiden suunnittelu.

Hankkeen keskeisimpinä tuloksina syntyy uusia työ- ja harjoittelumahdollisuuksia Keski-Suomen kehittämiskärkialoilta. Lisäksi luovan alan loppuvaiheen ja valmistuneet opiskelijat eri oppilaitoksista verkostoituvat keskenään ja kärkitoimialojen opiskelijoiden kanssa, perustavat yrityksiä, osuuskuntia ja työllistymistä helpottavia yhteisöjä. Hankkeen valmennustyöpajojen ansiosta opiskelijat oppivat tuotteistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan ja avaamaan ymmärrystä oman osaamisen soveltamisesta kärkitoimialoille. Hankkeen tuloksena Keski-Suomen luovan alan  oppilaitosten  (Gradia, JAMK, Jyväskylän yliopisto, Humak) verkostotyö tiivistyy ja se löytää runsaasti yhtymäpintaa kehittämiskärkialojen PK-yritysten kanssa.

Hankkeen tuloksista laaditaan erilaisia julkaisuja. Hankkeen julkaisut ovat avoimesti hyödynnettävissä ensisijaisesti hankkeen internet-sivustolla, mutta tietoa hankkeen julkaisuista tarjotaan aktiivisesti laajemmalle yleisölle sekä ammattijulkaisuihin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Gradian taideteollisuusalan, media- ja kuva-alan, tekstiili- ja muotialan ja musiikkialan loppuvaiheen ja vastavalmistuneet opiskelijat.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikkipedagogian ja varhaisiän musiikkikasvatuksen loppuvaiheen ja vastavalmistuneet opiskelijat.

Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen (MUTKU) sekä Historian ja etnologian laitoksen sekä Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen yhteisen Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa –tutkinto-ohjelman (KUMU) loppuvaiheen ja vastavalmistuneet opiskelijat.

Humakin kulttuurituotannon loppuvaiheen ja vastavalmistuneet opiskelijat.

Keski-Suomen strategisten kehittämiskärkialojen: biotalouden, digitalouden, osaamistalouden, hyvinvointitalouden ja matkailun Pk-yrittäjät ja yritysten henkilöstö (tämä huomioitu seurantataulukossa kohta 12) sekä valmennusten ja Mahdoton tehtävä -kilpailun osalta kehittämiskärkialojen opiskelijat.

Varsinaista kohderyhmää ovat myös Keski-Suomen luovien alojen oppilaitosten (JAMK, GRADIA, JYU, Humak) opinto-ohjaajat, valmentajat ja muut uraohjausta tekevät henkilöstöryhmät. Tämä huomioitu seurantataulukossa 12.

4.2 Välilliset kohderyhmät

  

Humakin, Gradian, Jyväskylän yliopiston ja JAMKin taide-, kulttuuri- ja luovien alojen henkilökunta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 235 446

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 192 598

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 294 304

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 240 745

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän

Kunnat: Saarijärvi, Jyväskylä, Jämsä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kulttuuri- ja taidealalla toimivista valtaosa on tunnetusti naisia. Tästä syystä myös hankekohtaisiin seurantatietoihin naisten osuus on oletettu suuremmaksi. https://www.cupore.fi/images/tiedostot/taiteilijanasemajasukupuoli_v09.pdf
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Tässä hankkeessa toimintaa viedään sekä mies- että naisvaltaisiin työpaikkoihin sekä työpaikkoihin, jossa ei ole selkeää sukupuolista painotusta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke ei erityisesti tavoittele sukupuolista tasa-arvoa, toiminta on suunnattu kaikille.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 7
Suuri osa taidealoista on aineettomia (esim. musiikki, esittävä taide, myös kuvataide ja installaatiot tehdään nykyään mielellään kierrätysmateriaaleista). Hankkeen yksi tavoite on lisätä kierrätys- ja teollisuudesta syntyvän hukkamateriaalien käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 4
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskienvähentäminen: Valmennukset tapahtuvat oppilaitoksissa ja työpaikoilla tai verkossa, joten toimenpiteet eivät aiheuta ylimääräistä matkustusta. Työpajoihin palkattavat henkilöt pyritään palkkaamaan maakunnasta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei suoranaista vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Kannustetaan joukkoliikennevälineiden käyttöön kun matkustetaan kohderyhmien luo.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei suoranaista vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
Käytetään mahdollisimman paljon kierrätys- ja teollisuuden hukkamateriaaleja ja tuotetaan mahdollisimman vähän jätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Hankkeissa edistetään ekologisuutta käyttämällä kierrätys- ja teollisuuden hukkamateriaaleja niissä pienprojekteissa, joissa tarvitaan materiaaleja. Tavoitteena on, että osallistujat jatkavat aineettomien tuotteiden käyttöä tai käyttävät kierrätysmateriaaleja myös jatkossa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Kehittämiskärkialat ovat vahvasti hankkeessa mukana, jolloin hankkeen toiminnat ja tulokset vahvistavat maakunnan elinkeinorakennetta. Hankkeessa kannustetaan paikallisiin hankintoihin kestävä kehitys huomioiden. Hankkeella myös tavoitellaan kulttuuri ja luovien alojen työn ja talouden sekä yleisesti maakunnan talouden kestävyyden parantamista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Kulttuuri- ja taidepalvelut pääasiassa itsessään ovat aineettomia palvelutuotteita. Hankkeessa toteutetuista toimenpiteistä on mahdollista kehittää palvelutuotteita. Hankkeentuloksista raportoidaan ja kirjoitetaan julkaisuja, jolloin tieto on vapaasti hyödynnettävissä.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Suositaan julkisia liikennevälineitä kaikessa hankkeeseen liittyvässä liikkumisessa ja hankitaan tarvikkeet lähiseudulta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen toimenpiteet luovat uskoa ja toivoa opiskelijoiden ja vasta valmistuneiden valmistumiselle ja mahdollistavat osallisuuden ja luovuuden kehittämistä.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke edistää tasa-arvoa siten, että hankkeen kohderyhmänä ovat hankkeen toteuttaja- ja osatoteuttajaorganisaatioiden opiskelijat etnisestä ryhmästä, iästä, vammasta, uskonnosta, sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä, sosiaalisesta taustasta tai esim. opiskelu- ja työhistoriasta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Mahdollistaa luovan alan osaajien osallistumisen yhteiskunnan kehittämiseen, vaikka koronakriisi on vaikuttanut dramaattisesti oman alan työpaikkojen saamista. Hankkeen toimenpiteet edistävät organisaatioiden toimintakulttuurin avoimuutta ja purkavat rakenteellista epätasa-arvoa.
Kulttuuriympäristö 3 3
Hankkeessa tuotettujen tuotosten avulla voidaan kaunistaa ja monimuotoistaa kulttuuriympäristöä tilapäisesti tai pysyvästi. Työpajoissa voidaan hyödyntää lähiympäristöstä löytyviä merkityksellisiä kohteita oman osaamisen sanoittamisessa ja tunnistamisessa kehittämisessä.
Ympäristöosaaminen 4 4
Kehittämiskärkialojen (erityisesti biotalouden yritykset) vaikutuksesta opiskelijoiden ja vasta valmistuneiden ympäristöosaaminen ja –tietoisuus laajenee huomattavasti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke alkoi 1.8.2021. Hankkeen toteuttajina olivat Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon vahvuusala, Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikkipedagogin tutkinto-ohjelma, Gradian taideteollisuusala, media- ja kuva-ala, tekstiili- ja muotiala sekä musiikkiala ja Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos (MUTKU) sekä Historian ja etnologian laitoksen sekä Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen yhteisen Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa tutkinto-ohjelma (KUMU).
Hankkeen kohderyhmänä olivat mainittujen oppilaitosten luovien alojen ja kärkitoimialojen opiskelijat ja vastavalmistuneet, Keski-Suomen kehittämiskärkialojen (digi-, bio- ja osaamistalous sekä matkailu- ja hyvinvointiala) PK-yritykset sekä hankkeessa mukana olevien oppilaitosten opinto-ohjaajat, valmentajat ja muu uraohjausta tekevä henkilöstö.
Hankkeen tavoitteena oli löytää valmistuville ja loppuvaiheen opiskelijoille uusia työllistymismahdollisuuksia sekä oman alan ulkopuolelta että oppilaitokset ylittävän verkostoitumisen ansiosta syntyneissä uusissa yrityksissä, osuuskunnissa ja yhteisöissä. Hankkeessa onnistuttiin laajentamaan opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia. Eri alojen ja oppilaitosten opiskelijat verkostoituivat keskenään. Opiskelijat tutustuivat jo olemassa oleviin osuuskuntiin, osa kiinnittyi olemassa oleviin yhteisöihin ja kaikki mukana olleet opiskelijat ja vastavalmistuneet saivat uusia kontakteja ja verkostoja.
Hankkeessa järjestettiin kaksi lukukauden mittaista valmennuskokonaisuutta oman osaamisen tunnistamisesta, sanoittamisesta ja tuotteistamisesta. Valmennukseen osallistui luovan alan ja kärkitoimialojen opiskelijoita ja vastavalmistuneita, jotka 5-6 hengen tiimeissä ratkaisivat myös kärkitoimialojen yrityksiltä saatuja toimeksiantoja harjoitellen näin oman osaamisensa tunnistamista ja tuotteistamista. Hanke onnistui ristiinpölyttämään luovan ja kärkitoimialojen opiskelijoita, asiantuntijoita ja yrityksiä.
Hankkeen yhteistyökumppaneina toimi 10 keskisuomalaista yritystä. Lisäksi yhteistyötä tehtiin Taku ry:n, Digi and Game Centerin, Yritystehtaan, Keski-Suomen yritysidean ja oppilaitosten opiskelijajärjestöjen kanssa.
Työmarkkinatempauksessa maalis-huhtikuussa 2023 esiteltiin hankkeen tuloksia ja aineistoja sekä Musiikkikampuksen tapahtumassa että kuukauden ajan sosiaalisen median kanavissa. Samalla tehtiin näkyväksi luovan alan osaamista.
Uusien työllistymismuotojen selvitystyössä osoitettiin, että erilaisia julkishallinnollisia uudistuksia tai suunnitelmia luovien alojen (erityisesti kulttuurialojen) työelämän parantamiseksi on ollut viime vuosina tai on parhaillaan meneillään Suomessa. Selvitystyön mukaan on olemassa useita erilaisia malleja rakentaa kestävämpää toimeentulomallia itsensätyöllistäjille, freelancereille ja monityöpaikkaisille työntekijöille.
Koko hankkeen ajan seurattiin tarkasti valmennettavien osaamisen lisääntymistä ja arvioitiin hankkeessa tehtyjä toimenpiteitä. Arvioinnissa syntynyttä materiaalia hyödynnettiin valmennuskokonaisuuden kehittämisessä sekä työmarkkinatempauksessa. Mukana olevien yritysten palaute oli arvokasta hankkeen kokonaisarvioinnin kannalta. Hankehenkilöstö teki kaksi laajempaa itsearviointikokonaisuutta ja niiden välillä hanke toimi kehittävällä otteella.
Hankkeen aikana on julkaistu hankkeen nettisivuilla podcast- ja blogisarja luovan alan osaamiseen ja työllistymiseen liittyen. Nämä aineistot sekä valmennuksia varten laaditut materiaalit on koottu yhteen ns. Lookout-työkaluksi, jonka avulla kuka tahansa voi harjoitella oman osaamisensa tunnistamista, sanoittamista ja tuotteistamista. Lookout-työkalua on markkinoitu erityisesti opinto-ohjaajille ja muille uraohjausta tekeville asiantuntijoille. Sitä on myös esitelty työelämätempauksessa, messuilla ja opiskelijatapahtumissa opiskelijoille. Työkalu on hankkeen verkkosivuilla avoimesti saatavilla.
Hankkeen tuloksista on laadittu julkaisu: Luovien työelämässä - luova osaaminen yritysten toimintaa kehittämässä (toim. Oksala, Pekkinen &Schalin 2023). Se on ladattavissa hankkeen nettisivuilta.
Hankkeen aikana Keski-Suomen luovien alojen kouluttajaverkosto tiivistyi ja sai näkyvyyttä kehittämiskärkialojen yrityksien parissa. Hankkeen tuloksia on esitelty useissa koulutus- ja uraohjaus- ja rekrytoimintitapahtumissa eri puolilla Suomea.
Hanke päättyi 31.8.2023.