Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22477

Hankkeen nimi: EduEntr - Koulutusyrittäjyys ja -yritysyhteistyö

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: Yliopistokatu 2, PL 111

Puhelinnumero: 0294 45 1111

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.uef.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anssi Salonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopistotutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anssi.salonen(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 465 5634

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Pohjois-Karjalan koulutusyrittäjyyttä ja -osaamista, kehittää uusia koulu-yritysyhteistyön muotoja ja mahdollisuuksia sekä kehittää koulutusekosysteemin yhteistyötä. Tätä maakunnan kannalta tärkeää muutoskyvykkyyttä edistetään vahvistamalla koulutusorganisaatioiden (ml. varhaiskasvatus, perusaste, 2. aste ja korkea-aste), niin formaalien kuin ei-formaalienkin, ja yritysten yhteistyötä pitkäjänteisesti kehittämällä ja ylläpitämällä vaikuttavuuden koulutusekosysteemimallia. Koulutusekosysteemissä kehitetäänkin yhteistyössä ekosysteemin toimijoiden (koulutusorganisaatiot, yritykset ja yhdistykset) kanssa maakunnan yhteistä koulutusta ja yrittäjyyttä.

Koulutusala on Pohjois-Karjalan vahvuuksia, mutta koulutusalaan ja sen lähialoille liittyvää yrittäjyyttä on melko vähän eikä siihen ole panostettu riittävästi. Siksi hankkeen erityispiirteenä onkin paikallisen ja maakunnallisen 1) koulutusyrittäjyyden kehittäminen koulutusyrittäjyys-opintojakson ja OPEn innovation toiminnan avulla. Tavoitteena on tunnistaa, hyödyntää ja kehittää opiskelijoiden yrittäjyyspotentiaalia, yrittäjyyskompetensseja sekä yrittäjyyskasvatusosaamista niin uusien yritysten perustamiseksi kuin olemassa olevien yritysten ja koulutusorganisaatioiden tueksi. Sen lisäksi 2) Yritysten ja koulutusorganisaatioiden välisen yhteistyön kehittämiseksi hankkeessa järjestetään sidosryhmien kesken koulutus- ja työpajatilaisuuksia, joissa yhteissuunnitelua hyödyntäen sidos- ja kohderyhmät osallistetaan yrittäjyyden, koulu-yritysyhteistyön toimintatapojen ja mallien kehittämisen lisäksi vahvistamaan eri ikäryhmien muutoskyvykkyyttä ja työelämätaitoja, erityisesti digi- ja ympäristöosaamista. Koulutusekosysteemin eri toimijoiden kesken jatketaan 3) ekosysteemin yhteistyön kehittämistä mm. yhteistyöalustan laajentamisella ja levittämisellä, jotta erilaiset ja eritasoiset yhteistyömahdollisuudet sekä oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön hyvät käytänteet saadaan mahdollisimman laajalti saavutettaviksi maakunnassa.

Hankkeessa tehdään aktiivisesti yhteistyötä Pohjois-Karjalan suurimpien koulutusorganisaatioiden ja koulutuskuntien kanssa, mutta hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki maakunnan paikkakunnat. Hankkeen toiminnan ja tulosten avulla edistetään maakunnan yritysten ja koulutuksen välistä yhteistyötä, lisätään nuorten kiinnostusta yrittäjyyteen ja vahvistetaan yritysten ammattitaistoisen työvoiman saantia. Lisäksi opettajien pedagogiset valmiudet hyödyntää yritysyhteistyötä opetuksessaan vahvistuvat.

Pitkän aikavälin vaikutukset ovat ensisijaisesti alueellisessa kehittämisessä. Hanke tukee Itä-Suomen yliopistossa jo aloitettua ja strategisesti tunnistettua opetuksen sekä oppimisen kehittämistä ja tutkimusta. Hanke edistää yliopiston sekä muiden koulutustoimijoiden ja elinkeinoelämän yhteistyötä maakunnan menestymiseksi. Kehittämistoiminnan tuloksena edistetään yrittäjyyttä ja innovointia erityisesti startup- ja kasvuyrityksissä ja koulutuksen laatua perusasteelta korkeakoulutukseen. Osaamisen karttuessa alueen toimijat pystyvät paremmin huomioimaan oman organisaationsa näkökulmasta koulutus-yritysyhteistyön mahdollisuudet.

MUUTOS 1.2.2023
Maakunnassa on riittävästi palveluita, jotka mahdollistavat oppilaitosten opiskelijoiden ja yritysten välisen yhteistyön, mutta hyvät käytännöt eivät ole vielä tarpeeksi helposti saatavilla ja näkyvillä. Hankkeessa tuotetulla ”Road Mapilla” nämä pyritään tuomaan paremmin esille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Oppilaitosten opiskelijat, erityisesti opettajankoulutuksen opiskelijat, joilla kiinnostusta yrittäjyyttä tai koulutusinnovaatioita kohtaan.

Koulutuksesta tai koulutus-yritysyhteistyöstä kiinnostuneet yritykset ja yhdistykset ja näiden työntekijät, opinto-ohjaajat, yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen opettajat ja tutkijat

muut yrittäjyyttä tukevat julkisen tahon toimijat (ml. yrittäjäjärjestöt, Business Joensuu, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan nuoret yrittäjät,).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Alueen olemassa olevat ja syntyvät yritykset ja niiden työntekijät sekä muu maakunnan työvoima.

Opettajat, alumnit, yritysmentorit.

Pohjois-Karjalan maakunta ja Joensuun kaupungit sekä näiden alueiden asukkaat, erityisesti nuoret ja lapset (oppilaat).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 257 718

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 246 264

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 322 147

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 307 830

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Rääkkylä, Outokumpu, Joensuu, Kontiolahti, Tohmajärvi, Liperi, Lieksa, Nurmes, Polvijärvi, Heinävesi, Juuka, Kitee, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 27

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 41

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 86

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Koko toimintaympäristöä on sukupuolinäkökulmasta tasa-arvoinen, joskin koulutusala on naisvaltainen vaikka joillain osa-alueille, esimerkiksi luonnontieteissä voi olla paljon miesasiantuntijoita. Usein koulutusalalta yrittäjämäiseen toimintaan lähtevät asiantuntijat ovat miehiä. Tältä osin toimintaympäristöön haetaan muutosta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Molemmat sukupuolet voivat osallistua tasapuolisesti hankkeen toimintaan. Mikäli hankkeen edetessä sukupuolijakaumassa todetaan epätasapainoa, pyritään viestintää ja markkinointia kohdentamaan tasapainon palauttamiseksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa noudatetaan sukupuolten tasa-arvoa kaikilta osin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 4
Digi- ja ympäristöosaaminen läpileikkaavana teemana. Maakunnan koulutusekosysteemissä ekologisen kestävyyden asiantuntija-alat mukana
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 4
Digi- ja ympäristöosaaminen läpileikkaavana teemana. Maakunnan koulutusekosysteemissä ekologisen kestävyyden asiantuntija-alat mukana
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Digi- ja ympäristöosaaminen läpileikkaavana teemana. Maakunnan koulutusekosysteemissä ekologisen kestävyyden asiantuntija-alat mukana
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Digi- ja ympäristöosaaminen läpileikkaavana teemana. Maakunnan koulutusekosysteemissä ekologisen kestävyyden asiantuntija-alat mukana
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Digi- ja ympäristöosaaminen läpileikkaavana teemana. Maakunnan koulutusekosysteemissä ekologisen kestävyyden asiantuntija-alat mukana
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Ympäristöosaamisen karttumisen kautta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Digi- ja ympäristöosaamisen karttumisen kautta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Nuorten yrittäjien kannustaminen ja uusien uramahdollisuuksien luominen maakunnan alueelle. Yritysten ja yhteisöjen hyötyminen yritysyhteistyöstä. Yhteistyötarjoumien saavutettavuuden paraneminen
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 8
Koulutusalan innovaatioiden, kilpailukyvyn, prosessien ja oman asiantuntijuuden tunnistaminen ja kehittäminen
Liikkuminen ja logistiikka 1 3
Hankkeen toiminta ei varsinaisesti kohdistu liikkumisen ja logistiikan alaan. Toisaalta etätyöskentely- ja digitaitojen kehittymisen kautta liikkumisen ja logistiikan kestävyyteen hyödyt voivat olla positiivisia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 5
Ennen kaikkea maakunnan elinkeinoelämän ja muutoskyvyn kehittymisen kautta
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Kaikkinainen tasa-arvon edistäminen hankkeessa. Erityisesti kannustaminen yrittäjyyteen naisvaltaisella alalla
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 2 3
Positiivinen vaikutus toimintakulttuureihin yrityksissä
Ympäristöosaaminen 7 8
Peruskäsitteiden ymmärryksen lisääntyminen mahdollistaa ekologisen ajattelun syventymisen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli edistää koulutusyrittäjyyttä ja -osaamista sekä luoda uudenlaisia koulu-yritysyhteistyön malleja ja kehittää koulutusekosysteemin yhteistyötä. Hankkeen toiminta-alue oli Pohjois-Karjala. Itä-Suomen yliopiston opetus- ja kasvatusalan opiskelijat olivat hankkeen pääkohderyhmä ja heille haluttiin tuoda näkyväksi yrittäjyyteen liittyviä uravaihtoehtoja sekä antaa tietoa, millaisia mahdollisuuksia koulutusyrittäjyys voi tarjota. Koulutusyrittäjyydessä löydettiin hankkeen aikana viisi eri osa-aluetta:

Opetus ja oppiminen: Opetetaan tietoja ja taitoja. Kohderyhmä voi olla yksilö tai ​ ryhmä, voi kohdistua eri ikäisiin ja eri ​kansallisuuksiin. Tämä osio voi sisältää myös pedagogisia ratkaisuja.

Opetusteknologia, - välineet ja -materiaalit: tuotetaan välineitä, joilla mahdollistetaan oppiminen. Välineet voivat olla esim. digitaalisia alustoja, pelejä, painettua oppimateriaalia tai tallenteita.

Täydennyskoulutus, konsultointi ja valmentaminen: kohdistuu erityisesti työelämään liittyviin kompetensseihin tai esim. urheiluun. Esimerkkinä työelämän vuorovaikutustaidot, epäformaali oppiminen (stressinhallinta, hyvinvointi) tai vaikkapa lean-koulutus.

Koulutusvienti: Esim. pedagogiset ratkaisut, oppimisympäristöt ja koulurakennukset, ohjelmistot, study visits. ​Tämä voi sisältää elementtejä joistakin tai kaikista muista osioista.  ​

Muut palvelut: esim. tulkkaus- ja käännöspalvelut, koulutustapahtumien tuottaminen, infran tai palveluiden tuottaminen koulutusorganisaatioille.​

Hankkeen aikana tuotettiin Kasvatus- ja koulutusalan yrittäjyys -opintojakso, joka toteutettiin kaksi kertaa. Opinnoista saatu palaute oli erinomaista ja opintojakso on osa yliopiston opetussuunnitelmaa jatkossakin. Opintojakson aikana myös verkostoiduttiin alalla jo toimivien koulutusyrittäjien kanssa.

OPEn innovation toimintaa järjestettiin monin tavoin. Tapahtumissa innostettiin luovaan toimintaan ja jaettiin tietoa, kuinka opettajakoulutusta ja yleisemmin kasvatusalan ammattitaitoa voi hyödyntää mm. liikunta-alalla, kansainvälisestä koulutusviennissä sekä kielikoulutuksessa. Opiskelijoiden keskuudessa perustettiin Kasvatusyrittäjät yhteisö, joka kokoaa yrittäjyydestä kiinnostuneita yhteen. Toiminta jatkuu hankkeen jälkeen. Hankkeessa tuotettiin myös visuaalinen Yrittäjyyspuu, joka helpottaa opiskelijoita löytämään kasvatus- ja koulutusalan yrittäjyysmahdollisuuksia sekä löytämään opintoja ja verkostoja.

Hankkeen aikana kokeiltiin erilaisia malleja koulu-yritysyhteistyössä, joita voi toteuttaa yli oppilaitosrajojen ja yhteistyössä yritysten kanssa. Pilotteja luotiin viisi ja ne ovat jatkossa opettajien hyödynnettävissä ja löydettävissä: https://sites.uef.fi/eduentr/ Pilotteja tehtiin mm. peliyrityksen kanssa, jossa oppilaat pääsivät testaamaan pelejä. Hankkeessa organisoitiin liikeideakilpailu, johon lähti mukaan alueen yrityksiä ja yliopiston lisäksi kolme paikallista oppilaitosta. Toiminta vahvisti jo olemassa olevaa yhteistyöverkostoa ja luo edellytyksiä sen jatkumiselle.

Koulutusekosysteemin yhteistyömuotoja ja yhteistyön laajuutta kartoitettiin kahdella kyselyllä. Toinen lähetettiin peruskouluille ja lukioille Pohjois-Karjalan alueella. Toinen kysely kohdistettiin ammatilliseen koulutukseen ja korkea-asteelle. Vastausprosentti jäi vähäiseksi, mutta johtopäätöksenä todettiin, että halukkuutta yhteistyölle alueella on. Toimivia malleja on jo paljon mm. ristiinopiskelussa ja tilojen yhteiskäytössä. Aikapula ja muut resurssiasiat sekä erilaiset toimintaympäristöt asettavat yhteistyölle haasteensa. Pääosin oltiin tyytyväisiä yhteistyön laatuun.

Koulutusekosysteemin nykytilanteen kartoittaminen osoittautui erittäin laajaksi kokonaisuudeksi ja vaikeasti hallittavaksi. Osittain tästä syntyi ymmärrys, että yliopiston tiedekuntien sisällä ja välilläkin on aihetta tutkia yhteistyömahdollisuuksia. Kasvatus- ja koulutusala Itä-Suomen yliopistolla on filosofisessa tiedekunnassa. Itä-Suomen yliopisto on jatkossa sitoutunut vaikuttavuuden ekosysteemien kehittämiseen ja johtamiseen. Yksi näistä vaikuttavuuden ekosysteemeistä on juuri Pohjois-Karjalan koulutusekosysteemi.

Koulutusekosysteemin yhteistyötä konkreettisesti toteutettiin ns. Yritteliäisyysryhmässä, joka kokosi yhteen kasvatusalan ammattilaisia päiväkodista korkeakoulutukseen sekä järjestökentältä. Toimintaa vasta päästiin aloittelemaan, mutta selvästi kohtaamiset lisäsivät ymmärrystä, kuinka yrittäjyyskasvatusta toteutetaan eri kouluasteilla. Osallistujat saivat uusia henkilökohtaisia kontakteja ja uusia yhteistyön mahdollisuuksia löytyi.