|
|
|
Hankekoodi: S22477
Hankkeen nimi: EduEntr - Koulutusyrittäjyys ja -yritysyhteistyö
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2285733-9
Jakeluosoite: Yliopistokatu 2, PL 111
Puhelinnumero: 0294 45 1111
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.uef.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anssi Salonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopistotutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anssi.salonen(at)uef.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 465 5634
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Pohjois-Karjalan koulutusyrittäjyyttä ja -osaamista, kehittää uusia koulu-yritysyhteistyön muotoja ja mahdollisuuksia sekä kehittää koulutusekosysteemin yhteistyötä. Tätä maakunnan kannalta tärkeää muutoskyvykkyyttä edistetään vahvistamalla koulutusorganisaatioiden (ml. varhaiskasvatus, perusaste, 2. aste ja korkea-aste), niin formaalien kuin ei-formaalienkin, ja yritysten yhteistyötä pitkäjänteisesti kehittämällä ja ylläpitämällä vaikuttavuuden koulutusekosysteemimallia. Koulutusekosysteemissä kehitetäänkin yhteistyössä ekosysteemin toimijoiden (koulutusorganisaatiot, yritykset ja yhdistykset) kanssa maakunnan yhteistä koulutusta ja yrittäjyyttä.
Koulutusala on Pohjois-Karjalan vahvuuksia, mutta koulutusalaan ja sen lähialoille liittyvää yrittäjyyttä on melko vähän eikä siihen ole panostettu riittävästi. Siksi hankkeen erityispiirteenä onkin paikallisen ja maakunnallisen 1) koulutusyrittäjyyden kehittäminen koulutusyrittäjyys-opintojakson ja OPEn innovation toiminnan avulla. Tavoitteena on tunnistaa, hyödyntää ja kehittää opiskelijoiden yrittäjyyspotentiaalia, yrittäjyyskompetensseja sekä yrittäjyyskasvatusosaamista niin uusien yritysten perustamiseksi kuin olemassa olevien yritysten ja koulutusorganisaatioiden tueksi. Sen lisäksi 2) Yritysten ja koulutusorganisaatioiden välisen yhteistyön kehittämiseksi hankkeessa järjestetään sidosryhmien kesken koulutus- ja työpajatilaisuuksia, joissa yhteissuunnitelua hyödyntäen sidos- ja kohderyhmät osallistetaan yrittäjyyden, koulu-yritysyhteistyön toimintatapojen ja mallien kehittämisen lisäksi vahvistamaan eri ikäryhmien muutoskyvykkyyttä ja työelämätaitoja, erityisesti digi- ja ympäristöosaamista. Koulutusekosysteemin eri toimijoiden kesken jatketaan 3) ekosysteemin yhteistyön kehittämistä mm. yhteistyöalustan laajentamisella ja levittämisellä, jotta erilaiset ja eritasoiset yhteistyömahdollisuudet sekä oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön hyvät käytänteet saadaan mahdollisimman laajalti saavutettaviksi maakunnassa.
Hankkeessa tehdään aktiivisesti yhteistyötä Pohjois-Karjalan suurimpien koulutusorganisaatioiden ja koulutuskuntien kanssa, mutta hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki maakunnan paikkakunnat. Hankkeen toiminnan ja tulosten avulla edistetään maakunnan yritysten ja koulutuksen välistä yhteistyötä, lisätään nuorten kiinnostusta yrittäjyyteen ja vahvistetaan yritysten ammattitaistoisen työvoiman saantia. Lisäksi opettajien pedagogiset valmiudet hyödyntää yritysyhteistyötä opetuksessaan vahvistuvat.
Pitkän aikavälin vaikutukset ovat ensisijaisesti alueellisessa kehittämisessä. Hanke tukee Itä-Suomen yliopistossa jo aloitettua ja strategisesti tunnistettua opetuksen sekä oppimisen kehittämistä ja tutkimusta. Hanke edistää yliopiston sekä muiden koulutustoimijoiden ja elinkeinoelämän yhteistyötä maakunnan menestymiseksi. Kehittämistoiminnan tuloksena edistetään yrittäjyyttä ja innovointia erityisesti startup- ja kasvuyrityksissä ja koulutuksen laatua perusasteelta korkeakoulutukseen. Osaamisen karttuessa alueen toimijat pystyvät paremmin huomioimaan oman organisaationsa näkökulmasta koulutus-yritysyhteistyön mahdollisuudet.
MUUTOS 1.2.2023
Maakunnassa on riittävästi palveluita, jotka mahdollistavat oppilaitosten opiskelijoiden ja yritysten välisen yhteistyön, mutta hyvät käytännöt eivät ole vielä tarpeeksi helposti saatavilla ja näkyvillä. Hankkeessa tuotetulla ”Road Mapilla” nämä pyritään tuomaan paremmin esille.
Oppilaitosten opiskelijat, erityisesti opettajankoulutuksen opiskelijat, joilla kiinnostusta yrittäjyyttä tai koulutusinnovaatioita kohtaan.
Koulutuksesta tai koulutus-yritysyhteistyöstä kiinnostuneet yritykset ja yhdistykset ja näiden työntekijät, opinto-ohjaajat, yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen opettajat ja tutkijat
muut yrittäjyyttä tukevat julkisen tahon toimijat (ml. yrittäjäjärjestöt, Business Joensuu, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan nuoret yrittäjät,).
Alueen olemassa olevat ja syntyvät yritykset ja niiden työntekijät sekä muu maakunnan työvoima.
Opettajat, alumnit, yritysmentorit.
Pohjois-Karjalan maakunta ja Joensuun kaupungit sekä näiden alueiden asukkaat, erityisesti nuoret ja lapset (oppilaat).
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 257 718
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 246 264
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 322 147
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 307 830
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan
Kunnat: Nurmes, Liperi, Lieksa, Joensuu, Rääkkylä, Outokumpu, Kontiolahti, Tohmajärvi, Polvijärvi, Juuka, Kitee, Ilomantsi, Heinävesi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 27
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 41
Suunniteltu: 86
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 4 |
| Digi- ja ympäristöosaaminen läpileikkaavana teemana. Maakunnan koulutusekosysteemissä ekologisen kestävyyden asiantuntija-alat mukana | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 4 |
| Digi- ja ympäristöosaaminen läpileikkaavana teemana. Maakunnan koulutusekosysteemissä ekologisen kestävyyden asiantuntija-alat mukana | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Digi- ja ympäristöosaaminen läpileikkaavana teemana. Maakunnan koulutusekosysteemissä ekologisen kestävyyden asiantuntija-alat mukana | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| Digi- ja ympäristöosaaminen läpileikkaavana teemana. Maakunnan koulutusekosysteemissä ekologisen kestävyyden asiantuntija-alat mukana | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Digi- ja ympäristöosaaminen läpileikkaavana teemana. Maakunnan koulutusekosysteemissä ekologisen kestävyyden asiantuntija-alat mukana | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| Ympäristöosaamisen karttumisen kautta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Digi- ja ympäristöosaamisen karttumisen kautta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Nuorten yrittäjien kannustaminen ja uusien uramahdollisuuksien luominen maakunnan alueelle. Yritysten ja yhteisöjen hyötyminen yritysyhteistyöstä. Yhteistyötarjoumien saavutettavuuden paraneminen | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 8 |
| Koulutusalan innovaatioiden, kilpailukyvyn, prosessien ja oman asiantuntijuuden tunnistaminen ja kehittäminen | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 3 |
| Hankkeen toiminta ei varsinaisesti kohdistu liikkumisen ja logistiikan alaan. Toisaalta etätyöskentely- ja digitaitojen kehittymisen kautta liikkumisen ja logistiikan kestävyyteen hyödyt voivat olla positiivisia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 5 |
| Ennen kaikkea maakunnan elinkeinoelämän ja muutoskyvyn kehittymisen kautta | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 6 |
| Kaikkinainen tasa-arvon edistäminen hankkeessa. Erityisesti kannustaminen yrittäjyyteen naisvaltaisella alalla | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 2 | 3 |
| Positiivinen vaikutus toimintakulttuureihin yrityksissä | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 8 |
| Peruskäsitteiden ymmärryksen lisääntyminen mahdollistaa ekologisen ajattelun syventymisen. | ||
Hankkeen tavoitteena oli edistää koulutusyrittäjyyttä ja -osaamista sekä luoda uudenlaisia koulu-yritysyhteistyön malleja ja kehittää koulutusekosysteemin yhteistyötä. Hankkeen toiminta-alue oli Pohjois-Karjala. Itä-Suomen yliopiston opetus- ja kasvatusalan opiskelijat olivat hankkeen pääkohderyhmä ja heille haluttiin tuoda näkyväksi yrittäjyyteen liittyviä uravaihtoehtoja sekä antaa tietoa, millaisia mahdollisuuksia koulutusyrittäjyys voi tarjota. Koulutusyrittäjyydessä löydettiin hankkeen aikana viisi eri osa-aluetta:
Opetus ja oppiminen: Opetetaan tietoja ja taitoja. Kohderyhmä voi olla yksilö tai ryhmä, voi kohdistua eri ikäisiin ja eri kansallisuuksiin. Tämä osio voi sisältää myös pedagogisia ratkaisuja.
Opetusteknologia, - välineet ja -materiaalit: tuotetaan välineitä, joilla mahdollistetaan oppiminen. Välineet voivat olla esim. digitaalisia alustoja, pelejä, painettua oppimateriaalia tai tallenteita.
Täydennyskoulutus, konsultointi ja valmentaminen: kohdistuu erityisesti työelämään liittyviin kompetensseihin tai esim. urheiluun. Esimerkkinä työelämän vuorovaikutustaidot, epäformaali oppiminen (stressinhallinta, hyvinvointi) tai vaikkapa lean-koulutus.
Koulutusvienti: Esim. pedagogiset ratkaisut, oppimisympäristöt ja koulurakennukset, ohjelmistot, study visits. Tämä voi sisältää elementtejä joistakin tai kaikista muista osioista.
Muut palvelut: esim. tulkkaus- ja käännöspalvelut, koulutustapahtumien tuottaminen, infran tai palveluiden tuottaminen koulutusorganisaatioille.
Hankkeen aikana tuotettiin Kasvatus- ja koulutusalan yrittäjyys -opintojakso, joka toteutettiin kaksi kertaa. Opinnoista saatu palaute oli erinomaista ja opintojakso on osa yliopiston opetussuunnitelmaa jatkossakin. Opintojakson aikana myös verkostoiduttiin alalla jo toimivien koulutusyrittäjien kanssa.
OPEn innovation toimintaa järjestettiin monin tavoin. Tapahtumissa innostettiin luovaan toimintaan ja jaettiin tietoa, kuinka opettajakoulutusta ja yleisemmin kasvatusalan ammattitaitoa voi hyödyntää mm. liikunta-alalla, kansainvälisestä koulutusviennissä sekä kielikoulutuksessa. Opiskelijoiden keskuudessa perustettiin Kasvatusyrittäjät yhteisö, joka kokoaa yrittäjyydestä kiinnostuneita yhteen. Toiminta jatkuu hankkeen jälkeen. Hankkeessa tuotettiin myös visuaalinen Yrittäjyyspuu, joka helpottaa opiskelijoita löytämään kasvatus- ja koulutusalan yrittäjyysmahdollisuuksia sekä löytämään opintoja ja verkostoja.
Hankkeen aikana kokeiltiin erilaisia malleja koulu-yritysyhteistyössä, joita voi toteuttaa yli oppilaitosrajojen ja yhteistyössä yritysten kanssa. Pilotteja luotiin viisi ja ne ovat jatkossa opettajien hyödynnettävissä ja löydettävissä: https://sites.uef.fi/eduentr/ Pilotteja tehtiin mm. peliyrityksen kanssa, jossa oppilaat pääsivät testaamaan pelejä. Hankkeessa organisoitiin liikeideakilpailu, johon lähti mukaan alueen yrityksiä ja yliopiston lisäksi kolme paikallista oppilaitosta. Toiminta vahvisti jo olemassa olevaa yhteistyöverkostoa ja luo edellytyksiä sen jatkumiselle.
Koulutusekosysteemin yhteistyömuotoja ja yhteistyön laajuutta kartoitettiin kahdella kyselyllä. Toinen lähetettiin peruskouluille ja lukioille Pohjois-Karjalan alueella. Toinen kysely kohdistettiin ammatilliseen koulutukseen ja korkea-asteelle. Vastausprosentti jäi vähäiseksi, mutta johtopäätöksenä todettiin, että halukkuutta yhteistyölle alueella on. Toimivia malleja on jo paljon mm. ristiinopiskelussa ja tilojen yhteiskäytössä. Aikapula ja muut resurssiasiat sekä erilaiset toimintaympäristöt asettavat yhteistyölle haasteensa. Pääosin oltiin tyytyväisiä yhteistyön laatuun.
Koulutusekosysteemin nykytilanteen kartoittaminen osoittautui erittäin laajaksi kokonaisuudeksi ja vaikeasti hallittavaksi. Osittain tästä syntyi ymmärrys, että yliopiston tiedekuntien sisällä ja välilläkin on aihetta tutkia yhteistyömahdollisuuksia. Kasvatus- ja koulutusala Itä-Suomen yliopistolla on filosofisessa tiedekunnassa. Itä-Suomen yliopisto on jatkossa sitoutunut vaikuttavuuden ekosysteemien kehittämiseen ja johtamiseen. Yksi näistä vaikuttavuuden ekosysteemeistä on juuri Pohjois-Karjalan koulutusekosysteemi.
Koulutusekosysteemin yhteistyötä konkreettisesti toteutettiin ns. Yritteliäisyysryhmässä, joka kokosi yhteen kasvatusalan ammattilaisia päiväkodista korkeakoulutukseen sekä järjestökentältä. Toimintaa vasta päästiin aloittelemaan, mutta selvästi kohtaamiset lisäsivät ymmärrystä, kuinka yrittäjyyskasvatusta toteutetaan eri kouluasteilla. Osallistujat saivat uusia henkilökohtaisia kontakteja ja uusia yhteistyön mahdollisuuksia löytyi.