Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22479

Hankkeen nimi: PRE ACT - Muutos on mahdollisuus

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1934207-8

Jakeluosoite: Kiteentie 9-11 B

Puhelinnumero: 050 303 1313

Postinumero: 82500

Postitoimipaikka: Kitee

WWW-osoite: http://www.keti.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hiltunen Risto

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: risto.hiltunen(at)keti.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 303 1313

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on osallistuvien yritysten ja niiden vastuuhenkilöiden liiketoimintaosaamisen, ennakointivalmiuksien ja muutoskyvykkyyden kehittäminen ja kasvattaminen.

Osaamisen kehittämisen näkökulmasta tavoitteena on lisätä:
1. Digitaalisia taitoja ja digitaalisuuden hyödyntämistä liiketoimintaprosesseissa
2. Johtamisosaamista päivittäistoiminnoissa ja muutos-/kriisitilanteissa
3. Työhyvinvointia tuloksellisuuden, jaksamisen ja työn mielekkyyden kasvattamiseksi

Pääkohderyhmänä ovat Keski-Karjalan alueen mikro- ja pk-yrittäjät, yritysten henkilöstö ja johto sekä itsensä työllistäjät, joiden toimintaan korona-pandemiatilanne on vaikuttanut haitallisesti. Toimenpiteitä kohdennetaan varsinkin kaupan ja palvelun aloille, jotka Keski-Karjalssa pääosin ovat naisvaltaisia. Toimenpiteet kohdennetaan osallistujien osaamisen lähtötason perusteella.

Määrälliset tavoitteet:
Osallistuvat yritykset 30
Osallistuvat henkilöt 60
Yrityskohtaiset tarvekartoitukset ja niistä johdetut kehittämissuunnitelmat 30 kpl; lähtö- ja tavoitetasomittarit määritellään
Uusi työkalu / toimintamalli käyttöön 15 kpl
Yksittäiset kehittämistoimet / uusi omaehtoinen kehittämistyö alkuun 15 kpl
Avoimet koulutukset, tilaisuudet ja esittelyt valituista teemoista ja työkaluista / toimintamalleista yhteensä 4 kpl
Yritys- ja yritysryhmäkohtaiset asiantuntijapalvelut de minimis -tuen alaisina toimenpiteinä yhteensä 90 asiantuntijapäivää

Toimepiteet:
1. Yritysten lähtötason arviointi, yrityskohtaiset tarvekartoitukset ja niistä johdetut kehittämissuunnitelmat
2. Valmennusryhmien kokoaminen ja ohjelmasisältöjen yksilöinti osaamisperusteisesti
3. Ryhmämuotoisten valmennusten ja yrityskohtaisten asiantuntijapalveluiden toteuttaminen
4. Verkostoitumisen edistäminen ja bechmarking
5. Yrittäjien ja henkilöstön työhyvinvointi ja arjessa jaksaminen
5. Jatkotoimiin ohjaus, loppukartoitus ja kehittämissuunnitelmien päivitys

Tulokset:
Yrityskohtaisina tuloksina syntyy ajantasalla olevat:
Toiminnan kehittämissuunnitelmat, 30 kpl
Yritysjohdon ja henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmat, 30 kpl
Kirjallinen liiketoimintastrategia, 30 kpl
Uusi digitaalinen työkalu / ohjelmisto käytössä, 15 kpl
Seurattava työhyvinvoinnin mittari tai mittaristo, 30 kpl

Yrityksissä suunnitellaan, toteutetaan ja kehitetään toimintaa strategialähtöisesti sekä kiinnitetään enemmän huomiota omaan ajankäyttöön, jaksamiseen ja virystilaan. Hyväksi koetut hyvinvoinnin toimintatavat ovat jatkossa arkipäivää.Työhyvinvoinnin teemoissa yrityksille tuodaan tietoon oppilaitosten/ opiskelijoiden kanssa toteutettavat yhteistyömahdollisuudet. Edistetään tutkimus- ja oppilaitosyhteistyötä, madaltaen kynnystä yhteistyöhön myös muilla liiketoiminnan osa-alueilla tulevaisuudessa. (oppilaitosten asiantuntijapalvelut, opinnäytetyöt, harjoittelut)

Hankkeen toteuttajaorganisaatioon syntyy uusia yritysten kehittämis- ja neuvontapalveluissa hyödynnettäviä työkaluja; esimerkiksi alkukartoitus, loppukartoitus ja kehittämissuunnitelma-pohja. Toteuttajaorganisaatiossa myös vahvistetaan sisäistä toimintamallia koskien hanke- ja perusneuvontahenkilöstön yhteistyötä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pääkohderyhmänä ovat Keski-Karjalan alueen mikro- ja pk-yrittäjät, yritysten henkilöstö ja johto sekä itsensä työllistäjät, joiden toimintaan korona-pandemiatilanne on vaikuttanut haitallisesti. Toimenpiteitä kohdennetaan varsinkin naisvaltaisille kaupan ja palvelun aloille.

Toimenpiteet kohdennetaan osallistujien osaamisen lähtötason perusteella:

Osaamislähtötaso 1: Yritykset, joilla
- ei ole kirjallista liiketoimintastrategiaa
- toiminnan laatu ja laajuus huomioiden hyödynnetään digitaalisuutta vain yksittäisissä prosesseissa
- ei ole käytössä toiminnan ja asiakashallinnan järjestelmiä
- ei ole määritelty toiminnan seurattavia mittareita tai seurantaa ei tehdä lainkaan
- ajanhallinnassa, toiminnansuunnittelussa ja työhyvinvoinnin huomioimisessa on puutteita
Tavoitteena systemaattisen seuranta- ja kehittämistoiminnan aloittaminen yrityksissä.

Osaamislähtötaso 2: Yritykset, joilla
- ei ole ajantasaista liiketoimintastrategiaa
- toiminnan laatu ja laajuus huomioiden hyödynnetään digitaalisuutta prosesseissa, mutta kokonaisuus eiole tarpeenmukainen
- käytössä oleva toiminnan ja/tai asiakashallinnan järjestelmiä ei hyödynnetä aktiivisesti
- määriteltyjen mittareiden seurannassa on puutteita, eikä niitä hyödynnetä toiminnan suunnittelussa
- ajanhallinnassa, toiminnansuunnittelussa tai työhyvinvoinnin huomioimisessa on kehittämistarpeita
Tavoitteena on osaamistason nosto, uusia liiketoiminta-arkea tukevia työkaluja / toimintamalleja käyttöön yrityksille.

Osaamislähtötaso 3: Yritykset, joilla yksittäisiä kehittämistarpeita ja omaehtoinen kyvykkyys muutoksien toteuttamiseen - Tavoitteena osaamistason ylläpito ja jatkuva kehittäminen sekä uudet työkalut käyttöön uusien tarpeiden syntymisen myötä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä pääkohderyhmäläisten sidosryhmätoimijat ja verkostot, käsittäen keskikarjalaisen elinkeinoelämän toimijat kokonaisuudessaan. Lisäksi välillisenä kohderyhmänä nähdään mikro- ja pienyritykset ympäri Suomen vertaistukitoimenpiteiden eli yhteistilaisuuksien ja etäbenchmarkingin kautta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 233 279

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 291 599

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan

Kunnat: Tohmajärvi, Rääkkylä, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen tarvekartoituksisissa ja ns. koronahankkeiden asiakkaissa on sekä nais- että miesyrittäjiä. Sieltä valikoitui hankkeeseen osallistujiksi tasapuolisesti edustaen molempia sukupuolia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen otetaan sitoutuneita yrityksiä ja yrittäjiä tasapuolisesti sekä miehiä että naisia. Sukupuolineutraali. Hankkeen toimenpiteisiin voi osallistua vapaasti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Strategialähtöinen liiketoiminnan kehittäminen vahvistaa paikallista elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeessa haetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia esim. digivälinein ja yritykset ottavat käyttöön sähköisiä työkaluja.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Hankkeen kohdeyritysten kehittämiskohteiden ja -hankkeiden myötä hankkeella voi olla liikkumista vähentävää vaikutusta. Voi muodostua kohdeyritysten yhteisiä logistisia ratkaisuja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 5
Hankkeeseen osallistuvien yrittäjien ja yritysten henkilöstön hyvinvointi lisääntyy hankkeen työhyvinninvointiin liittyen toimenpiteiden seurauksena.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta tasa-arvon edistämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 3 1
Hankkeen kohdeyritysten kehittämiskohteiden ja -hankkeiden myötä hankkeella voi olla positiivista vaikutusta yritysten ja henkilöstön ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-