|
|
|
Hankekoodi: S22482
Hankkeen nimi: Digitalisaatio ajoneuvojen jälkimarkkinoiden toimissa
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2539767-3
Jakeluosoite: PL64
Puhelinnumero: 0201243000
Postinumero: 60101
Postitoimipaikka: Seinäjoki
WWW-osoite: http://seamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jukka Mattila
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.mattila(at)seamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 830 0379
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ajoneuvojen jälkimarkkinoiden toimet ovat tärkeässä roolissa niiden kestävän käytön ja kiertotalouden näkökulmasta. Jälkimarkkinoinnin toimet sisältävät ajoneuvojen moninaiset ylläpitotoimet kuten huollot, päivitykset ja varustelun. Jälkimarkkinoiden toimilla ajoneuvojen elinkaarta saadaan pidennettyä merkittävästi ja siten jälkimarkkinointi on malliesimerkki toimivasta ajoneuvojen kiertotaloudesta. Tähän jälkimarkkinointiin keskittyy Etelä-Pohjanmaallakin mittava määrä mikro- ja pk-sektorin toimijoita. Kuitenkin ajoneuvojen lisääntyvä digitalisaatio antaa suuren kilpailuedun suurille merkkisitoutuneille yrityksille ja pienet yritykset kokevat murroksessa olevan ajoneuvoteknologian haasteellisena.
Hankkeen päätavoitteena on tasoittaa tätä kilpailuetua nostamalla pk-yrityssektorin osaamista ajoneuvojen jälkimarkkinoiden murroksessa. Hankkeessa rakennetaan jatkuvan oppimisen malli ja alusta, jonka kautta pienet huoltokorjaamot voivat ylläpitää sekä päivittää henkilöstönsä osaamista ja siten vahvistaa toimintansa edellytyksiä muun muassa uudistuvassa ajoneuvoteknologiassa. Hankkeen kohderyhmänä ovat sekä maantieliikenteen ajoneuvojen että tieliikenteen ulkopuolella toimivien työkoneiden huoltokorjaamot. Tavoitteena on myös ylläpitää hankkeen myötä monipuolinen ja laaja-alainen huoltokorjaamotoiminta koko Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella. Lisäksi hankkeen tavoitteena on muuttaa digitalisaatio uhasta mahdollisuudeksi pienten huoltokorjaamojen arjessa.
Hankkeen toteutus on jaettu viiteen työpakettiin, joita ovat
TP1. Ratkaisuvaihtoehtojen kartoittaminen yhteistyössä maantieliikenteen ajoneuvojen jälkimarkkinoilla toimivien yritysten näkökulmasta
TP2. Ratkaisuvaihtoehtojen kartoittamien työkoneiden jälkimarkkinoilla toimivien yritysten näkökulmasta
TP3. Jatkuvan oppimisen kokonaisuuden kehittäminen ja pilotointi
TP4. Toiminta- ja koulutusmallin kehittäminen ajoneuvojen jälkimarkkinointi toiminnoille
TP5. Hankkeen hallinto ja viestintä
Hankkeen päätulos on osaamisen kasvu alueen ajoneuvojen jälkimarkkina pk-yrityksissä. Tämän lisäksi hankkeen tuloksena syntyy muun muassa jatkuvan oppimisen malli sekä erilaisia koulutuskokonaisuuksia, joita pilotoidaan yhdessä alueen mikro- ja pk-yrityssektorin kanssa. Tämän lisäksi hanke tuottaa toiminta- ja koulutusmallin ajoneuvojen jälkimarkkinointi toiminnoille.
Hankkeen ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvat lähtökohtaisesti Etelä-Pohjanmaalla toimivat ajoneuvojen ja työkoneiden jälkimarkkinoinnin parissa toimivat mikro- ja pk-yritykset sekä niiden henkilökunta sekä Etelä-Pohjanmaan alueen koulutusorganisaatiot.
Hankkeeseen on valmisteluvaiheessa vahvistanut osallistumisensa hankkeeseen kuusi yritystä. Osallistumisensa vahvistaneet yritykset tämän hakemuksen liitteenä.
Ajoneuvotekniikan ja alan liiketoimintaosaamisen täydennyskoulutusta antavat tahot ovat välillistä kohderyhmää. Myös paikallisen autoteknisen yhdistyksen toiminta voidaan katsoa olevan hankkeen välillisenä kohderyhmänä. Välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös ajoneuvojen omistajat ja käyttäjät, joihin kuuluvat yksityishenkilöiden ohella mm. työkoneita operoivat urakoitsijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 168 352
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 166 560
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 210 439
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 208 199
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Suupohjan, Kuusiokuntien, Seinäjoen, Järviseudun
Kunnat: Lappajärvi, Lapua, Vimpeli, Alajärvi, Kauhava, Soini, Karijoki, Kauhajoki, Seinäjoki, Teuva, Ähtäri, Kurikka, Alavus, Ilmajoki, Isojoki, Evijärvi, Isokyrö, Kuortane
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 13
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 18
Suunniteltu: 25
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 9 |
| Hankkeessa keskitytään hybridi ja sähköajoneuvojen jälkimarkkinaan, jolla on suuri välitön ja välillinen vaikutus mikro- ja pk-yritysten liiketoimintaa, joka myös omalta osaltaan kiihdyttää luonnonvarojen käytön kestävyyttä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 8 |
| Hybridi- ja sähköajoneuvojen yleistyessä ehkäistään ilmastonmuutosta sekä siihen liittyviä riskejä eri tavoin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei relevantti tässä hankkeessa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 8 |
| Hankkeessa tehdään toimenpiteitä, millä on vaikutusta tähän. Sähköistyvä liikenne pienentää kasvihuonepäästöjä ja tässä hankkeessa tehdään mm. koulutusmateriaaleja, joista paikalliset mikro- ja pk-yritykset voivat oppia uuden teknologin käyttöönottoa omassa toiminnassaan (korjaamot). | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 2 | 8 |
| Hankkeella pyritään vaikuttamaan kasvihuonepäästöihin (kts. aikaisempi kenttä). | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 7 |
| Ympäristöpäästöt vähenevät hybridi- ja sähköajoneuvoja hyödyntäessä sekä digitalisaatiota hyödyntäessä jälkimarkkinassa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 7 | 8 |
| Hankkeessa keskitytään hybridi- ja sähköajoneuvoihin, millä on suora vaikutus ao. energialähteiden käyttöön (esim. biokaasu). | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeella parannetaan tätä merkittävästi. Etelä-Pohjanmaan alueella on paljon mikro- ja pk-yrityksiä, millä on tarve nimenomaan tämän teemaiselle hankkeelle, koska osaamispuutteet ovat merkittäviä teemaan liittyen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 8 |
| Pk-yritykset oppivat käyttämään digitaalisia ratkaisuja omassa toiminnassaan eri tavoin, joka saattaa tuoda yrityksiin pitkällä aikavälillä uusia tuotteita ja palveluita. Tämä ei kuitenkaan ole hankkeen varsinainen tavoite. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 7 |
| Vaikkakaan hanke itsessään ei kehitä suoraan logistisia ratkaisuja, mutta selkeä yhteys tähän on kuitenkin havaittavissa. Hankkeessa tarkastellaan ajoneuvoratkaisuita, jotka ovat kestäviä, millä on tulevaisuudessa vaikutus myös logistisiin ketjuihin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 5 |
| Hankkeella edistetään yritysten hyvinvointia (uusien asioiden oppiminen) sekä Koronaviruksesta elpymistä uusilla innovatiivisilla toimenpiteillä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Tämä ei ole hankkeen varsinainen suora toimenpide, mutta hankkeessa huomioidaan tasa-arvo kaikissa toimenpiteissä. Hankkeessa hyödynnetään verkkoalustoja, jotka mahdollistavat opiskelun osittain omaan tahtiin, jolloin mm. erilaiset oppijat tulevat huomioiduksi. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei relevantti tässä projektissa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei relevantti tässä projektissa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 7 |
| Hankkeessa ei suoraan lisätä ympäristöosaamista, mutta välillinen vaikutus on sitäkin suurempi. Hankkeessa tehdään toimenpiteitä, jotka lisäävät alueen mikro- ja pk-yritysten henkilöstön osaamista sähköistyvistä ajoneuvoista, millä on vaikutusta myös ympäristöosaamiseen. | ||
Hankkeen tarkoituksena oli vastata ajoneuvojen jälkimarkkinoiden haasteisiin digitalisaation murroksessa. Projektissa onnistuttiin hyvin vastaamaan tähän tarpeeseen monin tavoin. Toimenpiteinä tehtiin pk-yritysten haasteiden ja kehittämistoimenpiteiden kartoitusta sekä työpajojen järjestämistä eri teemoista. Lisäksi luotiin digitaalinen oppimisympäristö ja järjestettiin tutustumismatkoja alan teollisuuteen. Päämääränä oli parantaa pk-yritysten osaamista ja edistää huoltokorjaamotoiminnan digitalisaatiota Etelä-Pohjanmaalla.
Hankkeen ensimmäisissä kahdessa työpaketissa, jotka ovat rakenteellisesti samankaltaisia, mutta keskittyvät eri aloihin, tutkittiin ratkaisuvaihtoehtoja mikro- ja pk-yritysten kanssa. Ensimmäisessä työpaketissa keskityttiin maantieajoneuvojen jälkimarkkinoihin ja toisessa työkoneiden (kuten maatalous-, metsä- ja maansiirtokoneet) jälkimarkkinoihin. Työpaketissa haastateltiin yrityksiä, joiden avulla selvitettiin yritysten digitalisaation tilaa ja tärkeimmät kehityskohteet. Näiden työpakettien tavoitteena oli selvittää ajoneuvojen ja työkoneiden jälkimarkkinoiden tilanne, tarpeet ja vaatimukset sekä luoda pohja jatkuvan oppimisen kokonaisuuksille ja koulutuspaketeille. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi järjestettiin kaksi yhteistä työpajaa molemmille työpaketille: Huoltoliiketoiminnan haasteet ja kehityskohteet (09/2021) ja Työvoiman saatavuus ja koulutus (11/2021). Nämä työpajojen tulokset toimivat pohjana muille toteutetuille työpajoille 3-11, joita oli yhteensä 11 kappaletta, vaikka alun perin suunnitelmana oli järjestää 6-10 työpajaa.
Työpaketissa 3, jonka tavoitteena oli jatkuvan oppimisen kokonaisuuden kehittäminen ja pilotointi tehtiin yhteistyötä Training 4.0: XR-, Tuotekehitys- ja TehoData-hankkeiden kanssa, joiden tuloksia varten kehitettiin oppimisympäristö. Tulokset on julkaistu oppimisympäristön osoitteessa https://projektit.seamk.fi/autoesr/. Koulutussisältöinä julkaistiin kaikista mahdollisista työpajojen sisällöistä keskeisimmät sisällöt. Sisällöt on jaettu YouTube-videokanavalle, SeAMKin TKI:n julkiselle Sharepoint-sivustolle sekä SeAMK-lehteen. Näitä sisältöjä on myös koottu hankkeen verkkosivulle yhtenäiseksi digitaaliseksi esitykseksi, koska alkuperäinen digitaalinen oppimisympäristö oli liian haastava käyttää ja sen hakukonenäkyvyys oli heikko. Youtube-videokanavalle julkaistut sisällöt koottiin asianmukaisesti editoiden ja tekstittäen hankkeen työpajojen sisällöistä. SeAMK-lehdessä julkaistut artikkelit esittelevät laajasti ja yleistajuisesti toteutettuja työpajoja sekä hankkeessa toteutettuja ratkaisuja. Näitä digitaalisia oppimissisältöjä hallinnoitiin, seurattiin ja päivitettiin koko hankkeen ajan, erityisesti hankkeen loppuvaiheessa.
Työpaketin 4 suhteen, jonka aiheena oli toiminta- ja koulutusmallin kehittäminen ajoneuvojen jälkimarkkinoiden toiminnoille, hankkeen viimeisessä työpajassa käytiin loppukeskustelu ja julkaistiin hankkeen lopullinen koulutusmalli ja hankkeen kohderyhmän yritysten henkilöstön kouluttautumisen strategiamallista. Kyseisessä työpajassa käytiin myös keskustelua mahdollisuuksien arvioinnista ja kehittämisestä sekä liiketoimintamalleista teknologiamurroksessa. Samoin käytiin keskustelua oppilaitosten välisestä yhteistyöstä alan toimijoiden kanssa. Tulokset ovat esillä hankkeen sivustolla https://projektit.seamk.fi/autoesr.
Hankkeen välittömät tulokset olivat monipuolisia ja keskittyivät pk-yritysten autoalan jälkimarkkinoiden osaamisen kasvuun digitalisaatioon liittyen. Tuloksia hyödynnetään pitkällä aikavälillä uuden liiketoiminnan luomisessa ja yritysten kilpailukyvyn parantamisessa. Hankkeen tuottamat digitaaliset oppimismateriaalit jäivät yritysten ja korkeakoulujen käyttöön myös hankkeen päätyttyä. Hanke toteutui suunnitellulla maantieteellisellä alueella, mutta koronapandemia vaikeutti kohderyhmän tavoittamista ja johti aikataulumuutoksiin. Projektin sisältöön ei kuitenkaan tehty muita merkittäviä muutoksia.