Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22482

Hankkeen nimi: Digitalisaatio ajoneuvojen jälkimarkkinoiden toimissa

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2539767-3

Jakeluosoite: PL64

Puhelinnumero: 0201243000

Postinumero: 60101

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://seamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ari Sivula

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.sivula(at)seamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 830 0360

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ajoneuvojen jälkimarkkinoiden toimet ovat tärkeässä roolissa niiden kestävän käytön ja kiertotalouden näkökulmasta. Jälkimarkkinoinnin toimet sisältävät ajoneuvojen moninaiset ylläpitotoimet kuten huollot, päivitykset ja varustelun. Jälkimarkkinoiden toimilla ajoneuvojen elinkaarta saadaan pidennettyä merkittävästi ja siten jälkimarkkinointi on malliesimerkki toimivasta ajoneuvojen kiertotaloudesta. Tähän jälkimarkkinointiin keskittyy Etelä-Pohjanmaallakin mittava määrä mikro- ja pk-sektorin toimijoita. Kuitenkin ajoneuvojen lisääntyvä digitalisaatio antaa suuren kilpailuedun suurille merkkisitoutuneille yrityksille ja pienet yritykset kokevat murroksessa olevan ajoneuvoteknologian haasteellisena.

Hankkeen päätavoitteena on tasoittaa tätä kilpailuetua nostamalla pk-yrityssektorin osaamista ajoneuvojen jälkimarkkinoiden murroksessa. Hankkeessa rakennetaan jatkuvan oppimisen malli ja alusta, jonka kautta pienet huoltokorjaamot voivat ylläpitää sekä päivittää henkilöstönsä osaamista ja siten vahvistaa toimintansa edellytyksiä muun muassa uudistuvassa ajoneuvoteknologiassa. Hankkeen kohderyhmänä ovat sekä maantieliikenteen ajoneuvojen että tieliikenteen ulkopuolella toimivien työkoneiden huoltokorjaamot. Tavoitteena on myös ylläpitää hankkeen myötä monipuolinen ja laaja-alainen huoltokorjaamotoiminta koko Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella. Lisäksi hankkeen tavoitteena on muuttaa digitalisaatio uhasta mahdollisuudeksi pienten huoltokorjaamojen arjessa.

Hankkeen toteutus on jaettu viiteen työpakettiin, joita ovat
TP1. Ratkaisuvaihtoehtojen kartoittaminen yhteistyössä maantieliikenteen ajoneuvojen jälkimarkkinoilla toimivien yritysten näkökulmasta
TP2. Ratkaisuvaihtoehtojen kartoittamien työkoneiden jälkimarkkinoilla toimivien yritysten näkökulmasta
TP3. Jatkuvan oppimisen kokonaisuuden kehittäminen ja pilotointi
TP4. Toiminta- ja koulutusmallin kehittäminen ajoneuvojen jälkimarkkinointi toiminnoille
TP5. Hankkeen hallinto ja viestintä

Hankkeen päätulos on osaamisen kasvu alueen ajoneuvojen jälkimarkkina pk-yrityksissä. Tämän lisäksi hankkeen tuloksena syntyy muun muassa jatkuvan oppimisen malli sekä erilaisia koulutuskokonaisuuksia, joita pilotoidaan yhdessä alueen mikro- ja pk-yrityssektorin kanssa. Tämän lisäksi hanke tuottaa toiminta- ja koulutusmallin ajoneuvojen jälkimarkkinointi toiminnoille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvat lähtökohtaisesti Etelä-Pohjanmaalla toimivat ajoneuvojen ja työkoneiden jälkimarkkinoinnin parissa toimivat mikro- ja pk-yritykset sekä niiden henkilökunta sekä Etelä-Pohjanmaan alueen koulutusorganisaatiot.

Hankkeeseen on valmisteluvaiheessa vahvistanut osallistumisensa hankkeeseen kuusi yritystä. Osallistumisensa vahvistaneet yritykset tämän hakemuksen liitteenä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Ajoneuvotekniikan ja alan liiketoimintaosaamisen täydennyskoulutusta antavat tahot ovat välillistä kohderyhmää. Myös paikallisen autoteknisen yhdistyksen toiminta voidaan katsoa olevan hankkeen välillisenä kohderyhmänä. Välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös ajoneuvojen omistajat ja käyttäjät, joihin kuuluvat yksityishenkilöiden ohella mm. työkoneita operoivat urakoitsijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 168 352

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 18 378

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 210 439

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 22 973

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Teuva, Karijoki, Kauhajoki, Alajärvi, Soini, Kurikka, Lappajärvi, Seinäjoki, Kauhava, Lapua, Ähtäri, Vimpeli, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Evijärvi, Alavus, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 13

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 25

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Tekniikan ala on jakaantunut vahvasti sukupuolen mukaan. Hankkeessa huomioidaan sukupuolinäkökulma arvioitaessa työn kuormittavuustekijöitä ja fyysistä rasitusta. Osaamista vaativat tulevaisuuden työpaikat antavat naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet työskennellä tekniikan parissa. Lisäksi digitalisaatioon liittyvät suunnittelu ja muut tehtävät sopivat molemmille sukupuolille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Digitalisaatioon liittyvät työtehtävät sopivat molemmille sukupuolille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen luonteesta johtuen sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 9
Hankkeessa keskitytään hybridi ja sähköajoneuvojen jälkimarkkinaan, jolla on suuri välitön ja välillinen vaikutus mikro- ja pk-yritysten liiketoimintaa, joka myös omalta osaltaan kiihdyttää luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 8
Hybridi- ja sähköajoneuvojen yleistyessä ehkäistään ilmastonmuutosta sekä siihen liittyviä riskejä eri tavoin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 8
Hankkeessa tehdään toimenpiteitä, millä on vaikutusta tähän. Sähköistyvä liikenne pienentää kasvihuonepäästöjä ja tässä hankkeessa tehdään mm. koulutusmateriaaleja, joista paikalliset mikro- ja pk-yritykset voivat oppia uuden teknologin käyttöönottoa omassa toiminnassaan (korjaamot).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 8
Hankkeella pyritään vaikuttamaan kasvihuonepäästöihin (kts. aikaisempi kenttä).
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 7
Ympäristöpäästöt vähenevät hybridi- ja sähköajoneuvoja hyödyntäessä sekä digitalisaatiota hyödyntäessä jälkimarkkinassa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 8
Hankkeessa keskitytään hybridi- ja sähköajoneuvoihin, millä on suora vaikutus ao. energialähteiden käyttöön (esim. biokaasu).
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hankkeella parannetaan tätä merkittävästi. Etelä-Pohjanmaan alueella on paljon mikro- ja pk-yrityksiä, millä on tarve nimenomaan tämän teemaiselle hankkeelle, koska osaamispuutteet ovat merkittäviä teemaan liittyen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 8
Pk-yritykset oppivat käyttämään digitaalisia ratkaisuja omassa toiminnassaan eri tavoin, joka saattaa tuoda yrityksiin pitkällä aikavälillä uusia tuotteita ja palveluita. Tämä ei kuitenkaan ole hankkeen varsinainen tavoite.
Liikkuminen ja logistiikka 3 7
Vaikkakaan hanke itsessään ei kehitä suoraan logistisia ratkaisuja, mutta selkeä yhteys tähän on kuitenkin havaittavissa. Hankkeessa tarkastellaan ajoneuvoratkaisuita, jotka ovat kestäviä, millä on tulevaisuudessa vaikutus myös logistisiin ketjuihin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 5
Hankkeella edistetään yritysten hyvinvointia (uusien asioiden oppiminen) sekä Koronaviruksesta elpymistä uusilla innovatiivisilla toimenpiteillä.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Tämä ei ole hankkeen varsinainen suora toimenpide, mutta hankkeessa huomioidaan tasa-arvo kaikissa toimenpiteissä. Hankkeessa hyödynnetään verkkoalustoja, jotka mahdollistavat opiskelun osittain omaan tahtiin, jolloin mm. erilaiset oppijat tulevat huomioiduksi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei relevantti tässä projektissa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei relevantti tässä projektissa.
Ympäristöosaaminen 2 7
Hankkeessa ei suoraan lisätä ympäristöosaamista, mutta välillinen vaikutus on sitäkin suurempi. Hankkeessa tehdään toimenpiteitä, jotka lisäävät alueen mikro- ja pk-yritysten henkilöstön osaamista sähköistyvistä ajoneuvoista, millä on vaikutusta myös ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-