|
|
|
Hankekoodi: S22484
Hankkeen nimi: Osaajia harvaan asutulle alueelle
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2454377-1
Jakeluosoite: Tikkarinne 9
Puhelinnumero: 013 260 600
Postinumero: 80200
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.karelia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ilvonen Anne
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 3116314
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pohjois-Karjalan alueelle ominaisia ovat pitkät etäisyydet, harva asutus ja väestörakenteen keskittyminen. Joensuun kaupunkiseutu kasvaa, kun taas maakunnan reuna-alueilla väki vähenee. Työvoiman riittävyys muodostuu usein kriittiseksi tekijäksi harvaan asutulla alueella. Maakunnan haasteena on ollut lisäksi valmistuvien nuorten heikompi työllistyminen ja työllistymisen viivästyminen valmistumisen jälkeen (Pohjois-Karjalan koulutus- ja sivistysstrategia 2019-2021). Keskeisenä haasteena on nähty, että nuoret eivät kiinnity yrityksiin opintojen aikana tai heti valmistumisen jälkeen. Työllistymisen viivästyminen saattaa johtaa myös muuttoon työn perässä muualle. Maakunnallisen Pohjois- Karjalan Strategia 2040 mukaan opiskelijat olisi hyvä sitouttaa yrityksiin ja maakuntaan jo opiskeluaikana. Yritysten tarjoamilla työ- ja harjoittelupaikoilla sekä opinnäytetöillä on tässä iso rooli. Työvoiman kohtaanto-ongelmat korostuvat erityisesti maakunnan reuna-alueilla (Pohjois-Karjalan Strategia 2040).
Hankkeen päätavoitteena on parantaa siirtymävaiheita tukevia palveluita, erityisesti opintoihin liittyviä työpaikalla oppimis- ja harjoitteluprosesseja ja tätä kautta työllistymistä. Harjoittelujen tehostumisen myötä edistetään tutkintojen suorittamista ja työmarkkinoille kiinnittymistä. Hankkeen toisena tavoitteena on lisätä maakunnan reuna-alueiden vetovoimaa ja kehittää menetelmiä opiskelijoiden houkuttelemiseen harvaan asutuille alueille sekä yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön osaavan työvoiman varmistamiseksi.
Hankkeen toimenpiteet kohdistetaan Karelian ja Riverian opiskelijoille ja heidän harjoittelujaan ohjaaville yrityksille eri aloilla. Toteutuksessa huomioidaan sekä alat, joilla on vaikeuksia työllistyä että alat, joiden osaamisesta on pulaa alueellisesti Pohjois-Karjalan harvaan asutuilla alueilla. Hankkeessa huomioidaan koronapandemian aikana saadut hyvät kokemukset harvaan asutusta alueesta turvallisena ja terveellisenä työympäristönä, jossa hyvät etäyhteydet mahdollistavat työn tekemisen ajasta ja paikasta riippumattomasti.
Hankkeen toimenpiteet jaetaan kolmeen työpakettiin:
1. Luodaan edellytyksiä ja edistetään opiskelijoiden ja valmistuvien opiskelijoiden sijoittumista harvaan asutuille alueille. Kehittämiskohteiksi on tunnistettu harvan asuttujen alueiden harjoittelujen vetovoimaisuuteen liittyvät tekijät (alueen ja työpaikkojen veto- ja pitovoima, logistiikka ja asuminen). Houkuttelevuutta lisätään raivaamalla esimerkiksi liikkumiseen ja asumiseen liittyviä esteitä sekä lisäämällä harjoittelumahdollisuuksien vetovoimaisuutta mm. markkinoinnin ja viestinnän keinoin.
2. Parannetaan osaavan työvoiman saatavuutta yrityksille maakunnan reuna-alueilla. Vahvistetaan osaamiskohtaantoa, kehitetään joustavia ja yksilöllisiä polkuja opiskelijoiden harjoitteluun ja työpaikalla oppimiseen yrityksissä. Toteutetaan uudenlaisia opiskelijoiden harjoittelupolkujen pilotteja. Mahdollistetaan yrityksille opiskelijoiden ajantasaisen osaamisen hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisessä. Tämä työpaketti kohdennetaan erityisesti niille opiskelijoille, joiden osaamiselle on tarve maakunnan reuna-alueilla.
3. Valmennetaan harvaan asuttujen alueiden työmahdollisuuksista (mm. sukupolvenvaihdos) sekä yrittäjyydestä. Tämä työpaketti kohdennetaan erityisesti niille opiskelijoille, joiden on vaikea löytää osaamistaan vastaavaa työtä Pohjois- Karjalasta valmistumisen jälkeen.
Hankkeen toimenpiteitä pilotoidaan ensin Ilomantsissa ja laajennetaan onnistuneet kokemukset muualle maakuntaan hankkeen aikana (Keski-Karjala, Pielisen Karjala, Liperi-Outokumpu-Heinävesi).
Hankkeen tuloksena syntyy hyviä kokeiltuja käytäntöjä ja toimintamalli opiskelijoiden työllistymisen ja sijoittumisen edistämisestä harvaan asutuille alueille sekä yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Opiskelijoiden valmistuminen aikataulussa sekä työllistyminen omalle alalle paranee, maakunnan reuna-alueiden elinvoimaisuus lisääntyy, osaavan työvoiman saanti paranee ja yritysten toimintaedellytykset vahvistuvat.
Hankkeen toteuttajina: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Riveria. Yhteistyökumppanina Ilomantsin yrittäjät ry sekä Pohjois-Karjalan kunnat ja kaupungit.
Hankkeen toimenpiteet kohdistetaan Karelian ja Riverian opiskelijoille mukaan lukien valmistumisvaiheessa olevat sekä heidän harjoittelujaan ohjaaville yrityksille eri aloilla. Toteutuksessa huomioidaan sekä alat, joilla on vaikeuksia työllistyä että alat, joiden osaamisesta on pulaa alueellisesti Pohjois-Karjalan harvaan asutuilla alueilla.
Hankevalmistelujen yhteydessä on oltu alustavasti yhteydessä kohderyhmän yrityksiin, jotka ovat olleet kiinnostuneita lähtemään mukaan hankkeeseen.
Kiinnostuneita yrityksiä: Ravintola Parppeinpirtti, Hermannin viinitila, SkyTeamCopter, Vaara-Karjalan Osuuspankki, Arkkitehti- ja Suunnittelukonttori Liimatta & Kosola, Arhipanpirtti, Pogostan Tietoverkkopalvelut Oy, Valamo, Möhkön Manta, Karvion leirintä, Fysiovoimala, Pogostan Hovi, Johanneskoti, Majatalo Raja, KoiHu Adventures Oy ja Lakeland Karelia.
Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat Pohjois-Karjalan reuna-alueiden kunnat ja kaupungit, yrittäjä- ja muut yhdistykset, eri toimialojen verkostot ja Pohjois-Karjalan Kauppakamari. Muita kohderyhmiä ovat koulutusorganisaatioiden ohjauspalvelujen asiantuntijat, harjoittelusta vastaavat ja opinto-ohjaajat.
Välillisiä kohderyhmiä ovat myös seudulliset kehittämisyhtiöt, jotka neuvovat vasta-alkavia yrittäjiä sekä ELY:n yrityspalvelut.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 509 112
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 368 344
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 606 390
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 438 725
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Outokumpu, Joensuu, Nurmes, Lieksa, Heinävesi, Ilomantsi, Kitee
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 60
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 117
Suunniteltu: 172
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 3 |
| Hankkeen peruslähtökohtana on suosia liikennemuotoja, joilla voidaan vähentää turhia päästöjä mm. joukkoliikenteen käyttö. Hankkeessa toteutuvat etäohjauskäytännöt vähentävät autoilua harvaan asutulla alueella. Kokouksissa hyödynnetään etäyhteyksiä. Ekologinen näkökulma huomioidaan hankkeen toteutuksessa esim. kahvitustarjoiluissa. Paikallisesti tuotetut kahvitukset. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 3 |
| Hankkeessa toteutuvat etäohjauskäytännöt vähentävät autoilua harvaan asutulla alueella. Kokouksissa hyödynnetään etäyhteyksiä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei ole hankkeen keskeinen toimenpide. Hankkeessa suositaan joukkoliikennettä. Pinta- ja pohjavesiin ei kohdistu vaikutuksia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välillisiä tai välittömiä vaikutuksia Natura 2000-ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 3 |
| Hankkeessa suositaan paperittoman sähköisen viestinnän käyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta uusiutuvien energianlähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 6 |
| Hankkeella on välitön vaikutus paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena vahvistaa harjoittelijoiden ja osaavan työvoiman saantia harvaan asutuille alueille ja tällä tukea yritysten toimintaedellytyksiä sekä elinkeinorakenteen kehittämistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 3 |
| Hankkeella on välitön vaikutus aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 2 |
| Hankkeella on välillinen vaikutus liikkumiseen ja logistiikkaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 4 |
| Harjoittelijoiden saannin ja työvoiman kohtaannon parantumisen myötä hanke edistää välittömästi työvoiman ja opiskelijoiden hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 2 |
| Hankkeen tavoitteena edistää tasa-arvoa harvaan asuttujen alueiden näkökulmasta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 5 |
| Hankkeessa parannetaan siirtymävaiheita tukevia palveluita, ja tätä kautta yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta (erityisesti opintoihin liittyviä työpaikalla oppimis- ja harjoitteluprosesseja ja tätä kautta työllistymistä). | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei huomattavaa välillistä tai välitöntä vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei huomattavaa välillistä tai välitöntä vaikutusta. | ||
Osaajia harvaan asutulle alueelle -hankkeen toiminnat ja tulokset toteutuivat kolmen työpaketin/toimenpidekokonaisuuden ja niiden alatoimien kautta elokuusta 2021 joulukuuhun 2023.
TP1 Luodaan edellytyksiä ja edistetään opiskelijoiden ja valmistuvien opiskelijoiden sijoittumista harvaan asutuille alueille.
1.1. Alueen ja työpaikkojen veto- ja pitovoiman esille saamiseksi käynnistettiin verkostotapaamiset kuntien ja yritysten kanssa, ns. esteidenpurkupalaverit ja yritysillat ym. Näissä tapaamisissa käsiteltiin logistiikka- ja asumisratkaisuja, yritysten tarpeita ja luotiin niidenkin myötä pysyvämpiä toimintamalleja. Kehittämisessä konkretisoitiin harvaan asuttujen alueiden houkuttelevuutta harjoittelukohteina.
1.2. Viestintä: Löydettävyys, kohtaaminen, tiedotus, kiinnostuksen herättäminen markkinoinnin ja viestinnän keinoin. Toteutettiin vahvaa viestintää suoraan kohderyhmille kaikin tavoin hyödyntäen sisäisiä ja ulkoisia viestintäkanavia. Lisäksi saatiin paljon julkisuutta paikallislehtien artikkeleiden kautta laajemmalle yleisölle, joka osaltaan vahvisti kohderyhmien luottamusta toimia osallistujina kehittämistoiminnassa. Näiden runsaiden viestintätoimien systemaattinen tilastollinen raportointi mm. sosiaalisen median postauksista ym. feedeistä, reelseistä jne. ei toteunut.
TP2 Parannetaan osaavan työvoiman saatavuutta maakunnan reuna-alueilla. Joustavia ja yksilöllisiä ratkaisuja opiskelijoiden harjoitteluun ja työpaikalla oppimiseen
2.1. Työpaikkaohjaajakoulutukset: Ohjausosaamisen vahvistaminen yrityksissä. Työpaikoilla tapahtuvan harjoitteluohjauksen kehittäminen parantaa koulutuksen laatua. Ammattikorkeakoulututkinnoissa harjoitteluilla on keskeinen rooli ja 2. asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelu on integroitu vahvasti työelämään. Osaajia harvaan asutulle alueelle –hankkeen työpaikkaohjaajakoulutukset oli suunnattu kaikille maakunnan harvaan asuttujen alueiden yrityksille, jotka halusivat kehittää harjoittelujen ohjaamiseen liittyvää osaamistaan. Osalla koulutuksiin osallistuneista oli jo kokemusta harjoittelijoiden ohjaamisesta, ja he tulivat päivittämään omia valmiuksiaan. Työpaikkaohjaajakoulutuksissa tavoitettiin myös yrityksiä, joissa ei ollut aiemmin ollut harjoittelijoita. Osallistujat saivat käytännön työvälineitä, vertaistukea ja valmiuksia harjoittelijoiden ohjaukseen.
2.2. Harjoittelupolut, yhteisharjoittelu. Yhteisharjoittelussa opiskelijat saavat mahdollisuuden työskennellä samanaikaisesti useammassa kuin yhdessä yrityksessä tai organisaatiossa. Pienissä yrityksissä ja sesonkiluoteisilla aloilla ei välttämättä ole tarjolla mielekkäitä, oppimistavoitteiden mukaisia tehtäviä koko harjoittelun ajalle. Yritykseltä opiskelijan perehdyttäminen ja ohjaaminen vaatii resursseja. Yhteisharjoittelussa voidaan muotoilla opiskelijan tavoitteisiin ja yrityksen toimintaan ja resursseihin sopiva harjoittelujakso. Kynnys ottaa harjoittelijoita voi madaltua myös niillä yrityksillä, jotka ovat aiemmin kokeneet, ettei heillä ole edellytyksiä ottaa opiskelijoita työharjoitteluihin. Opiskelijalle yhteisharjoittelu tarjoaa mahdollisuuden tutustua erilaisiin yrityksiin ja monipuolisesti erilaisiin työtehtäviin. Yhteisharjoittelun onnistuminen edellyttää kaikkien osapuolten sitoutumista ja keskinäistä yhteistyötä. Selkeät sopimukset ja avoin kommunikaatio auttavat varmistamaan, että kaikki hyötyvät kokemuksesta. Osaajia harvaan asutulle alueelle -hankkeessa opiskelijan oli mahdollista saada tukea asumis- ja liikkumiskustannuksiin Otsakorven säätiöltä, mikäli harjoittelupaikka oli Ilomantsissa ja opiskelijan kotipaikka ei sillä hetkellä ollut Ilomantsi. Yhteisharjoittelua Ilomantsissa tehneet opiskelijat saivat harjoitteluunsa Otsakorven säätiön tukea. Tuki mahdollisti toisen opiskelijan edullisen asumisen koko harjoittelun ajan Ilomantsissa ja toisen opiskelijan liikkumisen Joensuun kodin ja Ilomantsin välillä harjoittelun ajan.
2.3. Rekrytoinnin tuki: Harjoittelupaikkakuvaukset -> verkkosivut, Tuudo ja Riveriarekry- sovellukset. Yrittäjien kanssa sovituissa tapaamisissa sisältönä oli rekrytoinnin tärkeys ja se, kuinka saadaan harjoittelu- tai työpaikkaa markkinoiduksi oppilaitosten opiskelijoiden tietoisuuteen, tapaamisissa tuotiin esille oppilaitosten koulutustarjontaa, mitä eri aloja oppilaitoksissa voi opiskella ja mitä mahdollisuuksia on yritysten henkilökunnalla täydentää jo olemassa olevaa osaamistaan. Hanke kattoi molempien oppilaitosten lähes kaikki (pl. sote-ala) koulutusalat, mikä on ollut erinomaista niin maakunnan yritysten osaajatarpeiden kuin opiskelijoiden työllistymisnäkemysten kannalta. Yritystapaamisten aikana kartoitettiin mahdollisuudet ottaa opiskelija harjoittelemaan sekä tehtiin harjoittelukuvauksia tarjolla olevista tehtävistä. Harjoittelukuvaukset laitettiin tarjolle myös Osaajia-hankkeen nettisivuille. Lisäksi yrityksille tehtiin yritystunnukset Karelian Tuudo sovellukseen sekä Riverian RiveriaRekry järjestelmään. Näihin molempiin myös laitettiin tarjolla olevat harjoittelu- ja työpaikat opiskelijoiden tietoisuuteen, joista opiskelijat pystyvät niitä itse etsimään ja hakemaan niihin suoraan.
TP3 Valmennetaan harvaan asuttujen alueiden työmahdollisuuksista (mm. sukupolvenvaihdos) ja yrittäjyydestä.
3.1.Opiskelijoiden monialainen työskentely yhteisen projektin parissa -toimeksiannot yrityksiltä. Toteutuivat erityisesti hackathon-tapahtumien kautta sekä suorina toimeksiantoina opiskelijaryhmille. Opiskelijoiden ja yritysten verkostoituminen koettiin hankehenkilöstön parissa tärkeäksi ja ohjausta ja fyysisten tapaamisten järjestämiseen kiinnitettiin huomiota. Virtuaaliyhteistyö ja yhteisen projektin parissa -toimeksiannot yrityksiltä. Hankkeen aikana käytettiin hyödyksi digitaalisia työkaluja ja virtuaalisia tapaamisia. Loimme joustavia työskentelymalleja, joiden tarkoituksena oli helpottaa opiskelijoiden ja yritysten kohtaamista ilman matkustamista. Nämä virtuaaliset tapaamiset ja virtuaaliset työpaikkavierailut osoittautuivat tehokkaiksi useilla eri koulutusaloilla.
3.2. Opiskelijavierailut yrityksissä. Tapahtumat ja jalkautumiset kampuksille: Opiskelijoiden vierailuilla yrityksiin vahvistettiin oppilaitosten ja yritysten konkreettista, ruohonjuuritason yhteistyötä. Vierailut tarjosivat yrityksille otollisia tilaisuuksia päästä esittelemään toimintaa, tiloja ja yritystä työnantajana. Yritysvierailulla opiskelijat pääsivät aidosti tutustumaan yrityksiin ja sen työntekijöihin. Oppilaitosten opetushenkilökunta sai uusia kontakteja työmaailmaan ja heillä oli mahdollisuus päivittää omaa alan osaamistaan aidossa työympäristössä. Yritysvierailut osoittivat, kuinka tärkeää opiskelijoiden opiskelumotivaatiolle ovat työelämävierailut ja niiden toivotaankin olevan kiinteä osa oppilaitosten arkea. Palautetta on kerätty alusta pitäen raportoiden seurantaraporteissa ja vapaamuotoiset palautteet todentavat opiskelijoiden kokeneen saaneensa vierailuista tietoa ja näkemystä vahvistamaan oman koulutusalalta työllistymiseen ja myös yrittäjyys on alkanut kiinnostaa esim. valmiin ostettavan yritystoiminnan mahdollisuutena.
Hankesuunnitelmassa tavoitteeksi määritelty toimintamalli opiskelijoiden työllistymiseen ja sijoittumisen edistämisestä harvaan asutulle alueelle sekä yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön konkretisoitui neljään hankkeen jälkeen toimintaan jäävään tapaan, jotka osaltaan tukevat opiskelijoiden valmistumista aikataulussa, työllistyen omalle alalleen, lisäten maakunnan reuna-alueiden elinviomaisuutta, parantaen osaavan työvoiman saantia ja vahvistaen yritysten toimintaedellytyksiä. Hankkeen toteutuksen myötä toiminnassa syntyi neljä toimintamallia jatkamaan hankkeen kehittämistyötä osana oppilaitosten normaalia toimintaa: 1) Harjoitteluiden kuntayhteistyömalli, 2) Yhteisharjoittelu -malli, 3) Työpaikkaohjaajakoulutukset, 4) Yritykset Karelian kampuksille kynnyksettömästi.
Hankesuunnitelman mukaiset tavoiteindikaattorit saavutettiin erinomaisesti. EURAan viedyt tiedot osoittavat yritysten ja työnantajaorganisaatioiden osallistuneen hyvin aktiivisesti hankkeen toimenpiteisiin, mikä osoittaa kehittämistoimien tarpeellisuutta kohderyhmässä. Tavoitteena oli 60 yritystä, toteuma 131 ja muita työnantajaorganisaatioita 12.
ESR HENKILÖ järjestelmän antamien tietojen mukaan hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta työmarkkina-aseman mukaan on ylitettu yli 80 henkilöllä. Tavoitteen 9.1 eriteltyihin palautekysymyksiin osallistujat ovat pääsääntöisesti antaneet hyvin myönteistä palautetta koetusta hyödystä hankkeeseen osallistuessaan.
Osallistujien henkilökoulutus ja henkilötyöpäiviä koko hankkeen kestolta toteutuivat seuraavasti:
Lähiopetuspäiviä saavutettiin 50 päivää, kun tavoite oli 20.
Ohjaus- ja konsultointipäiviä saavutettiin 191 päivää, kun tavoite oli 160.
Hankkeeseen osallistuneiden opinto-ohjaajien, uraneuvojien ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoiden toteumamäärästä ei saada ESR Henkilö järjestelmästä vahvistusta.