Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22485

Hankkeen nimi: Osallisuutta ja ihmislähtöisyyttä paikallista yhteistyötä edistämällä

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.5.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0115776-3

Jakeluosoite: PL12

Puhelinnumero: 0294696000

Postinumero: 00511

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.diak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lea Rättyä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiantuntija TKI

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lea.rattya(at)diak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407658735

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, 0773224-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoitteena on edistää heikoimmassa asemassa olevien ihmisten osallisuutta ja hyvinvointia kehittämällä kumppanikuntien osallisuuteen ja järjestöyhteistyöhön liittyvää osaamista ja toimintakäytäntöjä. Lisäksi hankkeessa parannetaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten osallisuutta ja hyvinvointia toiminnallaan edistävien järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytyksiä kunnissa. Hanke toteutuu Nivalan, Raahen ja Haapaveden kaupungeissa sekä Utajärven, Reisjärven ja Sievin kunnissa. Kunnat valitsevat kohderyhmät, joiden osallisuutta ja hyvinvointia erityisesti halutaan hankkeessa edistää. Lisäksi kunnat määrittävät järjestöyhteistyön toimintatavat ja toimintamallit, joiden avulla valittujen kohderyhmien osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä kehitetään. Kohderyhmien sekä järjestöyhteistyön toimintatapojen valitsemisessa hyödynnetään yhteiskehittämisen ja työpajatyöskentelyn menetelmiä. Valittujen toimintatapojen ja menetelmien tuloksellisuutta arvioidaan koko hankkeen ajan, ja niitä edelleen kehitetään kohderyhmien palautteiden pohjalta. Hanke tarjoaa kumppanikunnille ja kuntien alueilla toimiville järjestöille monipuolista kartoitus-, ohjaus-, kehittämis- ja koulutustukea. Hankkeen tuloksena järjestöjen ja kuntien osaaminen vahvistuu, toimijoiden roolit selkeytyvät, ja paikallinen yhteistyö on tavoitteellisempaa. Hankkeen tuloksena heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten osallisuus vahvistuu ja palvelujen laatu paranee.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat kuntien osallisuus- ja järjestöyhteistyötä tekevät työntekijät, joiden osallisuuteen ja järjestöyhteistyöhön liittyvää osaamista lisäämällä ja käytäntöjä kehittämällä vaikutetaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääntymiseen. Lisäksi kohderyhmänä ovat hankkeeseen mukaan lähtevien kumppanikuntien valitsemat heikoimmassa asemassa olevat ihmisryhmät, joiden osallisuutta ja hyvinvointia hankkeessa edistetään. Kohderyhmänä ovat myös kunnissa toimivat, heikoimmassa asemassa olevien ihmisten osallisuutta ja hyvinvointia toiminnallaan edistävät järjestöt ja yhdistykset, joiden toimintaedellytyksiä parantamalla vaikutetaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääntymiseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Pohjois-Pohjanmaan kuntien ja kuntayhtymien (muiden kuin kumppanikuntien) erityisesti osallisuus- ja järjestöyhteistyötä tekevät (sosiaali- ja terveystoimen, liikunnan, kulttuurin ja nuorisotoimen) työntekijät. Lisäksi välillisenä kohderyhmänä ovat kuntien valitsemien heikoimmassa asemassa oleviin ihmisryhmiin kuuluvien ihmisten perheen jäsenet.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 89 240

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 88 441

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 471 908

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 110 551

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Haapavesi-Siikalatvan, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven

Kunnat: Sievi, Reisjärvi, Utajärvi, Raahe, Nivala, Haapavesi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 13

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 393

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta. Työttömiä oli Pohjois-Pohjanmaalla kuluvan vuoden heinäkuun lopulla 28104 työtöntä työnhakijaa (ml. lomautetut), mikä on 7 000 (+32%) enemmän kuin vuosi sitten. Miehiä heistä oli 14239 ja naisia 13865. Pitkäaikaistyöttömiä oli 5682. Työttömyys kohdentui erityisesti yli 50-vuotiaiden ja alle 25-vuotiaiden ikäryhmiin. Valtakunnan tasolla miesten työttömyys lisääntyi 63 800:lla (46 %), ja naisten työttömyys lisääntyi 54700:lla (42 %) edellisvuoteen verrattuna. Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi kokonaisuudessaan edelliseen vuoteen verrattuna molempien sukupuolten osalta (miehiä 45800 ja naisia 31900). THL:n (2019) sairastavuusindeksi kertoo, että kuntien välillä on merkittäviä eroja sairastavuudessa. Sairastavuus on suurinta monissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa sekä vyöhykkeellä, joka suuntautuu Raahen seudulta kaakkoon kohti Tohmajärveä ja Ilomantsia. Kuntien hyvinvointi- ja järjestöyhdyshenkilöille toteutetuissa työpajoissa sekä ESR TL5-hankkeille toteutetussa kyselyssä ei noussut esiin, että sukupuolella olisi syrjäytymistaipumukseen liittyvää erityistä merkitystä kunnissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on otettu huomioon hankkeen suunnittelussa. Kunnat valitsevat ne heikoimmassa asemassa olevat ihmisryhmät, joiden hyvinvointia ja osallisuutta ne haluavat lähteä hankkeen tuella edistämään. Kuntia ohjataan kehittämiskohteiden valinnassa kiinnittämään huomiota myös sukupuolen merkitykseen syrjäytymistä lisäävänä tekijänä. Sukupuolten mahdolliset erilaiset tarpeet huomioidaan hankkeen toiminnassa. Sukupuolten välisen tasa-arvon lisäksi hankkeessa huomioidaan sukupuolen moninaisuus sekä järjestökentän osaaminen sen huomioimisessa. Toiminnan järjestämisessä pyritään toimimaan sukupuolisensitiivisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta sukupuolinäkökulma otetaan huomioon hankkeen toiminnassa kuntien ja kohderyhmien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 4
Hankkeessa huomioidaan luonnon kestävyys ja sen merkitys heikoimmassa asemassa olevien ihmisten voimavaroille ja hyvinvoinnille. Hanke noudattaa kestävän kehityksen periaatteita toiminnassaan. Hankkeessa vältetään tarpeetonta paperijätteen tuottamista ja tulostamista. Tuotettavat aineistot ovat ensisijaisesti sähköisessä muodossa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 3
Hankkeen toiminnassa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan etäkokouksia ja etäosallistumismahdollisuuksia, jolloin matkustamisen aiheuttamat kasvihuonepäästöt ovat mahdollisimman pienet. Hankkeen käynnistymisvaihe edellyttää kuitenkin enemmän matkoja kohdekuntiin, mutta hankkeen edetessä etäyhteyksien määrä lisääntyy ja matkustaminen vähenee merkittävästi.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole yhteyttä Natura 2000-ohjelmaan
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 7
Hankkeessa vältetään tarpeetonta paperijätettä ja tulostamista. Tuotettavat aineistot ovat ensisijaisesti sähköisessä muodossa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 5
Hanke tukee kestävän kehityksen toimintaedellytyksiä ja aktiivinen järjestötoiminta luo kuntiin elinvoimaa, vetovoimaa sekä pitovoimaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 9
Hanke vahvistaa paikallista osaamista ja yhteistyötä vaikuttaen palvelujen laatuun ja saavutettavuuteen.
Liikkuminen ja logistiikka 2 4
Hankkeen toiminta edellyttää liikkumista, mutta toiminnassa hyödynnetään paljon etäyhteyksiä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hanke edistää paikallista yhteistyötä ja osaamista, ja sitä kautta ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvien hyvinvointia, voimavaroja, osallisuutta ja työkykyisyyttä. Hankkeella on positiivista vaikutusta myös kohderyhmän läheisten hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 8 9
Hanke edistää toimenpiteillään osallisuutta ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ja ihmisryhmien tasa-arvoa. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon hankkeen toiminnassa kuntien ja kohderyhmien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 7
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Hankkeen toiminta on avointa eri kulttuureista tuleville osallistujille. Toiminta on kulttuurisensitiivistä ja eri kulttuureja kunnioittavaa. Hanke edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa vahvistamalla heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten työkykykyisyyttä, voimavaroja ja aktiivista kansalaisuutta.
Kulttuuriympäristö 8 8
Hankkeessa huomioidaan kulttuuri- ympäristö ja kulttuurin merkitys voimavaroille ja hyvinvoinnille. Kulttuuri nähdään hankkeessa hyvinvointia lisäävänä ja osallisuutta vahvistavana mahdollisuutena. Järjestöt ja yhdistykset nähdään hankkeessa paikalliskulttuurin tuottajina ja tarjoajina.
Ympäristöosaaminen 5 6
Hankkeen toteutuksessa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita ja kiinnitetään huomiota ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-