Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22487

Hankkeen nimi: LearnHybrid - Hybridikoulutusmalli terveystieteiden osaamisen kehittämisen varmistamiseen

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.7.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: Pentti Kaiteran katu 1

Puhelinnumero: 0294485617

Postinumero: 90570

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: https://www.oulu.fi/yliopisto/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mikkonen Kristina

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kristina.mikkonen(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505754686

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koulutushanke, LearnHybrid, toteutetaan yhteistyössä Lääketieteellisen tiedekunnan sekä Oppimisen ja Koulutusteknologian tutkimusyksikön (LET) kanssa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää terveystieteiden aloille hybridikoulutusmalli, jossa opetus toteutetaan samanaikaisesti sekä etänä että lähitapaamiseen osallistuville opiskelijoille varmistaen riittävät opetusresurssit erilaisiin opetustilanteisiin ja eri kokoisille opetusryhmille. Hankkeen tavoitteena on opiskelijoiden ja opettajien kuormituksen vähentäminen, yhteisöllisyyden, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin edistäminen; opettajien pedagogisen osaamisen, yhteisopettajuuden, tasavertaisen ja joustavan opetuksen kehittäminen; sekä opiskelijoiden ja opettajien digitaalisten taitojen vahvistaminen. Hankkeen tuottamat tulokset ovat välttämättömiä opettajien osaamisen kehittämiseksi, tulevien terveysalan asiantuntijoiden riittävän osaamisen sekä opetuksen laadun ja tasapuolisuuden varmistamiseksi. Hybridikoulutusmallia voidaan soveltaa ja edelleen kehittää monialaisesti eri tieteenalojen ja jatkuvan oppimisen koulutustoteutuksissa sekä lisäksi rikastaa erilaisen teknologiaratkaisujen kuten virtuaalitodellisuussovellusten avulla.

Hankekokonaisuus tuottaa kaksi päätulosta sekä uusia työvälineitä, joita voidaan hyödyntää koulutuksen kehittämisessä.

Ensimmäinen päätulos on hybridikoulutusmalli, joka kehitetään vaikuttavaksi opetus- ja oppimismenetelmäksi korkeakouluopetukseen. Hybridikoulutusmallin kehittämisessä yhdistetään tehokkaita opetusmenetelmiä opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia hyödyntäen. Hybridikoulutusmallin kehittämisen tukena toimii Oppimisen ja Koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET) ja Leaf -infrastruktuurin asiantuntijatiimi. Hybridikoulutusmalli mahdollistaa opiskelijoiden tehokaan osaamisen kehittymisen opiskeluaikainen hyvinvointi huomioiden.
Toinen päätulos on opettajille kohdennettava hybridikoulutusmalliin perustuva pedagoginen koulutus. Koulutus kehittää opettajien digiosaamista sekä tarjoaa opettajille pedagogista ja asiantuntevaa tukea oman osaamisensa kehittämiseen ja hybridiopetuksen toteuttamiseen. Koulutus vahvistaa opettajien kykyjä hallita hybridiopetusta nykyistä varmemmin ja laadukkaammin. Koulutus vahvistaa opettajien yhteistyöosaamista, jota edellytetään tiimiopetuksessa. Lisäksi se tarjoaa selkeän polun ja prosessin hybridioppimistilanteiden käsittelemiseksi sekä opiskelijoille tarvittavan tuen oppimisprosessissa.

Kahden päätulosten lisäksi hankkeessa kehitetään arviointivälineet opettajien osaamisen sekä opiskelijoiden oppimisen ja oppimiskokemusten arviointiin. Arviointivälineitä hyödynnetään koulutuksen vaikutusten tarkastelussa ja mallin jatkokehittämisessä. Lisäksi laaditaan hybridikoulutussuositus, johon sisältyy tarkat ohjeet sekä pedagogisesti mielekkäät ratkaisut ja soveltuvat opetusmenetelmät hybridikoulutuksen toteuttamiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeeseen osallistuu terveystieteiden opiskelijoita ja heidän opettajiaan sekä työelämän asiantuntijoita ja edustajia. Työelämän asiantuntijoihin kuuluu terveydenhuollon asiantuntijoita, yrittäjiä ja terveydenhuollon kouluttajia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat sote-palveluita käyttävät asiakkaat ja sitä kautta koko suomalainen yhteiskunta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 129 521

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 129 521

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 161 902

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 161 902

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Pentti Kaiteran katu 1

Postinumero: 90570

Postitoimipaikka: Oulu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 215

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeelle on tehty lyhyt toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Suomalaiset työmarkkinat ja ammatillinen korkeakoulutus ovat selkeästi sukupuolittununeet. Koulutuksessa ja koulutusalavalinnoissa tämä tulee esille esimerkiksi siten, että miesten osuus terveydenhuollon ammateissa on huomattavasti pienempi kuin naisten osuus. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (esim. koulutuksen kehittämisessä).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten tasa-arvon näkökulma on tärkeä, koska hanke mahdollistaa myös miesten osallistumisen koulutukseen ja myös heidän hyvinvointinsa tukemisen. Osallistujien rekrytointi koulutukseen sisältää miesten osallistamisen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon osallistujienvalinnassa mahdollisuuksien mukaan. Osallistujien valinnassa huomioidaan myös hakijoiden soveltuvuus ja motivoituneisuus, jonka takia tarkkaa sukupuolikiintiötä ei voida asettaa. Hanke tukee siis sukupuolinäkökulman edistämistä sen kaikissa toiminnoissa mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Luonnonvarojen käytön kestävyyden näkökulma huomioidaan kaikissa hankkeen toimenpiteissä. Hankkeen viestinnästä ja materiaalintuotannossa hyödyntää suurissa määrin monikanavaisuutta ja digitaalisia välineitä. (välitön vaikutus)
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
OY:n tutkimus- ja kehitystyössä (hanketoiminnassa) on sitouduttu kestävän kehityksen periaatteisiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei ennakoivaa vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei ennakoivaa vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei ennakoivaa vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Hankkeen aikana pyritään siihen, että hankkeen järjestämissä koulutuksissa materiaalit jaetaan osallistujille sähköisessä muodossa, jotta paperin kulutus ja kopiointi vähenevät. Koulutuksessa materiaalit ja jätteet kierrätetään OY:n kestävän kehityksen ohjelman ohjeistuksen mukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei ennakoivaa vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 8
Hankkeen toiminnot tukevat opettajien jatkokoulutusmahdollisuuksia ja opiskelijoiden työelämään siirtymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 6
Hankkeessa edistetään opiskelijoiden osaamista sekä sujuvaa siirtymistä työelämään.
Liikkuminen ja logistiikka 0 6
Hankkeessa hyödynnetään laajasti sähköisiä alustoja. Digitaalisuutta hyödyntävä koulutus- ja kehittämistyö vähentää liikkumisen tarvetta eri paikkoihin. Hanketiimin toiminnassa huomioidaan virtuaaliset kokoustyökalut ja kokeillaan erilaisia digitalisoituja alustoja ja palveluja tiedon keräämiseen ja jakamiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeessa edistetään terveystieteen opiskelijoiden osaamista ja siirtymistä suomalaiseen työelämään. Hankkeella lisätään kohderyhmän työelämän osaamista (sisältä digitaalista osaamista), joka edistää heidän hyvinvointiaan, osaamisen kehittämistä ja myöhemmässä vaiheessa työllistymistä.
Tasa-arvon edistäminen 1 7
Hankkeen koulutus ja työelämäyhteistyön avulla voidaan kehittää eri ikäisten opiskelijoiden ammatillista ja digitaalista osaamista for. Hanke vahvistaa opiskelijoiden roolia aktiivisina toimijoina suomalaisessa yhteiskunnassa sekä tasa-arvoista mahdollisuutta päästä työelämään siirtymistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 7
Hankkeen avulla tuetaan kohderyhmään kuuluvien yhdenvertaisia mahdollisuuksia digitaalisen osaamisen etenemiseen. Työelämän integrointi hankkeessa vahvistaa opiskelijoiden mahdollisuuksia saada suomalaisen yhteiskunnan tarpeisiin vastaavaa koulutusta nyt ja tulevaisuudessa. Hankkeen toiminnot lisäävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 4
Hankkeeseen osallistuu yrityksiä, jotka edustavat tulevaisuuden kansainvälistä osaamisymmärrystä terveydenhuollon kehittämisessä. Tällaisen yhteistyön kautta tämä hanke edistää suomalaisten opiskelijoiden tietoisuutta eri maiden ammatillisista käytänteistä. Hanke tukee samalla opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksien kehittämistä kansainvälisissä yrityksissä/organisaatioissa sekä työperäistä maahanmuuttoa ja liikkuvuutta.
Ympäristöosaaminen 0 3
Hankkeeseen osallistuu yrityksiä, jotka edustavat tulevaisuuden kansainvälistä osaamisymmärrystä terveydenhuollon kehittämisessä. Tällaisen yhteistyön kautta tämä hanke edistää suomalaisten opiskelijoiden tietoisuutta eri maiden ammatillisista käytänteistä. Hanke tukee samalla opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksien kehittämistä kansainvälisissä yrityksissä/organisaatioissa sekä työperäistä maahanmuuttoa ja liikkuvuutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

LearnHybrid-hankeen tavoitteena oli kehittää uusia kestäviä opettamisen ja ohjaamisen digitaalisia menetelmiä, joilla on positiivinen vaikutus terveydenhuollon tulevaisuuden ammattilaisten osaamisen kehittämiseen ja hyvinvointiin. Hankkeen tavoitteena on ollut myös vastata COVID 19 -pandemian aiheuttamaan hybridiosaamisen koulutustarpeen ja koulutusmallin kehittämiseen.
Hanke on Työpaketissa 1. tuottanut hybridikoulutukseen toimintamallin sekä yöpaketissa 2. mallin mukaisen pedagogisen osaamisen kehittämiseen suunnatun hybridiopetusosaamisen täydennyskoulutuksen (2op) opettajille. Toimintamalli sisältää ohjeistukset toimivan hybridikoulutuksen toteuttamiseen ja tarvittavien pedagogisten näkökulmien huomioimiseen hybridimallilla toteutetussa lähi- ja etäopetuksessa. Toimintamallin keskiössä on terveystieteiden ydinosaaminen; mitä koulutuksella tavoitellaan suhteessa sosiaali- ja terveysalan muuttuviin tarpeisiin. Toimintamallissa hybridiopetukseen liittyen tulee huomioida opiskelijan aktiivinen rooli oppimisessa, hybridioppimisympäristöön liittyvät tekijät, opettajan osaaminen sekä yhteiskunnassa ja globaalisti tapahtuvat muutokset, terveyspolitiikka ja digitalisaatio.
Hybridiopetusosaamisen täydennyskoulutus rakennettiin hybridikoulutusmallin mukaisten teemojen mukaan ja koulutus sisältää seuraavat osa-alueet: 1. suunnittelu ja resursointiosaaminen, 2. teknologinen osaaminen, 3. vuorovaikutusosaaminen 4. digipedagoginen osaaminen ja 5. eettinen osaaminen hybridiopetuksessa. Koulutusta on pilotoitu kahdesti hankkeen aikana, ja se tarjotaan itsenäisesti suoritettavana, maksuttomana ja kaikille avoimena verkkokoulutuksena DigiCampus -oppimisympäristössä Oulun avoimen yliopiston järjestämänä elokuusta 2023 lähtien.
Lisäksi hankkeessa on kehitetty validoidut työkalut opettajien hybridiopetusosaamisen arviointiin ja terveystieteiden geneerisen osaamisen arviointiin. Terveystieteiden geneerinen osaaminen sisältää johtamis-, hallinto- ja talousosaamista, ihmislähtöistä ohjausosaamista, terveyden edistämisosaamista, näyttöön perustuvan toiminnan osaamista, digitaalista osaamista, työhyvinvointi- ja itseohjautuvuusosaamista, yhteistyö- ja ongelmanratkaisuosaamista ja yhteiskunnallista vaikuttamisosaamista. Tutkinnon kautta tätä osaamista (tietoa, taitoa, asennetta) on mahdollista kehittää.