RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22488, Opettajan digipedagogiset taidot etä- ja hybridityöskentelyssä

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tämän hankkeen tavoitteena on lisätä perus- ja toisen asteen aineenopettajien (lukiot ja ammattikoulut digipedagogisia taitoja. Perus- ja toisen asteen aineen etä- ja hybridityöskentelyn pedagogiset osaamisvaatimukset ovat Covid-19 pandemian aikana kasvaneet merkittävästi. Opetushenkilöstö on ollut kovan paineen alla niin julkisen keskustelun, työn käytännön toteuttamisen kuin omien taitojen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta. Vaikka suomalaisessa kontekstissa digitaaliset taidot nähdään perinteisesti vahvoina, tutkimustulokset osoittavat, että näin ei aina ole ja että heikot digitaaliset taidot ja vähäinen vuorovaikutus lisäävät sekä henkilöstön että opiskelijoiden kokemaa uupumusta. Tämä on näkynyt koulutusalalla erityisesti Covid-19 pandemian aikana Sen vuoksi tässä hankkeessa pyritään aineenopettajien digitaalisten taitojen, vuorovaikutuksen ja työhyvinvoinnin yhtäaikaiseen edistämiseen.
Tulevaisuudessa opetushenkilöstöltä edellytetään monipuolisia digitaitoja sekä pedagogista osaamista etä- ja hybridiympäristössä, sillä pandemian vauhdittama digiloikka ei ole vain väliaikainen ilmiö. Monimuotoiset etäopetuksen menetelmät tarjoavat laajentuvia mahdollisuuksia erilaiset oppijat (ikä, ala) huomioivaan ohjaukseen. Tämä edellyttää opetushenkilöstön digiosaamisen päivittämistä. Hankkeessa toteutetaan kaksi koulutuskokonaisuutta, jotka rakennetaan jatkuvan oppimisen periaatteiden mukaisesti kehittämään työssä olevien aineenopettajien digipedagogisia taitoja. Tavoitteena on tukea heidän kompetenssiaan kohdata etä- ja hybridityön vaatimukset ja haasteet. Ensimmäinen koulutus kohdistuu monimuotoisen vuorovaikutuksen tukemisen keinoihin. Se keskittyy digitaalisten oppimisympäristöjen ja sovellusten hyödyntämiseen vuorovaikutuksen vahvistamisessa. Toinen koulutus kohdistuu osaamisen ja hyvinvointitaitojen parantamiseen muuttuvassa hybriditoimintaympäristössä. Se antaa valmiuksia opettajan ammatilliseen kasvuun, taitojen kehittämiseen sekä digipedagogisten taitojen jatkuvaan päivittämiseen. Molempien koulutusten toteutuksesta ja osallistujien osaamisen kehittymisestä kerätään tietoa hankkeen vaikuttavuudesta jatkokehittelyä varten.
Hankkeen tuloksena syntyy kaksi koulutuskokonaisuutta (yhteensä 8 koulutuspakettia) ja tietoa niiden vaikuttavuudesta. Vaikka koulutuspaketit kohdistuvat jo työelämässä olevien aineenopettajiin koulutusalan toimijoihin, siihen perustuvan jatkokehittämisen jälkeen niiden perustalle voidaan rakentaa vastaavia jatkuvan oppimisen koulutuspaketteja myös muiden alojen edustajille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat työelämässä toimivat aineenopettajat. Erityisesti nämä koulutukset kohdistuvat yläkoulun opettajiin, sekä toisen asteen opettajiin, jotka ovat jo työelämässä joko lukio- tai ammattikoulukontekstissa. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat muut Pohjois-Pohjanmaalla työskentelevät opettajat ja kouluttajat, jotka ovat kiinnostuneita digipedagogisen osaamisensa ja hyvinvointitaitojensa kehittämisestä. Koulutuksia ei rajata pelkästään työssä oleville opettajille, vaan kohderyhmään lasketaan myös työttömät opetusalan henkilöt, tai opettajat/kouluttajat, jotka ovat työttömänä koulutuksen alkaessa tai sen päättyessä. Merkittävä osa alueen opettajista työskentelee määräaikaisissa ja lyhyissä työsuhteissa ja koulutuksesta voi olla hyötyä paitsi ammatillisen kehittymisen, myös työllistymisen kannalta. Koulutusten sisällöt soveltuvat useille eri koulutusasteille, esimerkiksi perusasteen opettajille, toiselle asteelle ja korkeakouluun. Hankkeessa pyritään vahvistamaan näiden kohderyhmien digipedagogista sisältöosaamista erityisesti matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa, humanistis-yhteiskunnallisissa aineissa, äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä vieraissa kielissä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeesta hyötyvät välillisesti oppilaat. Opettajien digiosaamisen kompetenssin myötä, myös oppilaat voivat kokea monimuotoisia etä- ja hybridityöskentelyn muotoja. Sen lisäksi, opettajat voivat myös hyödyntää erilaisia pedagogisia ratkaisuja, jotka tekevät opetuksesta ja oppimisesta mielekkäämpää. Koulutukseen osallistuvien opettajien kanssaopettajat, eli opettajat, jotka toimivat samassa työyhteisössä saavat myös konkreettisia keinoja ratkaista arjen opetustyössä esiinnousseita pulmia. Myös koulujen rehtorit voivat osaltaan organisaatiotasolla antaa mahdollisuuksia kehittää työyhteisössä digipedagogisia taitoja.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 314 360

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 266 462

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 392 951

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 333 078

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Oulun, Koillismaan, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Reisjärvi, Ii, Siikalatva, Alavieska, Hailuoto, Merijärvi, Kalajoki, Taivalkoski, Kärsämäki, Muhos, Ylivieska, Tyrnävä, Kempele, Oulainen, Utajärvi, Sievi, Pyhäjärvi, Lumijoki, Raahe, Siikajoki, Oulu, Haapajärvi, Vaala, Pyhäntä, Nivala, Liminka, Kuusamo, Pudasjärvi, Haapavesi, Pyhäjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Hanke toteutetaan etäopetuksena (http://www.oulu.fi)

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: OULUN YLIOPISTO

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeessa tuetaan molempien sukupuolten osallistumista koulutukseen. Hankkeen tavoite ja toimenpiteet ovat samat molemmille sukupuolille. Hankkeessa toteutetaan tarvittaessa erilaisia toimia naisille ja miehille - niiden käyttäminen riippuu osallistuvien tarpeista ja ne suunnitellaan hankkeen aikana osana hankkeen toteutusta. Hankkeen valmistelussa käytetyt taustatiedot on eritelty sukupuolen mukaan. Sukupuolinäkökulma on otettu huomioon hanketta valmisteltaessa.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Valtavirtaistaminen näkyy kaikissa hankkeen toteutusvaiheissa. Osallistuja- ja ohjausryhmässä ovat edustettuina molemmat sukupuolet tasapuolisesti. Hanke edistää aktiivisesti tasa-arvoa tarjoamalla koulutusta sekä miehille että naisille. Sukupuolten tasa-arvo huomioidaan Koulutukseen osallistujien valinnoissa. Projektihenkilöstö ohjeistetaan tarkastelemaan asioita naisnäkökulmasta, miesnäkökulmasta ja sukupuolten tasa-arvon kannalta. Hankkeen projektisuunnittelija suunnittelee ja seuraa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen toteutumista projektissa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Vaikka hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, tukee se tasa-arvon edistämistä.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	5	5
Hanke tukee ensisijaisesti aineettoman osaamisen kehittämistä ja kuluttaa siten luonnonvaroja vähemmän kuin aineellinen toiminta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	4
Etäopetuksen, hybridi työskentelyn ja digitaalisten oppimisympäristöjen käyttäminen vaikuttaa välillisesti kasvihuonekaasujen vähenemiseen (mm. autoilun vähenemisen myötä).
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	1
Hankkeen luonteen vuoksi sen toiminta ei kohdistu suoranaisesti kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	1
Hankkeen luonteen vuoksi sen toiminta ei kohdistu suoranaisesti kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	1
Hankkeen luonteen vuoksi sen toiminta ei kohdistu Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	6	6
Hankkeessa käytetään teknologisia ja digitaalisia sovelluksia, joten jätettä ei synny lainkaan. Välillinen vaikutus: Kestävän kehitys otetaan huomioon koulutuksessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	2
Hankkeen luonteen vuoksi sen toiminta ei kohdistu suoranaisesti uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	7
Hanke luo perustaa osaavamman työvoiman saatavuudelle ja työhyvinvoinnin lisäämiselle, joka lisää paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä. Sen lisäksi osaamisen kasvu rikastuttaa paikallista elinkeinorakennetta välillisesti.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	7
Välitön vaikutus: Osallistujien osaaminen kehittyy ja heillä on mahdollisuus kehittää aineettomia tuotteita ja palveluita halutessaan. Välillinen vaikutus: Osaaminen paranee. Elinikäisen oppimisen taidot kehittyvät, joiden avulla he kykenevät kehittämään asiantuntemistaan myös tulevaisuudessa.
Liikkuminen ja logistiikka	9	3
Välitön vaikutus: Hankkeessa hyödynnetään uusinta digitaalista teknologiaa ja pedagogiikkaa, mikä vähentää liikkumisen tarvetta. Hankkeessa käytetään sähköisiä aineistoja ja yhteydenpidossa hyödynnetään etäsovelluksia silloin, kun se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Välillinen vaikutus: Mallit etäopetuksen toteuttamiseen heijastuvat myöhemmin opettajien ratkaisuihin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	8
Hanke lisää valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Hankkeen yksi keskeisiä tavoitteita onkin tarjota välineitä työhyvinvointitaitojen kasvattamiseen. Välillinen vaikutus: Pitkällä aikavälillä hyvinvointi lisääntyy työyhteisöissä, joissa digisiirtymä toteutetaan mielekkäästi ja henkilökuntaa tukien ja kouluttaen sekä yksilölliset tarpeet huomioiden.
Tasa-arvon edistäminen	6	4
Välitön vaikutus: Hankkeen toimenpiteet edistävät tasapuolisesti kummankin sukupuolen tasa-arvoa ja hyvinvointia. Välillinen vaikutus: Tasa-arvo lisääntyy pitkällä aikavälillä työyhteisöissä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	6	6
Jatkuva osaamisen kehittäminen edesauttaa yhteiskunnallisen ja kulttuurisen tasa-arvon Kehittymistä. Jatkuva osaamisen kehittäminen vaikuttaa positiivisesti työuran pituuteen ja ehkäisee näin syrjäytymistä.Sen lisäksi hankkeessa pyritään sekä lisäämään aineenopettajien digi- ja hybridityöskentelyn taitoja, jotka omalta osaltaan edistävät myös oppilaiden osaamista oppmistausta tai koulutusasteesta huolimatta.
Kulttuuriympäristö	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta tähän kohteeseen
Ympäristöosaaminen	6	6
Hankkeessa otetaan huomioon ympäristöosaaminen ja kestävän kehityksen näkökulma.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Opettajan digipedagogiset taidot etä- ja hybridityöskentelyssä -hankkeen tavoitteena oli täydennyskoulutusten kautta lisätä perus- ja toisen asteen opettajien digipedagogisia taitoja ja samalla tukea hyvinvointia muuttuvissa työskentely-ympäristöissä. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli tukea opettajien valmiuksia kohdata etä- ja hybridityön vaatimukset ja haasteet. Erityisesti tavoitteina oli

1) lisätä opettajien digitaalisia taitoja,  

2) parantaa opettajien digipedagogista osaamista ja  

3) antaa valmiuksia ammatilliseen kasvuun ja työhyvinvointitaitojen lisäämiseen. 

 

Hanke pyrki tukemaan siis paitsi opettajien digitaalisia valmiuksia ja digipedagogista osaamista, myös vuorovaikutuksen ja työhyvinvoinnin yhtäaikaista edistämistä. Hankkeen keskeisimpänä konkreettisena toimenpiteenä oli opettajille suunnattu täydennyskoulutuskokonaisuus, joka toteutettiin vuosina 2022-23 yhteensä neljä kertaa.

Hankkeen taustalla vaikutti opetusalalla koettu covid-19 -pandemian aiheuttama siirtymä etä- ja hybridiopetukseen. Opettajat olivat kovan paineen alla niin julkisen keskustelun, työn käytännön toteuttamisen, työhyvinvoinnin ja omien ammatillisten taitojen päivittämisen näkökulmista. Vaikka suomalaisten opettajien ja oppijoiden digitaaliset taidot on nähty perinteisesti vahvoina, osaamisvaatimukset ovat muuttuneet nopeasti. Perusdigitaidot eivät enää välttämättä riitä jatkuvasti muuttuvissa ja kehittyvissä oppimisympäristöissä työskentelyyn, vaan huomiota tulee kiinnittää myös vuorovaikutuksen ja yhteisöllisen oppimisen mahdollistamiseen. Tulevaisuudessa opetushenkilöstöltä edellytetään monipuolisia digitaitoja sekä pedagogista osaamista etä- ja hybridiympäristössä, sillä pandemian vauhdittama digiloikka ei ole vain väliaikainen ilmiö.

Opetushenkilöstön osaamisen päivittämisen tueksi hankkeessa toteutettiin neljä koulutuskokonaisuutta, joiden laajempien teemojen sisällä tarjottiin käytännön vinkkejä eri oppiaineryhmille kohdennetusti. Koulutuskokonaisuudet olivat kestoltaan noin neljän kuukauden mittaisia, ja niihin sisältyi hankkeen teemoihin linkittyviä asiantuntijaluentoja, erilaisia lisämateriaaleja ja oman opetustyön kehittämistä tukevia harjoitteita. Koulutuskokonaisuuksien toteutuksessa huomioitiin vaihtelevan pandemiatilanteen ja esimerkiksi opettajien lakkojen aiheuttamat haasteet, ja koulutusmalleja muokattiin tarvittaessa esimerkiksi niin, että asiantuntijaluennoista tehtiin tallenteet, jotka olivat katsottavissa myöhemminkin. Kolmas koulutuskokonaisuus toteutettiin aidosti hybridimallina, jossa kouluttautujien oli mahdollista tulla lähikoulutuspäivinä paikan päälle tai halutessaan osallistua etäyhteydellä. Neljäs ja viimeinen koulutuskokonaisuus toteutettiin itseopiskeltavana verkkokurssina, jolla hyödynnettiin hankkeen aikana tuotettuja materiaaleja.

Koulutuskokonaisuuksien rakenne noudatteli seuraavaa mallia, jossa jokainen osio oli kestoltaan noin kuukauden mittainen: ensimmäisessä vaiheessa tutustuttiin monimuotoisiin oppimisympäristöihin ja etä- ja hybridiopetuksen käytännön toteutusmuotoihin sekä opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen moninaisissa oppimisympäristöissä. Seuraavassa teemassa aiheena oli digipedagogiset näkökulmat ja digitaaliset työkalut opetuksen tukena. Tässä osiossa tarjottiin esimerkiksi erilaisia digipedagogisia vinkkejä eri oppiaineisiin, digitaalisiin ratkaisuihin ja sovelluksiin liittyvissä työpajoissa. Kolmannessa osiossa tutustuttiin itsesäätöiseen oppimiseen, vuorovaikutukseen ja hyvinvointiin sekä oman jaksamisen tukemiseen muuttuvissa oppimisympäristöissä. Viimeisessä osiossa aiheena oli tulevaisuuden taidot ja opettajan ammatillinen kehittyminen. Koulutuskokonaisuuden tavoitteena oli tukea opettajien kompetenssia etä- ja hybridityön vaatimusten kohtaamisen osalta ja samalla vahvistaa heidän rohkeuttaan digiosaamisen kehittämisen suhteen.

Hankkeessa kerättiin vuosina 2019-2023 laajasti tietoa perusopetuksessa, toisella asteella ja korkeakouluissa työskentelevien opettajien digipedagogisista taidoista ja etä- ja hybridiopetukseen liittyvistä kokemuksista ja näkemyksistä. Hanke käynnistyi selvityksellä, jossa 187 aineenopettajaa vastasi esimerkiksi digitaalista ja digipedagogista osaamista sekä työhyvinvointia käsitteleviin kysymyksiin. Kyselyn vastauksia käytettiin hankkeen koulutusteemojen tarkentamiseen ja koulutussisältöjen kohdentamiseen etenkin niihin aihealueisiin, jotka alkukyselyssä nousivat opettajia eniten haastavina teemoina.

Jokaisen koulutuskokonaisuuden aluksi osallistujia pyydettiin vastaamaan aloituskyselyyn, jolla kartoitettiin opettajien kokemuksia omista etä- ja hybridiopetuksen taidoistaan. Lisäksi opettajat vastasivat esimerkiksi oppijoiden osallistamiseen ja itsesäätelytaitojen tukemiseen liittyviin väittämiin. Kysymyksissä kartoitettiin myös digitaalisten työkalujen käyttötaitoja. Samankaltainen kysely toteutettiin koulutuksen päätteeksi, ja tavoitteena oli selvittää, oliko taidoissa tai asenteissa tapahtunut mahdollisesti muutoksia. Lisäksi erilaisten reflektiotehtävien kautta kerättiin osallistujilta avointa palautetta, jota käytettiin paitsi koulutusten kehittämiseen, myös kouluttautujien osaamisen kehittymisen arvioinnin työkaluna. Jokaisen koulutuskokonaisuuden päätteeksi koulutusten vaikuttavuudesta koottiin laajahko raportti.

Hankkeen koulutuksilla tavoiteltiin yhteensä 200 pohjois-pohjanmaalaisen opettajan osallistujajoukkoa. Kaikkiin koulutuksiin ilmoittautui yhteensä 172 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Koko hankkeen ajan haasteena oli osallistujien heikko sitoutuminen koulutuksiin ja erityisesti haluttomuus palauttaa ESR -aloitus- ja/tai lopetuslomakkeita, mikä laski lopullisten indikaattorien määrää huomattavasti. Aloituslomakkeen palauttaneita oli 110 ja lopetuslomakkeiden määräksi jäi 73. Vaikka koulutusten indikaattorien kannalta hankkeessa jäätiin jälkeen tavoitteesta, hankkeen vaikuttavuutta on kasvatettu esimerkiksi esittelemällä hankkeen teemoja, materiaaleja ja koulutusmalleja useissa eri yhteistyötapahtumissa. Vuosina 2022-23 yhteistyötapahtumissa pidetyt puheenvuorot tavoittivat 215 kuulijaa ja eri tilaisuuksissa pidettyihin työpajoihin on osallistunut noin 30 kohderyhmän ulkopuolista opettajaa ja kouluttajaa. Hankkeessa on tuotettu myös erilaisia digitaalisia materiaaleja (artikkeleita, digipedagoginen vinkkipankki, videoita). Näitä nettisivuilla julkaistuja materiaaleja on tarkastellut hankkeen toiminta-aikana noin 2000 yksittäistä kävijää. Avointen oppimateriaalien kirjastossa julkaistut materiaalit ovat saaneet hankkeen aikana yli 66 näyttökertaa. Facebook-mainonnan kautta koulutukset saivat 8280 näyttökertaa. Hankkeen voidaan osoittaa saaneen näkyvyyttä ja tietoisuus hankkeen teemoista on levinnyt myös Pohjois-Pohjanmaan ulkopuolelle.

DigiPeda-hankkeen tuloksena syntyi monipuolisia materiaaleja sisältävä koulutuskokonaisuus, jonka toteuttaminen on mahdollista paitsi etä- tai hybridimuotoisena, myös itseopiskeltavana verkkokurssina. Koulutusmallien ja -sisältöjen pohjalta on mahdollista rakentaa vastaavia jatkuvan oppimisen koulutuspaketteja myös muiden alojen edustajille ja esimerkiksi ammatillisen koulutuksen puolelle. Lisäksi hankkeessa kirjoitettiin julkaisu ”Digitaalista pedagogiikkaa: Opettaja ja oppija muuttuvissa työskentely-ympäristöissä”, joka tukee paitsi perusopetuksessa ja toisella asteella, myös korkeakoulussa opettavien tai muilla sektoreilla kouluttavien ammattilaisten työtä. Oulun yliopiston oppimateriaalisarjassa julkaistu teos soveltuu myös opettajaksi opiskeleville.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot