|
|
|
Hankekoodi: S22497
Hankkeen nimi: Kainutlaatuinen työelämä tutuksi
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kainuun Korkeakouluyhdistys ry
Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos
Y-tunnus: 0209831-2
Jakeluosoite: Linnankatu 6
Puhelinnumero: 040 1488 591
Postinumero: 87100
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: http://www.kainula.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Huotari Mira
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mira(at)kainula.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 1488 591
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hanke yhdistää kainuulaiset, toiselta asteelta valmistuneet, välivuodelle jääneet nuoret kainuulaiseen tulevaisuuden korkea-asteen osaamista edellyttävään työelämään sekä ko. aloille johtaviin korkea-asteen opintoihin.
Toimintamallilla tuetaan Kainuun työvoimapolitiikkaa sekä tuetaan nuoria jatko-opinto- ja uravalinnoissa.
Kainuuta uhkaa työvoima- ja osaajapula. Maakunta on laajasti, mutta matalasti koulutettu. Korkea-asteen osaajia tarvitaan, jotta maakunnan elinvoimaisuus ja kehitys säilyvät. Myös valtakunnallinen koulutuspoliittinen tahtotila on lisätä korkeakoulutettujen määrää.
Kainuussa monimuotoisten korkea-asteen opintojen suorittaminen on vaikeaa, koska kattava korkea-asteen oppilaitosverkosto puuttuu. Nuoria muuttaa maakunnasta pois jatko-opintojen perässä. Maakunta menettää nuorta potentiaalia tulevaisuuden työelämätarpeistaan. Vaihtoehtoisia opintopolkuja on koordinoitava esim. avoimen korkeakouluopetuksen tarjonnasta. Opintoja voi suorittaa myös etänä omalla kotiseudulla.
Uusi lukiolaki ja korkea-asteen jatko-opintohaku korostavat toisen asteen opintojen merkitystä ja monimuotoistavat hakureittejä korkea-asteen jatko-opintoihin. Ensikertalaiskiintiö taas edellyttää, että nuoren jatko-opintovalinnat ovat selvillä jo varhaisessa vaiheessa ja että nuori osaa valita oman jatko-opinto- ja urapolkunsa kerralla oikein. Muutokset aiheuttavat painetta ja lisäävät epävarmuutta tulevaisuusvalintoihin. Välivuodelle jäävien määrän voi ennustaa kasvavan. Välivuoden hyötykäyttöä tulevaisuusvalintojen pohjalle tulee tehostaa.
Siirtymävaiheet koulutusasteiden ja työelämän välillä ovat merkittäviä jatko-opinto- ja uravalintoja tehtäessä. Vaiheisiin liittyy riskejä. Välivuosi on yksi siirtymävaihe, johon sisältyy riski erkaantua tulevaisuustavoitteista. Välivuosi tulee hyödyntää niin, että sen aikana nuori monialaistaa konkreettisin menetelmin ja riittävin ohjauksellisin keinoin jatko-opinto- ja urahaaveitaan.
Hankkeessa välivuodelle jäänyt, toisen asteen opinnoista valmistunut nuori toimii osana kainuulaista työelämää. Nuorelle laaditaan henkilökohtainen ura- ja jatko-opintosuunnitelma. Suunnitelmia peilaten kartoitetaan nuorta kiinnostavilta työ- ja elinkeinoelämän aloilta korkea-asteen osaamista edellyttäviä työkokeilupaikkoja. Työkokeiluja tuetaan jatko-opintosuunnitelmalla kartoittaen niitä korkea-asteen oppilaitoksia, hakureittejä ja avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa, joilla aloille voi pätevöityä. Työkokeilujen rinnalla nuori suorittaa korkeakouluopiskeluun ja ko. alaan liittyviä opintojaksoja avoimen korkeakouluopetuksen tarjonnasta.
Hanke tukee nuoren proaktiivisuutta itselle merkityksellisen tulevaisuuden saavuttamiseksi. Millaista työtä nyt ja tulevaisuudessa tehdään omalla kotiseudullani? Mitä minun tulee jatko-opiskella, jotta työllistyn? Työkokeiluilla nuori kiinnitetään osaksi kainuulaista työ- ja elinkeinoelämää, mikä edesauttaa työhön hakeutumista tutkinto-opiskelun jälkeen.
Osallistumalla toimintaan nuori täyttää työllistymistä edistävien toimien vaatimukset ja on oikeutettu työttömyysetuuksiin.
Hanketoiminnoissa pyritään myös purkamaan työelämän eri aloihin liittyviä sukupuolisensitiivisiä mielikuvia. Opintopoluissa ja uravalinnoissa on havaittavissa sukupuoleen perustuvaa jakaantumista. Sukupuolittuneet koulutusvalinnat johtavat sukupuolittuneisiin työmarkkinoihin.
Hanketta toteutetaan yhteistyössä Kainuun toisen asteen oppilaitosten, työ- ja elinkeinoelämän edustajien sekä työllistymistä tukevien palveluiden (kuntakokeilu, TE-palvelut, KELA) kanssa. Valtakunnallista yhteistyötä tehdään etenkin avoimen korkeakouluopetuksen kentällä.
Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat lukiosta valmistuneet nuoret, jotka ovat jäämässä/jääneet välivuodelle ja toimivat työttömän työnhakijan statuksella. Välivuotta viettävien nuorten määrä on lisääntynyt. Syitä tähän on useita: epävarmuus tulevaisuuden jatko- ja urahaaveista, väsymys opiskeluun, ensisijaiseen hakukohteeseen ei saa opiskelupaikkaa todistusvalinnassa ja/tai pääsykokeessa, toissijaista opiskelupaikka ei kannata ottaa vastaan, koska samalla menettää ensikertalaisen statuksen, poismuutto kotimaakunnasta jatko-opintojen vuoksi ei houkuta.
Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat myös ammatillisen tutkinnon suorittaneet nuoret, jotka valmistuttuaan eivät ole työllistyneet. Työllistymisen esteenä voi olla mm. se, että kattavasta ammatillisen koulutuksen tarjonnasta valmistuu niin paljon työvoimaa, ettei työtä riitä kaikille. Barometrien mukaan Kainuu on kattavasti mutta matalasti koulutettu maakunta. Osa ammatillisen tutkinnon suorittaneista pyrkii jatko-opintoihin korkea-asteelle. Tavoitetutkinnot, opintoja tarjoavat korkeakoulut ja hakureitit tulee selvittää.
Välivuosien määrää ei hanketoiminnoissa lasketa. Näin ollen kohderyhmään lasketaan myös esimerkiksi toiselta asteelta valmistuneet, asepalvelukseen siirtyneet ja asepalveluksen jälkeen välivuodelle jääneet.
Kesäkuun 2021 alun tilastojen mukaan viimeisen vuoden aikana toisen asteen tutkinnon suorittaneita työttömän työnhakijan statuksella toimivia alle 25-vuotiaita nuoria oli Kainuussa reilut 80. Hanke pyrkii tavoittamaan heistä vähintään 1/4 hanketoiminnan pariin.
Mikäli nuori jää useammaksi vuodeksi välivuodelle ja/tai matalapalkkaiseen perustyöhön, askel jatko-opintojen aloittamiseen kasvaa vuosi vuodelta. Vaarana on, että nuori taantuu perustyön ja -toiminnan pariin ja olemassa olevat resurssit korkea-asteen osaamiseen ja osaamista vaativiin tehtäviin jäävät käyttämättä.
Lisäksi hanketoiminnalla tavoitetaan niitä nuoria, jotka ovat toiselta asteelta valmistuneet, korkea-asteen jatko-opintopaikan saaneet ja sen vastaanottaneet, mutta jo opintojen alkuvaiheissa todenneet alan ja opintojen olleen itselleen väärä, tästä syystä opintonsa keskeyttäneet ja ensikertalaiskiintiön menettäneet. Tälle kohderyhmälle uraohjauksen merkitys korostuu, kuin myös vaihtoehtoisten hakureittien merkitys korkea-asteen jatko-opintoihin.
Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat myös toisen asteen oppilaitoksissa opinto- ja uraohjaustyötä tekevät sekä jälkiohjausvelvoitteesta vastaavat. Hanketoiminnoilla vahvistetaan heidän asiantuntijuuttaan tulevaisuuden ohjaustyöhön.
Kohderyhmään kuuluvat myös ne työ- ja elinkeinoelämän edustajat, joiden kanssa yhteistyössä työkokeilut toteutetaan ja työpaikkaohjauksen asiantuntijuutta syvennetään.
Kuntakokeilu
TE-palvelut
KELA
Varsinaisen kohderyhmän lähipiiri - nuori saa tulevaisuuteen valmistavaa tekemistä, taloudellista toimeentuloa, valmiuksia jatko-opintoihin, syrjäytymisvaara vähenee
Korkeakouluverkosto etenkin avoimen korkeakouluopetuksen tarjonnan osalta
Vastaava hanketoiminta
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 115 672
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 104 974
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 115 672
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 104 974
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kajaanin, Kehys-Kainuun
Kunnat: Ristijärvi, Suomussalmi, Paltamo, Sotkamo, Kajaani, Puolanka, Kuhmo, Hyrynsalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 40
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 22
Suunniteltu: 80
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Toiminnoissa hyödynnetään digitalisaatiota mahdollisuuksien mukaan ja näin vähennetään liikkumisesta aiheutuvia päästöjä kuin myös kulutusmateriaalin käyttöä. Markkinointi toteutetaan pääosin sosiaalisen median kautta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Turhaa matkustamista vältetään. Yhteydenpidossa hyödynnetään verkkoyhteyksiä. Hankkeessa koordinoidut opinnot toteutetaan pääosin verkko- ja monimuoto-opintoina. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta kohteeseen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta kohteeseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta kohteeseen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 4 |
| Aineellisen kulutusmateriaalin käyttöä rajoitetaan. Markkinointi ja tiedotus toteutetaan pääosin digitaalisten palveluiden kautta. Samoin opetusmateriaali. Aineellisten materiaalien ja jätteiden määrä tulee olemaan vähäistä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta kohteeseen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 6 |
| Hankkeessa selvitetään ja tuodaan tietoisuuteen Kainuun alueen kehityssuuntia ja kehitykseen liittyvää osaamis- ja työvoimatarvetta. Hankkeen kautta varsinainen kohderyhmä saa konkreettista käsitystä siitä, mitkä alat tulevaisuuden Kainuussa työllistävät, osaavat hakeutua ko. aloille johtaville korkea-asteen opintopoluille ja tulevaisuudessa rikastuttavat Kainuun osaaja- ja työvoimakapasiteettia. Hanke lisää ja syventää toisen asteen ja paikallisen työ- ja elinkeinoelämän yhteyksiä myös pitkäjänteisemmällä otteella. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 6 |
| Hankkeessa tuotetaan pääosin aineettomia palveluita: opinto-ohjausta, työpaikkaohjausta, jatko-opintoihin valmistavia opiskelutaitoja, jatko-opintohakukelpoisuutta, työelämäntaitoja ja -kokemuksia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 4 |
| Hanketoimintaa toteutetaan pääosin digitalisaatiota hyödyntäen ja turhaa matkustusta välttäen. Kuntiin suuntautuvat matkapäivät toteutetaan keskitetysti. Työhön tutustumisjaksot pyritään toteuttamaan nuoren omassa kotikunnassa. Hankkeessa toteutettavat koulutukset toteutetaan verkko- ja monimuoto-opinnoin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa keskitytään välivuotta viettäviin nuoriin. Välivuoden aikana nuori voi erkaantua opiskeluarjesta. Hanketoiminnan kautta nuori on edelleen sidonnainen osa opiskelua. Tutkimusten mukaan nuoret kaipaavat henkilökohtaista opinto-ohjausta kynnysvaiheessa 2. aste - jatko-opinnot. Hankkeessa jokainen nuori kohdataan henkilökohtaisesti ja hänelle laaditaan monimuotoinen suunnitelma tulevaisuuden jatko-opinto- ja uramahdollisuuksista. Toimintamalli tukee nuoren uskoa ja mahdollisuuksia tulevaisuuteen, ehkäisee syrjäytymistä, parantaa jatko-opintovalmiuksia ja lisäksi edesauttaa tulevaisuuden työnhakua Kainuussa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 4 |
| Hanke edistää niin jatko-opintoihin liittyvää tasa-arvoa kuin myös työelämän sukupuolisuuntatuneisuuden tasa-arvoa. Jatko-opintovalmiuksia kehittävät opinnot ovat helposti nuoren saatavilla korkeakoulujen kampusalueilla. Kainuussa tätä mahdollisuutta ei ole. Nuoren on itsenäisesti selvitettävä lähinnä verkko-opintoina toteuttavien opintojen kirjo ja opintoja tarjoavat oppilaitokset. Tämä voidaan nähdä raskaana prosessina, johon nuoren voimavarat eivät yksin riitä. Riittävällä ja riittävän selkeällä tiedotuksella ja opinto-ohjauksella välivuotta viettävät nuoret saatetaan tasa-arvoisempaan asemaan niin jatko-opintokelpoisuutta kuin myös väyläkelpoisuutta edesauttavien opintojen osalta. Monipuolisilla työhön tutustumisjaksoilla pyritään puolestaan sukupuolten väliseen tasa-arvoon tulevaisuuden uravalintoja ajatellen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hankkeen tavoitteena on edesauttaa Kainuun maakunnan säilymistä elinvoimaisena ja kehittyvänä maakuntana, mikä tarkoittaa sitä, että maakunta tarvitsee nuorta, korkeakoulutettua työvoimaa. Korkeakoulutettujen määrää tulee Kainuussa nostaa. Korkea-asteen oppilaitosverkosto ja perinteiset opiskelumallit eivät tätä tavoitetta kuitenkaan tue. Jatko-opinnot on lisäksi osattava valita jo varhaisessa vaiheessa niin, että koulutus johtaa tulevaisuudessa tarpeellisille ja työllistäville aloille. Ohjauksen pohjalle tarvitaan siis tulevaisuustietoisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta kohteeseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 2 |
| Hanketoimintoja suunnitellaan ja toteutetaan ympäristöä huomioiden. Tässä yhteydessä digitalisaation merkitys on oleellinen. | ||
Hankkeen tavoitteena oli luoda sellaisia ratkaisuja, toimintamalleja ja yhteistyöverkostoja, joilla voidaan tukea toiselta asteelta valmistuneita, välivuodelle jääneitä, kainuulaisia nuoria saamaan välivuosi hyötykäyttöön osallistamalla heitä avoimen korkeakouluopetuksen tuottamiin tutustumis- ja jatko-opintoihin sekä työkokeilujen kautta kainuulaiseen työelämään. Osallistaminen tuli toteuttaa kunkin hankkeen varsinaiseen toimintaan osallistuneen nuoren kanssa laadittuun, henkilökohtaiseen jatko-opinto- ja urasuunnitelmaan pohjautuen.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä olivat Kainuun lukioista ja Kainuun ammattiopistosta valmistuneet, välivuodelle jääneet nuoret. Hankkeen tavoitteena oli tavoittaa vähintään 20 kohderyhmään kuuluvaa nuorta varsinaisen hanketoiminnan pariin. Hanke tavoitti lopulta 24 nuorta varsinaisen toiminnan pariin niin, että osa nuorista osallistui sekä opintoihin että työkokeiluihin, osa vain opintoihin, osa vain työkokeiluihin. Lisäksi hanketoiminta tavoitti laajan kuulijakunnan etenkin nivelvaiheen toinen aste – korkea-asteen opinnot osalta yleisen tiedotuksen ja opinto-ohjauksen kautta.
Hankkeen muu keskeinen kohderyhmä ja yhteistyöverkosto koostui seuraavasti: Kainuun toisen asteen oppilaitokset, valtakunnallinen korkeakouluverkosto, Kainuun työ- ja elinkeinoelämä, julkisen ja yksityisen sektorin palveluntuottajat opiskelua ja työelämää koskevien palveluiden osalta (etenkin Kainuun työllisyyden kuntakokeilu ja KELA), Etsivä nuorisotyö ja muu kuntien toteuttama nuorisotyö, aiheeseen liittyvä muu maakunnallinen hanketoiminta.
Hankkeen toimialueena oli Kainuun maakunta.
Hanketoimilla vastattiin pääosin kahteen päätavoitteeseen. Selkeyttää ja tukea nuorten siirtymistä korkea-asteen jatko-opintoihin sekä tutustuttaa nuoria tulevaisuuden Kainuun korkea-asteen osaamista vaativaan työelämään ja näin vastata tulevaisuuden työvoima- ja osaajapulaan ns. ennakoivan osallistamisen kautta.
Hankkeen varsinainen toiminta oli kuvattu hankesuunnitelmaan seuraavasti: varsinaiseen kohderyhmään kuuluville nuorille laaditaan henkilökohtainen jatko-opinto- ja urasuunnitelma. Suunnitelmia peilaten kartoitetaan nuorta kiinnostavilta työ- ja elinkeinoelämän aloilta korkea-asteen osaamista edellyttäviä työkokeilupaikkoja. Työkokeilujen kautta nuori saa käsitystä maakunnan työ- ja elinkeinoelämän tarjonnasta ja kehityssuunnista ja luo kontakteja myöhemmin tapahtuvaa työllistymistä varten. Työkokeiluja tuetaan jatko-opintosuunnitelmalla kartoittaen niitä korkea-asteen oppilaitoksia, hakureittejä ja avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa, joilla aloille voi pätevöityä. Työkokeilujen rinnalla nuori suorittaa korkeakouluopiskeluun ja ko. alaan liittyviä opintojaksoja avoimen korkeakouluopetuksen tarjonnasta. Työkokeilujen kautta nuori saa käsitystä Kainuun työllistävistä aloista ja saa pohjaa omille urasuunnitelmilleen. Opinnoilla nuori lisää tietoisuuttaa aloille johtavista opintopoluista, vahvistaa akateemisia opiskeluvalmiuksiaan ja parantaa hakukelpoisuuttaan korkea-asteen jatko-opintoihin.
Hankkeen ensimmäisenä vaiheena oli hankehenkilöstön palkkaaminen. Hanke työllisti kaksi osa-aikaista hanketyöntekijää.
Hankkeen toisena vaiheena oli hanketiedottaminen. Tämä tapahtui etenkin sosiaalisen median alustoilla (kotisivut, FB ja IG). Sosiaalisen median ohella hankkeen toiminnasta tiedotettiin laajasti kontaktoimalla hankkeen muita yhteistyötahoja. Hankenäkyvyyttä haettiin vierailuin, infotilaisuuksin ja paikallismedian kautta. Korona rajoitti hankkeen ensimmäisellä puoliskolla tehtyä näkyvyystyötä.
Kattavan yleistiedotuksen kautta hanke tavoitti varsinaista kohderyhmää, minkä jälkeen siirryttiin varsinaisen toiminnan toteuttamiseen: kohdattiin jokainen hankkeesta kiinnostunut nuori henkilökohtaisesti, selvitettiin välivuoden syitä ja taustoja, selvitettiin hanketoiminnan soveltuvuutta ko. nuoren elämäntilanteeseen, laadittiin hänelle henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma ja urasuunnitelma, kartoitettiin suunnitelmia peilaten työkokeilupaikkoja ja avoimen korkeakouluopetuksen opiskelumahdollisuuksia, tuettiin nuorta niin työelämä- kuin myös opiskeluvalmiuksien osalta.
Varsinaisen toiminnan käynnistyttyä kävi ilmeiseksi, että alkuperäinen hanketoiminnan laajuus (3 työkokeilupaikkaa ja niihin kuhunkin soveltuvat avoimen korkeakouluopetuksen tutustumisopintojaksot / per nuori) koettiin varsinaisen kohderyhmän keskuudessa liian sitovaksi ja liian raskaaksi. Yli puolella hankkeen varsinaiseen toimintaan osallistuneella nuorella oli jaksamisen ja mielenterveyden haasteita. Lisäksi tulevaisuuden suunnitelmat olivat enemmistöllä täysin auki. Näin ollen osa hankkeeseen osallistuneista nuorista halusi suuntautua vain työkokeiluihin, osa vain avoimen korkeakouluopetuksen opintoihin. Selvä vähemmistö osallistui sekä työkokeilu- että opinto-osuuteen.
Hankkeen tavoitetta ja toimintaa tarkasteltiin ja tarkennettiin ohjausryhmäkokouksissa ja päädyttiin keskittämään hankkeen toteuttama toiminta nuorten tarpeista lähteväksi. Keskeisin hankkeen tuottama hyöty varsinaiselle kohderyhmälle oli lopulta yleinen ohjaus- ja keskusteluapu, joka käsitti niin jaksamiseen liittyvät kysymykset, nuoren taloudelliseen tilanteeseen liittyvät kysymykset, jatko-opintoihin liittyvät suunnitelmat (avoimen korkeakoulun opinnot, tutustumisopinnot, akateemiset opiskeluvalmiudet, vaihtoehtoiset hakureitit, yhteishaku, väyläkelpoisuuden tuottamat opinnot). Enemmistö hankkeeseen osallistuneista nuorista osallistui hankkeen koordinoimiin avoimen korkeakouluopetuksen opintoihin tavoitteenaan joko selvittää itselleen soveltuvaa jatko-opintopolkua tai hakea väylähakukelpoisuutta. Opinto-ohjauksen toteuttaminen ja akateemisten opiskeluvalmiuksien tukeminen oli keskeistä hanketoimintaa.
Nuoren taloudellisen toimeentulon varmistaminen oli myös keskeisesti mukana hanketyössä. Palkaton työkokeilujakso ei tuonut riittävää taloudellista turvaa usealle nuorelle, joten he hakeutuivat omatoimisesti palkkatöihin ja osallistuivat hankkeen kautta vain opintoja koskevaan ohjaus- ja tukitoimintaan sekä avoimen korkeakouluopetuksen opintojen suorittamiseen. Osalle nuorista hanke puolestaan tuotti taloudellista turvaa, koska osallistumalla työkokeilutoimintaan nuori yleensä täytti ehdon osallistumisesta työllistymistä edistävään toimintaan ja oli pääsääntöisesti oikeutettu työttömyysetuuteen. Tässä yhteydessä tuli kuitenkin huomioida myös opinto-osuuden laajuus ja sen mukana tuoma jaottelu opintojen pää- vai sivutoimisuudesta ja sen vaikutus mahdolliseen työttömyysetuusoikeuteen. Byrokratian yhteensovittaminen hanketoimintaan oli toisinaan haasteellista ja rajoitti nuorten osallistumismahdollisuutta etenkin opiskeluosuuteen.
Varsinaiselle kohderyhmälle suunnattu opiskelu, työkokeilu ja niihin liittyvät tuki- ja ohjaustoimet olivat hankkeen päätoimintaa. Tämän lisäksi hankkeessa toteutettiin ammatillista täydennyskoulutusta seuraavasti: "Tarinallistamista soveltavat menetelmät opinto- ja uraohjaustyössä" sekä "Kuinka toimin työpaikkaohjaajajana". Koulutusten tavoitteena oli tukea opinto- ja uraohjaustyötä tekevien ammatillista osaamista kuin myös työpaikkaohjaajina toimivien ammatillista osaamista. Kolmas hankkeen toteuttama koulutus oli "Oman osaamisen tarinallistaminen" -verkkokurssi. Se oli suunnattu hankkeen varsinaiselle kohderyhmälle tavoitteenaan auttaa nuorta selvittämään omia vahvuuksiaan, tavoitteitaan ja haaveitaan ja niiden kautta työstää jatko-opinto- ja urahaaveitaan.
Hanketoiminnasta kerättiin palautetta etenkin varsinaiseen toimintaan osallistuneilta nuorilta sekä työkokeilupaikkoja tarjonneilta työelämän edustajilta. Palaute oli kaikin puolin kiitettävää ja hanketoimille nähtiin selkeä tarve. Nuorilta kerätyn palautteen mukaan he tulivat hanketyössä selvästi kuulluiksi, työkokeilujen kautta he saivat konkreettista apua uravalintoihinsa, avoimen korkeakouluopetuksen opintojen kautta he kehittivät akateemisia opiskeluvalmiuksiaan, saivat konkreettista tietoa ja tukea vaihtoehtoisista hakureiteistä, mikä helpotti myös huolta ja ahdistuneisuutta tutkinto-opiskelupaikan saamisen osalta, väylähaun merkitys korostui. Työelämältä saadussa palautteessa korostui nuorten positiivinen rooli osana työyhteisöä ja tulevaisuuden osaajatarpeiden rekrytointia.
Toiminnan jatkoedellytyksiä rahoituksen osalta selvitettiin mm. OPH:n Jotpa-rahoitusmallin, ELY-keskuksen ESR-rahoitusmallin, Kainuun Liiton sekä TE-palveluiden rahoitusten osalta. Sopivaa rahoitusmallia ei löytynyt, joten hanketoiminta päättyi hankesuunnitelman mukaisesti elokuun 2023 loppuun.
Toimintaa tullaan jatkamaan opinto-osuuden osalta Kainuun kesäyliopistovetoisesti yhteistyössä Kainuun toisen asteen oppilaitosten kanssa. Jatko-opintoihin ja vaihtoehtoisiin hakureitteihin liittyvää opinto-ohjausta tuotetaan Kainuun kesäyliopistolla. Kesäyliopiston avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaan lisätään nuorille soveltuvia opintojaksoja ja -kokonaisuuksia. Suoritustavoissa suositaan sellaisia, jotka sisältävät paikallista ohjausta sekä opetus- ja tutortoimintaa itsenäisesti suoritettavien verkko-opintojen sijaan. Vapaan sivistystyön perusrahoituksen leikkaukset voivat kuitenkin rajoittaa toiminnan toteuttamista. Työkokeiluihin liittyvä toiminta jatkuu Kainuun työllisyyden kuntakokeilun alaisuudessa.