Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22499

Hankkeen nimi: ARVO - Vaikutukset kilpailueduksi hyvinvointipalvelujen digitalisaatiota kehittämällä

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Arto Pesola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-yksikön johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: arto.pesola(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 6411 504

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hyvinvointialan yrityksillä arvo ja liiketoiminta muodostuu pääasiassa asiakkaiden fyysisestä kohtaamisesta. Esimerkiksi fysioterapeuteilla tyypillinen laskutusperuste on käyntikertojen määrä. Yritykset, joilla liiketoiminta perustuu ihmisten fyysiseen näkemiseen, ovat erityisissä vaikeuksissa koronapandemian aikana.

Liiketoiminnan elpyminen sekä kasvu koronapandemian aikana ja sen jälkeen edellyttää palveluiden tuottamista osittain tai kokonaan digitaalisesti. Yrittäjien osaaminen ja mahdollisuudet siirtyä digitaaliseen palveluntarjontaan ovat kuitenkin vähäisiä, ja koronapandemian tuomat vaikeudet ovat entisestään heikentäneet yrittäjien kapasiteettia kehittää toimintaansa uusilla tavoilla.

Hyvinvointialan yrittäjien luoma arvo asiakkaille koostuu palvelun tuottamista hyvinvointivaikutuksista, ei asiakkaan näkemisestä itsessään. Yksi ratkaisu koronapandemiasta selviämiselle, sekä liiketoiminnan kasvulle pandemian jälkeen, on perustaa liiketoiminta asiakkaalle tuotettuun arvoon palvelun hyvinvointivaikutuksista.

Digitaalisista palveluista kertyvää tietoa pystytään hyödyntämään palveluiden kohdentamiseen sekä vaikutusten mittaamiseen. Näin digitaaliset palvelut paitsi mahdollistavat liiketoiminnan koronapandemian aikana, myös luovat lisäarvoa mahdollistamalla vaikutusdatan keräämisen helpommin perinteisiin palveluihin verrattuna.

Hankkeen keskeinen tavoite on tukea eteläsavolaisia hyvinvointi- ja sotealan mikro- ja pk-yrityksiä muutoksessa kohti digitaalista palveluntarjontaa yrityskohtaisiin tarpeisiin vastaten. Yrityskohtaisia toimenpiteitä yhdistävänä tekijänä on vaikutusdatan hyödyntäminen markkinoinnissa ja myynnissä, palvelun kehittämisessä, asiakkaan sitouttamisessa, sekä arvonluonnissa.

Hankkeen toimenpiteet koostuvat kolmesta työpaketista. Ensimmäinen työpaketti koostuu tarvekartoituksesta sekä erilaisten digitaalisten alustojen koulutuksista ja demoista. Työpaketin tuloksena on yrityskohtainen digitaalisuuden tiekartta. Toisen työpaketin tavoitteena on toteuttaa yksi digitaalinen palvelu tai sen osa yrityksen laatiman digitaalisuuden tiekartan mukaisesti de minimis -toimenpiteinä. Palvelut myös testataan pilottiasiakkailla. Kolmannen työpaketin tavoitteena on kehittää yrityksen osaamista vaikutustiedon keräämisessä, vaikutustietoon pohjautuvassa arvonluonnissa, sekä digitaalisessa vaikutusmarkkinoinnissa. Työpaketin ensimmäisenä tuloksena on määritelty jokaiselle yritykselle vaikutusketju, sekä mittarit vaikutusketjun todentamiseksi. Työpaketin toisena tuloksena on yrityskohtainen digitaalisen vaikuttavuusmarkkinoinnin suunnitelma, joka hyödyntää vaikutusketjua.

Hankkeen tuloksena yrityksiin syntyy uutta osaamista sekä uskoa selvitä koronapandemian haasteista. Konkreettisena tuloksena jokaiselle osallistuvalle yritykselle on syntynyt yksi uusi digitaalinen palvelu sekä osaaminen kehittää uusia digitaalisia palveluita hankkeen jälkeen. Yritykset myös osaavat kerätä tietoa palveluidensa hyvinvointivaikutuksista sekä käyttää tätä tietoa markkinoinnissa ja myynnissä. Pitkän aikajänteen tavoitteena on, että yritykset pystyvät perustamaan ainakin osan liiketoiminnastaan palveluiden aikaansaamista hyvinvointivaikutuksista laskuttamiseen. Yrityskohtaiset kehittymiset ja onnistumiset tulevat luomaan myönteistä rakennemuutosta koko maakunnassa, tukien samalla maakunnallista tavoitetta kulkea kohti älykästä erikoistumista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Etelä-Savon alueen hyvinvointi –ja sotealan mikro –ja pk-yritykset

4.2 Välilliset kohderyhmät

Etelä-Savon alueen asukkaat, jotka hyödyntävät mikro –ja pk-yritysten hyvinvointi –ja terveyspalveluita

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 488 550

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 488 394

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 610 688

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 610 495

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Hirvensalmi, Pieksämäki, Mäntyharju, Kangasniemi, Mikkeli, Juva, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 18

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hyvinvointi- ja sotealan yrittäjistä valtaosa on naisia, mutta miesten terveyteen perustuva tarve hyvinvointipalveluille on suurempi. Sukupuolten välillä on eroja hyvinvoinnissa, sosiaalisessa osallisuudessa, terveydessä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa. Miesten odotettavissa oleva elinikä on kuusi vuotta matalampi kuin naisilla ja työikäisinä kuolleista huomattava osa on miehiä. Myös sairastavuuden profiilit, elintavat ja muut hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät taustatekijät (esimerkiksi koulutus, työ, toimeentulo, asuminen, ympäristö) ovat naisilla ja miehillä erilaisia. (THL.)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet suunnitellaan sekä naisille että miehille soveltuviksi ja toimenpiteisiin pyritään saamaan mukaan molempien sukupuolien edustajia. Hankkeessa kehitettävien palveluiden kohderyhmissä huomioidaan molemmat sukupuolet ja erityisesti kohderyhmät, joiden terveydessä on merkittäviä haasteita.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen tavoitteet eivät ole ristiriidassa sukupuolten tasa-arvon edistämisen kanssa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Digitaalisiin palveluihin ja paperittomaan tiedonkeruuseen siirtyminen saattaa vaikuttaa pitkällä aikajänteellä luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Hankkeessa parannetaan hyvinvointipalveluiden vaikuttavuutta, mikä voi lisätä palveluiden käyttöä ja vähentää tuotteiden käyttöä. Hyvinvointipalveluiden käyttö saattaa lisätä ympäristöystävällisiä liikkumistapoja, kuten kävelyä ja pyöräilyä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toimenpiteet eivät liity kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hankkeella ei ole suuria vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin tai maaperään, mutta ilmaan ja sen laatuun sillä voi pitkällä ajalla olla vaikutusta, koska hyvinvointia tukevien liikkumisten vaikuttavuus on tunnistettu ja liikkuminen autolla vähenee kävelyn ja pyöräilyn kasvaessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 - ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Paperisilla lomakkeilla tehtävät mittaukset ja kartoitukset vähenevät, kun käyttöön otetaan sähköinen alusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 10
Hankkeella on suora vaikutus paikallisen elinkeinorakenteen kilpailukykyyn.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 10
Hankkeessa käynnistetään kehittämistoiminta, jonka tavoitteena on tuottaa uusia aineettomia hyvinvointialan palveluja ja toimintamalleja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Hankkeessa käynnistetään kehittämistyö, jonka tavoitteena on hyvinvointialan digitaalisten palvelujen kehittäminen. Digitaaliset palvelut voivat vähentää esim. yksityisautoilun tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 10
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeessa käynnistetään kehittämistoiminta, joka tähtää kansalaisten hyvinvointia edistävien innovatiivisten palveluiden luomiseen.
Tasa-arvon edistäminen 4 8
Asiakassegmentoinnilla on mahdollista kohdentaa hankkeen toimenpiteissä kehitettäviä palveluita erilaisille kohderyhmille, kuten heikoimmassa roolissa oleville ryhmille. Palveluiden digitalisoituminen saattaa aluksi jopa lisätä eriarvoisuutta, mutta pitkällä jänteellä parantaa palveluiden saavutettavuutta oleellisesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 4
Hankkeen kehittämistyössä pyritään vastaamaan yhteiskunnan terveyshaasteisiin. Tavoitteena on siten vähentää terveydellistä eriarvoisuutta välillisesti, kehitettyjen palveluiden kautta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke toteutettiin pääasiassa Etelä-Savon alueella ja autoimme hyvinvointipalveluja tarjoavia sekä sosiaali- ja terveysalan mikroyrityksiä, pienyrityksiä ja keskisuuria yrityksiä (SME) heidän liiketoimintansa ja palveluidensa kehittämisessä digitaalisella polulla. Arvo-hankkeen osallistujat ottivat askeleita kohti digitalisaatiota luomalla uusia palveluita tai kehittämällä olemassa olevia.

Hankkeen päätavoitteena oli, että jokainen Arvo-hankkeen osallistuja kehittäisi vähintään yhden uuden digitaalisen palvelun tai osan palvelusta. Arvo-hankkeen osallistujat paransivat digitaalisia taitojaan ja kykenevät nyt kehittämään uusia palveluita myös hankkeen jälkeen. Hankkeen aikana he oppivat keräämään tietoa palveluidensa hyvinvointivaikutuksista ja kuinka käyttää tätä tietoa tietoon perustuvien päätösten tekemiseen. Lisäksi heidän osaamisensa lisääntyi todennetusti.

Hanke oli De Minimis -tuen alainen ja kullakin 14 tukea vastaanottaneella Arvo-hankkeen osallistujalla oli oma nimetty hankkeen asiantuntija, jonka osaamista ja asiantuntemusta he saattoivat hyödyntää. Hankkeen asiantuntijat oppivat tuntemaan Arvo-hankkeen osallistujien liiketoiminnan ja kehitystavoitteet syvällisesti ja pystyivät avustamaan digitaalisten haasteiden polulla yrityskohtaisesti.

Yleisemmin hankkeessa järjestettiin erilaisia työpajoja osallistujien tarpeiden perusteella. Näissä työpajoissa oli erilaisia teemoja, kuten online-kurssien suunnittelu, asiakaspolkujen suunnittelu, digitaalisen mainonnan ja brändäyksen kehittäminen, tuotteistaminen ja sosiaalisen median oppiminen.

Hyvinvointivaikutusten näkyväksi tekeminen oli tärkeä osa Arvo-hanketta. Painopiste oli erityisesti datan keräämisessä, joka osoittaisi palveluiden vaikutuksia. Hankkeen työpajoissa esiteltiin vaihtoehtoja ja työkaluja tällaisen datan keräämiseen. Yksi näistä työkaluista oli Hyviö, jonka avulla kerätään vaikutustietoa ja voidaan esittää tulokset visuaalisessa muodossa. Arvo-hankkeen osallistujilla oli myös mahdollisuus räätälöityyn koulutukseen Hyviön käytössä ja vaikutustiedon keräämisessä.

Teimme myös yhteistyötä Digiportaat 2.0 -hankkeen kanssa, jonka järjestämiin työpajoihin myös Arvo-hankkeen yrityksillä oli mahdollisuus osallistua. Koulutuksissa osallistujat kehittivät osaamistaan käytännössä esimerkiksi päivittämällä verkkosivuja ja hyödyntämään sosiaalista mediaa.

Kolme yritystä kehitti täysin uusia digitaalisia tuotteita tai palveluita, kuten esimerkiksi online-kursseja, verkkokauppoja ja uusia verkkosivuja. Monet Arvo-hankkeen osallistujat paransivat olemassa olevia palveluitaan digitaalisin elementein. Tähän kuuluivat esimerkiksi uusi digitaalinen yhteystietolomake verkkosivuilla, uudelleen suunniteltu digitaalinen myyntimatka tai digitaaliseen markkinoinnin strategia.

Kymmenen organisaatiota otti käyttöön vaikutusten mittaamisen alustan -Hyviön. Hankkeessa tuotettiin myös ARVO-opas: Työkaluja digitaaliseen liiketoimintaan hyvinvointialalle. Se auttaa sekä Arvo-hankkeen osallistujia että kaikkia muita halukkaita itsenäisesti kehittämään osaamistaan myös hankkeen jälkeen. Opas on julkisesti saatavilla verkkosivuilla.

Hyvinvointi- ja sosiaali- ja terveysalan palveluntarjoajat kohtasivat haasteita COVID-19-pandemian aikana ja sen jälkeen. Toimialan erityispiirre on liiketoiminnan perustuminen vahvasti kasvokkain tapahtuviin tapaamisiin. Myös palvelujen vaikutuksista haluttiin saada yksityiskohtaisempaa tietoa. ARVO-hankkeen ratkaisu selviytyäkseen COVID-19-pandemian jälkeen oli auttaa palveluntarjoajia tekemään digitaalinen harppaus alalla, jossa digitaaliset taidot ovat usein riittämättömiä yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Hankkeen tulokset osoittivat myös, että arvoa ja terveysvaikutuksia voidaan saavuttaa ilman kasvokkaisia tapaamisia ja että tämän alan palveluntarjoajat voivat hyötyä vaikutustiedon keräämisestä.