|
|
|
Hankekoodi: S22501
Hankkeen nimi: LikiDigi - voimavaroja arkeen
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 0243004-7
Jakeluosoite: PL365
Puhelinnumero: 0503125755
Postinumero: 90101
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.odl.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Engman Riitta
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riitta.engman(at)odl.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503125705
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Koronapandemia on aiheuttanut pitkään jatkuneena epävarmuutta ja huolta sekä kuormittuneisuutta elämän eri osa-alueilla (työ, opinnot, arki, terveys). Mielenterveysongelmat ja sosiaalinen eristäytyminen ovat lisääntyneet, valmiudet terveellisistä elintavoista ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen ovat heikentyneet ja palveluissa tapahtuneet muutokset (etä- ja digipalvelut) ovat aiheuttaneet hankkeessa tunnistetun kohderyhmän putoamisen palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Kohderyhmän tavoittaminen ja kotoa liikkeelle lähtö on hankaloitunut. LikiDigi –hankkeen tavoitteena on kehittää olemassa olevien palveluiden rinnalle tukipalvelu 18-64 vuotiaille työttömille, työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville tai putoamisvaarassa oleville opiskelijoille, joiden tilanne on koronapandemiasta johtuen heikentynyt. Hanke on valmisteltu koronapandemian aiheuttamien haasteiden purkamiseksi, kohderyhmän voimavarojen ja toimintakyvyn vahvistamiseksi sekä valtakunnallisesti hyödynnettävien ohjausmallien kehittämiseksi.
Tukipalvelussa osallistujien työkykyisyyttä ja opiskeluvalmiuksia edistetään digitaalisia valmiuksia ja -taitoja lisäämällä sekä hyvinvointia ja kyvykkyyttä tukemalla. Tukipalvelun toteutuksessa hyödynnetään etsivää ja yksilöllistä sekä vertais- ja ryhmämuotoista ohjausta ja tukea. Jalkautuvaa etsivää työtä kehitetään hankkeessa erityisesti 30–64 vuotiaiden tueksi, joilla vastaavaa palvelua ei ole Oulun alueella saatavilla. Hanke kokoaa kohderyhmäasiakkaiden ja ohjaushenkilöstön käyttöön valmennussivuston , joka tarjoaa ohjausmallit ja hankkeen tulokset laajasti hyödynnettäväksi. Sivustoa testataan ja hyödynnetään osana hankkeen valmennusprosesseja ja jalkautetaan julkaisujen ja webinaarien avulla ohjaushenkilöille. Hankkeessa kehittyvän Arjen apu vapaaehtoistyön toimintamallin kautta apua tarvitsevat ja tarjoavat kohtaavat turvallisesti ja mielekkäästi.
Hankkeen tuloksena hankkeeseen osallistuneiden digitaidot, arjen voimavarat ja osallisuus sekä työ ja opiskeluvalmiudet ovat vahvistuneet. Pitkällä aikajänteellä heidän yhteiskuntaan osallistuminen ja työmarkkina-asemansa ovat vahvistuneet. Hanke on tuottanut uutta tietoa ja osaamista kohderyhmän sosiaaliseen kuntouttamisen, hyvinvoinnin edistämisen ja tulevaisuuden polkujen rakentamiseen. Hankkeessa rakentuneen valmennussivuston kautta sekä itsenäinen, että ohjattu tuki mahdollistuu valtakunnallisesti.
Hankkeen toteuttajana toimivat Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr. ja Diakonia ammattikorkeakoulu Oy sekä yhteistyökumppaneina mm. Oulun kaupunki, oppilaitokset, 3-sektori sekä muut julkiset toimijat, kuten kela ja te-toimisto.
Hankkeen kohderyhmänä ovat 18-64 vuotiaat työttömät, työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat tai putoamisvaarassa olevat opiskelijat, joiden tilanne koronapandemiasta johtuen on heikentynyt. Etsivän työn primäärikohderyhmänä ovat 30-64 vuotiaat , joille jalkautuvaa toimintaa Oulun alueella ei ole tarjolla.
Tarkennettuna kohderyhmänä ovat:
- Mielenterveys, päihdeongelmista tai muista elämänhallinnan haasteista kärsivät henkilöt, joiden toimintakyky on alentunut.
- Henkilöt, joilla on heikot valmiudet hyödyntää etä- ja digipalveluita mm. asioinnin tai opintoihin/työhön siirtymisen näkökulmasta.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat asiakaskohderyhmän parissa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan toimijat, muut julkiset toimijat (sivistys-, kulttuuri-, te-toimisto, Kela) sekä järjestöjen työntekijät, jotka voivat hyödyntää hankkeessa rakentuvaa verkkomateriaalia omassa ohjaustyössään. Kohderyhmänä ovat myös yhteisöt, jotka voivat hyödyntää kehittyvää Arjen vapaaehtoistyön toimintamallia omassa toimintaympäristössään, kuten seurakunnat. Ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvien läheiset ja perheenjäsenet sekä vapaaehtoiset, jotka liittyvät toimintaan hankkeessa kehittyvän Arjen apu -vapaaehtoistyön kautta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 456 945
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 421 404
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 500 310
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 460 498
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Oulu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 150
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Hankkeessa huomioidaan luonnon merkitys hyvinvoinnille sekä kestävän kehityksen periaatteet. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Hanke hyödyntää toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan digitaalisia ratkaisuja ja kehittää osallistujien digivalmiuksia. Liikkumisessa käytetään mahdollisuuksien mukaan julkisia kulkuneuvoja. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 3 |
| Lisätään osallistujien tietämystä luonnon monimuotoisuudesta ja opastetaan hyödyntämään luontoa ihmisen hyvinvointia lisäävänä tekijänä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 3 |
| Turhaa vedenkulutusta toimitiloissa vältetään, kiinnitetään huomiota käytettäviin pesuaineisiin ja vaikutetaan näin kunnalliseen jätehuoltoon. Hankkeessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja kevyttä liikennettä ja vaikutetaan näin ilmastonmuutoksen aiheuttamaan riskiin (kasvihuonepäästöjen hillitseminen ja ilmaston lämpenemisen hillitseminen). | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole yhteyttä Natura 2000- ohjelmaan. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 0 |
| Hankkeessa toimitaan ensisijaisesti aineettomien tuotteiden ja palveluiden parissa. Hankkeessa hyödynnetään ja kehitetään digitaalisia materiaaleja jolloin jätteiden määrä vähenee. Turhaa vedenkulutusta toimitiloissa vältetään, kiinnitetään huomiota käytettäviin pesuaineisiin ja vaikutetaan näin kunnalliseen jätehuoltoon. Hankkeessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja kevyttä liikennettä ja vaikutetaan näin ilmastonmuutoksen aiheuttamaan riskiin (kasvihuonepäästöjen hillitseminen ja ilmaston lämpenemisen hillitseminen). | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 5 |
| Pyritään suosimaan uusiutuvia energialähteitä käyttäviä energialaitoksia. Suositaan vähähiilisiä energiantuottajia, jotta ilmaston lämpenemistä voidaan rajoittaa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 0 |
| Hanke vaikuttaa paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen tukemalla olemassa olevia palvelurakenteita ja tehostamalla niiden toimintaa sekä tukemalla kolmannen sektorin toimijoita. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 0 |
| Hankkeessa suositaan myös sähköistä asiointia (puhelin ja sähköposti) sekä kehitetään verkkoalusta ja etäpalveluita, joiden vaikutuksesta liikkumisen tarve vähentyy, vihreä talous vahvistuu ja vähähiilinen palvelutalous lisääntyy. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 5 |
| Suositaan keskitettyä tavarantilaamista ja kuljetusta vähähiilisen talouden edistämiseksi ja päästöjen hillitsemiseksi. Keskitetään palvelut ihmisten lähelle ja vähennetään näin liikkumisesta johtuvia haittavaikutuksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Hanke edistää kohderyhmään kuuluvien hyvinvointia, voimavaroja, osallisuutta ja työkykyisyyttä. Hankkeella on positiivista vaikutusta myös kohderyhmän läheisten hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 0 |
| Toimenpiteet tukevat tasa-arvon edistämistä vaikuttamalla siihen, että palvelua tarjotaan sekä miehille että naisille. Toimenpiteissä huomioidaan miesten ja naisten erilaiset sukupuoleen liittyvät tarpeet ja pyritään vaikuttamaan tätä kautta tasa-arvon edistämiseen. Hanke pyrkii toimintamallillansa purkamaan sukupuolen mukaista segregaatiota. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 7 |
| Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Eri kulttuureista tulevat osallistujat huomioidaan hankkeen toiminnassa siten että tieto, ymmärrys ja kunnioitus eri kulttuureja kohtaan lisääntyy. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| ei vaikutuksia | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 7 |
| Hanke noudattaa kestävän kehityksen periaatteita toiminnassaan. Ympäristöosaamiseen kiinnitetään hankkeen aikana huomiota. | ||
Oulun Diakonissalaitoksen säätiön (ODL) ja Diakonia-ammattikorkeakoulun (DIAK) toteuttamassa LigiDigi -hankkeessa kehitettiin olemassa olevien palveluiden rinnalle tukipalvelu henkilöille, joiden tilanne oli heikentynyt koronapandemian johdosta. Hankkeen kohderyhmänä olivat 18-64-vuotiaat työttömät, työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat tai putoamisvaarassa olevat opiskelijat. Hankkeessa edistettiin kohderyhmän opiskeluvalmiuksia ja työkykyä vahvistamalla osallistujien digitaitoja sekä tukemalla hyvinvointia sekä voimavaroja kokonaisvaltaisesti. Hanketta rahoitettiin Euroopan sosiaalirahaston React Eu-rahoituksella ja toimintaa toteutettiin aikavälillä 1.9.2021-31.8.2023.
Keskeiset toimenpiteet:
LikiDigi -hankkeen tukipalvelu sisälsi monipuolisesti erilaisia digitaitoja ja hyvinvointia vahvistavia toimintoja. Osallistujilla oli mahdollista valita omaan tarpeeseensa parhaiten sopiva tukimuoto tai yhdistää erilaisia tukimuotoja. Voimavaralähtöinen yksilöohjaus mahdollisti oman tilanteen tarkastelun kokonaisvaltaisesti. Yksilöohjauksella tuettiin erityisesti arjen voimavaroja ja elämänhallintaa ja vahvistettiin kykyä toteuttaa tulevaisuuden suunnitelmia. Osallistujien hyvinvointia ja arjen voimavaroja vahvistamalla tuettiin myös opinnoissa pysymistä tai sinne siirtymistä. Työskentely oli osallistujien tarpeista lähtevää tavoitteellista työskentelyä, jota toteutettiin tarvittaessa verkostoyhteistyössä. Työskentelyn tukena käytettiin mm. Kykyviisaria ja Elämäni portfolio-työskentelyä. Tämän lisäksi osallistujilla oli mahdollista saada yksilöllistä elintapaohjausta, jossa keskityttiin uneen, ravitsemukseen, liikuntaan tai stressinhallintaan osallistujan tarpeenmukaisesti. Lisäksi hankkeessa tarjottiin erityisesti yli 30-vuotiaille kotiin jalkautuvaa tukea, jonka avulla aktivoitiin osallistujia kodin ulkopuoliseen toimintaan. Arjen apu -toiminta tarjosi keikkaluonteista asiointi- ja saattoapua sekä digitukea asiakkaan toivomassa toimintaympäristössä. Arjen apu toimintaa toteutettiin tuettuna vapaaehtoistoiminta, jolloin se tarjosi mahdollisuuden olla avuntarjoajana ammattilaisen tuella. Tuettu vapaaehtoistoiminta mahdollisti vapaaehtoisille osallisuuden kokemuksen ja mahdollisuuden hyödyntää omia vahvuuksia. Hankkeessa järjestettiin myös digitaalisia valmiuksia vahvistavaa sekä hyvinvointia tukevaa matalankynnyksen ryhmätoimintaa. Ura- ja opintopolkuryhmillä sekä digiryhmillä vahvistettiin osallistujien digitaitoja ja ehkäistiin digisyrjäytymistä. Ryhmätoimintoihin osallistuneet saivat tukea esimerkiksi opintoihin suuntautumiseen, työnhakuun ja työllistymiseen. Lisäksi ryhmissä opastettiin erilaisten ohjelmien käyttöön sekä tietosuojaan ja -turvaan. ILO-hyvinvointiryhmissä tuettiin asiakkaiden hyvinvointia ja mahdollistettiin tutustuminen erilaisiin liikuntamuotoihin. ILO-hyvinvointiryhmissä korostui luontolähtöisyys ja luonnossa toimiminen, joilla vahvistettiin kohderyhmän kykyjä vahvistaa voimavaroja myös itsenäisesti. Lisäksi ryhmätoiminnoissa oli mahdollisuus vertaistukeen ja vertaiskokemuksiin. ILO-hyvinvointiryhmissä tuettiin asiakkaiden digivalmiuksia hyödyntämällä erilaisia digitaalisia hyvinvointisovelluksia, joilla osallistujat pystyivät seuraamaan ja edistämään hyvinvointiaan.
Hankkeessa kehitettiin kohderyhmän ja ohjaushenkilöstön käyttöön valmennussivusto www.likidigi.fi, joka kokoaa hankkeen toimintamallit ja ohjausmateriaalit hyödynnettäväksi valtakunnallisesti. Lisäksi hankkeen toimintamalleista toteutettiin lyhyt animaatio, jonka avulla levitettiin tietoa toimintamalleista sekä ohjattiin tutustumaan valmennussivustoon. Animaatio löytyy osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=XoonsIrtfvs
Hankkeessa järjestettiin kaksi webinaaria: Voimavaroja arkeen —kun elämä yllättää ja Luonto hyvinvoinnin tukena. Webinaarien kohderyhmänä olivat sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaiset. Webinaareissa esiteltiin hankkeen toimintamalleja ja LikiDigi-sivustoa sekä kerrottiin ulkopuolisten alustajien toimesta tutkittua tietoa toimintakyvyn ja hyvinvoinnin vahvistamisesta. Arjen tietoturva-koulutuksella vahvistettiin asiakkaiden ja vapaaehtoisten tietoturvaosaamista.
Ohjaus- ja opetusalan henkilöstölle järjestettiin 1 op:n menetelmäkoulutus Elämäni portfolio -työkirjasta. Koulutus sisälsi kolme tapaamiskertaa sekä itsenäistä työskentelyä. Koulutuksessa osallistujat saivat ohjausta menetelmän käyttöön sekä jaettiin tietoa sähköisestä työkirjasta. Työkirja löytyy myös LikiDigin verkkosivustolta. Hankkeen toimintaa ja ohjausmalleja esiteltiin myös ITK (Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa)-messuilla Hämeenlinnassa 04/2023. Tällä tavoin ohjausmalleja ja hankkeen kehittämiä materiaaleja levitettiin valtakunnallisesti. ITK-messujen toimintapisteellä kävi 10 osallistujaa. Hankkeen loppuseminaari järjestettiin yhteistyössä muiden digi-hankkeiden kanssa ja se kulki nimellä Digix6 Minä pystyn!-seminaari. Seminaari toteutui läsnäolevana Oulussa ja siihen oli mahdollisuus osallistua etäyhteydellä eri puolelta Suomea. Seminaari sisälsi hankkeiden tulosten esittelyä ja toiminnallisia tuokiota. LikiDigin toimintaa ja tuloksia esiteltiin videomuodossa ja samalla ohjattiin hankkeen verkkosivustolle. How Space-alustan avulla osallistujat ympäri Suomen pääsivät tutustumaan sivustoon. Seminaarissa kuultiin myös hankkeen ulkopuolisia puhujia ja puheenvuoroissa esiteltiin mm. tutkittua tietoa hyvinvoinnin vahvistamisesta. Webinaareihin ja loppuseminaariin osallistui yhteensä 122 henkilöä.
Tuloksia:
Hankkeen osallistujat ohjautuivat hankkeeseen pääosin sosiaali- ja terveyspalveluista (sis. mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä YTHS) työllisyyspalveluista ja osa hakeutui toimintaan itsenäisesti. Hankkeen toimintaan osallistui hankeaikana 152 asiakasta, joista yksilöllistä tukea sai 97 asiakasta ja muut hankkeeseen osallistuneet olivat ryhmätoimintoihin osallistuneita. Erilaisia toimintamuotoja yhdistettiin asiakkaan tarpeen mukaan. Hankkeen toiminnoilla vahvistettiin asiakkaiden osallisuutta ja tuettiin mahdollisuuksia kiinnittyä opintoihin ja työelämään. Hankkeen toiminta täydensi julkisen sektorin palveluita tarjoamalla tarvelähtöistä tukea erilaisiin arjen haasteisiin. Hankkeen toimintaan osallistuneista valtaosa poluttui johonkin toimintaan, kuten kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun sekä muihin palveluihin ja toimintoihin. Hankkeen lopetusvaiheessa palkkatöihin työllistyneitä oli 8 (ml. oppisopimus) ja opiskeluissa tai koulutuksessa oli 15. Yksilöllistä ohjausta annettiin hankeaikana 1010h, joista Läsnäolevana 890h (127 ohjauspäivää) ja etänä 118h (17 ohjauspäivää).
Kykyviisaria® hyödynnettiin tavoitteiden ja suunnitelman laatimisen tukena erityisesti yksilöohjauksessa. Kykyviisarin seurantakysely havainnollisti asiakkaille heidän tekemäänsä työtä oman hyvinvoinnin ja elämäntilanteensa edistämiseksi ja minäpystyvyyden todentamiseksi. Vastaajien (N=15) arvio työ- toimintakyvystä kohentui kaikilla eri osa-alueilla seuranta-aikana (osallisuus 58%->66%, mieli 48%->55%, arki 71%->75%, taidot 58%->66% ja keho 61%->70%). Kykyviisarin tulokset osoittavat, että kohderyhmän toimintakyky oli lähtötilanteessa heikko, mutta toiminnan aikana pystyttiin vahvistamaan toimintakykyä usealla eri osa-alueella.
Hankkeessa toteutettiin jalkautuvan palveluneuvonnan pilotti, jonka kautta tunnistettiin millaiseen tarpeeseen jalkautuvalla työllä voidaan vastata ja ketkä siitä hyötyvät. Pilotin pohjalta laadittiin jalkautuvan palveluneuvonnan malli. Jalkautuvan palveluneuvonnan kohderyhmää ovat kaikenikäiset aikuiset asiakkaat, jotka kokevat kaipaavansa apua ja ohjausta, mutta joilla ei ole selkeää käsitystä tarpeestaan. Lisäksi kohderyhmään kuuluvilla oli usein vaikeuksia palveluihin hakeutumisessa ja kotoa lähtemisessä. Muutaman palveluneuvonta tapaamisen avulla oli mahdollista tutustua asiakkaaseen ja hänen kokonaistilanteeseensa, kuulla asiakkaan tarpeita, tunnistaa kykyjä ja voimavaroja, kartoittaa yhdessä asiakkaan kanssa olemassa olevia palveluita ja auttaa hakeutumaan tarpeellisten palveluiden piiriin toimintakyvyn vahvistumiseksi ja mielekkään arjen rakentumiseksi.
ILO-hyvinvointiryhmiä järjestettiin hankkeen aikana yhteensä 8, joista yksi ryhmäkokonaisuus toteutui 5-6 kertaa. Asiakas kohtaamisia toteutui yhteensä 187.
Opintopolkuryhmiä järjestettiin yhteensä 2 kertaa ja yksi ryhmä kokoontui yhteensä 6 kertaa. Toiminnoissa painottuivat omien vahvuuksien ja voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen, digitaalisten taitojen ja opiskeluvalmiuksien edistäminen sekä ohjaus ja neuvonta opintoihin suuntautumisessa.
Urapolkuryhmiä toteutettiin yhteensä kaksi kertaa. Yksi ryhmä kokoontui 6 kertaa. Ryhmässä painottuivat oman osaamisen ja kiinnostuksen kohteiden selkeyttäminen, osaamisen ja taitojen näkyväksi tekeminen sekä omien työllisyystaitojen edistäminen. Lisäksi ryhmässä vahvistettiin työelämässä tarvittavia digitaitoja. Digiryhmiä järjestettiin yhteensä 4 kertaa. Ryhmissä vahvistettiin osallistujien digiosaamista esimerkiksi erilaisten sovellusten ja ja tietokoneen peruskäyttöön liittyvän opastuksen avulla. Opinto- ura- ja digiryhmiin osallistui yhteensä 36 henkilöä.
Digikahviloita hankkeessa järjestettiin 9 kertaa hankkeen koko toiminnan aikana. Digikahvilassa vieraili yhteensä hankkeen aikana 40 henkilöä.
Näiden lisäksi järjestettiin opiskelijoille tukipajoja sekä erillinen voimavaroja arkeen työpaja.
Ryhmiin osallistuneiden henkilötyöpäivät yhteensä:164
Arjen apu toiminnasta luotiin tuetun vapaaehtoistoiminnan malli, joka löytyy osoitteesta www.likidigi.fi Toimintamallissa tunnistettiin tuetun vapaaehtoistoiminnan erityispiirteet. Aktiivisia vapaaehtoisia osallistui toimintaan hankeaikana 10. Vapaaehtoiset toteuttivat toiminnan aikana yhteensä 32 keikkaa, Arjen avun kautta lahjoitettiin 22 kpl vapaaehtoisten kunnostamaa tietokonetta niitä tarvitseville.