|
|
|
Hankekoodi: S22502
Hankkeen nimi: POLKU 2.0 – Jatkuvan oppimisen Polkukartta kestävään bio- ja kiertotalouteen
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245894-7
Jakeluosoite: Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom c/o Nicholas Marsh, PL 35
Puhelinnumero: +358504640453
Postinumero: 40014
Postitoimipaikka: Jyväskylän yliopisto
WWW-osoite: https://www.jyu.fi/en/research/wisdom
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Nicholas Marsh
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: nicholas.z.m.marsh(at)jyu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358504640453
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
POLKU 2.0 -hankkeen tavoite on bio- ja kiertotalouden jatkuvan oppimisen tarjonnan, laadun ja osuvuuden parantaminen Keski-Suomessa, pohjautuen uudenlaiseen tapaan tehdä ilmiö- ja oppijalähtöistä yhteistyötä eri oppilaitosten ja työllistäjien kesken. Alueen poikkeuksellisen monialainen osaaminen kestävyyteen liittyvässä tutkimus- ja kehitystyössä tuodaan hankkeessa osaksi bio- ja kiertotalouden jatkuvan oppimisen opintotarjontaa. Hanke auttaa vastamaan meneillään olevan bio- ja kiertotalouden rakennemuutokseen.
Alan osaamistarpeet muuttuvat digitalisaation muokatessa maakunnalle tärkeiden biotaloustuotteiden kysyntää. Ilmasto- ja luontovautusten minimoimiseen tähtäävä sääntely kiristyy ja paine biotaloustuotteiden jalostusarvon kasvattamiselle lisääntyy. Myös aluekehitysrahoituksen ympäristövaatimusten voimistuminen sekä kansallisesti jaettavan EU:n elpymisrahoituksen suuntautuminen vihreään siirtymään merkitsee kysyntää uudenlaisille bio- ja kiertotalouden ammattilaisille, joilla on vahva kestävyysosaaminen. Rakennemuutoksen hallintaan tarvitaan ratkaisuja.
Jatkuvan oppimisen kehittämistä koskevaan tavoitteeseen päästään luomalla oppilaitosten välille uudenlainen toimintamalli, jonka ydin on kestävän bio- ja kiertotalouden täydennyskoulutuksen järjestäminen työelämälähtöisesti oppilaitoslähtöisyyden sijaan. Jatkuvan oppimisen Polkukartta kestävään bio- ja kiertotalouteen on hankkeessa kehitettävän toimintamallin ilmentymä, johon hankkeen kaikki konkreettiset toimenpiteet tähtäävät. Toimenpiteet voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: 1) työelämäyhteistyöhön (ml. työnantajatarpeiden jatkuva kartoitus), 2) oppilaitoksesta toiseen oppilaitokseen ja oppilaitoksesta työelämään siirtymien kehittämiseen (ml. jatkuvan oppimisen kokonaisuuksien suunnittelu ja pilotointi) ja 3) oppimispolkujen oppijalähtöiseen mallintamiseen. Hankkeessa kehitettävää Polkukarttaa hyödynnetään ura- ja opintoneuvonnassa yksilöllisten oppimispolkujen rakentamiseksi. Hanke edistää kokonaisvaltaisesti kestävää kehitystä ja parantaa sukupuolten välistä tasa-arvoa tuodessaan bio- ja kiertotalouden täydennyskoulutukseen mukaan oppialoja, joissa opiskelijoiden sukupuolijakauma eroaa perinteisemmistä teknologiapainotteisista opinnoista.
Hankkeen toteuttavat toisen asteen oppilaitokset POKE ja Gradia, Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Jyväskylän yliopisto. Toisin sanoen mukana ovat alueelta sekä kestävyystutkimuksellisesti orientoituneet että elinkeinoelämän ja ammatillisiin tarpeisiin orientoituneet oppilaitokset. Eri osatoteuttajien erityisosaamisen yhdistäminen mahdollistaa sen, että hankkeessa ovat poikkeuksellisesti yhtä aikaa läsnä kestävän kehityksen kaikki ulottuvuudet: ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys.
Varsinaista kohderyhmää ovat bio- tai kiertotalouteen sekä sen liitännäisaloihin työ- tai opiskelukokemuksensa kautta eriasteisesti kytkeytyvät työttömät työnhakijat, uranvaihtajat, yrittäjyyttä harkitsevat sekä ammattilaiset ja yrittäjät, jotka haluavat päivittää osaamistaan sekä opiskelijat, jotka ovat lähitulevaisuuden työvoimaa. Nämä kohderyhmät tavoitetaan TE-palvelujen sekä koulutuslaitosten opinto-ohjaajien, uraneuvojien sekä muiden ohjauspalvelujen asiantuntijoiden avulla, kuten osallistuvien opettajien ja työpaikkaohjaajien avulla. Myös nämä mainitut ryhmät ovat hankkeen varsinaista kohderyhmää.
Varsinaista kohderyhmää ovat myös alueella toimivat bio- ja kiertotalouden ja muiden alojen mikro-, pien- sekä keskisuuret yritykset, jotka tarvitsevat osaavaa alan työvoimaa. Nämä kohderyhmät on tavoitettu hakijaosapuolten kontaktein, YMPYRÄKS- ja PlänetB-yritysverkostojen sekä Keski-Suomen Leader-yhdistysten kautta.
Välillistä kohderyhmää ovat koulutuslaitosten koulutuksesta vastaavat tahot, opettajat ja kuntien yritys- ja elinkeinopalvelut.
Lisäksi hankkeen tuloksista hyötyvät bio- ja kiertotalouden kanssa tekemisissä olevat tai uusia innovaatioita tarvitsevat järjestöt sekä ekososiaalisia innovaatioita ja työllisyyttä työmarkkinoiden reunamille tuottavat toimijat. Planetaarisen hyvinvoinnin edistyessä hanke kohdistuu kansalaisyhteiskuntaan laajasti esimerkiksi luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksien ja sitä kautta fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin paranemisen kautta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 516 445
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 256 163
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 845 557
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 528 786
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Jämsän, Jyväskylän, Joutsan, Saarijärven-Viitasaaren, Keuruun, Äänekosken
Kunnat: Kannonkoski, Kinnula, Karstula, Pihtipudas, Joutsa, Viitasaari, Saarijärvi, Keuruu, Jyväskylä, Petäjävesi, Äänekoski, Kyyjärvi, Hankasalmi, Uurainen, Multia, Luhanka, Jämsä, Konnevesi, Laukaa, Muurame, Kivijärvi, Toivakka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 75
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 53
Suunniteltu: 380
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Luonnonvarojen käytön kestävyys on hankkeen ytimessä. Hankkeen tavoitteet edistävät bio- ja kiertotalouden kestävyyttä ja tähtäävät ympäristön tilan kohentamiseen, myös monimuotoisuuden näkökulmasta. Polkukartan opetussisällöt perustuvat osaltaan kansainvälisen kestävyyden ja luonnon monimuotoisuuden huippututkimukseen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen tavoitteet edistävät bio- ja kiertotalouden kestävyyttä ja tähtäävät ympäristön tilan kohentamiseen, myös ilmastonmuutoksen ja siihen sopeutumisen näkökulmasta. Polkukartan opetussisällöt perustuvat osaltaan yhteiskunnalliseen kestävyystutkimukseen, jossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen on tärkeässä roolissa. Ilmastonmuutoksesta seuraavat sosioekonomiset riskit vähenevät, mikäli siirtymä hiilineutraaliin kiertobiotalouteen onnistuu. Ihmisten toimeentulon riippuvuus fossiilitaloudesta pienenee. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 8 | 8 |
| Hankkeen tavoitteet edistävät bio- ja kiertotalouden kestävyyttä ja tähtäävät ympäristön tilan kohentamiseen, myös monimuotoisuuden näkökulmasta. Polkukartan opetussisällöt perustuvat osaltaan kansainvälisen kestävyyden ja luonnon monimuotoisuuden huippututkimukseen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 8 |
| Hankkeen tavoitteet edistävät bio- ja kiertotalouden kestävyyttä ja tähtäävät ympäristön tilan kohentamiseen. Polkukartan opetussisällöt ovat relevantteja myös ns. vesistöihin kytkeytyvän sinisen kiertobiotalouden näkökulmasta. Hanke perustuu osaltaan kansainvälisen kestävyyden ja luonnon monimuotoisuuden sekä bio- ja kiertotalouden ilmastovaikutusten huippututkimukseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 7 | 5 |
| Vaikutukset Natura 2000 –kohteisiin ja muihin luonnonsuojelualueisiin syntyvät hankkeen mahdollistaman bio- ja kiertotalouden aiempaa kestävämpien toimintatapojen kautta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Bio- ja kiertotalouden kestävyyttä edistävällä hankkeella on myönteinen vaikutus jätteiden vähentämiseen ja hyödynnettävien materiaalien resurssiviisaaseen käyttöön. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 8 | 10 |
| Bio- ja kiertotalouden kestävyyttä edistävä hanke edistää osaltaan siirtymää vähähiiliseen talouteen. Hanke edistää uusiutuvien energianlähteiden resurssiviisasta ja kestävää käyttöä sekä luopumista fossiilisista energianlähteistä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 8 |
| Hanke lisää bio- ja kiertotalouden osaamista ja yrityselämää maakunnassa. Hanke vahvistaa myös pohjoisen Keski-Suomen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Yksi hankkeen tärkeimmistä periaatteista on uusiutuvien luonnonvarojen kestävyyden parantaminen. Kestävyyden parantaminen luo edellytyksiä raaka-ainevaltaisille ja harvaanasutuille alueille. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 8 |
| Resurssiviisauteen tähtäävä hanke vähentää luo osaltaan edellytykset vähentää erilaisten bio- ja kiertotaloustuotteiden vaatimien materiaalien määrää. Hanke edistää etenkin välillisesti harvaan asuttujen elinvoimaa: Elinvoiman paraneminen merkitsee myös aineettomien palvelujen parempaa saatavuutta kyseisillä alueilla. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 4 |
| Resurssiviisauteen perustuva hanke vähentää osaltaan erilaisten bio- ja kiertotaloustuotteiden vaatimien materiaalien määrää, ja siten myös raaka-aineiden kuljettamisen tarvetta suhteessa tuotteiden määrään. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke lisää eri ikäisten jatkuvan oppimisen koulutusmahdollisuuksia. Hanke luo edellytyksiä työllisyyden vahvistumiseen, myös luonnonvaratalouteen kytkeytyvillä sosioekonomisesti heikoilla alueilla. Hankkeen edistääkin hyvinvointia monipuolisesti, sillä sen vaikutukset kohdistuvat niin julkiseen sektoriin, yksityiseen sektoriin kuin kolmanteen sektoriin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 7 |
| Hankkeessa edistetään etenkin välillisesti koulutuksellista tasa-arvoa. Polkukartan opetussisältöjen monialaisuus merkitsee sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta sitä, että alalle on mahdollista hakeutua jatkossa tasapainoisemmin erilaisilta aloilta (mm. naisvaltaiset ihmistieteeseen perustuvat alat, miesvaltaiset tekniset alat). Hankkeen vaikutukset kohdistuvat myös järjestöihin, mukaan lukien ekososiaalisia innovaatioita ja työllisyyttä työmarkkinoiden reunamille tuottavat kolmannen sektorin toimijat ja luonnon virkistyskäyttäjät organisaatioineen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 7 |
| Hankkeen vaikutukset yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen syntyvät jatkuvan oppimisen tarjonnan lisäämisestä harvaan asutuilla alueilla. Hanke lisää jatkuvan oppimisen opintosisältöjen myötä eri väestöryhmien ja myös vaikeasti työllistyvien koulutusastetta. Polkukartan pilotointeihin osallistuvien kokoonpanoa seurataan yhdenvertaisuuden näkökulmasta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 4 |
| Hankkeen tavoitteet koskevat bio- ja kiertotalouden kestävyyden parantamista ja tähtäävät ympäristön tilan kohentamiseen, mikä koskee välillisesti ja osin myös välittömästi rakennettua ympäristöä ja kulttuuriympäristöä. Kokonaisvaltainen kestävyys merkitsee kulttuuristen arvojen (kuten maa- ja metsätalouden kulttuuriympäristöjen monimuotoisuus- ja maisemavaikutusten, luonnon virkistyskäytön) huomioimista, soveltuvin osin myös Polkukartan opetussisällöissä. Onnistuessaan harvaanasuttujen alueiden elinvoiman lisäämisessä, hanke tukisi välillisesti maaseudun kulttuuriympäristöjen ylläpitoa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hankkeen tavoitteet koskevat bio- ja kiertotalouden kestävyyden parantamista ja tähtäävät ympäristön tilan kohentamiseen jatkuvan oppimisen parantuneen tarjonnan kautta. Hankkeen liikkeellepannut voima on yhteisesti tunnistettu tarve lisätä ympäristöosaamista bio- ja kiertotaloudessa ja Keski-Suomessa. Polkukartan opetussisältö kannattelee ajatus ns. muutostoimijuudesta, joka edistää kestävyysmurroksen toteutumista bio- ja kiertotaloudessa. | ||
POLKU 2.0-hanke pilotoi ja tuotti laadukasta ja monipuolista kestävyysopintomateriaalia, jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Hankkeen kohderyhminä toimivatkin keskisuomalaiset mikro- ja pk-yritykset, tutkinto-opiskelijat, työttömät työnhakijat sekä työn tai koulutuksen ohjausta tekevät henkilöt. Hanke alkoi kesäkuussa 2021 ja ajankohta oli otollinen aihepiirille, sillä rakennemuutos (mm. digitalisaatio) ja globaalit kestävyyshaasteet (mm. ilmaston lämpeneminen, resurssien ylikulutus ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen) edellyttivät toimintatapojen muutosta keskisuomalaisten toimijoiden keskuudessa. Hankkeen päärahoittaja oli Euroopan Unionin Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Rahoittavana viranomaisena toimi Keski-Suomen ELY-keskus. Myös Jyväskylän, Jämsän, Äänekosken ja Saarijärven kunnat sekä UPM-Kymmene Oyj rahoittivat hanketta.
Hankkeen aikana toteutetuissa maksuttomissa Polkukartta-koulutuksissa autettiin yrittäjiä, yritysten työntekijöitä, opiskelijoita ja työttömiä työnhakijoita ymmärtämään kestävyyskysymyksiä kokonaisvaltaisesti ja edistämään vastuullisuutta omalla alallaan. Polkukarttakoulutuksien teemoja olivat mm. hiilijalanjäljen laskenta, kiertotalous, vesivastuu, kestävä ruoantuotanto, kestävyys yritystoiminnassa ja vastuullisuusviestintä. Hanke aikana toteutettiin 41 kestävyysaiheista pilottikoulutusta ja koulutettiin 754 henkilöä kohderyhmistä.
Pilottikoulutukset keräsivät kiitosta ja osallistujat olivatkin erityisen tyytyväisiä sisältöjen laatuun sekä valittuihin koulutusmenetelmiin. Hyvien arvosteluiden takana on huolellinen pohjatyö, joka tehtiin hankkeen alussa, syksyllä 2021. Pohjatyöhön kuului muun muassa laaja työelämä kysely, jonka pohjalta koulutusteemat ja koulutuksien toteutusmuodot valikoitiin. Polkukartta-koulutuksien laatuun vaikutti myös oleellisesti osatoteuttajaorganisaatioiden (JYU Wisdom, Jamk, Gradia ja POKE) sujuva yhteistyö. Polkukarttakoulutukset rakennettiin oppilaitosrajat ylittävissä työryhmissä, joissa työskenneltiin aihe ja kohderyhmä edellä, ei oppilaitos edellä. Laadukkaiden kestävyysopintojen lisäksi, tiivistynyt oppilaitosyhteistyö onkin yksi hankkeen tärkeimmistä tuloksista.
Hankkeen tuloksiin kuuluu myös Polkukartta.fi -palvelu, joka kokoaa yhteen paikkaan kestävyysaiheista sisältöä. Sisältöjä ovat: kaikille avoimet ja maksuttomat kestävyysopintomateriaalit pilotoiduista teemoista, tulevaisuuskuvia eri toimialoista, mikäli kestävyyttä toteutetaan tai ei toteuteta, raportteja keskisuomalaisten yritysten näkemyksistä kestävyyteen liittyen sekä inspiroivia tarinoita keskisuomalaisten toimijoiden kestävyyspoluista.
POLKU 2.0- hankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään laajasti mukana olleissa oppilaitoksissa, kaikille avoimena tarjontana tai olemassa olevien opintojaksojen täydennyksenä. Joka tapauksessa kiinnostuneita tahoja on ollut kymmeniä. Lisäksi oppilaitokset jatkavat yhteistyötään, yhteisen EduFutura kestävyysopintomoduulin suunnittelun tiimoilta eli oppilaitosten yhteistyö jatkuu aihepiirin sisällä. Hankkeen tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään myös mahdollisissa jatkohankkeissa ja toimenpiteissä.