Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22504

Hankkeen nimi: SoteStartti

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0243004-7

Jakeluosoite: PL365

Puhelinnumero: 0503125755

Postinumero: 90101

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.odl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Saila Lehto

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: palveluvastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: saila.lehto(at)odl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407837966

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

SoteStartti hankkeen tavoitteena on kehittää joustavia ja uudenlaisia ratkaisuja sote-alalle työllistymiseen huomioiden sosiaalisen kuntoutuksen, kuntouttavan työtoiminnan, työhönvalmennuksen, työvaltaisen oppimisen sekä työnantajayhteistyön mahdollisuudet. Alalla on kasvava työvoimapula, mutta myös runsaasti työllistymispotentiaalia lisääntyvien työpaikkojen näkökulmasta. Hankkeessa tiivistetään asiakaslähtöisesti eri toimijoiden (julkinen, 3-sektori, yksityinen, oppilaitos) yhteistyötä sote-alalle poluttavien palveluiden kehittämiseksi. Kehittämistyössä hyödynnetään aiempaa tietoa ja kehitettyjä toimintamalleja sekä yhteistyötä.

Hankkeen kohderyhmänä ovat nuoret ja muut heikossa työmarkkina-asemassa tai työelämän ulkopuolella olevat 16-60 vuotiaat, jotka ovat kiinnostuneet työskentelemään sote-alalla lähitulevaisuudessa tai ovat kouluttautuneet sote-alan tehtäviin. Lisäksi hankkeessa tarjotaan motivaatiojaksoja 2-asteen opiskelijoille, jotka ovat vaarassa keskeyttää opintonsa sekä valmennusta valmistuville nuorille, joilla on vaikeuksia työllistyä ammattiin opintojensa jälkeen.

Hankkeessa tarjotaan osallistujille yksilö- ja ryhmävalmennusta sekä matalan kynnyksen tutustumismahdollisuuksia alaan. Valmennuksen tavoitteena on auttaa osallistujaa pienin askelin kohti omaa työelämäpolkua. Valmennuksessa ohjataan osallistujia näkemään itsensä vahvuuksien ja osaamisen kautta, harjoitellaan opiskelu- ja työelämätaitoja, vahvistetaan arjen hallintaa ja rakennettaan yhdessä asiakkaan kanssa hänelle omannäköistä polkuaan. Toiminta perustuu sosiaaliseen vahvistamiseen sekä osallisuuteen. Hankkeeseen osallistuvalle tarjotaan mahdollisuus työpaikalle ulottuvaan työhönvalmennukseen, jossa asiakas saa tukea työhön ja työyhteisöön kiinnittymisessä. Hankkeessa pilotoidaan ja kuvataan myös harjoittelijoiden, työkokeilijoiden ja osatyökykyisten ohjauksen ja perehdytyksen malli sote-alan työpaikoille.

Hankkeen tuloksena hankkeeseen osallistuneiden osallisuuden kokemukset ja työllistymisvalmiudet lisääntyvät ja on kehitetty uudenlaisia yhteistyömalleja vastaamaan sote-alan kasvavaan osaajapulaan. Hankkeen toteuttajina ovat Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr. (ODL) ja Suomen Diakoniaopisto Oy (SDO) sekä yhteistyökumppaneina mm. Oulun kaupunki, oppilaitokset, järjestöt, muut julkiset toimijat (kuten kela ja te-toimisto) sekä sote-alan työnantajat.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat nuoret ja muut heikossa työmarkkina-asemassa tai työelämän ulkopuolella olevat 16-60 vuotiaat, jotka ovat kiinnostuneet työskentelemään sote-alalla lähitulevaisuudessa tai ovat kouluttautuneet sote-alan tehtäviin. Lisäksi hankkeessa tarjotaan motivaatiojaksoja 2-asteen opiskelijoille, jotka ovat vaarassa keskeyttää opintonsa sekä valmennusta valmistuville nuorille, joilla on vaikeuksia työllistyä ammattiin opintojensa jälkeen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat sote-alan yritykset ja yhteisöt ja niiden asiakkaat sekä kohderyhmän parissa työskentelevä henkilöstö ja toimijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 438 632

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 423 512

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 499 310

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 482 100

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 180

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristöä on analysoitu hankkeen valmisteluvaiheessa tilastojen, tutkimusten ja olemassa olevien selvitysten pohjalta. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan (2019)terveys- ja sosiaalipalvelut kuuluvat naisenemmistöisimpiin aloihin. Alalla 86 % on naisia. Tasa-arvobarometrin (2017) vastaajien mielestä sote-alan tehtävissä tulisi toimia enemmän miehiä. Miehistä eniten haittakokemuksia oli naisvaltaisilla työpaikoilla työskentelevillä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali, mutta kohderyhmää määritettäessä on otettu huomioon, että alalle hakeutuu enemmän naisia, mikä näkyy kohderyhmäpainotuksissa. Hankkeen osallistujiksi pyritään ohjaamaan sekä miehiä että naisia. Valtavirtaistamisen menetelmät hankkeessa, joilla estetään välitöntä ja välillistä sukupuolisyrjintää sekä edistetään sukupuolten tasa-arvoa: - naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan - huomioidaan monimuotoisemmin sukupuoleen ja olosuhteisiin liittyvät osallistujien tuen tarpeet - arvioidaan myös eri väestöryhmiin kuuluvien naisten ja miesten elinolosuhteet ja eroavat tarpeet sekä tarjotaan molemmille sukupuolille soveltuvia toimintamalleja
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaikkakin valmisteluvaiheessa on huomioitu sukupuolten erot syrjäytymisriskissä. Hankkeen päätavoite on edistää kohderyhmän työllisyysvalmiuksien edistäminen. Tämän tavoitteen toteutumiseksi on huomioitu sukupuolinäkökulma sekä valtavirtaistaminen toimintaa suunniteltaessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Hankkeessa huomioidaan luonnon merkitys hyvinvoinnille sekä kestävän kehityksen periaatteet.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Hanke hyödyntää toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan digitaalisia ratkaisuja. Liikkumisessa käytetään mahdollisuuksien mukaan julkisia kulkuneuvoja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Hankkeessa voidaan toteuttaa ryhmätoimintaa toiminnallisesti luontoon toteutettavilla retkillä, joissa käytetään merkittyjä luontopolkuja ja reittejä ja tuetaan näin luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Retkillä (luonnon virkistyskäyttö) korjataan roskat talteen eikä sotketa ekosysteemejä. Lisätään osallistujien tietämystä luonnon monimuotoisuudesta ja opastetaan hyödyntämään luontoa ihmisen hyvinvointia lisäävänä tekijänä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Hankkeen luontoretkillä ei saastuteta vesistöjä eikä maaperää. Turhaa vedenkulutusta toimitiloissa vältetään, kiinnitetään huomiota käytettäviin pesuaineisiin ja vaikutetaan näin kunnalliseen jätehuoltoon. Hankkeessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja kevyttä liikennettä sekä hyötyliikuntaa ja vaikutetaan näin ilmastonmuutoksen aiheuttamaan riskiin (kasvihuonepäästöjen hillitseminen ja ilmaston lämpenemisen hillitseminen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole yhteyttä Natura 2000-ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 0
Hankkeessa toimitaan ensisijaisesti aineettomien tuotteiden ja palveluiden parissa. Hankkeessa hyödynnetään digitaalisia materiaaleja jolloin jätteiden määrä vähenee. Hankkeen luontoretkillä ei saastuteta vesistöjä eikä maaperää. Turhaa vedenkulutusta toimitiloissa vältetään, kiinnitetään huomiota käytettäviin pesuaineisiin ja vaikutetaan näin kunnalliseen jätehuoltoon. Hankkeessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja kevyttä liikennettä sekä hyötyliikuntaa ja vaikutetaan näin ilmastonmuutoksen aiheuttamaan riskiin (kasvihuonepäästöjen hillitseminen ja ilmaston lämpenemisen hillitseminen).
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Pyritään suosimaan uusiutuvia energialähteitä käyttäviä energialaitoksia. Suositaan vähähiilisiä energiantuottajia, jotta ilmaston lämpenemistä voidaan rajoittaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 5
Hanke vaikuttaa paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen tukemalla olemassa olevia palvelurakenteita ja tehostamalla niiden toimintaa sekä kehittämällä ratkaisuja ja yhteistyötä sote-alan työvoimapulaan vastaamiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 0
Hankkeessa suositaan myös sähköistä asiointia (puhelin, sähköposti, etäpalvelut), jonka vaikutuksesta liikkumisen tarve vähentyy, vihreä talous vahvistuu ja vähähiilinen palvelutalous lisääntyy.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Suositaan keskitettyä tavarantilaamista ja kuljetusta vähähiilisen talouden edistämiseksi ja päästöjen hillitsemiseksi. Keskitetään palvelut ihmisten lähelle ja vähennetään näin liikkumisesta johtuvia haittavaikutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Hankkeessa parannetaan yksilöiden terveyttä, toimintakykyä ja osallisuutta ja vaikutetaan tätä kautta hyvinvoinnin edistämiseen. Työllistymismahdollisuuksia edistämällä vahvistetaan yksilöiden sosiaalista asemaa ja identiteettiä
Tasa-arvon edistäminen 10 0
Toimenpiteet tukevat tasa-arvon edistämistä vaikuttamalla siihen, että palvelua tarjotaan sekä miehille että naisille. Toimenpiteissä huomioidaan miesten ja naisten erilaiset sukupuoleen liittyvät tarpeet ja pyritään vaikuttamaan tätä kautta tasa-arvon edistämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 0
Hankkeen toimenpiteet vaikuttavat suvaitsevaisuuteen ja erilaisuuden hyväksymiseen ja se tarjoaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia yhteiskuntaan kiinnittymiselle. Hanke tukee yhteiskuntaryhmien suhteita palvelemalla sekä kantaväestöä että maahanmuuttajia.
Kulttuuriympäristö 10 0
Hanke tukee positiivista kaupunkikuvaa auttamalla syrjäytymisvaarassa olevaa kohderyhmää ja tukemalla heitä tasavertaisiksi sekä yhdenvertaisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Hanke pyrkii vaikuttamaan syrjäytymisen negatiivisen kulttuuriperinnön (ylisukupolvinen kehitys) hillitsemiseen tarjoamalla eheytymistä kohderyhmälle.
Ympäristöosaaminen 0 5
Hankkeessa sovelletaan sosiaalisen ulottuvuuden lisäksi tietoa mm. työvälineiden tarkoituksenmukaisuudesta, energian säästöstä, riskien välttämisestä ja opastetaan asiakkaita henkilökohtaisen ympäristötietoisuuden lisäämiseksi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

SoteStartti-hankkeessa, 1.9.2021-31.10.2023, kehitettiin joustavia ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja ensisijaisesti sosiaali- ja terveysalalle, mutta myös kasvatus- ja ohjausalalle hakeutumiseen ja työllistymiseen. Kehittämistyöllä vastattiin alojen työvoimapulaan kehittämällä uudenlaisia toimintamuotoja laajalla eri kohderyhmät mukaan ottavalla yhteistyöllä. Ratkaisuissa huomioitiin työhönvalmennuksen, työvaltaisen oppimisen, työnantajayhteistyön ja sosiaalisen kuntoutuksen mahdollisuudet.

Hankkeen toteuttivat Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr. (ODL) ja Suomen Diakoniaopisto Oy (SDO) yhdessä ja sitä rahoittivat toteuttajien lisäksi Euroopan sosiaalirahasto ESR ja Oulun kaupunki. Hankkeen kohderyhmänä olivat nuoret ja muut heikossa työmarkkina-asemassa tai työelämän ulkopuolella olevat 16-60 vuotiaat, jotka olivat kiinnostuneet työskentelemään sote-alalla lähitulevaisuudessa tai olivat jo kouluttautuneet alan tehtäviin. Kohderyhmään kuuluivat myös ne toisen asteen alan opiskelijat, jotka olivat vaarassa keskeyttää opintonsa tai joilla on vaikeuksia työllistyä ammattiin opintojensa jälkeen.

Hankkeen päätavoitteissa 1) tukea henkilöasiakkaita sosiaali- ja terveysalalle työllistymisessä ja 2) vahvistaa työnantajien valmiuksia perehdyttää ja vastaanottaa uusia työntekijöitä alalle onnistuttiin hyvin. Hanke saavutti sille asetetut tavoitteet hyvin tavoittamalla yhteensä 182 asiakkaasta (jonka tavoite oli 180) ja 10 työnantajaa (jonka tavoite oli 4). 182 työnhakija-asiakaan jatkopoluttumiset olivat seuraavanlaiset:
- Työllistyminen - 64 kpl, joista 11 kpl oppisopimuskoulutusta (33 sotealalle, 8 kasvatus- ja ohjausalalle, 23 muille aloille kuten kauppa, ravintola,siivous,tutkimus)
- Työvoimapoliittiset toimenpiteet (kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, työvoimapoliittinen koulutus) – 18 kpl
- TUVA suomen kielen koulutus – 25 kpl
- Muu palvelu (kuntoutus, omaehtoinen työelämään tutustuminen, opintoihin liittyvä työharjoittelu) – 61 kpl
- Aikaisemmat opinnot jatkuvat – 53 kpl
- Tutkintoon johtava koulutus – 38 kpl

Henkilöasiakkaille tarjottiin kestoltaan rajaamatonta yksilövalmennusta, erilaisia ryhmävalmennuksia ja matalan kynnyksen tutustumismahdollisuuksia sotealan ja kasvatus- ja ohjausalan työpaikoille. Toiminta perustui ratkaisukeskeisyyteen, sosiaaliseen vahvistamiseen ja osallisuuteen. Valmennuksissa ohjattiin osallistujia näkemään itsensä vahvuuksien ja osaamisen kautta, harjoiteltiin opiskelu- ja työelämätaitoja, hoitoalan suomen kieltä, vahvistettiin arjen hallintaa ja rakennettiin yhdessä asiakkaan kanssa juuri hänelle sopivaa polkua alalle. Opinnollistamisen kokeilun ja oppimisympäristön tunnistamisen myötä asiakasohjaus kytkettiin lähelle sosiaali- ja terveys- sekä kasvatus- ja ohjausalan koulutuksia.

Sotealan työnantajien valmiuksia vastaanottaa uusia tulijoita - työntekijöitä, opiskelijoita ja vapaaehtoisia - vahvistettiin yksilöllisesti räätälöityjen työpaikkaohjaajakoulutusten ja perehdytystyöpajojen avulla. Näillä onnistuttiin herättelemään työyhteisöjä toimivien perehdytyskäytäntöjen edellytysten luomiseen, mikä voidaan nähdä yhtenä alan keskeisenä pitovoimatekijänä. Se ja myös työhönvalmentajien tukeman vapaaehtoistoiminnan järjestäminen sote- ja kasvatusohjausalan työpaikoilla oli merkittävästä roolissa esimerkiksi täsmätyökykyisten ja maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden työllistymisessä ja työpaikkojen kasvaneessa halussa vastaanottaa kaikenlaisia työntekijöitä osaksi työyhteisöään.

Hankkeen tuloksellisimpia toimintatapoja olivat riittävän pitkäkestoiset, säännölliset asiakastapaamiset, yksilölliset keskustelut, konkreettiset tutustumiset alan työpaikkoihin, työantajaverkoston rakentaminen ja jalkautuvan työhönvalmennuksen ulottaminen työpaikoille asti. Myös jatkuva vuoropuhelu oppilaitosten ja hankkeen välillä oli tulosten saavuttamisen kannalta keskeistä.

Hakkeessa tuotettiin aineistoja ja työkaluja kaikkien käyttöön ja ne on julkaistu ODL:n www-sivuilla. Keskeisimpiä näistä ovat hoitotyön suomen kielen valmennusaineisto ja Starttipakka pelikortit, jotka tiivistävät helposti käytettävään muotoon hankkeen aikana syntyneitä oivalluksia neljästä eri teemasta - kohtaamisesta, yhteisöllisyydestä, perehdytyksestä ja ammatillisuudesta. Myös henkilöasiakkaiden tulevaisuuspolkujen video- ja tiedostomuotoiset mallinnukset löytyvät samalta sivustolta: https://odl.fi/hankkeet/odl-yhdessa/sotestartti.