Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22505

Hankkeen nimi: Nuorten digitaalinen työelämätaitojen valmennuskokonaisuus

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.8.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Talous ja Nuoret TAT ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0202391-9

Jakeluosoite: Eteläranta 10

Puhelinnumero: 041-5450800

Postinumero: 00130

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.tat.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lehtinen Riikka Katariina

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kumppanuuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riikka.lehtinen(at)tat.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 041-5450800

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nuorten digitaalinen työelämätaitojen valmennuskokonaisuus
Hankkeessa kehitetään uutta digitaalista sovelluspohjaista valmennuskokonaisuutta nuorten työelämätaitojen parantamiseksi. Hanke keskittyy olemassa olevan Duunikoutsi-sovelluksen ympärille, joka tuotiin nuorten käyttöön vuonna 2019 ja palkittiin vuoden 2020 parhaana digitaalisena oppimisratkaisuna (Suomen eOppimiskeskus ry, eEemeli laatukilpailu). Hankkeessa kehitetään eteenpäin sovelluksen tarjoamia mahdollisuuksia nuorten parempaan tukemiseen työelämätaitojen harjoittelussa sekä ajankohtaisen tiedon saavuttamisessa. Hankkeessa kehitetään digitaalista valmennuskokonaisuutta, jonka kautta tuodaan uudentyyppisiä ja entistä monipuolisempia työkaluja sekä sisältöjä sovellukseen, että sen ympärillä oleviin koulutuspaketteihin. Tämän kokonaisuuden tarkoitus on auttaa nuorta ymmärtämään entistä paremmin työelämän merkitys hänen hyvinvoinnilleen nyt ja tulevaisuudessa. Valmennuskokonaisuus auttaa sovelluksen tuella nuorta harjoittelemaan kattavasti eri taitoja, joita nuori tarvitsee päästäkseen kiinni työelämään.
Hankkeen kautta tuodaan entistä vahvemmin sovellus- ja tekoälypohjaista ohjausta nuorille: Työelämätaitojen kartuttamisessa, työhakemuksen tekemisessä, omien vahvuuksien ja osaamisen tunnistamisessa sekä sanoittamisessa, tuoreen työelämätiedon saamisessa, itsetuntemuksen kehittämisessä, urasuunnittelussa ja oman polun löytämisessä.
Sovellus on nuorten työelämävalmentaja ympäri vuorokauden ja käytettävissä silloin, kun nuori kokee tarvitsevansa apua. Se haastaa nuoret TET-paikan, kesätöiden, harjoittelupaikkojen tai seuraavan unelmatyön hakuun. Sovelluksen robokoutsi suosittelee tekoälyn avulla opeteltavia aiheita ja tekee näkyväksi nuoren ympärillä olevalle aikuiselle nuoren etenemisen sekä oppimisen. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa nuori saa entistä toimivamman osaamispohjaisen CV:n, johon tekoäly poimii sisällön harjoitusten kautta.

Sovellus tarjoaa tulevaisuuden alustan ja mahdollisuudet jatkokehittää työelämätaitojen valmennusta entistä henkilökohtaisemmaksi. Lisäksi kartoitetaan mahdollisuudet rajapintojen avaamisen kautta tuoda näkyväksi alueen työ- ja harjoittelupaikat. Tämä toteutettaisiin tekoälyä hyödyntäen yhdistämällä sovelluksesta syntyvä osaamispohjainen CV ja alueen työtarjonta. Hankkeessa kehitetään nuorille työnhakijoille tarjottavia työllistymistä tukevia lisäpalveluita sovellukseen, joiden avulla voidaan entistä paremmin tunnistaa ja ratkaista nuorten yksilölliset palvelutarpeet, poistaa työllistymisen esteet sekä tunnistaa osaamisen kehittämistarpeet.
Hankkeessa on mukana työllistämiskentän asiantuntijatahot kumppanuusyhteistyön kautta. Lisäksi tulevaisuuden innovaationa nähdään tekoälyn tuomat mahdollisuudet tarjota entistä henkilökohtaisempaa palvelua sellaisen työkalun kautta, joka on jo osa nuoren arkea ja käytössä ympäri vuorokauden.

Lähdemme jatkokehittämään hankkeen kautta seuraavat osa-alueet yhteistyössä Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen alueen eri toimijoiden kanssa, jotka tukevat nuorta työllistymisen edistämisessä:
1. Rakennamme sovellukseen nuoren henkilökohtaisen osaamisprofiilin, joka tulee kokoamaan kaiken osaamisen (formaali ja non-formaali) nuoren ympäriltä. Osaamisprofiilin sisällön osalta on jo tehtynä kattava valmistelutyö yhteistyössä laajan työelämäasiantuntijaverkoston kanssa.
2. Kehitämme sovellukseen kieliversio uudella innovatiivisellä tavalla. Kieliversiot tukevat selkosuomea yhdistettynä nuoren omaan äidinkieleen, jolloin saavutetaan työelämäsanaston ymmärrys ja samalla opetetaan suomen kieltä. Kieliversiot olisivat: englanti, ruotsi, arabia, somali, venäjä. Tämä tukisi vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia nuoria, kuten maahanmuuttajataustaisia nuoria, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomen kieli.
3. Jatkokehitämme hankkeessa tekoälyavusteista osaamispohjaista CV-työkaluja, joiden kautta autamme nuorta tunnistamaan ja sanoittamaan osaamisen, mitä hänelle kertyy niin opintojen, kuin vapaa-ajan kautta.
4. Jatkokehitämme hankkeessa chatbotin eli valmennuksen ohjausta, jolloin nuori saa entistä henkilökohtaisempaa ohjausta ja valmennusta harjoitusten tukena.
Haluamme tuoda hankkeen kautta ennakoivaa ja syrjäytymistä ehkäisevää työelämävalmennusta kaikille nuorille, maahanmuuttajataustaiset nuoret erityisesti huomioon ottaen. Hankkeen kautta lisäämme osaamista, osaamisen tunnistamista, sanoittamista ja sen näkyväksi tuomista. Hankkeen tuottamien sisältöjen kautta parannamme nuorten työllistymisvalmiuksia ja tarjoamme työkaluja työkyvyn parantamiseen. Hankkeessa keskitytään löytämään uusia ratkaisuja ja toimintatapoja nuorten parempaan työllistymiseen tulevaisuudessa. Lisäksi mahdollisuudet palvelun laajentamiseen kansainvälisille markkinoille nähdään vahvoina ja hankkeen kautta voidaan levittää syntyviä hyviä malleja sekä sisältöä valtakunnallisesti eteenpäin. Hankkeen pohja rakentuu eri toimijoiden jo olemassa olevalle yhteistyölle ja kumppanuudelle.
Hankeen kautta edistetään vahvasti tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä. Hankkeessa huomioidaan sukupuolten moninaisuus ja edistetään kaikkien sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Hankkeessa mm. muokataan Duunikoutsin kuviin, sanavalintoihin ja etenkin videoihin moninaisia työelämätarinoita, jotka altistavat Duunikoutsin käyttäjiä monenlaisille sukupuolirooleille eri ammattien kautta. Hankkeen tavoitteena on tuottaa työelämätaitoja valmentava digitaalinen kokonaisuus kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Sovelluksen sisältöjen kautta nuori saa tietoa työelämän kestävän kehityksen ulottuvuuksista ja tavoitteista. Näin kannustamme nuoria omalla toiminnallaan tarkastelemaan työelämän kestävää kehitystä, jotta he oppivat pohtimaan ilmiöitä eettisesti ja toimimaan vastuullisesti. Hanke poistaa fyysisistä oppimateriaaleista koituvat kustannukset ja mahdollistaa ajantasaisen ja maksuttoman sisällön digitaalisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Turun ja Varsinais-Suomen alueen 16-25 -vuotiaat nuoret. Hanke kohdentuu opiskelijoihin (toinen ja kolmasaste), työttömiin ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleviin nuoriin (Ohjaamossa ja TE-toimistossa asioivat nuoret), maahanmuuttajiin ja erityistuen tarpeessa oleviin nuoriin. Lisäksi yhteistyö Vamos-järjestön ja heidän kautta tavoitettavat nuoret.
Nuori joka on määritelty kohdassa 12.2 osallistumaan hankkeeseen, tällä tarkoitetaan sovelluksen/valmennukseen kohdistuvaa muutaman tunnin kestävää ohjaustuokioita, jonka nuori suorittaa hankkeen aikana. Tämä voi olla hankkeen kehitystyöhön liittyvä paja tai oppilaitoksessa tai Ohjaamossa pidettävä ohjaustuokio, jossa nuori saa valmennusta ja ottaa sovelluksen käyttöön.
Nuorten määrät:
- Työttömät 5 hlöä saavutetaan Ohjaamoiden ja TE-toimiston kautta (tämä määrä on vähimmäismäärä nuoria, jotka käyvät valmennuksen hankeaikana läpi, määrä voi olla todellisuudessa huomattavasti suurempi, koska digitaaliset palvelut ovat helposti otettavissa käyttöön ja toimivat myös itsenäisesti sekä työkaluna nuoren ja aikuisen välisessä dialogissa), määrää voidaan tarkentaa vielä syksyllä 2021, kun hanke on käynnistynyt ja lukua voidaan kasvattaa.
- Opiskelijat 10 hlöä saavutetaan lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kautta, myös tämä määrä on vähimmäismäärä nuoria, jotka käyvät valmennuksen läpi, määrä voi olla todellisuudessa huomattavasti suurempi, koska työelämä tulee vahvasti esille uudessa lukion opetussuunnitelmassa syksyllä 2021 ja toinen aste muuttuu pakolliseksi, määrää voidaan tarkentaa/kasvattaa vielä syksyllä 2021, kun hanke on käynnistynyt.

Tämän lisäksi hanke kohdistuu nuoren ympärillä oleviin aikuisiin, kuten opinto-ohjaajat, opettajat ja ohjaajat työelämäasioissa.
Toisen asteen ohjaus- ja opetushenkilöstö, Ohjaamoiden ja TE-toimistojen tukihenkilöt nuorten työelämäasioiden parissa, Vamos-toiminnan ohjaushenkilöt sekä muut kolmannen sektorin toimijat, jotka tukevat nuorta työelämätaitojen valmentamisessa.
Aikuinen joka on määritelty kohdassa 12.2 osallistumaan hankkeeseen, tällä tarkoitettaan koulutustilaisuuksia, jotka projektikoordinaattori pitää sovelluksen ja valmennuksen käyttöönotosta, tukimateriaaleista ja toiminnallisuuksista. Koulutustilaisuuden kesto on ryhmälle kaksi tuntia ja sisältää ohjausta sekä sovelluksen käyttöönoton.
- Aikuiset 30 hlöä koulutetaan hankkeen aikana, tätä lukua voidaan myös tarkentaa hankkeen edetessä, mutta tämä on vähimmäismäärä henkilöistä, jotka koulutetaan hankkeen kautta (10 hlöä ammatillinen puoli, 10 hlöä lukion puoli, 10 hlöä Ohjaamot/TE-toimistot/kolmassektori).

Hankkeen lopulliset kohderyhmämäärät tulevat olemaan huomattavasti suuremmat, kun digitaalinen valmennuskokonaisuus viedään hankkeen kautta nuorta koskeviin rakenteisiin (Ohjaamon palvelut nuorille, jossa tavoitteena on, että jokainen nuori ottaa käyttöön digitaalisen valmennuksen ja toisen asteen opetussuunnitelmien sisälle). Näiden toimenpiteiden kautta hankkeen kautta kehitettävä valmennuskokonaisuus saavuttaa siis hyvinkin laajan kohderyhmän. Hankkeen pääasiallinen tavoite on kuitenkin valmennuskokonaisuuden ja sovelluksen kehitystyö, joten kohderyhmän tavoitettavuus jatkuu hankkeen jälkeen olevissa toimenpiteissä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Tämän lisäksi hanke kohdistuu nuoren ympärillä oleviin aikuisiin, kuten opinto-ohjaajat, opettajat ja ohjaajat työelämäasioissa.
Toisen asteen ohjaus- ja opetushenkilöstö, Ohjaamoiden ja TE-toimistojen tukihenkilöt nuorten työelämäasioiden parissa, Vamos-toiminnan ohjaushenkilöt sekä muut kolmannen sektorin toimijat, jotka tukevat nuorta työelämätaitojen valmentamisessa.
Aikuinen joka on määritelty kohdassa 12.2 osallistumaan hankkeeseen, tällä tarkoitettaan koulutustilaisuuksia, jotka projektikoordinaattori pitää sovelluksen ja valmennuksen käyttöönotosta, tukimateriaaleista ja toiminnallisuuksista. Koulutustilaisuuden kesto on ryhmälle kaksi tuntia ja sisältää ohjausta sekä sovelluksen käyttöönoton.
- Aikuiset 30 hlöä koulutetaan hankkeen aikana, tätä lukua voidaan myös tarkentaa hankkeen edetessä, mutta tämä on vähimmäismäärä henkilöistä, jotka koulutetaan hankkeen kautta (10 hlöä ammatillinen puoli, 10 hlöä lukion puoli, 10 hlöä Ohjaamot/TE-toimistot/kolmassektori).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 100 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 348 654

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Loimaan, Salon, Turun, Åboland-Turunmaan, Vakka-Suomen

Kunnat: Sauvo, Oripää, Pyhäranta, Koski Tl, Aura, Naantali, Turku, Taivassalo, Kustavi, Pöytyä, Masku, Kemiönsaari, Vehmaa, Salo, Nousiainen, Paimio, Lieto, Mynämäki, Somero, Rusko, Loimaa, Raisio, Marttila, Laitila, Kaarina, Uusikaupunki, Parainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 45

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Duunikoutsi-sovellusta käytiin läpi vuonna 2020 yhdessä sukupuoli- ja kulttuuritietoisia ohjaiskäytäntöjä edistävän Potentiaali-hankkeen kanssa, jolloin havaittiin varsinkin monien Duunikoutsin videoiden vahvistavan sukupuolistereotypioita. Lisäksi TAT sai valmiiksi maaliskuussa 2021 tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman, jossa käytiin läpi myös palveluiden yhdenvertaisuustilannetta yhdessä monien eri syrjintäperusteiden asiantuntijajärjestöjen, kuten Setan kanssa. Huomioksi ja toimintamme yhdeksi kehittämiskohdaksi nousi sukupuolitietoisuuden kehittäminen TATin palveluissa yhtenä tapana vahvistaa ihmisten kokemusta osallisuudesta ja hyväksytyksi tulemisesta osana suomalaista yhteiskuntaa. Molempia hankkeita koordinoi TATin yhdenvertaisuusasiantuntija Maria Kankkunen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Lähtökohtana on huomioida sukupuolten moninaisuus eli naisiksi ja miehiksi itsensä määrittelevien lisäksi huomioida muunsukupuoliset ja sukupuoltaan määrittelemättömät, ja edistää kaikkien sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Tässä tarkastelutavassa huomioidaan myös epäkohta, jonka mukaan Suomessa koulutus- ja ammattialojen sukupuolen mukainen segregaatio on eurooppalaisittain tarkasteltuna poikkeuksellisen voimakasta. Yksi syy sukupuolittuneisiin alavalintoihin on esimerkkien vähyys, ja siksi muokkaamme Duunikoutsin kuviin, sanavalintoihin ja etenkin videoihin moninaisia työelämätarinoita, jotka altistavat Duunikoutsin käyttäjiä monenlaisille sukupuolirooleille eri ammattien kautta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa - valtavirtaistaminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 0
Hanke on ympäristö positiivinen, koska se tarjoaa digitaalisen valmennuksen, jonka läpikäyminen ei vaadi fyysistä materiaalia tai liikkumista tiettyyn lokaatioon.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 8
Tekoäly ja data mahdollistavat kestävän analysoinnin ja päätöksenteon tulevaisuuden palveluissa. Tällä hankkeella ja palvelulla tuetaan digitaalisten teknologioiden käyttöä ilmastonmuutokseen vastaamiseksi ja samalla myös vihreän kehityksen ohjelmaa. Hankkeen kautta investoidaan digiratkaisuun ja digitaaliseen osaamiseen sekä kehitystyöhön, joka edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 0
Digitaalisuuden avulla hankkeen toiminta ja tulokset voidaan määritellä kestäviksi ratkaisuiksi. Digitalisaatio nähdään hankkeessa erittäin tärkeänä toiminnan taloudellisena lisäarvona. Kaikki materiaalit tuotetaan digitaalisessa muodossa, jolloin paperin kulutus ja kuormitus ympäristössä vähenee, eikä ole näin ympäristöä kuormittava tekijä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 8
Palvelun käyttämä tekoälyratkaisu pohjautuu energiatehokkaaseen datan laskentaratkaisuun. Digitalisaatio kaiken kaikkiaan antaa paremmat edellytykset uusiutuvan energian laajaan käyttöön, sillä se mahdollistaa energiajärjestelmän joustavuuden ja tehokkaan käytön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Taloudellinen kestävyys on hankkeessa laadultaan kasvua, joka ei velkaannuta yhteiskuntaa, vaan näkyy siinä, että pystytään vastaamaan pitkän aikavälin haasteisiin kuten esimerkiksi väestön ikääntymiseen ja siitä syntyneeseen työllisyysvajeeseen tai kaupungistumisen esiin tuomiin haasteisiin. Elinkeinoelämän osalta on tärkeää osaavan työvoiman saatavuus ja vastaavuus yritysten tarpeisiin sekä yritysten olemassa olevan henkilöstön, esimerkiksi nuorten harjoittelijoiden, kesätyöntekijöiden tai lomautettujen nuorten työelämätaitojen osaamisen harjoittelu, ylläpito sekä syventäminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 0
Hankkeen kautta lisätään digitaalisuutta nuorten palvelusalkussa ja se mahdollistaa uusien, sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävien palvelujen yleistymisen. Digitaalisuus mahdollistaa hankkeen kautta resurssitehokkaan kokonaisuuden nuorille tarjoamalla työkalun, yhteyden ja läpinäkyvyyden työelämätaitojen valmennuksessa.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Resurssitehokkuus tulee näkymään nuorten työllisyysvalmennuksen resurssoinnin tuessa. Hankkeen tavoitteena on automatisoida nuoren uraohjauksen toimintoja ja vapauttaa näin ihmisten resursseja haastavimpiin toimintoihin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeella pyritään lisäämään nuorten itsetuntemusta, omien vahvuuksien löytämistä ja vähentämään epävarmuutta tulevaisuuden työelämää kohtaan. Hankkeen kautta nuoret saavat valmennusta työelämätaidoissa, jotka edistävät parhaimmillaan itseluottamusta, onnistumisen kokemuksia, sosiaalista pääomaa, tärkeitä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia kiinnittyä työelämään sekä integroitua yhteiskuntaan. Positiiviset kokemukset työelämästä lisäävät hyvinvointia. Nuoret tarvitsevat monenlaisia tukimalleja ja digitaalinen tuki ympäri vuorokauden on yksi tulevaisuuden työkalu. Hanke tähtää hyvinvoinnin säilyttämiseen, mutta samanaikaiseen lisäämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hanke edistää tasa-arvoa ja yhdenmukaisuutta usealla eri tavoin; hankkeen digitaalinen valmennus on tarkistettu tasa-arvo ja yhdenmukaisuus näkökulmasta moniammatillisessa tiimissä, niin että sen sisällöt edistävät tasa-arvoa ja yhdenmukaisuutta. Tarjoamalla digitaalisen kaikille maksuttoman valmennuksen lisätään myös alueellista tasa-arvoa palveluiden ollessa kaikkien saavutettavissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 8
Hankkeen ja Duunikoutsi-sovelluksen avulla pyritään ennaltaehkäisemään nuorisotyöttömyyttä. Sovelluksen avulla nuoren on helpompi löytää oma paikkansa yhteiskunnassa ja nähdä työ osana mielekästä elämää ja omaa hyvinvointia. Tavoitteena on, että jokainen peruskoulunsa päättävä nuori osaa hakea työpaikkaa suoritettuaan Duunikoutsin sisällöt. Duunikoutsin avulla vahvistetaan myös oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja (haasteet) sekä tuetaan oppilaiden henkilökohtaisia oppimispolkuja Duunikoutsin arviointikartan ja sovellukseen suunnitteilla olevan osaamisprofiilin kautta.
Kulttuuriympäristö 5 8
Digitaalisen kulttuuriympäristön kehittämistarpeina nähdään rajapintojen, prosessien ja toimintaympäristöjen jatkuva muutos. Tähän liittyy olennaisesti avoimen tiedon yhdisteleminen, käyttöoikeudet, tiedon analysointi ja tietosuoja. Digitaalisissa ympäristöissä tulee ottaa huomioon osallistaminen, verkostoyhteistyö, kollektiivinen tiedon tuottaminen, datalähteet, tekniikka, viestintä ja vuorovaikutus. Nämä nousevat esille myös tässä hankkeessa.
Ympäristöosaaminen 8 8
Valmennus opettaa nuoria tarkastelemaan mahdollisia työantajia myös arvopohjalla, sen mukaan kuinka ympäristöystävällisiä yritykset ovat. Tavoitteena onkin, että ympäristöystävällisemmät yritykset saavat parempia työnhakijoita, joka taas kannustaa yrityksiä ympäristöystävällisyyteen, tätä kautta hankkeen ympäristövaikutukset kertautuvat pitkällä aikavälillä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-