Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22507

Hankkeen nimi: Yhdistämö - Yhteiskehittämisellä kasvua liiketoimintaan

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 30.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Mukkulankatu 19

Puhelinnumero: 03 828 18

Postinumero: 15210

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pirjo Tuusjärvi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pirjo.tuusjarvi(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447080309

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Viimeaikaiset äkilliset muutokset esimerkiksi koronapandemian tuloksena ovat vaikuttaneet erilaisten etäpalveluiden sekä itsepalveluiden kasvuun. Pandemia on vauhdittanut jo alkanutta muutosta perinteisestä paikan päällä tapahtuvasta asiakaskohtaamisesta ja tilalle on rakentumassa etämonitorointi, ennaltaehkäisy sekä etäyhteydenpito. Samaan aikaan yrityskentässä on syntynyt ja syntymässä lukuisia innovaatioita sote-sektorille. Sote-sektorille digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja tarjoavat yritykset joutuvat oppimaan uusia käytänteitä ja reittejä saavuttaakseen liiketoiminnallista tulosta. Yhdistämö -hankkeessa luodaan edellytyksiä yrityksille selviytyä tässä muuttuvassa ympäristössä. Tämän hankkeen tavoitteena on suunnata hankkeeseen osallistuvien yritysten innovaatiotoimintaa juuri tähän transformaatioon kohti digitaalisuutta ja etäyhteyksien hyödyntämistä, sekä yritysten osaamisen vahvistamista ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä.


Hankkeessa edistetään sosiaali- ja terveysaloille tuotteita ja palveluita tarjoavien digi- ja teknologiatarjoajien muutoskyvykkyyttä tukemalla ja valmentamalla yrityksiä yhteiskehittämisessä sote-toimijoiden kanssa. Hankkeessa tuetaan yritysten toimimista sote-alan innovaatioympäristössä: teknologioiden validoinnissa, käyttöönotossa, teknologioiden ja yhteistyökumppaneiden hallinnassa sekä asiakkaan kokemuksen mittaamisessa. Tavoitteena on parantaa yritysten kykyä viedä toimivia ja hyödyttäviä digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja terveyden ja hyvinvoinnin aloille, kansallisesti sekä kansainvälisesti.


Hankkeen toimenpiteenä kehitetään yritysten valmiuksia toimia kehittämisyhteistyössä sote-organisaatioiden kanssa toteuttamalla yhteiskehittämisen pilottivalmennus. Valmennus perustuu asiakaslähtöiseen sote-ympäristössä tehtävään nykytila-analyysiin, jolla selvitetään kuinka sosiaali- ja terveysaloille tuotteita ja palveluita tarjoavien digi- ja teknologiatarjoajien tulee rakentaa tarjoama yhteistyössä sote-sektorin kanssa. Lopuksi hankkeen tulokset tiivistetään kiinnostavaan muotoon, yhteiskehittämisen malliksi, laajempaa levittämistä varten.


Hankkeen toimenpiteet luovat pohjaa kestävälle innovaatiotoiminnalle ja hyvinvoinnin lisäämiselle. Hankkeen tuloksena alueellinen innovaatiotoiminta on vahvistunut ja alueellinen elinvoimaisuus lisääntynyt. Uudet innovaatiokumppanuudet ovat vahvistaneet sote-alojen, sekä julkisen, että yksityisen sektorin kilpailu-, sekä muutoskykyä. Hankkeessa kartoitetut toimintatavat ovat lisänneet yritysten palvelutarjoamaa ja osaamista sote-organisaatioiden käyttöön. Osallistuvien yritysten osaaminen on lisääntynyt toimivien ja asiakasta hyödyntävien digitaalisten ja teknologisten ratkaisujen kehittämisessä hankkeessa toteutettavan pilottivalmennuksen myötä. Hankkeen tuloksena on syntynyt 5 uutta digitaalista tai teknologista konseptia.

Hankkeessa on luotu yhteiskehittämisen malli, joka perustuu hankkeen aikana saatuihin havaintoihin ja kokemuksiin, jotka on saatu työskentelystä hankkeen kohderyhmään kuuluvien organisaatioiden kanssa.

Hankkeessa edistetään naisvaltaisen sotealan ja miesvaltaisen teknologia-alan verkottumista, yhteiskehittämistä ja ymmärrystä molemminpuoleisesta alan kehityksestä. Yhteiskehittämisen avulla tuetaan sukupuolten vaikuttamismahdollisuuksia. Hankkeen toimenpiteiden avulla tuetaan naisvaltaisten sote-alojen palvelutuottajia, tarjoamalla mahdollisuus vaikuttaa oman alansa teknologiaratkaisujen kehittämiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaiset kohderyhmät

Varsinainen hankkeen kohderyhmä on sosiaali- ja terveysaloille digitaalisia ja teknologisia tuotteita ja palveluita tarjoavat sekä kehittämisestä kiinnostuneet yritykset ja yrittäjät alueellisesti, sekä valtakunnallisesti. Tarpeena on lisätä näiden toimijoiden kyvykkyyttä muokata, kehittää ja viedä heidän osaamistaan osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja. Tavoitteena on toteuttaa pilottivalmennus yhdessä vähintään 10 digi- ja teknologiapalveluita tarjoavan yrityksen kanssa. Nämä toimijat voivat olla eri toimialoja edustavia tekijöitä. Yrityksestä toivotaan osallistuvat vähintään kaksi henkilöä, mikä edesauttaa osaamisen juurtumisen osaksi sen innovaatiotoimintaa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä voidaan pitää sote-toimijoita sekä palveluita käyttäviä asiakkaita. Hankkeen referenssikohde on Päijät-Sote (PHHYKY), joka on järjestää sote-palvelut Päijät-Hämeessä. Tässä hankkeessa Päijät-Sote on tutkimuksen kohde ja hyötyjä. Hanke kartoittaa tämän organisaation innovaatiotoimintaa digitaalisten ja teknologisten ratkaisujen osalta. Kohderyhmä osallistuu hankkeessa kehitettävään pilottivalmennukseen asiakkaan roolissa. Välillisenä kohderyhmänä hankkeeseen osallistuu myös Päijät-Hämeen alueella toimivat sote-alan mikroyrittäjät.

Opiskelijat: Hanke luo mahdollisuuksia integroida TKI-toimintaa osaksi LAB ammattikorkeakoulun opetusta ja näin lisää myös tulevien ammattilaisten osaamista digitaalisten ja teknologisten ratkaisujen hyödyntämisestä.

Loppukäyttäjät: Sotepalveluita käyttävät asiakkaat toimivat hankkeessa kehitettävien ratkaisujen käyttäjälähtöisen kehittämisen kohteena.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 265 621

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 263 209

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 332 026

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 329 011

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Sysmä, Hollola, Lahti, Padasjoki, Kärkölä, Asikkala, Iitti, Orimattila, Heinola, Hartola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi on muodostunut aijemmin toteutettujen hankkeiden tuloksista. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjissä ja työntekijöissä on vahva naisvaltainen työntekijäenemmistö. Toisaalta useat teknologiayritykset ovat vahvasti miesvaltaisia. Hankkeessa edistetään naisvaltaisen sotealan ja miesvaltaisen teknologia-alan verkottumista, yhteiskehittämistä ja ymmärrystä molemminpuoleiseen alan kehitykseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen suunnitteluvaiheessa on tunnistettu alojen sukupuolittuneisuus. Hankkeella vaikutetaan nopean muutoskyvykkyyden tunnistamiseen ja teknologisten ratkaisujen yhteiskehittämiseen sukupuolinen tasa-arvo huomioiden. Taustatekijöillä (ikä, sukupuoli, uskonto jne.) ei ole merkitystä pilottivalmennukseen osallistumisessa. Hankkeen toimintasuunnitelmaan kuuluu tarvittaessa tehtävät muutokset, jotta eri sukupuolien tarpeet tulevat huomioiduksi hankkeen toiminnan aikana. Viestinnässä huomioidaan alan sukupuolittuneisuus.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta sillä tuetaan toimia sen edistämiseksi.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta luonnonvarojen käyttöön, mutta yhteiskehittäminen luo uusia ratkaisuja, jotka voivat vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei ole perusteltua vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei ole perusteltua vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei ole perusteltua vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei ole perusteltua vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei ole perusteltua vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei ole perusteltua vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 3
Hanke tukee tavoitteiden mukaisesti alueen taloudellista ja sosiaalista kehittämistä. Hankkeessa parannetaan yritysten muutoskyvykkyyden tukemista ja kykyä vastata nopeasti muuttuvan teknologian kehityksen ja digitalisaation mukana tuomiin haasteisiin. Toimilla tuetaan mikro- ja pk-yritysten liiketoiminnan kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeen toiminta perustuu muutoskyvykkään toiminnan tukemiseen pilottivalmennuksen muodossa. Hankkeessa autetaan yrityksiä kehittämään digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja. Tuloksena yhteiskehittämisen malli on laajasti kopiotavissa myös muille alueille.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei ole perusteltua vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeessa kehitetään toimintamalli teknologiayritysten ja sotetoimijoiden yhteiskehittämiselle. Toiminnan kehittämisellä parannetaan työhyvinvointia, jolla vaikutetaan myös palveluja käyttävän asiakkaan hyvinvointiin. Pitkällä aikavälillä palvelujen ja uusien ratkaisujen kehittäminen vähentää terveyseroja ja edistää hyvinvoinnin kokemusta.
Tasa-arvon edistäminen 7 5
Hankkeella vahvistetaan yritysten toimintaa ja osaamista. Tämän vahvistumisen myötä yritysten toiminnan kehittyminen tuottaa palvelun tuottajille ja loppukäyttäjille yhdenvertasempaa palvelutarjontaa asuinpaikasta, kulttuuritaustasta tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Koulutuksen ja uuden yritystoiminnan näkökulmasta hanke tukee naisten työllistymistä miesvaltaiselle tekniikan alalle tukemalla naisten osallisuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 3
Hanke tukee pk- ja mikroyritysten sekä julkisen sektorin sujuvaa yhteistyötä sekä parantaa yrittäjien asemaa. Pitkällä aikavälillä uusien innovaatioratkaisujen myötä hyvinvointiin liittyvä eriarvoisuus vähenee.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei ole perusteltua vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei ole perusteltua vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Yhdistämö- Yhteiskehittämisellä kasvua liiketoimintaan hankesuunnitelman ja toteutuksen taustalla oli sekä koronapandemia että hyvinvointi- ja terveysalan toimintalogiikan murros. Korona-aika vauhditti jo alkanutta muutosta perinteisestä paikan päällä tapahtuvasta asiakaskohtaamisesta ja tilalle on rakentumassa etämonitorointi, ennaltaehkäisy sekä etäyhteydenpito. Toisaalta hyvinvointi- ja terveysalalla palveluiden tuottaminen on muutoksessa ja niitä tuotetaan yhteistuottamiseen perustuvalla monitoimijamallilla, jossa yhteistyötä tehdään yksityisen ja julkisen sektorin välillä.
Uudet palvelutavat muokkaavat työtä sekä laajasti ihmisten tapaa hoitaa terveyttään ja lisäksi innovaatiotoiminta, uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen sekä käyttöönotto muuttuvat.

Nämä muutokset ovat vauhdittaneet lukuisten innovaatioiden syntymistä hyvinvointi- ja terveysalalle. Nyt ja tulevaisuudessa sote-palveluihin vietävät palvelut ovat suurimmassa määrin teknologisia, digitaalisia sovelluksia tai järjestelmiä. Teknologia- sekä digiratkaisuja tarjoavissa yrityksissä on laajaa osaamista omasta substanssialasta, mutta ei välttämättä laajempaa ymmärrystä sote-kentän tarpeista, mahdollisuuksista ja rajoitteista.

Hankkeessa luotiin teknologisia ratkaisuja sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialalle kehittäville yrityksille edellytyksiä selviytyä tässä muuttuvassa ympäristössä mahdollistamalla moniammatillinen yhteistyö, yhteiskehittäminen sekä verkostoituminen muiden teknologiayritysten sekä sote-alan toimijoiden kanssa. Hankkeen pääasiallinen tavoite oli luoda ja pilotoida yhteiskehittämisen malli, jolla tuetaan tuotteita ja palveluita tarjoavien yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyttä sekä tuote- ja palvelukehitystä vastaamaan paremmin koronan sekä toimintaympäristömuutoksen aiheuttamaan muutokseen. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli edistää suomalaisten yritysten osaamista
kehittää toimivia ja hyödyttäviä digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja terveyden ja hyvinvoinnin aloille.

Yhdistämö – hankkeen pilottivalmennukseen osallistui yrityksiä, joilla oli sote-alalle tarjottava tuote tai palvelu. Valmennuksen eri moduuleissa tarkasteltiin yhdessä julkisen sote-alan toimijan kanssa sote-alan tarpeita sekä teknologisiin ratkaisuihin liittyviä rajoitteita. Valmennuksen lisäksi hankkeessa järjestettiin laajemmin yrityksille hyvinvointiteknologiaan ja digitalisaatioon sekä teknologiaratkaisujen kehittämiseen liittyviä sekä markkinavuoropuhelutilaisuuksia, joissa yrityksillä oli mahdollisuus saada uutta tietoa tuotekehitykseen liittyen sekä verkostoitua valtakunnallisestikin.

Pilottivalmennukseen osallistuneiden yritysten lisäksi hankkeen toiminnoilla, kuten webinaareilla ja verkossa toteutetuilla työpajoilla, tavoitettiin kaiken kaikkiaan lähes 300 yritystä tai organisaatiota Päijät-Hämeestä ja valtakunnallisesti. Asiantuntijavetoisissa työpajoissa tuettiin yritysten valmiuksia uusien innovatiivisten palveluiden tuottamiseen ja liiketoimintamallien kehittämiseen. Toiminnoilla on lisätty osallistuneiden toimijoiden osaamista teknologiaratkaisujen kehittämisestä sote-alalle ja tietoisuutta siihen vaikuttavista eri tekijöistä. Lisäksi hankkeen toimintoihin osallistuneille tarjottiin mahdollisuutta kohdata muita sote- tai teknologia-alan yrityksiä sekä verkostoitua.

Hankkeen pääasiallisena, konkreettisena tuloksena on Yhdistämö – yhteiskehittämisen malli. Malli perustuu hankkeessa tehtyyn alkukartoitukseen teknologia- ja sote-alan toimijoiden teknologian kehittämiseen liittyvistä tarpeista ja tavoitteista sekä hankkeessa toteutetun Sote- Yhteiskehittäjä valmennuspilotin kokemuksiin ja osallistuneiden antamiin palautteisiin.
Yhdistämö – yhteiskehittämisen mallin avulla voidaan kehittää hyvinvointi- ja terveysalan sekä teknologia-alan yritysten välistä yhteistyötä, teknologisten ratkaisujen yhteiskehittämistä sekä vahvistaa toimijoiden välistä markkinavuoropuhelua.