Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22510

Hankkeen nimi: Mikroyrittäjien yritysvastuullisuuden vahvistaminen vertaisverkoston kautta - HYBRIDI

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245896-3

Jakeluosoite: Yliopistonmäki

Puhelinnumero: 029 450 5000 (vaihde)

Postinumero: 20014

Postitoimipaikka: Turun yliopisto

WWW-osoite: http://www.utu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Siivonen Salla

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: salla.siivonen(at)utu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 322 0784

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Oulun yliopisto, 0245895-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet

Yritysten vastuullisuus on nouseva megatrendi. Isot yritykset tekevät suunnitelmallista vastuullisuustyötä, mutta mikro ja pk-yrityksillä vastuullisuutta ei kehitetä suunnitelmallisesti eikä sitä osata riittävästi tuoda esiin yrityksen brändin vahvistamisessa, vaikka vastuullisuus on asiakkaiden muuttuvien odotusten ja vaatimusten myötä kasvavissa määrin kilpailutekijä (Elonen 2016, 3). Satakuntalaisten yrittäjien yritysvastuunäkemyksiä kartoittaneen tutkimuksen mukaan monet yrittäjät eivät olleet kuulleet laisinkaan yritysvastuutematiikasta. Monet eivät niin ikään osanneet ajatella vastuullisuutta kaikkeen yritystoimintaan liittyväksi tekijäksi. Satakuntalaiset yrittäjät eivät myöskään osanneet kunnolla mainostaa vastuullisuuttaan. Tietous vastuullisen yritystoiminnan hyödyistä oli niin ikään heikkoa. (Elonen 2016, 3840). Tarvitaan keveitä ja nopeita keinoja tunnistaa ja arvioida mikroyritysten vastuullisuuden nykytilaa ja kypsyyttä sekä tuoda se osaksi suunnitelmallista yrityksen kehittämistä ja markkinointia. Myös COVID-19-pandemia on nostanut yritysten vastuullisuuteen liittyvät kysymykset uudella tavalla esille. Yrityksiä on esimerkiksi julkisuudessa vaadittu ottamaan voimakkaampaa vastuuta asiakkaidensa käyttäytymisestä. Vaikka yritysvastuu koetaan mikro ja yksinyrittäjien taholta tärkeäksi kysymykseksi, monet yritykset eivät ole pystyneet muun muassa puutteellisten resurssien takia investoimaan riittävissä määrin vastuullisuusosaamiseen (Elonen 2016, 27). Suomessa noin kaksi kolmasosaa yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Yksinyrittäjien ja pienten yritysten merkityksestä kertoo se, että 2000-luvulla (2001–2018) uusia työpaikkoja on syntynyt erityisesti pk-yrityksiin, ja näistäkin miltei 60 % alle 50 hengen yrityksiin (www.yrittajat.fi). Hankkeemme tavoitteena on kokeilla ja testata uusia tapoja lisätä yksinyrittäjien ja mikroyritysten vastuullisuusosaamista.

Satakunnan “Kasvun mahdollisuus” -raportissa vaaditaan panostuksia jatkuvaan oppimiseen ja työkyvyn edistämiseen, vihreään kasvuun, digitaalisuuteen ja sosiaaliseen kestävyyteen (Kasvun mahdollisuus 2020, 5). Hanke linkittyy kaikkiin näihin kokonaisuuksiin, koska vastuullisuusosaamisessa on nimen omaa kyse siitä, että yrityksiä tuetaan paremmin huomioimaan ympäristöön, taloudelliseen kestävyyteen ja sosiaaliseen vastuuseen liittyviä kysymyksiä. Investoinnit digitaalisiin palveluihin vähentävät ympäristön kuormitusta ja vahvistavat tuottavuutta (Elonen 2016, passim). Tarjoamalla yrityksille tietoa siitä, miten ne voivat kehittää omaa yritysvastuutaan, hanke vahvistaa yrittäjien ja yritysten henkilökunnan oppimista ja osaamisen hyödyntämistä. Hankkeessa tuetaan yritysten sosiaalista vastuunkantoa muun muassa tarjoamalla niille konkreettisia välineitä kehittää työntekijöiden työhyvinvointia ja työssäjaksamista. Yrityksiä tuetaan hankkeessa myös tiedottamaan potentiaalisille asiakkailleen yrityksen vastuuosaamisesta, mikä puolestaan lisää yritysten palvelujen kysyntää. Kasvun mahdollisuus -asiakirjassa painotetaan myös innovatiivisuutta yrityspalveluiden organisointiin ja toteutukseen, sekä asiakaslähtöisyyttä yrityspalveluihin (Kasvun mahdollisuus 2020, 22-23). Pilotoimalla yritysten vastuuosaamisen kasvattamista yrityslähtöisen vertaisoppimisen ja yhteiskehittämisen avulla, hankkeessa luodaan uusi palvelukonsepti (yritysvastuullisuuden fokusryhmäkonsepti), joka lähtee nimen omaa yrittäjien tarpeesta ja antaa yrityksille konkreettisia välineitä kehittää toimintaansa.

Yksinyrittäjyyden yleistyminen on ollut viime vuosien merkittävin ja kiistattomin työelämän trendi (Ahonen 2020). Kehitettäessä palveluita ja tuettaessa yksinyrittäjiä sekä yrittäjävetoisia mikroyrityksiä on huomioitava kokonaisuus, sekä liiketoiminta että yksityiselämä ja (työ)hyvinvointi, sillä nämä muodostavat toisiinsa kietoutuneen kokonaisuuden. Jos esimerkiksi yksinyrittäjien ja mikroyritysten vastuullisuusosaamista halutaan merkittävästi lisätä, yrittäjille suunnatun tuen on oltava kokonaisvaltaista.

Hankkeen toiminnan tavoitteina on:

Kehittää yksin- ja mikroyrittäjien yritysvastuullisuusosaamista ja sitä kautta parantaa heidän kykyään vastata toimintaympäristön muutoksiin. Osaamisen kehittyminen luo pohjan yrittäjien työhyvinvoinnin ja edelleen yritysten tuloksellisuuden parantamiselle synnyttäen täten mahdollisuuksia kasvuun.

Kehittää yritysvastuukysymysten kehittämisen yhteispalvelumuotoilun malli - “yritysvastuullisuudenfokusryhmäkonsepti”. Tämän konseptin avulla yrittäjät pystyvät nopeasti ja tehokkaasti lisäämään vastuullisuusosaamistaan.

Pilotoida yksin- ja mikroyrittäjille tarjottavaa vertaisryhmätoimintaa ja fokusryhmätoimintaa. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa yrityskohtaisen valmennuksen tarvetta sekä teemoja, joihin erityisesti sillä voitaisiin vastata. Yrityskohtainen valmennus tuodaan esiin osana hankkeessa koostettavaa palvelumallia, mutta sitä ei pilotoida hankkeessa ja siitä ei siten aiheudu hankkeelle kustannuksia. Saatujen kokemusten ja kerätyn tiedon pohjalta tavoitteena on koostaa uudenlainen erilaisia tukimuotoja yhdistävä hybridi-malli yksin- ja mikroyrittäjien tukemiseen. Tällaisen mallin avulla pystytään paremmin vastaamaan esimerkiksi yrittäjien yksilöllisiin tarpeisiin liittyen vastuullisuusosaamiseen.

Toimenpiteet:

Hankkeen toiminta keskittyy yksinyrittäjiin ja mikroyrityksiin. Hankkeeseen rekrytoidaan 40 mikroyritystä eri toimialoilta ympäri Satakuntaa. Yritysten rekrytoinnissa tehdään yhteistyötä alueen yrityspalveluorganisaatioiden sekä yrittäjäjärjestöjen kanssa koko Satakunnan alueella. Osallistuvissa yrityksissä tehdään tilannekartoitus liittyen yritysten vastuuosaamisen tasoon ja kehittämistarpeisiin. Yrityksille tarjotaan vastuullisuusteemaan painottuvaa vertaisryhmätoimintaa sekä yritysten tunnistetuista tarpeista lähtevää, tiettyyn vastuullisuusteemaan linkittyvää ja yritysten vastuuosaamista kasvattavaa fokusryhmätoimintaa.

Hankkeesta kerättyjen kokemusten perusteella kehitetään erilaiset palvelumuodot yhdistävä hybridi-malli erityisesti yksin- ja mikroyrittäjien tukemiseen. Tämä malli perustuu paitsi yrittäjien ja hankkeen toteuttajien kokemuksiin, myös tarvelähtöisyyteen ja pitkäkestoisuuteen. Monet yrittäjille tarjolla olevat tukipalvelut ovat lyhytkestoisia. HYBRIDI-hankkeessa ajatuksena on, että vastuullisuusosaamisen tehokas hankkiminen ja hyväksikäyttö käytännön liiketoiminnassa vievät aikaa, ja tarvitsevat pitkäkestoisempaa tukea. Kehitettävää mallia voidaan käyttää hyväksi hyvin erisisältöisissä yrityspalveluissa.

Toimenpiteet tiivistettynä:

Kerätä tietoa yksin- ja mikroyrittäjien kohtaamista haasteista ja tukitarpeista Covid-19-pandemian keskellä (jotka liittyvät erityisesti kestävään liiketoimintaan, joka puolestaan on sidoksissa yritysten muutosketteryyteen), sekä kerätä tietoa yritysten vastuullisuusosaamisen tasosta. Pystyttäisiinkö investoinneilla vastuullisuusosaamiseen saamaan aikaan pandemian pysäyttämää kasvua yrityksissä?

Tarjota yksin- ja mikroyrittäjille heidän tarpeisiinsa vastaavaa tukea:

- verkossa tai kasvokkain tapahtuvaa, vertaistukeen perustuvaa vertaisryhmätoimintaa

yritysten tarpeista lähtevää, tietyn vastuullisuuteen linkittyvän fokusoidun aihepiirin (taloudellinen, sosiaalinen tai ympäristövastuu) osaamista kehittävää fokusryhmätoimintaa. Fokusryhmissä yrittäjät tekevät itse ja vertaisarvioiden vastuullisuuskartoituksen.

Osana vertaisryhmätoimintaa konsultoivien ryhmähaastattelujen avulla valmentaa yrittäjiä tunnistamaan ja ennakoimaan toimintaympäristön muutosten (esim. COVID-19) vaikutuksia yritysten liiketoiminnan vastuullisuuteen ja vastuullisuuden kehittämiseen, käyttämällä esimerkiksi PESTE-analyysia. Lisäksi kartoitetaan yrittäjien ja yritysten mahdollisia kokemuksia, odotuksia ja ajatuksia liittyen yrityskohtaiseen valmennukseen ja kerättyä tietoa käytetään hybridi-mallin koostamisessa. Kokevatko yrittäjät, että lisäämällä yksilölliseen valmennukseen pohjaava elementti fokus- ja vertaisryhmätoimintaan, vastuullisuusosaamisen kartuttaminen voisi tehostua? Mitä tällaisen valmennuksen pitäisi heidän mielestään pitää sisällään?

Kehittää hankkeessa kerättyjen kokemusten pohjalta erilaiset palvelumuodot yhdistävä hybridi-malli erityisesti yksin- ja mikroyrittäjien tukemiseen.

Kehitetään yritysvastuullisuusosaamisen fokusryhmäkonsepti auttamaan yrityksiä kehittämään vastuullisuusosaamistaan.

Hankkeen tuloksina:

1. Tuottavuus ja kilpailukyky kehittyvät vahvuuksien ja erottautumistekijöiden esiin nostamisen terävöittämisen kautta, kun kukin yritys on keskittynyt sen vastuullisuusteeman kehittämiseen, joka yrityksessä koetaan tärkeäksi.

2.Yrittäjien ja henkilöstön hyvinvointi kehittyvät yritysvastuullisuuteen liittyvän osaaminen kasvun kautta 3.Verkottumiseen liittyvän osaaminen ja verkostojen suomien mahdollisuuksien hyödyntäminen vahvistuvat osallistuvissa yrityksissä sekä liiketoiminnan että osaamisen kehittämisessä vertaisryhmä ja fokusryhmätoiminnan kautta.

4. Hankkeen aikana kootun aineiston ja kokemusten pohjalta luodaan vastuullisuuskäsikirja, joka tarjoaa käytännön työkaluja vastuullisuuden jalkauttamiseen käytännön yritystoimintaan sekä vastuullisuuden viestimiseen asiakkaille ja muille sidosryhmille

5. Fokusryhmätoiminnan pilotoinnin ja kokemusten pohjalta koostetaan yritysvastuullisuuden fokusryhmäkonsepti
(yrityskehittäjille jatkossa hyödynnettäväksi).

6. Hankkeen aikana kokeiltujen palvelumuotojen ja niissä kerätyn aineiston pohjalta koostetaan uudenlainen hybridi-malli erityisesti yksin- ja mikroyritysten liiketoiminnan kehittämisen tukemiseen (yrityskehittäjille ja palveluntarjoajille laajemmin hyödynnettäväksi)

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Satakunnassa toimivat yksinyrittäjät ja mikroyritykset. Hankkeeseen rekrytoidaan mukaan yhteensä 40 yritystä laajasti eri toimialoilta ja hankkeen toimenpiteisiin osallistetaan mukana olevien yritysten koko henkilöstö. Mikroyrityksen määritelmä: vähemmän kuin 10 työntekijää. Tilastovuodesta 2003 alkaen lisäksi: jonka vuosiliikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 2 miljoonaa euroa. Hankkeeseen voidaan rekrytoida osallistujaksi myös yrityksiä, jotka hieman ylittävät nämä rajat eli pienten yritysten kokoluokkaan kuuluva yritys voi myös osallistua hankkeen toimintaan halutessaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:

1. Hankkeeseen osallistuvien yritysten asiakkaat

2. Yrityspalveluiden kehittäjät ja tarjoajat sekä yrittäjäjärjestöt

3. Oulun yliopiston ja Turun yliopiston opiskelijat, sekä satakuntalaisten yrityspalveluorganisaatioiden asiakkaat

4. Pienet ja keskisuuret yritykset

5. Julkinen sektori

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 327 739

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 40 458

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 409 673

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 50 573

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Rauman, Pohjois-Satakunnan, Porin

Kunnat: Ulvila, Siikainen, Pori, Kokemäki, Pomarkku, Merikarvia, Huittinen, Säkylä, Nakkila, Rauma, Eura, Kankaanpää, Harjavalta, Jämijärvi, Eurajoki, Karvia

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 75

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Naisyrittäjiä on noin yksi kolmasosa suomalaisista yrittäjistä. Naiset ja miehet ovat kuitenkin hakeutuneet yrittäjiksi erilaisille toimialoille. Naisyrittäjiä on enemmän pienissä palveluyrityksissä, kun taas miesyrittäjiä on enemmän tuotannollisissa työnantajayrityksissä. HYBRIDI-hankkeeseen rekrytoidaan sekä yksinyrittäjiä, että mikroyrityksiä, jotka toimivat laajasti eri toimialoilla. Hanketta markkinoitaessa huomioidaan sekä nais- että miesyrittäjät, ja markkinointia toteutetaan yhteistyössä mm. yrittäjäjärjestöjen ja yrityspalvelutoimijoiden kanssa. Sukupuolta enemmän rekrytointia määrittelee yrittäjien ja yritysten kiinnostus hanketta kohtaan ja aito kehittämismyönteisyys. Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on toteutettu käyttäen Lapin Letka-hankkeessa kehitettyä suvauskonetta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma (kiinnitetään huomiota sekä liiketoiminnan haasteiden työstämiseen, että työhyvinvointiin yrittäjä- ja henkilöstölähtöisesti). Yrittäjien ja henkilöstön kanssa käytävissä keskusteluissa ja ryhmätoiminnassa todennäköisesti tulee esille eri työntekijöiden ja työntekijäryhmien (naiset, miehet) elämäkokonaisuus ja mahdolliset jouston tarpeet työn ja perheen yhteensovittamiseksi. Työhyvinvoinnin kehittäminen on tärkeä osaa yrityksen sosiaalista vastuuta ja työhyvinvoinnin voidaan nähdä paranevan vastuullisuuteen liittyvän osaamisen kehittämisen ja kokeilujen sekä käytäntöön vietyjen muutosten kautta. Hankkeessa toteutettavissa ryhmätapaamisissa (vertaisryhmä ja fokusryhmät) edistetään luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä ja tuetaan sitä, että erilaisten (mm. sukupuoli, ikä ja eri koulutus- ja asematasot) yrittäjien erilaiset näkemykset otetaan huomioon. Hankkeessa korostetaan myös yksittäisen työntekijän vastuuta oman työhyvinvoinnin kehittämisestä, ja jokaisen työntekijän roolia yrityksen vastuullisuuden toteutumisessa ja sen viestimisessä asiakkaille ja sidosryhmille. Hankkeen toiminnassa otetaan kuitenkin huomioon, että eri alojen työntekijöillä (esim. nais- ja miestyypilliset työt) on erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke lisää yksinyrittäjien ja mikroyritysten sekä niiden työntekijöiden selviytymistä Covid-19 -kriisistä tukemalla osaamisen kehittämistä, erityisenä teemana vastuullisuus. Hankkeen toimenpiteet mahdollistavat osallistumisen yrityskohtaiseen valmennukseen ja vertaistukeen pohjaaviin ryhmätoimintoihin liiketoiminnan ja hyvinvoinnin kehittämisessä. Tätä kautta kehitetään osallistuvien yritysten kyky uudistua ja osaamista sekä kriisitilanteista selviytymisessä, että varautumisessa nopeisiin muutostilanteisin myös tulevaisuudessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Yritysvastuullisuuteen liittyvä osaamisen kehittäminen liittyy kiinteästi myös luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Luonnonvarojen käytön merkitys vaihtelee toki suuresti toimiakoittain. HYBRIDI-hankkeeseen rekrytoidaan laajasti eri toimialojen yrityksiä, ja luonnonvarojen kestävän käyttö nostetaan kehittämisen teemaksi yrityksen tarpeista lähtien. Esimerkiksi vertaisryhmissä ja fokusryhmätoiminnassa yritysvastuullisuuden viestimisessä ja siihen liittyvä osaamisen kehittämisessä hyödynnetään digitaalisuuden mukanaan tuomia mahdollisuuksien (mm. Markkinointi ja uusien palvelujen kehittäminen. Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat yhteistyötä yli eri maantieteellisten alueiden ja vähentävät mm. matkustamisen tarvetta tukien luonnonvarojen kestävyyttä. HYBRODI-hankkeen avulla rohkaistaan yrityksiä yhä enenevässä määrin ottamaan käyttöön digitaalisia ratkaisuja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Vaikutus on neutraali
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Vaikutus on neutraali
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Vaikutus on neutraali
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Vaikutus on neutraali
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Vaikutus on neutraali
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Vaikutus on neutraali
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 9
Hankkeessa edistetään yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia kehittämällä yritysvastuullisuuden osaamista verkostoissa tapahtuvan yhteistyön kautta. Lisäksi tuetaan yrityksiä yksilöllisesti heidän kehittämishaasteissaan ja yhdistetään yritysvastuullisuusosaamisen kehittämiseen sekä liiketoiminnan että hyvinvoinnin näkökulma. Yritysvastuullisuus ja vastuullinen tapa toimia ja viestiä omasta yrityksessä lähtee yksilöistä ja sitä kehittämällä myös organisaatioiden osaaminen ja varautuminen tulevaan vahvistuvat. Hankkeen aikana mukana olevat yritykset saavat käyttöönsä työkaluja ja toimintatapoja, sekä verkostoja, jotka jäävät elämään yrityksissä myös hankkeen jälkeen. Tätä kautta sekä uusien palvelu- ja tuoteideoiden löytymisen kautta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä vaikutus alueen elinkeinorakenteen kehittymiseen on suotuisa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 10
Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa ja tukea osaltaan yritysten verkostoissa tapahtuvaa yhteistyötä. Mikro- ja pienyrittäjistä suuri osa on tietointensiivisiä palveluyrityksiä, joiden tarjoamat tuotteet ovat aineettomia palveluita. Hankkeen toiminnassa hyödynnetään verkon kautta tapahtuvaa kehittämistä, siten mm. fokusryhmätyöskentelyyn osallistuminen mahdollistuu joustavasti riippumatta siitä, missä päin Satakuntaa osallistuvat yritykset sijaitsevat. Verkon kautta tapahtuva vuorovaikutus ja yritysten kohtaaminen myös tukee sitä, että ne voivat yhdessä lähteä etsimään ja kehittämään uusia mahdollisuuksia maantieteellisestä sijainnista huolimatta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Vaikutus on neutraali
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke lisää hyvinvointia sekä suoraan työhyvinvoinnin edistämisen kautta että välillisesti liiketoiminnan kehittämisen kautta, yhdistäen organisaation näkökulman ja yksilön näkökulman erityisesti työpaketissa 2 & 3.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Hankkeen toiminnan kautta mahdollistetaan verkottuminen ja vertaisoppiminen sekä reflektointi vertaisryhmissä, ja strukturoidumpi kehittäminen tiettyyn teemaan/haasteeseen liittyen fokusryhmätoiminnassa. Yritysvastuullisuuden osaamisen kehittämisen kattaa sekä liiketoiminnan kehittämisen keskeiset teemat, että työhyvinvoinnin ja henkisen hyvinvoinnin näkökulmat. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan työntekijöiden ja työntekijäryhmien (naiset, miehet) elämäkokonaisuus, mahdolliset jouston tarpeet työn sekä perheen yhteensovittamiseksi ja huomioidaan siten sukupuolten tasa-arvo.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 6
Yritysten koko henkilöstö osallistetaan kehittämiseen, koska yritysvastuullisuuteen liittyvän osaamisen kehittäminen lähtee yksilöiden tasolta ja jokaisen rooli vastuullisen toimintavan viestimisessä asiakkaille ja sidosryhmille on tärkeä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Vaikutus on neutraali
Ympäristöosaaminen 0 0
Vaikutus on neutraali

9 Loppuraportin tiivistelmä

-