|
|
|
Hankekoodi: S22510
Hankkeen nimi: Mikroyrittäjien yritysvastuullisuuden vahvistaminen vertaisverkoston kautta - HYBRIDI
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245896-3
Jakeluosoite: Yliopistonmäki
Puhelinnumero: 029 450 5000 (vaihde)
Postinumero: 20014
Postitoimipaikka: Turun yliopisto
WWW-osoite: http://www.utu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kirsi Liikamaa
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yksikönjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.liikamaa(at)utu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 520 0787
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteet
Yritysten vastuullisuus on nouseva megatrendi. Isot yritykset tekevät suunnitelmallista vastuullisuustyötä, mutta mikro ja pk-yrityksillä vastuullisuutta ei kehitetä suunnitelmallisesti eikä sitä osata riittävästi tuoda esiin yrityksen brändin vahvistamisessa, vaikka vastuullisuus on asiakkaiden muuttuvien odotusten ja vaatimusten myötä kasvavissa määrin kilpailutekijä (Elonen 2016, 3). Satakuntalaisten yrittäjien yritysvastuunäkemyksiä kartoittaneen tutkimuksen mukaan monet yrittäjät eivät olleet kuulleet laisinkaan yritysvastuutematiikasta. Monet eivät niin ikään osanneet ajatella vastuullisuutta kaikkeen yritystoimintaan liittyväksi tekijäksi. Satakuntalaiset yrittäjät eivät myöskään osanneet kunnolla mainostaa vastuullisuuttaan. Tietous vastuullisen yritystoiminnan hyödyistä oli niin ikään heikkoa. (Elonen 2016, 3840). Tarvitaan keveitä ja nopeita keinoja tunnistaa ja arvioida mikroyritysten vastuullisuuden nykytilaa ja kypsyyttä sekä tuoda se osaksi suunnitelmallista yrityksen kehittämistä ja markkinointia. Myös COVID-19-pandemia on nostanut yritysten vastuullisuuteen liittyvät kysymykset uudella tavalla esille. Yrityksiä on esimerkiksi julkisuudessa vaadittu ottamaan voimakkaampaa vastuuta asiakkaidensa käyttäytymisestä. Vaikka yritysvastuu koetaan mikro ja yksinyrittäjien taholta tärkeäksi kysymykseksi, monet yritykset eivät ole pystyneet muun muassa puutteellisten resurssien takia investoimaan riittävissä määrin vastuullisuusosaamiseen (Elonen 2016, 27). Suomessa noin kaksi kolmasosaa yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Yksinyrittäjien ja pienten yritysten merkityksestä kertoo se, että 2000-luvulla (2001–2018) uusia työpaikkoja on syntynyt erityisesti pk-yrityksiin, ja näistäkin miltei 60 % alle 50 hengen yrityksiin (www.yrittajat.fi). Hankkeemme tavoitteena on kokeilla ja testata uusia tapoja lisätä yksinyrittäjien ja mikroyritysten vastuullisuusosaamista.
Satakunnan “Kasvun mahdollisuus” -raportissa vaaditaan panostuksia jatkuvaan oppimiseen ja työkyvyn edistämiseen, vihreään kasvuun, digitaalisuuteen ja sosiaaliseen kestävyyteen (Kasvun mahdollisuus 2020, 5). Hanke linkittyy kaikkiin näihin kokonaisuuksiin, koska vastuullisuusosaamisessa on nimen omaa kyse siitä, että yrityksiä tuetaan paremmin huomioimaan ympäristöön, taloudelliseen kestävyyteen ja sosiaaliseen vastuuseen liittyviä kysymyksiä. Investoinnit digitaalisiin palveluihin vähentävät ympäristön kuormitusta ja vahvistavat tuottavuutta (Elonen 2016, passim). Tarjoamalla yrityksille tietoa siitä, miten ne voivat kehittää omaa yritysvastuutaan, hanke vahvistaa yrittäjien ja yritysten henkilökunnan oppimista ja osaamisen hyödyntämistä. Hankkeessa tuetaan yritysten sosiaalista vastuunkantoa muun muassa tarjoamalla niille konkreettisia välineitä kehittää työntekijöiden työhyvinvointia ja työssäjaksamista. Yrityksiä tuetaan hankkeessa myös tiedottamaan potentiaalisille asiakkailleen yrityksen vastuuosaamisesta, mikä puolestaan lisää yritysten palvelujen kysyntää. Kasvun mahdollisuus -asiakirjassa painotetaan myös innovatiivisuutta yrityspalveluiden organisointiin ja toteutukseen, sekä asiakaslähtöisyyttä yrityspalveluihin (Kasvun mahdollisuus 2020, 22-23). Pilotoimalla yritysten vastuuosaamisen kasvattamista yrityslähtöisen vertaisoppimisen ja yhteiskehittämisen avulla, hankkeessa luodaan uusi palvelukonsepti (yritysvastuullisuuden fokusryhmäkonsepti), joka lähtee nimen omaa yrittäjien tarpeesta ja antaa yrityksille konkreettisia välineitä kehittää toimintaansa.
Yksinyrittäjyyden yleistyminen on ollut viime vuosien merkittävin ja kiistattomin työelämän trendi (Ahonen 2020). Kehitettäessä palveluita ja tuettaessa yksinyrittäjiä sekä yrittäjävetoisia mikroyrityksiä on huomioitava kokonaisuus, sekä liiketoiminta että yksityiselämä ja (työ)hyvinvointi, sillä nämä muodostavat toisiinsa kietoutuneen kokonaisuuden. Jos esimerkiksi yksinyrittäjien ja mikroyritysten vastuullisuusosaamista halutaan merkittävästi lisätä, yrittäjille suunnatun tuen on oltava kokonaisvaltaista.
Hankkeen toiminnan tavoitteina on:
Kehittää yksin- ja mikroyrittäjien yritysvastuullisuusosaamista ja sitä kautta parantaa heidän kykyään vastata toimintaympäristön muutoksiin. Osaamisen kehittyminen luo pohjan yrittäjien työhyvinvoinnin ja edelleen yritysten tuloksellisuuden parantamiselle synnyttäen täten mahdollisuuksia kasvuun.
Kehittää yritysvastuukysymysten kehittämisen yhteispalvelumuotoilun malli - “yritysvastuullisuudenfokusryhmäkonsepti”. Tämän konseptin avulla yrittäjät pystyvät nopeasti ja tehokkaasti lisäämään vastuullisuusosaamistaan.
Pilotoida yksin- ja mikroyrittäjille tarjottavaa vertaisryhmätoimintaa ja fokusryhmätoimintaa. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa yrityskohtaisen valmennuksen tarvetta sekä teemoja, joihin erityisesti sillä voitaisiin vastata. Yrityskohtainen valmennus tuodaan esiin osana hankkeessa koostettavaa palvelumallia, mutta sitä ei pilotoida hankkeessa ja siitä ei siten aiheudu hankkeelle kustannuksia. Saatujen kokemusten ja kerätyn tiedon pohjalta tavoitteena on koostaa uudenlainen erilaisia tukimuotoja yhdistävä hybridi-malli yksin- ja mikroyrittäjien tukemiseen. Tällaisen mallin avulla pystytään paremmin vastaamaan esimerkiksi yrittäjien yksilöllisiin tarpeisiin liittyen vastuullisuusosaamiseen.
Toimenpiteet:
Hankkeen toiminta keskittyy yksinyrittäjiin ja mikroyrityksiin. Hankkeeseen rekrytoidaan 40 mikroyritystä eri toimialoilta ympäri Satakuntaa. Yritysten rekrytoinnissa tehdään yhteistyötä alueen yrityspalveluorganisaatioiden sekä yrittäjäjärjestöjen kanssa koko Satakunnan alueella. Osallistuvissa yrityksissä tehdään tilannekartoitus liittyen yritysten vastuuosaamisen tasoon ja kehittämistarpeisiin. Yrityksille tarjotaan vastuullisuusteemaan painottuvaa vertaisryhmätoimintaa sekä yritysten tunnistetuista tarpeista lähtevää, tiettyyn vastuullisuusteemaan linkittyvää ja yritysten vastuuosaamista kasvattavaa fokusryhmätoimintaa.
Hankkeesta kerättyjen kokemusten perusteella kehitetään erilaiset palvelumuodot yhdistävä hybridi-malli erityisesti yksin- ja mikroyrittäjien tukemiseen. Tämä malli perustuu paitsi yrittäjien ja hankkeen toteuttajien kokemuksiin, myös tarvelähtöisyyteen ja pitkäkestoisuuteen. Monet yrittäjille tarjolla olevat tukipalvelut ovat lyhytkestoisia. HYBRIDI-hankkeessa ajatuksena on, että vastuullisuusosaamisen tehokas hankkiminen ja hyväksikäyttö käytännön liiketoiminnassa vievät aikaa, ja tarvitsevat pitkäkestoisempaa tukea. Kehitettävää mallia voidaan käyttää hyväksi hyvin erisisältöisissä yrityspalveluissa.
Toimenpiteet tiivistettynä:
Kerätä tietoa yksin- ja mikroyrittäjien kohtaamista haasteista ja tukitarpeista Covid-19-pandemian keskellä (jotka liittyvät erityisesti kestävään liiketoimintaan, joka puolestaan on sidoksissa yritysten muutosketteryyteen), sekä kerätä tietoa yritysten vastuullisuusosaamisen tasosta. Pystyttäisiinkö investoinneilla vastuullisuusosaamiseen saamaan aikaan pandemian pysäyttämää kasvua yrityksissä?
Tarjota yksin- ja mikroyrittäjille heidän tarpeisiinsa vastaavaa tukea:
- verkossa tai kasvokkain tapahtuvaa, vertaistukeen perustuvaa vertaisryhmätoimintaa
yritysten tarpeista lähtevää, tietyn vastuullisuuteen linkittyvän fokusoidun aihepiirin (taloudellinen, sosiaalinen tai ympäristövastuu) osaamista kehittävää fokusryhmätoimintaa. Fokusryhmissä yrittäjät tekevät itse ja vertaisarvioiden vastuullisuuskartoituksen.
Osana vertaisryhmätoimintaa konsultoivien ryhmähaastattelujen avulla valmentaa yrittäjiä tunnistamaan ja ennakoimaan toimintaympäristön muutosten (esim. COVID-19) vaikutuksia yritysten liiketoiminnan vastuullisuuteen ja vastuullisuuden kehittämiseen, käyttämällä esimerkiksi PESTE-analyysia. Lisäksi kartoitetaan yrittäjien ja yritysten mahdollisia kokemuksia, odotuksia ja ajatuksia liittyen yrityskohtaiseen valmennukseen ja kerättyä tietoa käytetään hybridi-mallin koostamisessa. Kokevatko yrittäjät, että lisäämällä yksilölliseen valmennukseen pohjaava elementti fokus- ja vertaisryhmätoimintaan, vastuullisuusosaamisen kartuttaminen voisi tehostua? Mitä tällaisen valmennuksen pitäisi heidän mielestään pitää sisällään?
Kehittää hankkeessa kerättyjen kokemusten pohjalta erilaiset palvelumuodot yhdistävä hybridi-malli erityisesti yksin- ja mikroyrittäjien tukemiseen.
Kehitetään yritysvastuullisuusosaamisen fokusryhmäkonsepti auttamaan yrityksiä kehittämään vastuullisuusosaamistaan.
Hankkeen tuloksina:
1. Tuottavuus ja kilpailukyky kehittyvät vahvuuksien ja erottautumistekijöiden esiin nostamisen terävöittämisen kautta, kun kukin yritys on keskittynyt sen vastuullisuusteeman kehittämiseen, joka yrityksessä koetaan tärkeäksi.
2.Yrittäjien ja henkilöstön hyvinvointi kehittyvät yritysvastuullisuuteen liittyvän osaaminen kasvun kautta 3.Verkottumiseen liittyvän osaaminen ja verkostojen suomien mahdollisuuksien hyödyntäminen vahvistuvat osallistuvissa yrityksissä sekä liiketoiminnan että osaamisen kehittämisessä vertaisryhmä ja fokusryhmätoiminnan kautta.
4. Hankkeen aikana kootun aineiston ja kokemusten pohjalta luodaan vastuullisuuskäsikirja, joka tarjoaa käytännön työkaluja vastuullisuuden jalkauttamiseen käytännön yritystoimintaan sekä vastuullisuuden viestimiseen asiakkaille ja muille sidosryhmille
5. Fokusryhmätoiminnan pilotoinnin ja kokemusten pohjalta koostetaan yritysvastuullisuuden fokusryhmäkonsepti
(yrityskehittäjille jatkossa hyödynnettäväksi).
6. Hankkeen aikana kokeiltujen palvelumuotojen ja niissä kerätyn aineiston pohjalta koostetaan uudenlainen hybridi-malli erityisesti yksin- ja mikroyritysten liiketoiminnan kehittämisen tukemiseen (yrityskehittäjille ja palveluntarjoajille laajemmin hyödynnettäväksi)
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Satakunnassa toimivat yksinyrittäjät ja mikroyritykset. Hankkeeseen rekrytoidaan mukaan yhteensä 40 yritystä laajasti eri toimialoilta ja hankkeen toimenpiteisiin osallistetaan mukana olevien yritysten koko henkilöstö. Mikroyrityksen määritelmä: vähemmän kuin 10 työntekijää. Tilastovuodesta 2003 alkaen lisäksi: jonka vuosiliikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 2 miljoonaa euroa. Hankkeeseen voidaan rekrytoida osallistujaksi myös yrityksiä, jotka hieman ylittävät nämä rajat eli pienten yritysten kokoluokkaan kuuluva yritys voi myös osallistua hankkeen toimintaan halutessaan.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:
1. Hankkeeseen osallistuvien yritysten asiakkaat
2. Yrityspalveluiden kehittäjät ja tarjoajat sekä yrittäjäjärjestöt
3. Oulun yliopiston ja Turun yliopiston opiskelijat, sekä satakuntalaisten yrityspalveluorganisaatioiden asiakkaat
4. Pienet ja keskisuuret yritykset
5. Julkinen sektori
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 327 739
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 321 872
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 409 673
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 402 340
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin
Kunnat: Merikarvia, Pomarkku, Huittinen, Nakkila, Harjavalta, Säkylä, Eura, Pori, Ulvila, Kankaanpää, Kokemäki, Rauma, Siikainen, Eurajoki, Karvia, Jämijärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 40
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 52
Suunniteltu: 75
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 5 |
| Yritysvastuullisuuteen liittyvä osaamisen kehittäminen liittyy kiinteästi myös luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Luonnonvarojen käytön merkitys vaihtelee toki suuresti toimiakoittain. HYBRIDI-hankkeeseen rekrytoidaan laajasti eri toimialojen yrityksiä, ja luonnonvarojen kestävän käyttö nostetaan kehittämisen teemaksi yrityksen tarpeista lähtien. Esimerkiksi vertaisryhmissä ja fokusryhmätoiminnassa yritysvastuullisuuden viestimisessä ja siihen liittyvä osaamisen kehittämisessä hyödynnetään digitaalisuuden mukanaan tuomia mahdollisuuksien (mm. Markkinointi ja uusien palvelujen kehittäminen. Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat yhteistyötä yli eri maantieteellisten alueiden ja vähentävät mm. matkustamisen tarvetta tukien luonnonvarojen kestävyyttä. HYBRODI-hankkeen avulla rohkaistaan yrityksiä yhä enenevässä määrin ottamaan käyttöön digitaalisia ratkaisuja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 9 |
| Hankkeessa edistetään yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia kehittämällä yritysvastuullisuuden osaamista verkostoissa tapahtuvan yhteistyön kautta. Lisäksi tuetaan yrityksiä yksilöllisesti heidän kehittämishaasteissaan ja yhdistetään yritysvastuullisuusosaamisen kehittämiseen sekä liiketoiminnan että hyvinvoinnin näkökulma. Yritysvastuullisuus ja vastuullinen tapa toimia ja viestiä omasta yrityksessä lähtee yksilöistä ja sitä kehittämällä myös organisaatioiden osaaminen ja varautuminen tulevaan vahvistuvat. Hankkeen aikana mukana olevat yritykset saavat käyttöönsä työkaluja ja toimintatapoja, sekä verkostoja, jotka jäävät elämään yrityksissä myös hankkeen jälkeen. Tätä kautta sekä uusien palvelu- ja tuoteideoiden löytymisen kautta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä vaikutus alueen elinkeinorakenteen kehittymiseen on suotuisa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa ja tukea osaltaan yritysten verkostoissa tapahtuvaa yhteistyötä. Mikro- ja pienyrittäjistä suuri osa on tietointensiivisiä palveluyrityksiä, joiden tarjoamat tuotteet ovat aineettomia palveluita. Hankkeen toiminnassa hyödynnetään verkon kautta tapahtuvaa kehittämistä, siten mm. fokusryhmätyöskentelyyn osallistuminen mahdollistuu joustavasti riippumatta siitä, missä päin Satakuntaa osallistuvat yritykset sijaitsevat. Verkon kautta tapahtuva vuorovaikutus ja yritysten kohtaaminen myös tukee sitä, että ne voivat yhdessä lähteä etsimään ja kehittämään uusia mahdollisuuksia maantieteellisestä sijainnista huolimatta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke lisää hyvinvointia sekä suoraan työhyvinvoinnin edistämisen kautta että välillisesti liiketoiminnan kehittämisen kautta, yhdistäen organisaation näkökulman ja yksilön näkökulman erityisesti työpaketissa 2 & 3. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Hankkeen toiminnan kautta mahdollistetaan verkottuminen ja vertaisoppiminen sekä reflektointi vertaisryhmissä, ja strukturoidumpi kehittäminen tiettyyn teemaan/haasteeseen liittyen fokusryhmätoiminnassa. Yritysvastuullisuuden osaamisen kehittämisen kattaa sekä liiketoiminnan kehittämisen keskeiset teemat, että työhyvinvoinnin ja henkisen hyvinvoinnin näkökulmat. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan työntekijöiden ja työntekijäryhmien (naiset, miehet) elämäkokonaisuus, mahdolliset jouston tarpeet työn sekä perheen yhteensovittamiseksi ja huomioidaan siten sukupuolten tasa-arvo. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 6 |
| Yritysten koko henkilöstö osallistetaan kehittämiseen, koska yritysvastuullisuuteen liittyvän osaamisen kehittäminen lähtee yksilöiden tasolta ja jokaisen rooli vastuullisen toimintavan viestimisessä asiakkaille ja sidosryhmille on tärkeä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali | ||
Turun yliopiston ja Oulun yliopiston yhteisen Hybridi-hankkeen tavoitteena oli tukea satakuntalaisia mikroyrittäjiä yrityksensä vastuullisuuden (taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristö) kehittämisessä. Hanke alkoi 1.9.2021 ja päättyi 31.12.2023. Hankkeen aikana tarjottiin yksin- ja mikroyrittäjille kaikkiaan 35 erilaista valmennuskoulutustilaisuutta. Osallistujayritysten toimialojen kirjo oli laaja; n. 20 erilaista alaa. Alojen heterogeenisyys sai aikaan hedelmällisiä törmäytyksiä yrittäjien keskuudessa, ja tästä saatiin palautteissa paljon kiitosta.
Hankkeeseen rekrytoitiin 52 mikroyritystä eri toimialoilta ympäri Satakuntaa. Yritysten rekrytoinnissa tehtiin laajasti yhteistyötä alueen yrityspalveluorganisaatioiden sekä yrittäjäjärjestöjen kanssa koko Satakunnan alueella. Osallistuvissa yrityksissä tehtiin aluksi tilannekartoitus liittyen yritysten vastuuosaamisen tasoon ja kehittämistarpeisiin. Yrityksille tarjottiin vastuullisuusteemaan painottuvaa vertaisryhmätoimintaa sekä yritysten tunnistetuista tarpeista lähtevää, tiettyyn vastuullisuusteemaan linkittyvää ja yritysten vastuuosaamista kasvattavaa fokusryhmätoimintaa. Niin ikään yrityksille tarjottiin yrityskohtaista valmennusta, jonka tarkoituksena oli tukea yrittäjiä toteuttamaan vastuullisuuteen liittyviä toimenpiteitä.
Haasteita koko hankkeen keston ajan tuottivat sekä yrittäjien mukaan saaminen että heidän sitouttaminen hankkeessa tarjottaviin valmennuksiin. Samoin osallistujayritysten vastuullisuusosaamisen taso oli varsin kirjava, joka välillä aiheutti haasteita valmennusten suunnittelussa ja niiden toteutuksessa.
HYBRIDI-hankkeen toiminnan tavoitteet:
1.Kehittää yksin- ja mikroyrittäjien yritysvastuullisuusosaamista ja sitä kautta parantaa heidän kykyään vastata toimintaympäristön muutoksiin. Osaamisen kehittyminen luo pohjan yrittäjien työhyvinvoinnin ja edelleen yritysten tuloksellisuuden parantamiselle synnyttäen täten mahdollisuuksia kasvuun.
2.Pilotoida yksin- ja mikroyrittäjille tarjottavaa vertaisryhmätoimintaa ja yrityskohtaista valmennusta ja saatujen kokemusten perusteella kehittää uudenlainen näitä tukimuotoja yhdistävä hybridi -palvelumalli yksin- ja mikroyrittäjien tukemiseen. Tällaisen mallin avulla pystytään paremmin vastaamaan esimerkiksi yrittäjien yksilöllisiin tarpeisiin liittyen vastuullisuusosaamiseen.
3.Kehittää yritysvastuukysymysten kehittämisen yhteispalvelumuotoilun malli - “yritysvastuullisuuden fokusryhmäkonsepti”. Tämän konseptin avulla yrittäjät pystyvät nopeasti ja tehokkaasti lisäämään vastuullisuusosaamistaan.
Toimenpiteet tiivistettynä hankkeen aikana:
A. Kerättiin tietoa yksin- ja mikroyrittäjien kohtaamista haasteista ja tukitarpeista Covid-19-pandemian keskellä (jotka liittyvät erityisesti kestävään liiketoimintaan, joka puolestaan on sidoksissa yritysten muutosketteryyteen) sekä kerättiin tietoa yritysten vastuuosaamisen tasosta.
B. Tarjottiin yksin- ja mikroyrittäjille heidän tarpeisiinsa vastaavaa tukea:
- vertaistukeen perustuvaa vertaisryhmätoimintaa
- yritysten tarpeista lähtevää, tietyn vastuullisuuteen linkittyvän fokusoidun aihepiirin (taloudellinen, sosiaalinen tai ympäristövastuu) osaamista kehittävää fokusryhmätoimintaa. Fokusryhmissä yrittäjät tekivät itse ja vertaisarvioiden vastuullisuuskartoituksen.
- yksilöllistä, vahvasti yrittäjän tarpeista lähtevää yrityskohtaista valmennusta
C. Osana vertaisryhmätoimintaa konsultoivien haastattelujen avulla valmennettiin yrittäjiä tunnistamaan ja ennakoimaan toimintaympäristön muutosten (esim. korona) vaikutuksia yritysten liiketoiminnan vastuullisuuteen ja vastuullisuuden kehittämiseen, käyttämällä esimerkiksi PESTE-analyysia.
D. Kehitettiin hankkeessa kerättyjen kokemusten pohjalta Hybridi-palvelumalli erityisesti yksin- ja mikroyrittäjien tukemiseen, fokusryhmäkonsepti auttamaan yrityksiä kehittämään vastuullisuusosaamistaan ja laadittiin saatujen kokemusten pohjalta Mikroyrittäjän vastuullisuuskäsikirja, jossa yrittäjille tarjotaan työkaluja kehittää yrityksensä vastuullisuusosaamista.
Hankkeen tuloksina:
1.Tuottavuus ja kilpailukyky kehittyi vahvuuksien ja erottautumistekijöiden esiin nostamisen terävöittämisen kautta, kun kukin yritys keskittyi sen vastuullisuusteeman kehittämiseen, joka yrityksessä koettiin tärkeäksi.
2.Yrittäjien hyvinvointi kehittyi yritysvastuullisuuteen liittyvän osaaminen kasvun kautta
3.Verkottumiseen liittyvä osaaminen ja verkostojen suomien mahdollisuuksien hyödyntäminen vahvistui osallistuvissa yrityksissä sekä liiketoiminnan että osaamisen kehittämisessä vertaisryhmä- ja fokusryhmätoiminnan kautta.
4.Hankkeen aikana kootun aineiston ja saatujen kokemusten pohjalta tehtiin yrittäjille suunnattu vastuullisuuskäsikirja, joka tarjoaa käytännön työkaluja vastuullisuuden jalkauttamiseen käytännön yritystoimintaan sekä vastuullisuuden viestimiseen asiakkaille ja muille sidosryhmille
5.Hankkeen aikana kokeiltujen palvelumuotojen ja niissä kerätyn aineiston pohjalta koostettiin uudenlainen Hybridi-palvelumalli erityisesti yksin- ja mikroyrittäjien liiketoiminnan kehittämisen tukemiseen, ja myös yrityskehittäjille ja palveluntarjoajille laajemmin hyödynnettäväksi
6.Fokusryhmätoiminnan pilotoinnin ja kokemusten pohjalta koottiin yritysvastuullisuuden fokusryhmäkonsepti yrityskehittäjille jatkossa hyödynnettäväksi.
Mikroyrittäjän vastuullisuuskäsikirja, Hybridi-palvelumalli ja fokusryhmäkonsepti sekä muu aineisto löytyvät hankkeen verkkosivuilta https://sites.utu.fi/hybridi/