Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22513

Hankkeen nimi: Koronasta kasvuun

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.7.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kemin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0210427-6

Jakeluosoite: Valtakatu 26

Puhelinnumero: 016-259111

Postinumero: 96100

Postitoimipaikka: Kemi

WWW-osoite: http://www.kemi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Juha Simonaho

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektikoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juha.simonaho(at)kemi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406640313

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koronakevät 2020 oli yritysten toiminnalle raju kokemus, kun toiminta osassa yrityksistä rajoitusten ja asiakkaiden vähenemäisen myötä loppui äkillisesti. Liikevaihto putosi ja toiminnan edellytykset hävisivät. Valtio reagoi nopeasti erilaisilla tukipaketeilla ja hankerahoituksella yritysten hätään. Korona-ajan pitkittyminen on haastanut erityisesti yksinyrittäjät ja pienet yritykset. Koronasta kasvuun -hankkeen valmistelun lähtökohtana on kemiläisten yrittäjien esiintuoma huoli yritystoiminnan jatkumisesta ja erityisesti yrittäjien omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Tämä tuotiin vahvasti esille mm. Kemin kaupungin elinkeinopalveluiden järjestämässä Koronatilannekuvakatsaus Kemin yrittäjille -tilaisuudessa huhtikuussa 2021. Monella yrittäjällä on oma toimeentulo vaarantunut. Vaikka konkurssien määrä ei ole alueella merkittävästi kasvanut, niin yrittäjien voimavarat eivät välttämättä riitä jatkamiseen. Näin siitäkin huolimatta, että Metsä Fibren biotuotetehtaan investointi voisi tuoda usealla yrityksille kaivattua kasvua liiketoimintaan. Vaikutusta yrittäjien huoleen on Stora Enson Veitsiluodon tehtaan mahdollisella sulkemisella syksyn 2021 aikana. Lisäksi Outokumpu Oyj:n äkillisellä rakennemuutoksella on ollut vaikutusta, sillä se on aiheuttanut paineita alihankintaverkostossa. Meneillään on Kemin alueella sekä positiivinen että negatiivinen rakennemuutos. Yrittäjien mielialaan ovat vaikuttaneet lisäksi Lapin alueen sairaanhoitopiirien erilaiset koronatilanteet ja -rajoitukset: Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin rajoitukset ovat olleet tiukemmat kuin Lapin sairaanhoitopiirin. Korona-ajan vaikutus vaihtelee toimialoittain - suurin vaikutus on ollut kaupan, palvelujen ja matkailun aloilla.

Hankkeen kohderyhmänä on Kemin alueen mikro- ja pk- yritykset ja yrittäjät, joiden toimintaa korona on vaikeuttanut tai jotka etsivät keinoja korona-tilanteesta selviämiseen. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat yritysten työntekijät elinkeinon jatkumisen ja hyvinvoinnin näkökulmista ja Kemin kaupungin kuntalaiset palvelujen saatavuuden ja alueen elinvoiman näkökulmasta. Lisäksi välillisenä kohderyhmänä ovat muut yrittäjät toimintamallien kehittämisen näkökulmasta sekä yrittäjien lähipiiri jaksamisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

Hankkeen ydintavoitteena on tukea yrittäjien jaksamista ja luoda uskoa tulevaisuuteen covid19- tilanteessa. Hankkeessa luodaan yrityksille matalan kynnyksen tukitoimintaa ja vahvistetaan yritysten keskinäistä verkostoitumista sekä luodaan yrittäjien kehittämistoiminnalle puitteita. Hankkeessa on kolme kehittämiskoria:

1) Yrittäjien jaksamisen ja hyvinvoinnin tukeminen
2) Yritysten yhteisen kehittämistoiminnan tukeminen
3) Yrittäjien matalankynnyksen tieto-, neuvonta- ja ohjaustoiminta

Kynnys hakea apua ja tukea on korkea yrittäjillä. Kemissä on hyvin vahva omin voimin pärjäämisen kulttuuri, jolloin avun kysyminen etenkin omaan hyvinvointiin liittyen on haasteellista. Tämän hankkeen toimenpiteillä tähdätään vahvasti matalankynnyksen täsmätoimiin pienten yritysten selviytymisessä korona-ajasta erityisesti työhyvinvoinnin näkökulmasta. Yrittäjän ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on myös alueen veto- ja pitovoimatekijä. Kemin kaupungin intressi on huolehtia yritysten toimintaympäristön elinvoimaisuudesta ja kilpailukyvystä. Vielä on epävarmuus, missä vaiheessa koronasta elpyminen todella alkaa ja milloin yritysten selviytymisestä päästään ns. normaalimpaan toimintaan ja yrityksissä pystytään panostamaan kasvuun ja siihen, että panostetaan myös organisaation ja työntekijöiden hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämiseen. Koronasta kasvuun -hankkeessa tämänhetkiseen akuuttiin tilanteeseen reagoimiseen, uskoa tulevaan luovan ilmapiirin rakentamiseen ja yrityksen työllisyyden varmistamiseen pyritään yhdessä yrittämisen -toimintamallilla ja TNO-toiminnan tuomisella lähelle yritysten arkea.

Tuloksena on mikro- ja pk-yritysten yrittäjien ja niiden henkilöstön kyvykkyys sopeutua, mukautua ja hyödyntää toimintaympäristössä tapahtuviin nopeisiin ja jopa ennakoimattomiin muutoksiin paremmin. Myös keinot ja osaaminen yllättävän muutoksen aiheuttamasta kriisistä selviytymiseen ovat parantuneet. Mikro- ja pk-yrittäjillä on työvälineitä ja verkostoja oman hyvinvointinsa hallintaan ja kehittämiseen sekä työkykynsä ylläpitämiseen. Ja yrityksillä on välineitä huolehtia henkilöstöstä sekä suunnitelmia yrityksen tulevaisuuden toiminnan ja työllistämisen varalle.

Pitkällä aikavälillä hanke vaikuttaa Kemin elinkeinoelämän resilienssiin. Hanketoiminta kehittää julkisen toimijan osaamista yritysten kohtaamien äkillisten muutosten ja kriisien tukemisessa ja osittain myös ennakoivissa toimissa. Pitkällä aikavälillä yritysten yhdessä tekemisen toimintamalli lisää alueen kilpailukykyä, lisää työllisyyttä ja työpaikkojen houkuttavuutta. Yrittäjien ja työnantajien panostukset TNO-toimintaan näkyy osaavana työvoimana ja pitovoimatekijänä työpaikoilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on Kemin alueen mikro- ja pk- yritykset ja yrittäjät, joiden toimintaa korona on vaikeuttanut tai jotka etsivät keinoja korona-tilanteesta selviämiseen. Moni näistä yrittäjistä on yksinyrittäjiä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat yritysten työntekijät elinkeinon jatkumisen näkökulmasta ja Kemin kaupungin kuntalaiset palvelujen saatavuuden ja alueen elinvoiman näkökulmasta. Lisäksi muut yrittäjät toimintamallien kehittämisen näkökulmasta sekä yrittäjien lähipiiri jaksamisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 151 661

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 130 722

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 168 512

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 145 246

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion

Kunnat: Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 60

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 26

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 78

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kemin alue on teollisuusaluetta, jossa on paljon tekniikan alan alihankintaa, joka perinteisesti on hyvin miesvaltaista. Alueella on kuitenkin myös paljon naisyrittäjiä. Naisyrittäjät ovat aktiivisia toimijoita mm. Kemin Yrittäjänaisissa ja naisyrittäjillä on pitkät perinteet: Yrittäjänaisten yhdistys on perustettu jo v. 1948. Moni naisyrittäjä on joko yksinyrittäjä tai yrittäjänä mikro- tai pk-yrityksessä. Hanketoiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma, joka tulee esille mm. yrittäjien toimialojen sukupuolijakaumassa. Hanketoiminnassa noudatetaan Kemin kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa (2016).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toiminnoissa siten, että järjestetään esim. naisyrittäjille ja miesyrittäjille omia ns. purku-työpajoja. Sukupuolinäkökulma on usein tekijä, mikä on merkittävässä roolissa jaksamista ja tulevaisuususkoa rakennettaessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Tämä on hankkeen keskeinen tavoite, eli paikallisen elinkeinoelämän toiminnan jatkumisen turvaaminen ja siten, että se tukee vahvasti alueen taloudellista kasvua.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeessa on tarkoitus kehittää yritysten yhteisiä palvelukokonaisuuksia, joiden kautta yritysten toimintaa saadaan monipuolistettua ja markkinoita laajennettua. Hankkeella on sekä suoraa vaikutusta että myös välillistä vaikutusta toimintamallin kehittämisen kautta.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Hankkeessa toimitaan hyvin pitkälle virtuaalisesti koronatilanteen takia, mutta samalla myös kehitetään toimintamallia, joka on virtuaalisesti käytössä myös myöhemmin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen suorana vaikutuksena on yrittäjien ja johdon hyvinvoinnin tukeminen. Tämä on keskeinen hankkeen tavoite. Hankkeen välillinen vaikutus tulee niin alueen elinvoiman ja hyvinvoinnin edistämisestä.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hankkeen toimenpiteissä pyritään huomioimaan eri sukupuolten yrittäjyyteen liittyvät tekijät ja tukemaan heitä omassa yrittäjyydessään huomioiden elämän asettamat rajoitukset ja jaksamisen edellytykset.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Yrittäjät ovat joutuneet koronatilanteessa hyvin epätasa-arvoiseen tilanteeseen verrattaessa normityöntekijöihin. Korona- tuet eivät koske kaikkia yrittäjiä ja vastuu yritystoiminnasta jää aina yrittäjälle itselleen. hankkeessa pyritään antamaan yrittäjille työvälineitä, jotta koronatilanteesta selvitään. koronatilanteesta
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Koronasta kasvuun -hanke (esr) toteutettiin 01.08.2021-31.07.2023. Hankkeen tarkoituksena oli tukea Kemin alueen yrittäjiä vaikeasta koronatilanteesta toipumisessa. Hankkeen kohderyhmänä olivat Kemin alueen mikro- ja pienyritykset ja yrittäjät. Hankkeen ydintavoitteena oli tukea yrittäjien jaksamista ja työhyvinvointia, auttaa uuden liiketoiminnan kehittämisessä sekä luoda uskoa tulevaisuuteen. Hankkeessa toteutettiin yrityksille matalan kynnyksen tuki- neuvonta ja ohjaustoimintaa sekä vahvistettiin yritysten keskinäistä verkostoitumista.

Valmennuspalvelut toteutettiin ostopalveluina. Valmennukset sisälsivät yrittäjien henkilökohtaista sparrausta sekä työpajoja. Valmennuksiin osallistui yhteensä 29 yrittäjää Kemin alueelta. Yrittäjiltä saadun palautteen mukaan valmennukset koettiin erittäin hyödyllisiksi ja niiden koettiin tuovan apua yrittäjien arjen haasteisiin ja jaksamiseen.