Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22514

Hankkeen nimi: Osatyökykyiset osana avoimia työmarkkinoita

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.8.2021 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Eduro-säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 1508035-7

Jakeluosoite: Kairatie 75, PL110

Puhelinnumero: 040 185 1532

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.eduro.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riitta Harmanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riitta.harmanen(at)eduro.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 713 9447

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Marinin hallitusohjelman tavoitteena on saavuttaa 75 %:n työllisyysaste. Yleisesti tunnustetaan, ettei työllisyysasteen nostaminen tule onnistumaan, ellei osatyökykyisiä ja muita vaikeasti työllistyviä saada työmarkkinoille. Potentiaalinen työllisyyden kasvu on edellä mainituissa ryhmissä, jotka vaativat nykyistä innovatiivisempia ratkaisuja.

Kunnat, Kela ja TE-toimisto järjestävät työhönkuntoutumisen palveluita, joita muun muassa eri työhönvalmennusyksiköt tuottavat. Haasteena on, että osa työhön kuntoutetuista osatyökykyisistä henkilöistä tarvitsee yksilöllisesti räätälöitävämpää työtä kuin mitä työmarkkinoilla on tarjolla. Työhön kuntoutuspalveluiden vaikuttavuus on siis heikkoa, koska työmarkkinoilla ei ole tarjolla osatyökykyisille suoraan soveltuvia työpaikkoja.

Nykyinen työhönvalmennuksen toimintamalli painottuu lähinnä osatyökykyisen valmentamiseen ja työnantajayhteistyöhön. Käytäntö on jo osoittanut, ettei perinteinen työhönvalmennusmalli enää riitä. Tarvitaankin monipuolisia ratkaisuja sekä ymmärrystä eri toimialojen työtehtävistä, joihin osatyökykyisillä on mahdollisuus työllistyä. Työhönvalmennuksen tueksi tarvitaan ammatillinen profilointi, johon kerätään osatyökykyisen osaamisen lisäksi myös eri työtehtävien suorittamisen aikana tehtyjä havaintoja hänen henkilökohtaisista vahvuuksistaan. Tämä onnistuu, kun työnanalyysin avulla työhönvalmennusyksikön työtehtävät pilkotaan osiin ja osatyötehtäville laaditaan niistä suoriutumisen mukaiset vaativuuskriteerit. Työanalyysin avulla kuvataan myös yhteistyöyrityksien työtehtävät ja niistä erotetaan avustavat, rutiininomaiset ja ydinprosessia tukevat tehtävät, jotka pilkotaan osiin ja niille luodaan suoriutumisen mukaiset vaativuuskriteerit. Jatkosuunnitelman teossa yhteensovitetaan kerätyn tiedon pohjalta osatyökykyisen vahvuusperusteisia vaativuuskriteereitä yhteistyöyritysten tarjoamien osatyötehtävien vaativuuskriteereihin. Tämän jälkeen otetaan yhteys soveltuvaan työnantajaan ja sovitaan tapauskohtaisesti osatyökykyisen, työnantajan ja työyhteisön tarpeiden mukaisesti siirtymän toteutustapa, tehtävät ja osapuolten roolit.

Hankkeen toimenpiteitä ovat:
1. Työhönvalmennusyksikön työanalyysi
2. Osatyökykyisen ammatillinen profilointi
3. Yhteistyöyrityksien työanalyysi
4. Ammatillisen profiloinnin ja työanalyysin vaativuuskriteerien yhteensovittaminen
5. IPS mukainen tuettu työhönvalmennus
6. Viestintä- ja markkinointisuunnitelma
7. Toimintamallin käyttöönottovalmius Lapin työhönvalmennussäätiöille

Tuloksena syntyy avoimille työmarkkinoille suuntaava osatyökykyisten työllistymisen toimintamalli, jossa yhteensovitetaan osatyökykyinen tekijä ja hänelle soveltuva työtehtävä sekä ohjaus ja tuki osatyökykyiselle, työnantajalle ja työyhteisölle. Toimintamallin kehittämisalustana olevat yhteistyöyritykset edustavat kotitalous-, palvelu- ja ympäristöalaa. Tuetun työhönvalmennuksen toimintamallin käyttöönottovalmius tarjotaan myös muille Lapin työhönvalmennussäätiöille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat osatyökykyiset, työikäiset henkilöt, jotka ovat joko työttöminä tai työkyvyttömyyseläkkeellä. Osatyökykyisillä henkilöillä sairaus tai vamma aiheuttaa tilapäistä tai jatkuvaa työkyvyn osittaista heikkenemistä. Osatyökykyisyys on aina sidoksissa henkilön toimintakykyyn, osaamiseen, työhön ja työn vaatimuksiin. Osatyökykyinen henkilö on työkykyinen, kun hänen toimintakyky, vahvuudet, yksilölliset edellytykset ja osaaminen ovat tasapainossa työn vaatimusten kanssa.

Kohderyhmänä ovat myös Rovaseudun työnantajat, jotka edustavat joko kotitalous-, palvelu- tai ympäristöalaa. Hankkeeseen ovat lähtemässä mukaan Rovaniemen kaupungin työllisyyspalvelut, Metsähallitus ja Nonna-elinkaaritalo.

Kohderyhmään kuuluvat myös Lapin säätiöiden ohjaus- ja valmennustyössä toimivat työ- ja työhönvalmentajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliseen kohderyhmään kuuluvat:
- Rovaseudun työnantajat
- Yrittäjäjärjestö
- Lapin TE-palvelut
- Rovaniemen kaupunki; työllisyyskokeilu
- Oppilaitokset
- KELA
- Työllisyyspalvelut, Rovaniemi
- Sosiaalipalvelut, Rovaniemi
- Vammaispalvelut, Rovaniemi
- Työeläkevakuutusyhtiöt
- Henkilöstövuokrausyritykset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 181 900

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 40 070

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 240 830

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 40 070

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen

Kunnat: Rovaniemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: PL 110

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta suunniteltaessa on selvitetty tilastojen avulla sukupuolieroja Lapin alueen osatyökykyisten henkilöiden joukossa. Lapissa oli vuonna 2019 yhteensä 1048 alle 64-vuotiasta henkilöä, jolla on diagnoosi osatyökykyisyyteen liittyen. Sekä naisia että miehiä on vähän yli 500 ja molempien sukupuolten painotus myös ikäryhmittäin on hyvin tasainen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeen toiminta ja palvelut suunnitellaan sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä mies- että naisasiakkaille. Hanke on avoin kaikille kohderyhmämäärittelyt täyttäville, sukupuolesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole, mutta huomioidaan hankkeen toteutuksessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 1
Työn muokkauksella, materiaalien tarkemalla hyötykäytöllä sekä jätteiden lajittelulla työtehtävissä on vähän vaikutusta taloudelliseen kestävyyteen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 8
Hankkeessa kehitetään alueen työnantajien valmiuksia työllistää osatyökykyisiä henkilöitä sekä edistetään osatyökykyisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia ohjauksen avulla. Hankkeessa edistetään työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden työllistymistä, mikä parantaa alueen yritysten työvoiman saatavuutta, ja siten tukee paikallisen elinkeino-rakenteen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 5
Hankkeessa tuotteistetaan työhönvalmennuksen toimintamalli, joka voidaan ottaa käyttöön työllistämisen palvelutuotteeksi työllistämistä edistävän julkishallinnon, työllistämistoimijoiden ja yritysten kesken.
Liikkuminen ja logistiikka 2 4
Hankkeessa järjestettäviin kokouksiin tai palavereihin voi osallistua etäyhteyksien avulla. Etäyhteydellä osallistumismahdollisuus vähentää liikkumista paikasta toiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen lähtökohtana on vahvuusperustainen ajattelu, jossa keskitytään osatyökykyisten vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden tunnistamiseen ja niiden hyödyntämiseen työllistymisen tukemisessa. Näin toimien saadaan myönteisiä vaikutuksia henkilön hyvinvoinnille ja hänen työllistymismahdollisuudet paranevat.
Tasa-arvon edistäminen 8 7
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat osatyökykyisiin henkilöihin, jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella. Hankkeessa edistetään heidän yhdenvertaista oikeutta työhön, palkkaan, tarvittavaan tukeen ja niiden kautta täysivaltaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 4
Hanke vähentää eriarvoisuutta edistämällä heikossa työmarkkina-asemassa olevien osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen mahdollisuuksia. Lisäksi hanke lisää työnantajien ymmärrystä ja tietoa osatyökykyisten henkilöiden vahvuuksista ja mahdollisuuksista työelämässä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen

9 Loppuraportin tiivistelmä

-