Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22520

Hankkeen nimi: DigiReaktori: digituotteiden ja -palveluiden kehittäjä

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3

Puhelinnumero: 02 263 350

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: https://www.turkuamk.fi/fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Säisä Marika Eve Katariina

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori, projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marika.saisa(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 907 2080

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Turku Science Park Oy, 2322323-1
Turun yliopisto, 0245896-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

DigiReaktori vastaa pandemiatilanteen esiin nostamiin työelämän osaamistarpeisiin luomalla digituotekehitysosaamisen alustan osaamisen kehittämiseksi. Alusta on englannin kielellä fasilitoitu ja kattaa eri kohderyhmät (työssä olevat, yrittäjät, kv. opiskelijat) luoden monipuolisen alueellisen digituotekehityksen verkoston. Koronapandemia on haastanut niin yritykset kuin yritysten henkilöstönkin kehittämään osaamista ja uudenlaista liiketoimintaa, joka vastaa kuluttajien muuttuneeseen ostokäyttäytymiseen. DigiReaktori-hanke nostaa osaajat keskiöön tuoden uutta digitaalista tuotekehitysosaamista liiketoiminnan kehittämisen tueksi. Hankkeen määrällisenä tuloksena syntyy 100 täysin uutta osaamisprofiilia tuottamaan Varsinais-Suomen elinkeinoelämän uusia digitaalisia ratkaisuja.

Työssä olevien vieraskielisten ja kv. opiskelijoiden lisäksi hanke pyrkii kasvattamaan myös englannin kielellä toimivien maahanmuuttajayrittäjien valmiuksia nopeaan toiminnan muutokseen ja muokkaukseen toimintaa digitalisoimalla. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) Talent Boost -toimenpideohjelman (2020) mukaan maahanmuuttajataustaiset yrittäjät ovat merkittävä ja kasvava asiakasryhmä erityisesti suuremmissa kasvukeskuksissa, kuten Turun seudulla. TEM:n maahanmuuttajayrittäjien palvelutarpeita kartoittaneen tutkimuksen mukaan palveluja tarjotessa tulee huomioida maahanmuuttajayrittäjyyteen liittyvät tietyt lähtökohtatekijät, kuten esimerkiksi kielitaito. Jotta konkursseja voidaan tulevaisuudessa välttää, on pystyttävä tarjoamaan konkreettista, kielimuurin huomioon ottavaa valmennusta digitaalisesta tuotekehitysosaamisesta.

Yritysten kanssa käydyissä keskusteluissamme on noussut vahva tarve kehittää digitaalisia ratkaisuja, joilla mahdollistetaan yrityksen toiminta tulevaisuudessa, luodaan uusia innovatiivisia palveluja asiakkaille ja laajennetaan yrityksen tuote- ja palvelutarjontaa. Liian usein vastaan tulee osaamisen ja osaavien verkostojen puute. Varsinainen idea saattaa olla, muttei osaamista idean eteenpäinvientiin, ymmärrystä digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin eikä sopivia palveluja ja verkostoja auttamassa.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa 100 varsinaissuomalaisen osaamista digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Osana valmennuksia kehitetään käytännönläheinen digituotteiden ja –palveluiden yhteistoiminnallinen menetelmä, joka ottaa huomioon yksilöiden taustan ja tarpeet osana kehitysprosessia. Menetelmä kuvataan digitaaliseen oppaaseen tukemaan mikro- ja pk-yritysten kasvavaan ja nopeutuvaan digituotekehityksen osaamistarpeeseen osana isompaa digitransformaatiota.

Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, sillä päätavoitteeseen sisältyy erityisesti epävakaassa markkina-asemassa toimivien henkilöiden digitaalisen osaamisen kehittäminen. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja tasa-arvoa tuetaan valmennusten avulla ja osaamista kehittämällä, jolloin kaikilla sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä ja edistyä työelämässä. Digitaaliset tuote- ja palveluinnovaatiot tukevat vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä vähentyvien raaka-aine ja logistiikan kustannusten myötä.

Laadullisena tuloksena luodaan digituotekehittäjän käsikirja kahdella kieliversiolla. Opas kokoaa kokemuksemme digimuutoksen onnistuneista toteutuksista verkottuneessa toimintaympäristöistä. Yritysten ja osaajien aktivointi toimenpiteisiin antaa turvaa ja toivoa liiketoiminnan ja työn jatkuvuuden varmistamiseksi digituoteosaamisen avulla. Pitkällä aikavälillä DigiReaktorin vaikutus on ennen kaikkea kulttuurisessa muutoksessa, jossa tehdään enemmän ja avoimemmin yhdessä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

DigiReaktorin tavoitteena on kehittää työssä olevien, itsensä työllistäjien, kv. opiskelijoiden ja maahanmuuttajien digituotekehitystaitoja sekä palvella kohderyhmiä konkreettisella tasolla digitaalisten tuotteiden ja palveluiden osaamisen kehittämisessä.

Kaikki hankkeen koulutukset järjestetään englanniksi, joten oletusarvollisesti osallistuvien englannin kielen oletetaan olevan hyvällä tasolla. Korkeakouluista osallistuvat kv. opiskelijat eivät saa opintopisteistä osallistuessaan hankkeen koulutuksiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:

- Varsinais-Suomen alueen pk-yritykset

- Varsinais-Suomen alueen korkeakoulut

- Yrittäjäjärjestöt ja elinkeinotoimijat

Hankkeen avulla Varsinais-Suomen alueella toimivat pk-yritykset saavat käyttöönsä entistä osaavampaa työvoimaa, joka on lähtökohta uusien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehityksessä ja siten kasvussa ja kansainvälistymisessä.

Varsinais-Suomen alueen korkeakoulut saavuttavat parempia mahdollisuuksia kansainvälisten osaajien integrointiin alueen yrityksiin ja siten vaikuttavuuden lisäämisen alueen elinkeinoelämään.

Yrittäjäjärjestöt ja elinkeinotoimijat saavat uusia työkaluja Varsinais-Suomen alueen yritysten digitalisaation tukemiseen ja kehityksen edistämiseen kasvun tiellä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 358 146

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 447 683

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Salon, Loimaan, Turun, Åboland-Turunmaan, Vakka-Suomen

Kunnat: Koski Tl, Somero, Salo, Lieto, Kemiönsaari, Oripää, Pöytyä, Masku, Vehmaa, Nousiainen, Kustavi, Pyhäranta, Aura, Rusko, Sauvo, Mynämäki, Turku, Naantali, Taivassalo, Paimio, Uusikaupunki, Marttila, Parainen, Loimaa, Kaarina, Laitila, Raisio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
DigiReaktori -hankkeeseen osallistuvien yritysten toimialoja ei ole rajattu, mutta hankkeen koulutukset on suunnattu erityisesti aloille, joissa työskentelee epävakaassa markkina-asemassa olevia kohderyhmän edustajia. Markkinointitoimenpiteet pyritään kohdentamaan mahdollisimman monipuolisesti kaikille sukupuolille. Digitalisaatio ja digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen ei lähtökohtaisesti ole sukupuolittunut, joskin teknisempi näkökulma on usein miesvaltainen, kun taas visuaalisempi puoli, sisällön tuotanto ja suunnittelu voi olla naisenemmistöinen. Kuitenkin toimialariippumaton, digituotekehityksen osaamislähtöinen tarkastelutapamme tuottaa tasa-arvon näkökulmasta luonnollisen otoksen, jossa koulutuksiin osallistujat edustavat lähtökohtaisia kaikkia sukupuolia tasa-arvoisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Päätavoitteeseen sisältyy erityisesti epävakaassa markkina-asemassa toimivien henkilöiden osaamisen kehittäminen. Kohderyhmä sisältää eri sukupuolia ja digitaalisten taitojen kehittämisessä sukupuolikysymys on enemmän sekundaarinen. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja tasa-arvoa pyritään kehittämään koulutusten avulla ja osaamista kehittämällä, jolloin kaikilla sukupuolilla on yhtälaiset mahdollisuudet kehittyä ja edistyä työelämässä. Koulutukset ovat avoimia kaikille ikään-, terveyteen, etniseen taustaan ja sukupuoleen katsomatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Toiminnassa huomioidaan ihmisten erilaiset digitaaliset taidot ja tietotyön valmiudet. Koulutuksissa huomioidaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen eikä lähtötason suhteen tehdä oletuksia sukupuolen, iän, etnisen taustan tai muidenkaan seikkojen perusteella. Tavoitteena on, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus toimia kehittää ditaalista tuotekehitysosaamistaan ja hyödyntää digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia työssään. Niillä osa-alueilla, joissa havaitaan puutteita tasa-arvon kanssa, pyritään luomaan ratkaisumalleja, jotka entisestään parantavat epätasa arvoisessa asemassa olevien mahdollisuuksia. Hankkeessa toteutettavissa koulutuksissa huomioidaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen esimerkiksi siten, että koulutusten sisällöissä ja rakenteissa kiinnitetään huomiota eriarvoistaviin sukupuolijakoihin ja sukupuolittuneisiin rakenteisiin. Hankkeessa mahdollistetaan kaikkien sukupuolien tasa-arvoinen osallistuminen koulutuksiin, joka edesauttaa yritysten henkilöstön tasa-arvoista töiden organisointia ja uralla etenemismahdollisuuksia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 7
Hankkeen koulutuksista kertyvä uudesta digituoteosaamisesta nousevat innovaatiot mahdollistavat luonnon säästämisen teknologian, tuotannon, palveluiden, kulutusprosessien sekä toimintatapojen alueilla. Toiminnan kehityksessä digitaalisten tuotteiden tai palveluiden oheisena oleva sähkönkulutus saattaa lisääntyä tuottavuuden kasvun myötä. Niin ikään kehitys saattaa edellyttää myös uusia laitehankintoja, jotka kuitenkin ovat edeltäjiänsä ympäristöystävällisempiä. Energiatehokkaat ja vähemmän materiaaliresursseja vaativat työympäristöt kuluttavat pitkällä aikavälillä entistä vähemmän resursseja ja lisäävät toiminnan ekologista kestävyyttä. Lisäksi digitaalisten tuotteiden ja palveluiden digikulutus vähentävät palveluiden hankintaan liittyvää liikennettä, vanhojen laitteiden kierrätys mahdollistaa materiaalin uusiokäytön ja teknologian modernisointi vähentää sähkönkulutusta. Näiden lisäksi digitaalisten palveluiden keskitys ekologisiin palvelinkeskuksiin lisää luonnonvarojen käytön kestävyyttä. Hanke itsessään kannustaa osallistujia kehittämään ekologisesti kestäviä ratkaisuja huomioiden vihreät arvot.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
Hankkeessa kehitetään osallistujien osaamista, jolla edelleen kehitetään yritysten digitalisaatiota sekä digituotteita ja –palveluja, jotka osaltaan edesauttavat ilmastomuutoksen aiheuttamien riskien vähenemistä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hankkeen tulokset eivät suoraan vaikuta kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen. Osaamisen kehittyminen tähtää pitkällä aikavälillä yritysten kasvun tukemiseen uusien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden avulla. Digitalisaationäkökulmassa vihreät arvot huomioiden tuetaan digitaalisten elämysten paikkariippumatonta tuotantoa ja kulutusta, joka osaltaan vähentää liikkumiseen liittyviä päästöjä, ja siten välillisenä vaikutuksena tukee alueen monipuolista kasvillisuutta sekä eliöiden ja luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 2
Hankkeella ei ole välittömiä vaikutuksia vesistöihin, maaperään tai ilmanlaatuun. Hankkeessa kehitetään digituotekehitykseen liittyvää osaamista. Uuden osaamisen kautta syntyvät tuotteet ja palvelut saattavat liittyä teemaan ja lisäksi osallistuvien yritysten joukossa saattaa olla ympäristöalan yrityksiä. Välillisenä vaikutuksena siirtyminen suuriin palvelusaleihin pilvipalveluiden yleistymisen myötä tehostaa tietokoneiden kierrätystä ja lämpöhukkaa voidaan hyödyntää esim. kaukolämmön tuotantoon.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ankeen toimenpiteet eivät kohdistu Natura 2000 –ohjelman alueisiin, sillä hankkeeseen osallistuvat yritykset tai henkilöt eivät oletusarvollisesti toimi Natura-alueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä, pois lukien mahdolliset alueiden tueksi toimivat organisaatiot, jotka huomioivat oman toimintansa kehittymistarpeetja hakeutuvat hankkeen koulutuksiin. Hankkeessa mukana olevat osaajat voivat kehittää uusia digitaalisia ratkaisuja luonnon säästämiseksi
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 8
Hankkeen koulutuksissa digitaalisten tuotteiden ja palveluiden osaamisen kasvattamisessa nostamme vihreät arvot ja taloudellisen kestävyyden näkökulman vahvasti esiin. Suosimme uusituvia luonnonvaroja säästävää toimintatapaa kuten hyödyntämällä verkossa olemassa olevia digitaalisia palveluja sekä edistämällä energiatehokkuus-ajattelun ja vähähiilisyyden tavoitteita. Uusien innovatiivisten ja skaalautuvien digitaalisten palveluiden ja tuotteiden lähtökohtana on resurssien kestävämpi allokointi ja kulutus. Työhön käytettäviä laitteita on vain aidosti tarpeellinen määrä ja kierrätys on ammattilaisten käsissä. Digitaalisten tuotteiden ja palveluiden tuotaminen ja kuluttaminen on lähtökohtaisesti paikkariippumatonta, jolloin tuotettavien materiaalien ja jätteiden määrä vähenee huomattavasti. Edelleen oikein tehdyt hankinnat kestävät pidempään ja uusimisien tarve vähenee. Yritystoiminnan painopisteen muuttuessa digitaalisempaan suuntaan myös olemassa olevat materiaalivarastot ja hävikki pienenevät. Hankkeen kautta osaamisen kasvattaminen ja sen avulla luotavat uudet digituotteet ja –palvelut mahdollistaa organisaatioille entistä paremmat välineet kehittää omatoimisesti toimintaympäristöään vihreitä arvoja kunnioittaen sellaiseen suuntaan, joka entisestään vähentää uuden materiaalin tarvetta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 5
Hankkeessa korostuu digitalisaation tuoman resurssitehokkuus ja vihreät arvot osana uusien digiaalisten tuotteiden ja palvelujen suunnittelua ja tuotantoa. Yritykset keskittävät tuotantotapaansa aiempaa enemmän digitaalisiin palvelutuottajiin, pilvipalveluihin ja etäyhteyksiin. Näissä valinnoissa ja ratkaisuissa korostuu edelleen vihreä siirtymä ja palveluntuottajien joukosta on mahdollista valita ne toimijat, jotka hyödyntävät omassa toiminnassaan uusiutuvia energiamuotoja, kuten tuuli- ja vesivoimaa. Näin yritykset vähentävät ei-uusiutuvien energialähteiden suoraa ja välillistä käyttöään.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 9
DigiReaktori on räätälöity Varsinais-Suomen osaamisen kehittämiseen ja yritysten digitalisaation tukemiseen kestävän kehittymisen näkökulmasta. Korona on luonut todellisen ahdingon yrityksille ja merkittävän huolen osaajille tulevaisuudesta. Yksilönäkökulmasta erityisesti epävakaassa markkina-asemassa työskentelevät henkilöt ovat joukkona kokeneet karuimmin lomautukset ja irtisanomiset. Varsinais-Suomen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen ja suunnan muuttaminen takaisin nousujohdanteeseen vaatii kaikkien työmarkkinoille olevien osaajien monipuolista hyödyntämistä. Hankkeen ytimessä on tuottaa uutta digituotekehityksen osaamista erityisesti niille ryhmille, jotka ovat koronan vuoksi joutuneet haastavien tilanteiden ääreen. Välitön vaikutus näkyy hankkeen aikana, kun kohderyhmien osaaminen kasvaa luoden uusia mahdollisuuksia kasvun tielle. Välillinen vaikutus korostuu entisestään, kun uusi osaaminen valjastetaan uusien digitaalisten innovaatioiden kehittämiseen ja tuotantoon.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeen keskiössä on digitalisaation hyödyntäminen ja digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen uuden osaamisen rakentamisella, jolloin aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen on koko hankkeen ydin. Uudenkaltainen digituotekehityksen osaaminen mahdollistaa olemassa olevien liiketoiminnan laajentamisen digitaaliseen suuntaan sekä uusien digitaalisten innovaatioiden kehittämisen, käyttöönoton ja tuotannon. Koulutuksista saadut kokemukset analysoidaan ja kehitetään yleisesti hyödynnettävään digitaaliseen tuotekehityksen käsikirjaan ja tulokset jalkautetaan laajasti yritysverkostojen ja alueellisten yrittäjäorganisaatioiden toimintaan. Näin välittömien vaikutusten rinnalle saadaan myös merkittävä välillinen vaikutus ja pitkällä aikavälillä uusia innovatiivisia digitaalisia palveluja ja tuotteita.
Liikkuminen ja logistiikka 6 8
Digitaalisten tuotteiden ja palveluiden keskeinen muutos kuluttamiseen ja tuottamiseen on paikkariippumaattomuus, joka vähentää olennaisesti liikkumiseen ja logistiikkaan liittyviä päästöjä ja kuluja. Tuottavuuden näkökulmasta liikkuminen ja logistiikka ovat olennaisia osa-alueita yrityksen toiminnan kehittämisessä ja esimerkiksi hiilijalanjäljen pienentämisessä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Hankkeen koulutukset edistävät osallistuvien digituotekehitykseen liittyvää osaamista. Uuden osaamisen rakentaminen luo hyvinvointia ja täyttää esimerkiksi Maslown tarvehierarkian korkeimman tason tarpeita liittyen itsensä toteuttamiseen. Näin osallistujat saavat omia kykyjään laajempialaiseen hyödyntämiseen työtehtävissä, joka edelleen vaikuttaa myös pidemmällä aikavälillä osallistujien työtehtäviin, työmahdollisuuksiin ja urapolkuun. Mielekäs tekeminen ja työn uudelleen allokointi vahvistaa työntekijän itsetuntoa ja lisää hyvinvointia. Hyvinvoivan yrityksen perustana on hyvinvoiva henkilöstö. Yrityskasvun tukeminen tuo niin ikään merkityksellisyyttä oman työn sisältöön, luovuuden hyödyntämiseen ja osallisuuden kokemiseen. Oman työmarkkinakelpoisuuden vahvistaminen luo myös varmuutta tulevaisuuteen, johon korona on luonut suuren loven.
Tasa-arvon edistäminen 7 8
DigiReaktorin lähtökohtana on mahdollisuus tasa-arvoiseen osallistumiseen hankkeen tarjoamiin koulutuksiin ja se huomioidaan kokonaisuudessaan hankkeen toiminnassa koulutusten markkinoinnissa ja toiminnoissa. Hankkeeseen osallistuu eri ikäisiä, erilaisilla etnisillä taustoilla ja erilaisilla kokemuksilla varustettuja ihmisiä. Digitaalisten tuotteiden ja palveluiden osaamisen kehittäminen edistää tasa-arvon toteutumista, sillä osaamisen kehittäminen ei tule olla riippuvaista henkilön iästä, koulutustaustasta, sukupuolesta tai muista tekijöistä. Pikemminkin päinvastoin, koulutuksessa pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan osallistujien osaamis- ja koulutustausta, jotta saadaan tuetta jokaisen yksilöllistä kehittymistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Koulutuksien suunnittelussa on huomioitu selkeä alueelinen puutos, jossa digitaalisten tuotteiden ja palveluiden käytännönläheisiä koulutuksia ei ole tarjolla englanniksi. Tämä lähtökohtaisesti poissulkee kansainvälisten osaajien osallistumisen koulutuksiin kielimuurin vuoksi. DigiReaktorin tarjoamat koulutukset monipuolistavat ja laajentavat koulutusmahdollisuuksia, jolloin hankkeeseen on mahdollista osallistua riippumatta sukupuolesta, etnisestä taustasta ja iästä. Monikulttuuriset koulutukset luovat erilaisia näkökulma suomalaiseen liiketoimintaan ja mahdollistavat kansainvälisten osaajien entistä tehokkaamman integroinnin alueen elinkeinoelämään. Tämä vähentää ennakkoluuloja ja kulttuurien välisiä raja-aitoja sekä edistää monikulttuurista yhteistyötä pitkällä aikavälillä.
Kulttuuriympäristö 4 5
Hankkeen koulutukset mahdollistavat kulttuurillisten taustojen ja ympäristöjen kohtaamisia kuten tieteen, taiteen ja tekniikan sekä yksityisen ja julkisen puolen yhdistämisestä digitaalisten palveluiden suunnittelussa ja tuotannossa. Hankkeen kulttuuriympäristö onkin lähtökohdaan varsin monisäikeinen, mikä vahvistaa laaja-alaisen näkökulman koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa ja osaamistason vahvistamisessa. Välillisesti uuden osaamisprofiilin kehittäminen edistää myös Varsinais-Suomen elinkeinoelämän kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen 3 4
Uusien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa ja tuotannossa huomioidaan vihreät arvot monipuolisesti. Esimerkiksi teknologiahankinnoissa pyritään ohjaamaan yrityksen ostamaan vastuullisilta toimijoilta, joiden strategiassa ja käytännön toimissa näkyy niin ikään vihreät arvot ja siihen liittyvä ympäristöosaaminen. Siirtymistä suuriin palvelusaleihin ja digitalisiin tuotteisiin ja palveluihin voidaan perustella myös ympäristönäkökulmasta. Osallistujien tietoisuutta ympäristöasioista kasvatetaan osana tuotekehitysprosessia, tehtäviä hankinta ja valintoja.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-