RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22523, Eat@Work – Parempaa työhyvinvointia ja työkykyä ravitsemuksella

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

FinRavinto 2017-tutkimuksen mukaan suomalaisen aikuisväestön ruokatottumuksissa on paljon kehitettävää. Vain harva aikuinen syö ravitsemussuositusten mukaisesti, ja kehityssuunta terveyden kannalta keskeisissä ruokavalinnoissa on aikuisväestössä ollut viime vuosina epäedullista. Työaikainen ruokailu tuo omat haasteensa hyvän ravitsemuksen edistämisessä, sillä työssäkäyvät syövät yleisimmin lounaalla eväitä, ja vain 40 prosenttia lounastaa lounasruokalassa. Ne työntekijät, jotka käyttävät hyväkseen työnantajan tarjoamaa mahdollisuutta työpaikkaruokailuun, syövät usein terveellisemmin kuin esimerkiksi omia eväitä nauttivat. Myös koronapandemian tuomat haasteet työskentelyyn vaikuttavat hyvien ruokailutottumusten toteuttamisessa ja motivaatiossa panostaa omaan ravitsemukseen. Etätöiden lisääntyminen, oman vuorokausirytmin vaihtelu, rajoitettu pääsy lounasruokaloihin ja mahdollisuudet/motivaatio valmistaa ravitsevaa ruokaa kotona ovat aiheuttaneet ylimääräistä painetta työaikaiselle ruokailulle.

Joustavalla etätyöllä on heikkoutensa. Etätyö vaatii itsekuria. Voi olla hankalaa asettaa rajat sille, onko töissä vai vapaalla. Kotona työskennellessä työpäivät saattavat venyä pitkiksi.
Tutkimusten mukaan etätyöskentelyn haasteita ovat etenkin tylsistyminen, työkavereiden kanssa käytävän epävirallisen vuorovaikutuksen väheneminen ja huono ergonomia. Työnteosta voi kadota kipinä, kun virikkeet ja työkaverit puuttuvat. Jaksamiseen on keksittävä uusia keinoja. Tärkeänä pidetään työn rytmittämistä lounas- ja kahvitauoilla. Työantajalla on haasteita seurata etätyötä tekevien jaksamista. Kannustamalla terveelliseen ravintoon ja ruokailutottumuksiin voidaan edesauttaa työntekijän jaksamista etätyöolosuhteissa.

Eat@Work -hanke lisää työntekijöiden työhyvinvointia ja työkykyä parantamalla heidän ravitsemustaan ja ruokailutottumuksiaan. Hanke parantaa työntekijän ruokailutottumuksia seuraavasti;

1) yksilöllisellä ravitsemusohjauksella,
2) ryhmämuotoisella ravitsemusohjauksella,
3) ruokailutottumusten parantamiseen ja seurantaan keskittyvä työkalu (sovellus) sekä
4) työntekijän työympäristön ruokakulttuuria ja ruokaympäristöä muokkaamalla.

Työelämän laatuun panostavat proaktiiviset organisaatiot ovat tutkimusten mukaan muita selkeästi tuottavampia. Työntekijät, joiden hyvinvointi työssä on korkealla tasolla suoriutuvat työstään hyvin ja päinvastoin. Inhimillistä tuottavuutta pystytään lisäämään henkilöstön työhyvinvointia edistämällä. Panostamalla yritysten tuottavuuteen ja hyvinvointiin lisätään niiden kilpailukykyä ja jatkuvuutta.

Eat@Work-hanke on ensimmäinen hanke, joka tähtää työntekijöiden työhyvinvoinnin lisäämiseen, työn tuottavuuden lisäämiseen ja työkyvyn parantamiseen monipuolisen ravitsemuksen parantamisen ja ravitsemusohjauksen avulla. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat sekä yksilöön että työympäristöön ja lisäksi ravitsemusohjaus sisältää sekä henkilökohtaista ohjausta että ryhmäohjausta ja uudenlaisen mobiiliapplikaation käytön.

Hankkeessa pilotoitava mobiiliapplikaatio on ensimmäinen terveellisiin ruokatottumuksiin kannustava sovellus, joka muistuttaa käyttäjää esimerkiksi ateria-ajoista, veden juomisesta ja kasvisten käytöstä. Sovellus mahdollistaa omien aterioiden tallentamisen sähköiseen ruokapäiväkirjaan ja mahdollistaa hyvän ravitsemusohjauksen antamisen. Lisäarvoa tuo myös mobiiliapplikaation luovuttaminen kaikille vapaaseen käyttöön hankkeen päätyttyä.

Hankkeessa luodaan uudenlaisia suosituksia, jotta työpaikkojen ja työterveyshuoltopalveluiden tuottajien keskinäinen yhteistyö työntekijöiden hyvän ravitsemuksen parantamiseksi voisi vahvistua. Työntekijöiden ravitsemustottumusten muutoksen tukemiseen ja ohjeistamiseen luodaan toimintamalli, joka selkiyttää ja helpottaa työterveyshuollon osallisuutta työntekijöiden työhyvinvoinnin lisäämisessä ja työkyvyn parantamisessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Satakunnan alueen EU:n pk-yritysmääritelmän mukaiset yritykset ja niiden henkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Varsinaisten kohderyhmien yritysten esimiehet ja tiimit sekä näiden yritysten HR-johto. Yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit. Työterveyspalveluja tarjoavat yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 209 406

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 200 677

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 261 757

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 250 846

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Rauman, Pohjois-Satakunnan, Porin

Kunnat: Pomarkku, Säkylä, Nakkila, Kankaanpää, Siikainen, Eura, Ulvila, Merikarvia, Pori, Rauma, Harjavalta, Kokemäki, Huittinen, Jämijärvi, Eurajoki, Karvia

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Analysointiin on käytetty toteuttavan organisaation omia asiantuntijoita. Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hankkeen tavoitteet, toteutus ja toimintaympäristö huomioon ottaen. Suomalaisen Finravinto 2017 -tutkimuksen mukaan naiset syövät terveellisemmin kuin miehet (Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus). Naiset syövät enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja, kun taas punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttö on miehillä runsaampaa. Miesten keskimääräinen ruokavalio sisältää energiaan suhteutettuna enemmän rasvaa, tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa verrattuna naisten ruokavalioon. FinSote-tutkimuksen mukaan miehet käyttävät myös naisia runsaammin alkoholia (Kansallisen terveys-, hyvinvointi ja palvelututkimus FinSoten perustulokset 2017-2018).) Hankkeen avulla näitä sukupuolieroja terveellisten ruokailu- ja juomatottumusten toteuttamisessa pyritään tasoittamaan. Hankkeeseen mukaan tulevien yritysten työntekijöiden sukupuolijakauma sekä kiinnostus omaan ravitsemukseen sekä sen vaikutuksesta työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen selviää vasta hankkeen käynnistyessä. Yleisesti mielletään, että naiset ovat kiinnostuneempia ravitsemuksesta ja hyvinvoinnista kuin miehet. Hankkeessa tavoitellaan osallistujiksi sekä miehiä että naisia, lähtökohtaisesti sukupuoleen keskittymättä. Tiedostetaan, että mahdollisesti miesten kohdalla tarvitaan henkilökohtaista ohjausta naisia enemmän.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan sukupuolinäkökulma niin, että kaikilla osallistujilla, miehillä ja naisilla, on yhtäläiset ja tasavertaiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimenpiteisiin. Hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden kannalta hankkeessa ei ole erityistä tarvetta erilaisiin sukupuoli huomioiviin toimenpiteisiin. Valtavirtaistaminen varmistetaan hankkeessa käytännön toimilla, esimerkiksi sisällöllisissä ratkaisuissa sisällöt toteutetaan siten, että sukupuoli ei aseta rajoitteita. Tutkimusten mukaan naiset ovat kiinnostuneempia omasta ravinnostaan kuin miehet. Naiset innostuvat ravitsemukseen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista helpommin kuin miehet. Oletettavaa on, että osallistujista suurin osa on naisia, mutta hankkeessa pyritään saamaan yrityksiä mukaan sekä mies- että naisvaltaisilta aloilta, jolloin myös miesten mukaan saaminen hankkeen toimenpiteisiin on todennäköisempää ja siihen panostetaan.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	3	3
Hankkeessa hyödynnetään kattavasti digitaalisia sekä sähköisen viestinnän muotoja (kuten Teams, Zoom) ja pyritään näin vähentämään turhaa paperin käyttöä sekä tulostukseen liittyvää materiaalikulutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	4	4
Hankkeen suunnitellut toimenpiteet toteutetaan pääsääntöisesti erilaisia digitaalisia palveluita ja sovelluksia hyödyntäen. Tätä kautta syntyy mm. vähemmän paperijätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	7	7
Hankkeen toimenpiteillä parannetaan työntekijöiden hyvinvointia ja muutoskyvykkyyttä. Työssäjaksaminen paranee, poissaolot vähentyvät ja työn tuottavuus lisääntyy. Tällä on positiivisia vaikutuksia paikallisen työllistymisen ja työvoiman saatavuuden näkökulmasta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	7
Hankkeessa kehitetään erityisesti aineettomia palveluja ja tuotteita. Hankkeessa kehitettävien terveyttä, työhyvinvointia ja työssäjaksamista lisäävien mallien myötä luodaan uudenlaista, innovatiivista toimintaa ja palvelua erityisesti työterveyshuolloille ja työpaikoille, jossa työntekijä ja jaksaminen on keskiössä. Hankkeen tuloksena on aineeton tuote, joka parantaa sekä kohderyhmän ravitsemusta ja työhyvinvointia, että toimijoiden osaamista ja rohkeutta tarjota uusia toimintamalleja työntekijöille.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	8
Hankkeen välittömät vaikutukset kohdistuvat kohderyhmänä olevien työntekijöiden hyvinvoinnin/terveyden ja osallisuuden lisääntymiseen. Kaikkien hankkeessa toimivien osaaminen, tiedon saatavuus sekä luovuuden toteuttaminen lisääntyvät hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden seurauksena. Hankkeella on positiivinen vaikutus myös kohderyhmän työllistymiseen koherenssin ja minäpystyvyyden tunteiden lisääntyessä omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon osallistumisen kautta. Hankkeella on myös vaikutus kohderyhmän harrastemahdollisuuksien lisääntymiseen heidän tullessaan tietoisemmiksi alueella olevasta palvelutarjonnasta monialaisuuteen perustuvan toimintamallin johdosta.
Tasa-arvon edistäminen	7	7
Naisilla ja miehillä on tasapuoliset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan. Hankkeen tiedotuksessa, markkinoinnissa ja toimenpiteiden toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että osallistujiksi saadaan sekä miehiä että naisia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Eat@Work – Parempaa työhyvinvointia ja työkykyä ravitsemuksella -hankkeen tavoitteena oli parantaa hankkeeseen osallistuneiden työntekijöiden työkykyä, työhyvinvointia, työn tehokkuutta ja ruokavalion laatua ravitsemusohjauksen avulla. Hankkeen toimenpiteet kohdistuivat sekä yksilöön että työympäristöön. Hankkeen aikana toteutettu ravitsemusohjaus sisälsi sekä henkilökohtaista että ryhmämuotoista ohjausta ja hankkeessa tuotetun mobiiliapplikaation hyödyntämisen. Lisäksi osallistuneiden yritysten ruokailuympäristön ja ruokakulttuurin parantamiseksi annettiin vinkkejä.
Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeeseen rekrytoitiin 10 yritystä ja niistä yhteensä 100 työntekijää. Kaikkien osallistujien työkyky, työhyvinvointi ja ruokailutottumukset kartoitettiin luotettavien kyselyiden ja mittareiden sekä haastattelujen avulla hankkeen alussa ja lopussa. Hankkeen aikana rakennettiin ja pilotoitiin uusi mobiiliapplikaatio, jota käytettiin ja kehitettiin ravitsemusohjausten yhteydessä. Varsinainen ravitsemusohjaus toteutettiin kaikkien osallistujien kanssa. Ohjaus sisälsi vähintään kaksi henkilökohtaista ohjauskertaa neljän kuukauden aikana, mahdollisuuden osallistua ryhmämuotoiseen ohjaukseen, päiväkirjan täyttämisen mobiiliapplikaation avulla ja ravitsemusohjausaineiston käyttämisen. Hankkeessa tuotettiin videomateriaalia ja paperista materiaalia, joita hyödynnettiin ravitsemusohjauksessa. Materiaalit ovat julkisesti löydettävissä hankkeen nettisivuilla www.eatatwork.fi. Hyviksi koettujen materiaalien ja ohjaustapojen sekä yritysyhteistyön perusteella hankkeen lopuksi voitiin kirjata vinkkejä työterveyshuoltojen, yritysten ja työntekijöiden hyödynnettäväksi. Yrityksissä tehtiin myös konsultointikäyntejä, joiden tavoitteena oli ruokaympäristöjen ja ruokakulttuurin muokkaus työntekijöiden terveellisiä ruokailutapoja tukeviksi. Koko hankkeen ajan oleelliseksi tekijäksi nähtiin hyvä asiakaskokemus ja yritysyhteistyö, joiden avulla osallistujat sitoutettiin hankkeen toimintaan ja omien ruokailutottumusten parantamiseen. Hankkeen ajan toiminnasta tiedotettiin aktiivisella viestinnällä ja toimintaa arvioitiin sisäisesti ja ulkoisesti läpi hankkeen.
Hankkeen tulokset saavutettiin osallistujien työkyvyn, työhyvinvoinnin, ruokavalion laadun ja tehokkuuden parantumisen myötä. Ravitsemusohjauksen ansiosta osallistujat kokivat jaksavansa töissä paremmin ja virkeämpinä. Valtaosalla tapahtui positiivisia muutoksia ruokailutottumuksissa ja mittareiden perusteella työ- ja toimintakyky sekä työn imu paranivat merkittävästi. Hankkeeseen osallistuneiden yritysten ruokaympäristöissä ja ruokakulttuureissa toteutettiin parannuksia, joiden myötä koko työyhteisöt voivat hyötyä hankkeesta. Tulosten saavuttamiseksi tuotettiin konkreettisia materiaaleja (videot, mobiiliapplikaatio, paperiset pöytäkolmiot, julisteet) ja vinkkilistat ravitsemusohjauksessa hyödynnettäväksi. Materiaalit ovat julkisesti saatavilla ja kenen tahansa hyödynnettävissä.
Hankkeen tuloksia ja hyviksi havaittuja toimenpiteitä on jaettu asiasta kiinnostuneille työterveyspalveluja tuottaville tahoille, yrityksille ja kansalaisille avoimesti hankkeen nettisivuilla, loppujulkaisussa ja loppuseminaarissa. Mukana olleista yrityksistä on myös tehty lehtijuttuja hankkeen aikana. Näiden myötä tietoisuus ravitsemuksen ja työkyvyn sekä työhyvinvoinnin yhteydestä on levinnyt ja ravitsemusohjaukseen voidaan kiinnittää entistä enemmän huomiota yrityksissä tulevaisuudessakin.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot