Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22523

Hankkeen nimi: Eat@Work – Parempaa työhyvinvointia ja työkykyä ravitsemuksella

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: PL 1001

Puhelinnumero: 0447103451

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pia Halttunen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankesuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pia.halttunen(at)samk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 710 3451

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

FinRavinto 2017-tutkimuksen mukaan suomalaisen aikuisväestön ruokatottumuksissa on paljon kehitettävää. Vain harva aikuinen syö ravitsemussuositusten mukaisesti, ja kehityssuunta terveyden kannalta keskeisissä ruokavalinnoissa on aikuisväestössä ollut viime vuosina epäedullista. Työaikainen ruokailu tuo omat haasteensa hyvän ravitsemuksen edistämisessä, sillä työssäkäyvät syövät yleisimmin lounaalla eväitä, ja vain 40 prosenttia lounastaa lounasruokalassa. Ne työntekijät, jotka käyttävät hyväkseen työnantajan tarjoamaa mahdollisuutta työpaikkaruokailuun, syövät usein terveellisemmin kuin esimerkiksi omia eväitä nauttivat. Myös koronapandemian tuomat haasteet työskentelyyn vaikuttavat hyvien ruokailutottumusten toteuttamisessa ja motivaatiossa panostaa omaan ravitsemukseen. Etätöiden lisääntyminen, oman vuorokausirytmin vaihtelu, rajoitettu pääsy lounasruokaloihin ja mahdollisuudet/motivaatio valmistaa ravitsevaa ruokaa kotona ovat aiheuttaneet ylimääräistä painetta työaikaiselle ruokailulle.

Joustavalla etätyöllä on heikkoutensa. Etätyö vaatii itsekuria. Voi olla hankalaa asettaa rajat sille, onko töissä vai vapaalla. Kotona työskennellessä työpäivät saattavat venyä pitkiksi.
Tutkimusten mukaan etätyöskentelyn haasteita ovat etenkin tylsistyminen, työkavereiden kanssa käytävän epävirallisen vuorovaikutuksen väheneminen ja huono ergonomia. Työnteosta voi kadota kipinä, kun virikkeet ja työkaverit puuttuvat. Jaksamiseen on keksittävä uusia keinoja. Tärkeänä pidetään työn rytmittämistä lounas- ja kahvitauoilla. Työantajalla on haasteita seurata etätyötä tekevien jaksamista. Kannustamalla terveelliseen ravintoon ja ruokailutottumuksiin voidaan edesauttaa työntekijän jaksamista etätyöolosuhteissa.

Eat@Work -hanke lisää työntekijöiden työhyvinvointia ja työkykyä parantamalla heidän ravitsemustaan ja ruokailutottumuksiaan. Hanke parantaa työntekijän ruokailutottumuksia seuraavasti;

1) yksilöllisellä ravitsemusohjauksella,
2) ryhmämuotoisella ravitsemusohjauksella,
3) ruokailutottumusten parantamiseen ja seurantaan keskittyvä työkalu (sovellus) sekä
4) työntekijän työympäristön ruokakulttuuria ja ruokaympäristöä muokkaamalla.

Työelämän laatuun panostavat proaktiiviset organisaatiot ovat tutkimusten mukaan muita selkeästi tuottavampia. Työntekijät, joiden hyvinvointi työssä on korkealla tasolla suoriutuvat työstään hyvin ja päinvastoin. Inhimillistä tuottavuutta pystytään lisäämään henkilöstön työhyvinvointia edistämällä. Panostamalla yritysten tuottavuuteen ja hyvinvointiin lisätään niiden kilpailukykyä ja jatkuvuutta.

Eat@Work-hanke on ensimmäinen hanke, joka tähtää työntekijöiden työhyvinvoinnin lisäämiseen, työn tuottavuuden lisäämiseen ja työkyvyn parantamiseen monipuolisen ravitsemuksen parantamisen ja ravitsemusohjauksen avulla. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat sekä yksilöön että työympäristöön ja lisäksi ravitsemusohjaus sisältää sekä henkilökohtaista ohjausta että ryhmäohjausta ja uudenlaisen mobiiliapplikaation käytön.

Hankkeessa pilotoitava mobiiliapplikaatio on ensimmäinen terveellisiin ruokatottumuksiin kannustava sovellus, joka muistuttaa käyttäjää esimerkiksi ateria-ajoista, veden juomisesta ja kasvisten käytöstä. Sovellus mahdollistaa omien aterioiden tallentamisen sähköiseen ruokapäiväkirjaan ja mahdollistaa hyvän ravitsemusohjauksen antamisen. Lisäarvoa tuo myös mobiiliapplikaation luovuttaminen kaikille vapaaseen käyttöön hankkeen päätyttyä.

Hankkeessa luodaan uudenlaisia suosituksia, jotta työpaikkojen ja työterveyshuoltopalveluiden tuottajien keskinäinen yhteistyö työntekijöiden hyvän ravitsemuksen parantamiseksi voisi vahvistua. Työntekijöiden ravitsemustottumusten muutoksen tukemiseen ja ohjeistamiseen luodaan toimintamalli, joka selkiyttää ja helpottaa työterveyshuollon osallisuutta työntekijöiden työhyvinvoinnin lisäämisessä ja työkyvyn parantamisessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Satakunnan alueen EU:n pk-yritysmääritelmän mukaiset yritykset ja niiden henkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Varsinaisten kohderyhmien yritysten esimiehet ja tiimit sekä näiden yritysten HR-johto. Yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit. Työterveyspalveluja tarjoavat yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 209 406

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 261 757

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Rauman, Pohjois-Satakunnan, Porin

Kunnat: Ulvila, Siikainen, Pori, Kokemäki, Pomarkku, Merikarvia, Huittinen, Säkylä, Nakkila, Rauma, Eura, Kankaanpää, Harjavalta, Jämijärvi, Eurajoki, Karvia

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analysointiin on käytetty toteuttavan organisaation omia asiantuntijoita. Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hankkeen tavoitteet, toteutus ja toimintaympäristö huomioon ottaen. Suomalaisen Finravinto 2017 -tutkimuksen mukaan naiset syövät terveellisemmin kuin miehet (Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus). Naiset syövät enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja, kun taas punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttö on miehillä runsaampaa. Miesten keskimääräinen ruokavalio sisältää energiaan suhteutettuna enemmän rasvaa, tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa verrattuna naisten ruokavalioon. FinSote-tutkimuksen mukaan miehet käyttävät myös naisia runsaammin alkoholia (Kansallisen terveys-, hyvinvointi ja palvelututkimus FinSoten perustulokset 2017-2018).) Hankkeen avulla näitä sukupuolieroja terveellisten ruokailu- ja juomatottumusten toteuttamisessa pyritään tasoittamaan. Hankkeeseen mukaan tulevien yritysten työntekijöiden sukupuolijakauma sekä kiinnostus omaan ravitsemukseen sekä sen vaikutuksesta työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen selviää vasta hankkeen käynnistyessä. Yleisesti mielletään, että naiset ovat kiinnostuneempia ravitsemuksesta ja hyvinvoinnista kuin miehet. Hankkeessa tavoitellaan osallistujiksi sekä miehiä että naisia, lähtökohtaisesti sukupuoleen keskittymättä. Tiedostetaan, että mahdollisesti miesten kohdalla tarvitaan henkilökohtaista ohjausta naisia enemmän.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan sukupuolinäkökulma niin, että kaikilla osallistujilla, miehillä ja naisilla, on yhtäläiset ja tasavertaiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimenpiteisiin. Hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden kannalta hankkeessa ei ole erityistä tarvetta erilaisiin sukupuoli huomioiviin toimenpiteisiin. Valtavirtaistaminen varmistetaan hankkeessa käytännön toimilla, esimerkiksi sisällöllisissä ratkaisuissa sisällöt toteutetaan siten, että sukupuoli ei aseta rajoitteita. Tutkimusten mukaan naiset ovat kiinnostuneempia omasta ravinnostaan kuin miehet. Naiset innostuvat ravitsemukseen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista helpommin kuin miehet. Oletettavaa on, että osallistujista suurin osa on naisia, mutta hankkeessa pyritään saamaan yrityksiä mukaan sekä mies- että naisvaltaisilta aloilta, jolloin myös miesten mukaan saaminen hankkeen toimenpiteisiin on todennäköisempää ja siihen panostetaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3
Hankkeessa hyödynnetään kattavasti digitaalisia sekä sähköisen viestinnän muotoja (kuten Teams, Zoom) ja pyritään näin vähentämään turhaa paperin käyttöä sekä tulostukseen liittyvää materiaalikulutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 4
Hankkeen suunnitellut toimenpiteet toteutetaan pääsääntöisesti erilaisia digitaalisia palveluita ja sovelluksia hyödyntäen. Tätä kautta syntyy mm. vähemmän paperijätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Hankkeen toimenpiteillä parannetaan työntekijöiden hyvinvointia ja muutoskyvykkyyttä. Työssäjaksaminen paranee, poissaolot vähentyvät ja työn tuottavuus lisääntyy. Tällä on positiivisia vaikutuksia paikallisen työllistymisen ja työvoiman saatavuuden näkökulmasta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 7
Hankkeessa kehitetään erityisesti aineettomia palveluja ja tuotteita. Hankkeessa kehitettävien terveyttä, työhyvinvointia ja työssäjaksamista lisäävien mallien myötä luodaan uudenlaista, innovatiivista toimintaa ja palvelua erityisesti työterveyshuolloille ja työpaikoille, jossa työntekijä ja jaksaminen on keskiössä. Hankkeen tuloksena on aineeton tuote, joka parantaa sekä kohderyhmän ravitsemusta ja työhyvinvointia, että toimijoiden osaamista ja rohkeutta tarjota uusia toimintamalleja työntekijöille.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen välittömät vaikutukset kohdistuvat kohderyhmänä olevien työntekijöiden hyvinvoinnin/terveyden ja osallisuuden lisääntymiseen. Kaikkien hankkeessa toimivien osaaminen, tiedon saatavuus sekä luovuuden toteuttaminen lisääntyvät hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden seurauksena. Hankkeella on positiivinen vaikutus myös kohderyhmän työllistymiseen koherenssin ja minäpystyvyyden tunteiden lisääntyessä omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon osallistumisen kautta. Hankkeella on myös vaikutus kohderyhmän harrastemahdollisuuksien lisääntymiseen heidän tullessaan tietoisemmiksi alueella olevasta palvelutarjonnasta monialaisuuteen perustuvan toimintamallin johdosta.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Naisilla ja miehillä on tasapuoliset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan. Hankkeen tiedotuksessa, markkinoinnissa ja toimenpiteiden toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että osallistujiksi saadaan sekä miehiä että naisia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-