|
|
|
Hankekoodi: S22524
Hankkeen nimi: KORKIT - Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kielikoulutus ja osaamista vastaavaan työhön ohjautumisen edistäminen Etelä-Pohjanmaalla
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Siirtolaisuusinstituuttisäätiö - Stiftelsen för Migrationsinstitutet sr
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 0217712-5
Jakeluosoite: Hämeenkatu 13
Puhelinnumero: +35822840440
Postinumero: 20500
Postitoimipaikka: Turku
WWW-osoite: https://siirtolaisuusinstituutti.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mattila Markku Kalevi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: erikoistutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: markku.mattila(at)utu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 259 2447
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hanke keskittyy Etelä-Pohjanmaan korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien koulutusta vastaavaan työllistymiseen. Korkeasti koulutetulla maahanmuuttajalla tarkoitetaan tässä hankkeessa maahanmuuttajaa, joilla on joko Suomessa tai ulkomailla hankittu korkeakoulututkinto ja jotka ovat työttömiä, työskentelevät tutkintoaan ja osaamistaan vastaamattomassa työssä, harkitsevat ammatin vaihtoa, ovat työttömyysuhan alla tai muuten heikossa työmarkkina-asemassa tai kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella sekä korkeakoulututkintonsa valmistumista lähestyviin viimeisen vuoden ulkomaalaisiin opiskelijoihin, joiden puutteellinen suomen kielen taito estää heitä työllistymästä koulutustaan vastaavaan työtehtävään. Yhteensä kohderyhmän kooksi arvioidaan n. 240–290 henkeä.
Mainitun ryhmän keskeisiksi esteiksi koulutustaan vastaavaan työtehtävään työllistymisen suhteen on tunnistettu heikko suomen kielen taito koulutusta vastaavan työpaikan vaatimaan suomen kielen taitoon verrattuna, heidän osaamisensa puutteellinen tunnistaminen ja vaikeudet kansallisessa tutkintojen tunnustamisessa sekä relevanttien täydennys- ja jatko-opintopolkujen löytäminen. Hanke puuttuu näihin ongelmiin ja kohentaa kohderyhmän työmarkkina-asemaa järjestämälle korkeakoulutettujen maahanmuuttajien koulutustaan vastaavan työllistymisen tarpeisiin vastaavaa suomen kielen koulutusta, auttamalla, neuvomalla ja ohjaamalla heidän osaamisen tunnistamisessa ja tutkintojen kansallisen tunnustuksen hankkimisessa sekä auttamalla löytämään heille sopivia korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien täydennys- ja jatko-opintopolkuja.
Hankkeen toimenpiteet ovat seuraavat: 1) Tunnistetaan kielikoulutuksen ja ohjauksen tarve ja puutteet korkeakoulutetuille maahanmuuttajille, 2) Tunnistetaan hyviä käytäntöjä erityisesti SIMHE-toiminnan puitteista sekä olemassa olevien kielikoulutusten osalta erityisesti Tampereelta mutta myös Suomesta laajemmin, 3) Luodaan kohderyhmän koulutustaan vastaavaan työhön työllistymistä edistävä toimintamalli erityisesti kielikoulutusta kehittämällä tunnistettujen tarpeiden ja olemassa olevien ratkaisujen pohjalta yhteistyössä kohderyhmän ja alueen toimijoiden kanssa, 4) Pilotoidaan kielikoulutus- ja ohjausmallia ja toteutetaan näiden osalta kehittävä arviointi, jonka tuloksena on kielikoulutus-. ja ohjausmalli 2.0 (ml. osaamisen tunnistaminen, tunnustaminen sekä ohjaus täydennys- ja jatko-opintoihin) sekä sitä tukevat hyvät alueelliset käytännöt.
Hankkeella luodaan Etelä-Pohjanmaan korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien tarpeisiin soveltuva malli, joka auttaa järjestämään korkeakoulutettujen maahanmuuttajien koulutusta vastaavaan työtehtävään työllistymisen tarpeisiin vastaavaa suomen kielen koulutusta, auttaa heidän osaamisensa tunnistamisessa ja auttaa, neuvoo ja ohjaa heitä tutkintojen kansallisessa tunnustamisessa ja auttaa löytämään heille sopivia korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien täydennys- ja jatko-opintopolkuja. Tällainen kielikoulutus- ja ohjausmalli Etelä-Pohjanmaalta parhaillaan puuttuu.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on Etelä-Pohjanmaalla (hankkeen kohdealue) asuvat korkeasti koulutetut (eli ulkomailla tai Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneet) maahanmuuttajat, jotka ovat työttömiä, työskentelevät tutkintoaan vastaamattomassa työtehtävässä, harkitsevat ammatin vaihtoa, ovat työttömyysuhan alla tai muuten heikossa työmarkkina-asemassa tai työmarkkinoiden ulkopuolella. Tämän lisäksi kohderyhmään kuuluvat vähäisenä, täydentävänä joukkona Etelä-Pohjanmaalla korkeakoulututkintoaan parhaillaan suorittavat ja tutkintonsa valmistumista lähestyvät (viimeistä vuotta opiskelevat) ulkomaalaistaustaiset opiskelijat, joiden puutteellinen suomen kielen taito estää heitä työllistymästä koulutustaan vastaavaan työtehtävään.
Kohderyhmän kokoa voidaan arvioida seuraavasti: pelkästään työttömien työnhakijoiden joukossa Etelä-Pohjanmaalla oli huhtikuun 2020 lopussa korkeakoulutettuja ulkomaalaisia noin 150 henkeä. Kun tähän otetaan mukaan muut yllä mainitut osaryhmät (työskentelee tutkintoaan vastaamattomassa työssä, harkitsee ammatin vaihtoa, on työttömyysuhan alla tai muuten heikossa työmarkkina-asemassa tai työmarkkinoiden ulkopuolella), joukon kooksi voidaan arvioida yhteensä 200–250 henkeä. Tutkinnon valmistumista lähestyvien ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmän kooksi arvioimme kohdealueella noin 40 henkeä. Yhteensä kohderyhmän koko on siis noin 240–290 henkeä.
Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämä ja työmarkkinat ovat välillinen kohderyhmä, sillä hankkeen tarkoitus on saada varsinaisen kohderyhmän korkea osaaminen paremmin elinkeinoelämän käyttöön ja tuoda maahanmuuttajat ja heidän osaamisensa entistä paremmin työnantajien tietoon. Lisäksi korkeakoulutettua osaamista vastaavaan ammattiin työllistymisen kautta palkkataso myös tyypillisesti kohoaa. Siitä hyötyvät välillisesti myös alueen kunnat (ja pienemmässä määrin valtio) kohoavien verotulojen muodossa. Maahanmuuttajien ”alkuperä” on myös muualla kuin Etelä-Pohjanmaalla. He tulevat Suomen tai Etelä-Pohjanmaan ulkopuolelta ja näin he edustavat maahan muuttavaa väestöä. Heidän sitouttamisensa alueelle koulutusta vastaavan vakituisen työpaikan avulla tuo Etelä-Pohjanmaalle myös demografista hyötyä nykytilanteessa, jossa alueen väestö vähenee.
Välillisenä kohderyhmänä voidaan pitää eteläpohjalaista maahanmuuttajien palveluverkostoa. Hankkeessa kehitetty ja pilotoitu malli tulee käytettäväksi ja hyödyttää tältä osin alueellisia toimijoita. Lisäksi hankkeeseen osallistuvat organisaatiot oppivat hankkeen kuluessa ”learning by doing” menetelmällä. Tämä kehittää järjestelmää, mikä kehitystyö on myös ESR-rahoituskelpoista.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 410 647
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 362 144
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 488 064
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 430 417
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun
Kunnat: Kauhava, Lapua, Seinäjoki, Lappajärvi, Soini, Ähtäri, Teuva, Vimpeli, Karijoki, Alajärvi, Kurikka, Kauhajoki, Isojoki, Alavus, Ilmajoki, Isokyrö, Evijärvi, Kuortane
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 150
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 7 |
| Hankkeen toiminnassa ja seurannassa suositaan sähköisiä oppimisympäristöjä ja materiaaleja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa pyritään oman henkilökunnan ja kohderyhmän matkustamisen vähäisyyteen sähköisten opetus-, oppimis ja neuvottelumenetelmien hyödyntämisen ja kehittämisen avulla. Hankeen toiminnassa suositaan muutenkin digitaalisuuutta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei minkäänlaista vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei minkäänlaista vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei minkäänlaista vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 6 |
| Syntyvät jätteet kierrätetään ja hankkeen toiminnassa suositaan digitaalisuutta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 0 |
| Projektikoordinaattorilla on etätyömahdollisuus. Kotona hän käyttää Nordic Green Energyn toimittamaa, 100 % uusiutuvaa ja CO2 vapaata sähköä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 9 |
| Hankkeella on sekä välittömiä että välillisiä positiivisia vaikutuksia paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. Hankkeen avulla tavoitteena on saada kansainvälisiä työntekijöitä elinkeinoelämän tarpeisiin. Vaikutus korostuu välillisenä vaikutuksena, koska tämänkaltainen prosessi vaatii pitkäjänteistä- ja kestoista kehittämistä. Välillisesti elinkeinorakenne monipuolistuu vielä lisää tulevaisuudessa maahanmuuttajien paremman kielikoulutuksen ja sitä seuraavan työelämää paremmin integroitumisen ja myös odotettavissa olevien omien, korkeaa koulutusta vaativien yritysten perustamisen ansiosta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa kehitetään kielikoulutusta ja myös etäopiskelun tapoja ja välineitä. Välillisesti hanke vaikuttaa maahanmuuttajien parantuneena kielitaitona ja koulutuksenmukaisina työpaikkoina myös tähän. Hanke toimii lisäksi katalyyttina pidempikestoiselle prosessille. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | -1 | -1 |
| Hanke lisää työllistymistä. Kohdealueen julkisen liikenteen tilasta johtuen liikkuminen tapahtuu muilla keinoin, osa siitä on lisääntynyttä yksityisautoilua. Kyse on kuitenkin makrotason rakenteellisesta ongelmasta, johon hankkeen valinnat eivät voi vaikuttaa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Kielitaito, osaamisen mukainen työpaikka ja ura edistävät maahanmuutajaväestön hyvinvointia. Vaikutus on myös pitkäkestoista, sillä hankkeessa syntyvien toimintamallien pysyvän juurruttaminen takaa toimenpiteiden vaikutuksen tulevaisuudessa | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Kielitaito, osaamisen mukainen työpaikka ja ura edistävät maahanmuutajaväestön tasa-arvoista ja substanssiosaasmiseen perustuvaa pärjäämistä työmarkkinoilla. Hanke luo Etelä- Pohjanmaalle entistä tasa-arvoisempaa työmarkkinatilannetta valtaväestön ja maahanmuuttajien välille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Kielitaito ei ole taito, jolla on käyttöä vain työelämässä. Suomen kielen osaaminen asettaa rajoja yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen osallistumiseen ja yhdenvertaisuuteen. Parempi kielitaito madaltaa näitä rajoja ja tuottaa siten yhdenvertaisuutta. Hanke kohdistuu kaikkiin kansainvälisiin osaajiin sukupuolesta tai etnisyydestä riippumatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 6 |
| Hankkeen koulutuksissa ja toimissa korostuu kulttuurisensitivisyys ja ymmärrys erilaisia kulttuureita kohtaan. Hankkeen avulla kulttuuriympäristö eri organisaatioissa monimuotoistuu. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 3 |
| Hankkeessa huomioidaan henkilöstön ymmärrys ympäristöasioissa, niin hyvin kuin se on mahdollista. | ||
Hake toteutui pääosin hankesuunnitelmassa kuvatulla tavalla ja kuvatussa laajuudessa. Tätä edisti se, että maaliskuussa 2023 hankkeelle myönnettiin jatkoaika vuoden 2023 loppuun, eli neljä lisäkuu-kautta toimiaikaa.
Hankkeen osallistujatavoite (150 henkeä) saavutettiin. Osallistujille järjestettiin edistynyttä suomen kielen koulutusta ja henkilökohtaista sekä ryhmäohjausta, jossa heitä ohjattiin niin ulkomailla han-kittujen tutkintojensa tunnustamiseen ja oman osaamisen tunnistamiseen kuin myös jatkopolulle kohden joko koulutusta tai työelämää. Hankkeen osallistujia myös kohtautettiin paikallisen työelä-män kanssa. Hankkeen kaikki työpaketit toteutettiin täysimääräisinä hankesuunnitelman mukaan.
Hankesuunnitelman mukaiset tuotokset olivat seuraavat:
1) Etelä-Pohjanmaalle luodaan alueen tarpeisiin korkeakoulutettujen maahanmuuttajien ohjausmalli, joka auttaa alueen maahanmuuttajataustaisia työllistymään paremmin korkeakoulutustaan vastaaviin töihin. Malli sisältää kielikoulutuksen, muualla hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, täydennys- ja jatko-opintopolkujen löytämisen sekä kohtauttamisen korkeasti koulutettua työvoimaa tarvitsevien eteläpohjalaisten työpaikkojen kanssa.
2) Lisäksi laaditaan raportti koskien alhaisemman kansainvälistymisen ympäristöön sopivaa toimin-tamallia (sen rakenne ja toiminta), joka julkaistaan loppuseminaarissa. Tämä käytännössä tarkoittaa kohdassa 1 mainitun mallin kirjallista kuvausta.
3) Loppuseminaarissa hankkeen tuloksia esitellään laajasti yleisölle.
4) Hankkeen jälkeen kaikki materiaali on julkisesti käytettävissä päätoteuttaja Siirtolaisuusinstituu-tin verkkosivujen kautta.
Hankkeen tuloksena kehitettiin eteläpohjalainen korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kielikou-lutus- ja ohjausmalli, joka sisältää kaikki kohdassa 1) luetellut elementit. Malli on kirjallisesti kuvat-tu hankkeen julkaisussa (Etelä-Pohjanmaan korkeakoulutettujen maahanmuuttajien kielikoulutuksen ja ohjauksen malli sekä sen kehittävä arviointi (KORKIT): Pelikirja kehittäjille (kirjoittajat Mika Raunio, Markku Mattila ja Toni Ahvenainen, ISBN 978-951-766-457-89). Mallin kirjallinen kuvaus sisältää myös arvointityökalun mallin päivittämiseksi ja tulevaisuuden muuttuvissa tilanteissa edel-leen kehitettäväksi. Julkaisu saatiin osaksi Etelä-Pohjanmaan liiton omaa julkaisusarjaa ja se on va-paasti ladattavissa ja käytettävissä osoitteesta https://epliitto.fi/wp-content/uploads/2024/03/B_121Etela_Pohjanmaan_korkeakoulutettujen_maahanmuuttajien_kielikoulutuksen_ja_ohjauksen_malli_seka_sen_kehittava_arviointi.pdf. Löydettävyyden kannalta Etelä-Pohjanmaan liitto on parempi loppusijoituspaikka, kuin päätoteuttaja Siirtolaisuusinstituutin kotisi-vut. Hankkeen tuloksia promotoinut ja esitellyt loppuseminaari järjestettiin Seinäjoella 31.10.2023 hybridimuotoisena, mikä mahdollisti valtakunnallisen osallistumisen. Läsnäolijoita oli paikan päällä 23 ja netin välityksellä 62 osallistujaa ympäri Suomea.
Hankkeen tulos on myös Etelä-Pohjanmaan ohjausverkoston synnyttäminen ja sen jatkotyön varmis-taminen hankkeen jälkeiselle vuodelle 2024. Ohjausverkosto kokoaa yhteen maakunnassa maahan-muuttajien kielikoulutuksen ja ohjauksen parissa työskentelevät alan ammattilaiset säännöllisiin keskinäisiin kokouksiin. Tällaista alueellista ja yliorganisatorista yhteydenpitoa ei alueella ennen hanketta ollut lainkaan. Hankkeen loppuessa ohjausverkostoon kuului yli 60 jäsentä.