Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22524

Hankkeen nimi: KORKIT - Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kielikoulutus ja osaamista vastaavaan työhön ohjautumisen edistäminen Etelä-Pohjanmaalla

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Siirtolaisuusinstituuttisäätiö - Stiftelsen för Migrationsinstitutet sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0217712-5

Jakeluosoite: Hämeenkatu 13

Puhelinnumero: +35822840440

Postinumero: 20500

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: https://siirtolaisuusinstituutti.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mattila Markku Kalevi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: erikoistutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: markku.mattila(at)utu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 259 2447

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Korpisaaren säätiö sr / Etelä-Pohjanmaan Opisto, 0536496-2
Tampereen korkeakoulusäätiö sr, 2844561-8
Tampereen ammattikorkeakoulu Oy, 1015428-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke keskittyy Etelä-Pohjanmaan korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien koulutusta vastaavaan työllistymiseen. Korkeasti koulutetulla maahanmuuttajalla tarkoitetaan tässä hankkeessa maahanmuuttajaa, joilla on joko Suomessa tai ulkomailla hankittu korkeakoulututkinto ja jotka ovat työttömiä, työskentelevät tutkintoaan ja osaamistaan vastaamattomassa työssä, harkitsevat ammatin vaihtoa, ovat työttömyysuhan alla tai muuten heikossa työmarkkina-asemassa tai kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella sekä korkeakoulututkintonsa valmistumista lähestyviin viimeisen vuoden ulkomaalaisiin opiskelijoihin, joiden puutteellinen suomen kielen taito estää heitä työllistymästä koulutustaan vastaavaan työtehtävään. Yhteensä kohderyhmän kooksi arvioidaan n. 240–290 henkeä.

Mainitun ryhmän keskeisiksi esteiksi koulutustaan vastaavaan työtehtävään työllistymisen suhteen on tunnistettu heikko suomen kielen taito koulutusta vastaavan työpaikan vaatimaan suomen kielen taitoon verrattuna, heidän osaamisensa puutteellinen tunnistaminen ja vaikeudet kansallisessa tutkintojen tunnustamisessa sekä relevanttien täydennys- ja jatko-opintopolkujen löytäminen. Hanke puuttuu näihin ongelmiin ja kohentaa kohderyhmän työmarkkina-asemaa järjestämälle korkeakoulutettujen maahanmuuttajien koulutustaan vastaavan työllistymisen tarpeisiin vastaavaa suomen kielen koulutusta, auttamalla, neuvomalla ja ohjaamalla heidän osaamisen tunnistamisessa ja tutkintojen kansallisen tunnustuksen hankkimisessa sekä auttamalla löytämään heille sopivia korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien täydennys- ja jatko-opintopolkuja.

Hankkeen toimenpiteet ovat seuraavat: 1) Tunnistetaan kielikoulutuksen ja ohjauksen tarve ja puutteet korkeakoulutetuille maahanmuuttajille, 2) Tunnistetaan hyviä käytäntöjä erityisesti SIMHE-toiminnan puitteista sekä olemassa olevien kielikoulutusten osalta erityisesti Tampereelta mutta myös Suomesta laajemmin, 3) Luodaan kohderyhmän koulutustaan vastaavaan työhön työllistymistä edistävä toimintamalli erityisesti kielikoulutusta kehittämällä tunnistettujen tarpeiden ja olemassa olevien ratkaisujen pohjalta yhteistyössä kohderyhmän ja alueen toimijoiden kanssa, 4) Pilotoidaan kielikoulutus- ja ohjausmallia ja toteutetaan näiden osalta kehittävä arviointi, jonka tuloksena on kielikoulutus-. ja ohjausmalli 2.0 (ml. osaamisen tunnistaminen, tunnustaminen sekä ohjaus täydennys- ja jatko-opintoihin) sekä sitä tukevat hyvät alueelliset käytännöt.

Hankkeella luodaan Etelä-Pohjanmaan korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien tarpeisiin soveltuva malli, joka auttaa järjestämään korkeakoulutettujen maahanmuuttajien koulutusta vastaavaan työtehtävään työllistymisen tarpeisiin vastaavaa suomen kielen koulutusta, auttaa heidän osaamisensa tunnistamisessa ja auttaa, neuvoo ja ohjaa heitä tutkintojen kansallisessa tunnustamisessa ja auttaa löytämään heille sopivia korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien täydennys- ja jatko-opintopolkuja. Tällainen kielikoulutus- ja ohjausmalli Etelä-Pohjanmaalta parhaillaan puuttuu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on Etelä-Pohjanmaalla (hankkeen kohdealue) asuvat korkeasti koulutetut (eli ulkomailla tai Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneet) maahanmuuttajat, jotka ovat työttömiä, työskentelevät tutkintoaan vastaamattomassa työtehtävässä, harkitsevat ammatin vaihtoa, ovat työttömyysuhan alla tai muuten heikossa työmarkkina-asemassa tai työmarkkinoiden ulkopuolella. Tämän lisäksi kohderyhmään kuuluvat vähäisenä, täydentävänä joukkona Etelä-Pohjanmaalla korkeakoulututkintoaan parhaillaan suorittavat ja tutkintonsa valmistumista lähestyvät (viimeistä vuotta opiskelevat) ulkomaalaistaustaiset opiskelijat, joiden puutteellinen suomen kielen taito estää heitä työllistymästä koulutustaan vastaavaan työtehtävään.

Kohderyhmän kokoa voidaan arvioida seuraavasti: pelkästään työttömien työnhakijoiden joukossa Etelä-Pohjanmaalla oli huhtikuun 2020 lopussa korkeakoulutettuja ulkomaalaisia noin 150 henkeä. Kun tähän otetaan mukaan muut yllä mainitut osaryhmät (työskentelee tutkintoaan vastaamattomassa työssä, harkitsee ammatin vaihtoa, on työttömyysuhan alla tai muuten heikossa työmarkkina-asemassa tai työmarkkinoiden ulkopuolella), joukon kooksi voidaan arvioida yhteensä 200–250 henkeä. Tutkinnon valmistumista lähestyvien ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmän kooksi arvioimme kohdealueella noin 40 henkeä. Yhteensä kohderyhmän koko on siis noin 240–290 henkeä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämä ja työmarkkinat ovat välillinen kohderyhmä, sillä hankkeen tarkoitus on saada varsinaisen kohderyhmän korkea osaaminen paremmin elinkeinoelämän käyttöön ja tuoda maahanmuuttajat ja heidän osaamisensa entistä paremmin työnantajien tietoon. Lisäksi korkeakoulutettua osaamista vastaavaan ammattiin työllistymisen kautta palkkataso myös tyypillisesti kohoaa. Siitä hyötyvät välillisesti myös alueen kunnat (ja pienemmässä määrin valtio) kohoavien verotulojen muodossa. Maahanmuuttajien ”alkuperä” on myös muualla kuin Etelä-Pohjanmaalla. He tulevat Suomen tai Etelä-Pohjanmaan ulkopuolelta ja näin he edustavat maahan muuttavaa väestöä. Heidän sitouttamisensa alueelle koulutusta vastaavan vakituisen työpaikan avulla tuo Etelä-Pohjanmaalle myös demografista hyötyä nykytilanteessa, jossa alueen väestö vähenee.

Välillisenä kohderyhmänä voidaan pitää eteläpohjalaista maahanmuuttajien palveluverkostoa. Hankkeessa kehitetty ja pilotoitu malli tulee käytettäväksi ja hyödyttää tältä osin alueellisia toimijoita. Lisäksi hankkeeseen osallistuvat organisaatiot oppivat hankkeen kuluessa ”learning by doing” menetelmällä. Tämä kehittää järjestelmää, mikä kehitystyö on myös ESR-rahoituskelpoista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 410 647

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 488 064

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Järviseudun, Seinäjoen

Kunnat: Soini, Kauhajoki, Karijoki, Kurikka, Teuva, Lapua, Lappajärvi, Vimpeli, Kauhava, Alajärvi, Ähtäri, Seinäjoki, Isojoki, Isokyrö, Ilmajoki, Evijärvi, Alavus, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke keskittyy korkeastikoulutettuihin maahanmuuttajiin ja on avoin kaikillehalukkaille sukupuolesta riippumatta. Toisaalta kohderyhmän yksi alaryhmä on työmarkkinoiden ulkopuolella olevat. Tähän ryhmään kuuluu erityisesti naisia, sillä työmarkkinoiden ulkopuolella olemiseen liittyvät syyt liittyvät esim. lasten saamiseen ja kotihoitoon (asevelvollisuus - joka on syy kantaväestön keskuudessa - ei tulle maahanmuuttajien kohdalla kyseeseen).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa on huomioitu sukupuolinäkökulma. Kysymystä on tarkasteltu kohderyhmän sukupuolijakauman kannalta. Esimerkiksi työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ryhmässä naisilla ollee yliedustus, muutoin kohderyhmä jakaantuu varsin tasaisesti miehiin ja naisiin. Lähtökohtaisesti hankkeen toimenpiteisiin pyritään saamaan sama määrä miehiä ja naisia. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan molempien sukupuolten työllistäminen, ja osana kehitettäviä malleja huomioidaan erilaiset tarpeet. Naisten ja miesten mahdolliset erilaiset oppimistrategiat otetaan myös huomioon kielikoulutuksen eriytyksessä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämä ei ole hankkeen päätavoite: päätavoite on korkeastikoulutettujen maahanmuuttajien kielitaidon ja osaamista vastaavaan työhön ohjautumisen edistäminen. Mutta kuten edellä todettua, sukupuolten tasa-arvoa edistetään muun muassa työvoiman ulkopuolella olevien liittämisellä hankkeen kohderyhmään.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 7
Hankkeen toiminnassa ja seurannassa suositaan sähköisiä oppimisympäristöjä ja materiaaleja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 8
Hankkeessa pyritään oman henkilökunnan ja kohderyhmän matkustamisen vähäisyyteen sähköisten opetus-, oppimis ja neuvottelumenetelmien hyödyntämisen ja kehittämisen avulla. Hankeen toiminnassa suositaan muutenkin digitaalisuuutta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei minkäänlaista vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei minkäänlaista vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei minkäänlaista vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 6
Syntyvät jätteet kierrätetään ja hankkeen toiminnassa suositaan digitaalisuutta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 0
Projektikoordinaattorilla on etätyömahdollisuus. Kotona hän käyttää Nordic Green Energyn toimittamaa, 100 % uusiutuvaa ja CO2 vapaata sähköä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 9
Hankkeella on sekä välittömiä että välillisiä positiivisia vaikutuksia paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. Hankkeen avulla tavoitteena on saada kansainvälisiä työntekijöitä elinkeinoelämän tarpeisiin. Vaikutus korostuu välillisenä vaikutuksena, koska tämänkaltainen prosessi vaatii pitkäjänteistä- ja kestoista kehittämistä. Välillisesti elinkeinorakenne monipuolistuu vielä lisää tulevaisuudessa maahanmuuttajien paremman kielikoulutuksen ja sitä seuraavan työelämää paremmin integroitumisen ja myös odotettavissa olevien omien, korkeaa koulutusta vaativien yritysten perustamisen ansiosta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään kielikoulutusta ja myös etäopiskelun tapoja ja välineitä. Välillisesti hanke vaikuttaa maahanmuuttajien parantuneena kielitaitona ja koulutuksenmukaisina työpaikkoina myös tähän. Hanke toimii lisäksi katalyyttina pidempikestoiselle prosessille.
Liikkuminen ja logistiikka -1 -1
Hanke lisää työllistymistä. Kohdealueen julkisen liikenteen tilasta johtuen liikkuminen tapahtuu muilla keinoin, osa siitä on lisääntynyttä yksityisautoilua. Kyse on kuitenkin makrotason rakenteellisesta ongelmasta, johon hankkeen valinnat eivät voi vaikuttaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Kielitaito, osaamisen mukainen työpaikka ja ura edistävät maahanmuutajaväestön hyvinvointia. Vaikutus on myös pitkäkestoista, sillä hankkeessa syntyvien toimintamallien pysyvän juurruttaminen takaa toimenpiteiden vaikutuksen tulevaisuudessa
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Kielitaito, osaamisen mukainen työpaikka ja ura edistävät maahanmuutajaväestön tasa-arvoista ja substanssiosaasmiseen perustuvaa pärjäämistä työmarkkinoilla. Hanke luo Etelä- Pohjanmaalle entistä tasa-arvoisempaa työmarkkinatilannetta valtaväestön ja maahanmuuttajien välille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Kielitaito ei ole taito, jolla on käyttöä vain työelämässä. Suomen kielen osaaminen asettaa rajoja yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen osallistumiseen ja yhdenvertaisuuteen. Parempi kielitaito madaltaa näitä rajoja ja tuottaa siten yhdenvertaisuutta. Hanke kohdistuu kaikkiin kansainvälisiin osaajiin sukupuolesta tai etnisyydestä riippumatta.
Kulttuuriympäristö 6 6
Hankkeen koulutuksissa ja toimissa korostuu kulttuurisensitivisyys ja ymmärrys erilaisia kulttuureita kohtaan. Hankkeen avulla kulttuuriympäristö eri organisaatioissa monimuotoistuu.
Ympäristöosaaminen 4 3
Hankkeessa huomioidaan henkilöstön ymmärrys ympäristöasioissa, niin hyvin kuin se on mahdollista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-