|
|
|
Hankekoodi: S22526
Hankkeen nimi: Terveysmetsämallit työ- ja toimintakyvyn edistämisessä
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0244629-2
Jakeluosoite: Latokartanonkaari 9
Puhelinnumero: 029 532 6000
Postinumero: 00790
Postitoimipaikka: Helsinki
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lipponen Maija Kaarina
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maija.lipponen(at)luke.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295322024
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Terveysmetsämallit työ- ja toimintakyvyn edistämisessä -hankkeessa edistetään luontoperustaisten menetelmien ja toimintamallien hyödyntämistä haastavassa asemassa, erityisesti työelämän ulkopuolella, olevien kanssa työskentelevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työssä.
Hankkeen päätavoitteena on lisätä osaamista ja toimijoiden välistä yhteistyötä moniammatillisten palvelujen kehittämiseksi työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi. Hankkeen kohderyhmää ovat sosiaali- ja terveysalan sekä työllisyyspalveluiden ammattilaiset, jotka kohtaavat haastavassa asemassa olevia asiakkaita työssään. Asiakkaiden hyvinvointia, toimintakykyä ja aktiivisuutta tukemalla edistetään heidän valmiuksiaan työllistyä. Tähän pyritään kehittämällä luontoa ja eläimiä hyödyntäviä interventioita työkaluksi sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille. Lisäksi luodaan ja pilotoidaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden sekä kuntien ja muiden luontoympäristöistä vastaavien tahojen kanssa yhteistyössä toteutettavia terveysmetsä-toimintamalleja.
Luontoperustaisista interventioista hyötyvät erityisesti haastavassa asemassa olevat asiakkaat, joiden motivoitumista ja sitouttamista oman toimintakyvyn kohentamiseen voidaan vahvistaa. Hankkeen aikana luodaan sisällöt erilaisille asiakasryhmille soveltuville terveysmetsäinterventioille, jotka ovat hankeosapuolten hyödynnettävissä omassa työssään. Hankkeessa laadittuja interventioita pilotoidaan osana sosiaali- ja terveyspalveluja mallilla, jossa terveydenhuollon ammattilainen ohjaa asiakkaan ammatillisesti ohjattuun luontotoimintaan “luontoreseptin” avulla. Luontoreseptit voidaan terveydenhuollossa suunnata esimerkiksi pitkäaikaissairaille tai nuorten aikuisten sosiaalisen tuen palveluihin.
Hankkeen aikana muodostuu uudenlaista yhteistyötä luonnonvara-alan, sosiaali- ja terveysalan, työllisyystoimijoiden sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden välille. Hankkeeseen osallistuville kuntatoimijoille sekä yksityisen ja julkisen sektorin sosiaali- ja terveysalan toimijoille muodostuu selkeä kuva siitä, miten luonnon hyvinvointivaikutuksia voidaan hyödyntää erilaisten asiakasryhmien hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen. Hankkeen tuloksena syntyy kuntien ja Kainuun soten asiakkaiden kanssa käytettäväksi luontoperustaisia, hyvinvointia tukevia tai kuntouttavia toimintamalleja eri tarpeisiin. Keskeinen tulos on myös tieto hankkeen aikana toteutettujen luontointerventioiden vaikutuksista sosiaali- ja terveyspalveluissa erilaisilla asiakasryhmillä.
Hankkeen rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja osatoteuttajat. Hankkeen toteuttajat ovat Luonnonvarakeskus ja Kajaanin ammattikorkeakoulu. Lisäksi yhteistyökumppaneina ovat Kainuun sote, Kainuun kunnat ja työllisyystoimijat, Metsähallituksen Luontopalvelut ja Kainuun ammattiopisto. Metsäisissä ja muissa luontoympäristöissä tapahtuvaa kuntouttavaa tai terveyttä edistävää toimintaa suunnitellaan, kokeillaan ja arvioidaan yhdessä siihen osallistuvien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tai kuntien terveyden edistämistyön toimijat kehittävät yhdessä luontoympäristöasiantuntijoiden kanssa kullekin paikkakunnalle soveltuvat yhteistoimintamallit asiakkaiden kuntoutumisen edistämiseksi.
Hankkeen kohderyhmää ovat työelämässä olevat sosiaali-, terveys-, ja kuntoutuspalvelujen tarjoajat, jotka työskentelevät haastavassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa (työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat, haastavassa tilanteessa olevat nuoret, vammaiset henkilöt, vajaakuntoiset ja pitkäaikaissairaat) Näistä kohderyhmää ovat erityisesti toimijat seuraavissa palveluissa:
• Kuntien terveyttä edistävä toiminta (HyTeTu-ryhmät, etsivä nuorisotyö, työttömien yhdistykset)
• Perusterveydenhuolto (kansanterveyshoitajat, terveysasemien lääkärit, työttömien terveystarkastuksia tekevät)
• Erikoissairaanhoito (ammattilaiset, jotka kohtaavat hyvinvointi- ja mielenterveysongelmista kärsiviä, pitkäaikaissairaita, vajaakuntoisia ja ikääntyviä työikäisiä henkilöitä)
• Työterveyshuolto (työelämästä putoamisvaarassa olevien kanssa työskentelevät)
• Yksityiset sosiaali- ja terveysalan toimijat (esim. hoivayritykset, nuorisokodit, lääkäriasemat), maaseutuyritykset (Green Care -yritykset, luontoalan yritykset)
• TE-palvelujen ja kuntakokeilun asiantuntijat (työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien kanssa työskentelevät)
Hankkeen kohderyhmää ovat myös yllä mainittujen kohderyhmien haastavassa asemassa olevat sosiaali- ja terveys- ja kuntoutuspalveluiden asiakkaat, jotka ovat työelämän ulkopuolella tai vaarassa pudota työelämästä esimerkiksi työkyvyn huonontuessa. Asiakkailla voi olla mielenterveys- ja päihdeongelmia, elämänhallinnan tai hyvinvoinnin haasteita tai pitkäaikaissairauksia ja he voivat olla kuntakokeilun asiakkaita.
Hankkeen kohderyhmään (kunnat, Kainuun sote, yritykset) ja yhteistyökumppaneihin (Metsähallitus) kuuluvat tahot ovat potentiaalisia työnantajia, joilla on mahdollisuus tarjota esimerkiksi työkokeilupaikkoja hankkeen asiakkaille. Työllistyminen ei ole kuitenkaan hankkeen päätavoite, mutta työkokeilut voivat olla päämääränä asiakkaille edetä kohti työelämää.
Hankkeessa kehitetään sellaista toimintaa, joka tukee näiden asiakasryhmien työ- ja toimintakyvyn paranemista. Hankkeessa tähän pyritään hyvinvointia ja aktiivisuutta tukevien, luontoympäristöjä hyödyntävien toimintamallien avulla. Terveysmetsämallit ovat aivan uudenlaisia kokeiluja kohderyhmän asiakastyössä, jossa on suuri tarve ottaa käyttöön uusia työmenetelmiä. Myös monialainen, aito yhteistyö eri toimijoiden välillä tiivistyy hankkeen myötä. Henkilöstö lisää osaamistaan ja saa uusia toimintatapoja, jotka juurrutetaan osaksi arkea. Henkilöstö oppii hyödyntämään luonnon hyvinvointia tukevia elementtejä asiakastyössä.
Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat Kamkin opiskelijat ja opetushenkilöstö. Opettajat ja opiskelijat hyötyvät hankkeesta välillisesti terveysmetsämallin mukaisen osaamisen lisääntymisen kautta. Opiskelijat liittyvät hankkeen teemaan oman henkilökohtaisen opetussuunnitelmansa mukaisesti tai projektiopinnoissaan mm. sosionomitutkinnossa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 274 885
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 252 949
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 366 515
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 337 266
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kajaanin, Kehys-Kainuun
Kunnat: Ristijärvi, Paltamo, Suomussalmi, Puolanka, Kajaani, Sotkamo, Hyrynsalmi, Kuhmo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10
Suunniteltu: 130
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Green Care -toimintamallien kulmakivi on luonto ja luonnon käytön kestävyys. Tämä lisää laajasti luonnon kestävyyteen liittyvää osaamista. Ekologisesti kestävää kehitystä hanke tukee välillisesti demonstroimalla erilaisten luontoympäristöjen käyttöä ja ylläpitämistä hyvinvoinnin edistämiseen ja palvelujen tarjoamiseen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Hanke lisää luontotietoutta ja toteuttaa ympäristökasvatuksellista näkökulmaa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 8 |
| Hanke lisää luontotietoutta ja toteuttaa ympäristökasvatuksellista näkökulmaa. Luonnon ja ihmisen hyvinvonti liittyvät toisiinsa. Myös hankkeessa tehtävillä toimenpiteillä voidaan edistää monimuotoisuutta (niittotyöt, suojelualueiden kunnostustyöt, perinnemaisemat jne.) | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 5 |
| Hanke lisää luontotietoutta ja toteuttaa ympäristökasvatuksellista näkökulmaa. Luonnon ja ihmisen hyvinvonti liittyvät toisiinsa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteitä voidaan toteuttaa Natura 2000 ohjelman kohteissa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Hankkeessa ei tuoteta suuria määriä jätettä ja käytetään mahdollisuuksien mukaan luonnon materiaalia sekä kierrätetään jätteet. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Hankkeessa ei käytetä suuria määriä energiaa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Terveysmetsä on uusi toimintamalli joka auttaa eri toimijoiden elinkeinon rakentamista. Green Care mahdollistaa esimerkiksi maaseutuyrittäjien toiminnan laajentamista. Taloudellisesti kestävää kehitystä hanke edistää tukemalla maaseudun elinkeinoja ja lisäämällä maaseudun vetovoimaisuutta työllistäjänä. Maaseudun elinvoiman lisääntyminen edesauttaa puolestaan sosiaalisesti kestävää kehitystä ja elämänlaadun paranemista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa kehitetään uudenlaisia luontoon liittyviä sote-palveluja sekä testataan ja pilotoidaan niitä. Toimintamallit jäävät alueelle toimijoiden ja yrittäjien käyttöön hankkeen jälkeen. Hankkeen toimenpiteillä myös tuetaan uudenlaisen liiketoiminnan syntymistä ja osaamisen lisääntymistä alueen yrityksissä ja työllisyys-, koulutus- ja tutkimusorganisaatioissa | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 2 |
| Hankkeessa pyritään minimoimaan liikkumisen tarve kartoittamalla lähiluontokohteita, jotka ovat kävellen saavutettavia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Luontoperustaiset menetelmät lisäävät tutkitusti hyvinvointia. Hanke edistää maaseudun taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä. Samalla hanke vastaa yhteiskunnan kysyntään ja tarpeisiin edesauttamalla laadukkaiden ja eettisesti hyväksyttävien palvelujen syntyä, sekä heikossa asemassa olevien sosiaalista integroitumista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 6 |
| Green Care -menetelmien saatavuuden parantaminen ja niiden kehittäminen lisää ihmisten mahdollisuuksia saada joustavasti Green Careen pohjautuvaa palvelua. Palvelujen määrän lisääntyessä kaikilla on yhtälainen mahdollisuus saada luontoon perustuvia palveluita ikään, sukupuoleen tai asuinpaikkaan katsomatta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 5 |
| Green Care -menetelmät antavat mahdollisuuden tukea elämänhallintaa motivoivalla tavalla. Luonto on vahvasti osa suomalaista kulttuuriperimää ja hankkeella tuetaan tämän kulttuuri-identiteetin rakentumista. Hankkeen toiminta tähtää siihen,että luontoperustaisten menetelmien ja palveluiden avulla voidaan edistää esimerkiksi eriarvoisuuden vähentämistä (syrjäytymistä ehkäisevät terveysmetsäinterventiot). | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 4 |
| Kulttuuriympäristöt voivat olla hankkeen interventioiden toteutusympäristöinä mikäli ne ovat luontoympäristöjä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 9 | 7 |
| Luontomenetelmiin liittyy olennaisesti ympäristöosaaminen. Hanke lisää tietoutta luonnon hyvinvointivaikutuksista, elvyttävien luontoympäristöjen erityispiirteistä ja kestävän kehityksen mukaan luonnon hyödyntämisestä hyvinvoinnin tuottamisessa ihmisille. | ||
Terveysmetsämallit työ- ja toimintakyvyn edistämisessä -hankkeessa tarkasteltiin terveysmetsä-toimintamalleja Suomesta ja muista maista, ja kehitettiin niistä Kainuuseen soveltuva toimintamalli haastavassa asemassa, erityisesti työelämän ulkopuolella, olevien työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi. Hankkeen kohderyhmää olivat sosiaali- ja terveysalan sekä työllisyyspalveluiden ammattilaiset, jotka kohtaavat haastavassa asemassa olevia asiakkaita työssään.
Hankkeessa perehdytettiin ammattilaisia luonnon terveys- ja hyvinvointihyötyjen tutkittuun tietoon perustuen luonto-ohjaamiseen, luontohyvinvointiharjoitteiden käyttöön, terveysmetsätoimintaan sopivien alueiden tunnistamiseen sekä terveysmetsäalueiden hyödyntämiseen. Terveysmetsätoimintaa yhteiskehitettiin hyvinvointialueen, kuntien, työvoimapalveluiden, koulutusorganisaatioiden, luontohyvinvoinnin asiantuntijoiden ja luonnonvara-alan toimijoiden kanssa. Tuloksena oli valmiit terveysmetsäretkisisällöt erilaisille asiakasryhmille. Toiminnallisia harjoitteita sisältäviä terveysmetsäretkiä järjestettiin useille asiakasryhmille. Retkien tavoitteena oli syventää osallistujien luontosuhdetta, lisätä tietoisuutta luontoaltistuksen terveysvaikutuksista ja samalla vahvistaa luonnon merkitystä henkilökohtaisen elämän voimavarana sekä tutustuttaa osallistuja oman kotiseudun luontopaikkoihin.
Luontoon pääsyn kynnyksen madaltamiseksi hankkeessa koottiin lainattavia retkitarvikkeita asiakastyöhön sekä toteutettiin kaikille avoin karttasovellus, josta voi etsiä lähiseudulta terveysmetsäkohteita. Kajaanin Sairaalanrinteen Terveysmetsä suunniteltiin yhteistyössä Kajaanin kaupungin ja Kainuun hyvinvointialueen kanssa. Terveysmetsä on kaikkien käytettävissä ja sitä hyödynnetään sairaalan potilastyössä. Hankkeessa tunnistettiin karttasovelluksen ja maastokäyntien avulla muitakin terveysmetsäksi soveltuvia luontokohteita. Tällaisia ovat muun muassa Arppen muistometsä Kajaanissa ja Lauttavaaran luontokoulumetsä Kuhmossa. Niissä on vaihtelevaa maastoa, monipuolisia luontotyyppejä ja vanhaa metsää, mitkä kuuluvat metsän terveyttä tukeviin ominaisuuksiin.
Hankkeessa koottu tutkimustieto ja käytännön kokemukset julkaistiin opasjulkaisuna, joka on maksuton ja avoin kaikille luontoperustaisista hyvinvointiratkaisuista kiinnostuneille. Terveysmetsän perustamisesta julkaistiin video. Hankkeen tuloksista syntyi THL:n vertaisarvioima hyte-toimintamalli kaikkien Suomen kuntien hyödynnettäviksi. Toimintamallikuvaus osallisuuden näkökulmasta julkaistiin Innokylässä. Hankkeen tuloksia esiteltiin verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa, lukuisissa tilaisuuksissa ja mediauutisissa.