|
|
|
Hankekoodi: S22527
Hankkeen nimi: Virtuaalivalmennuksella kohti työelämää
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2553600-4
Jakeluosoite: PL 52
Puhelinnumero: 08618991
Postinumero: 87101
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: http://www.kamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Haverinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.haverinen(at)kamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447101008
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Syrjäytyminen on pitkä prosessi ja se vaikuttaa heikentävästi elämänlaatuun. Sen kustannukset ovat merkittäviä yhteiskunnalle. Syrjäytymisen kokonaiskustannukset riippuvat siitä, suorittaako nuori peruskoulun jälkeisen tutkinnon vai ei. Nuorten miesten syrjäytyminen on naisia yleisempää. Kainuussa vuoden 2020 joulukuussa miehiä oli työttömänä 2411 henkilöä. joista nuorten miesten osuus oli 838 henkilöä. Ennaltaehkäisevä työ on tärkeää nuorten miesten hyvinvoinnin edistämiseksi, koulutus-/työputkeen kiinnittämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tässä hankkeessa oheisia osa-alueita tuetaan monialaisen yhteistyön avulla. Hankkeen päätavoitteena on kehittää virtuaalivalmennusta (virtuaaliPT) työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville nuorille miehille ennen työsuhdetta ja sen alkamisen tueksi. Virtuaalivalmennuksen avulla edistetään nuorten miesten itsensä johtamisen ja elämänhallinnan taitoja (mm. resilienssi), työelämävalmiuksia sekä siirtymistä työhön tai koulutukseen. Hankkeessa syvennetään Kajaanin ammattikorkeakoulun liikunta- ja sosiaalialan koulutusten, TE-toimiston, Kainuun Soten Aikuisosiaalipalvelujen, Kainuun kuntakokeilun ja Kainuun Prikaatin Varusmiestoimikunnan yhteistyötä nuorten miesten hyvinvoinnin sekä työllisyys- ja koulutusurien edistämiseksi. Hankkeessa luodaan monialainen ja alueellinen yhteistyömalli.
Hankkeen keskeiset toimenpiteet:
•Kajaanin ammattikorkeakoulun liikunta- ja sosiaalialan, TE-toimiston, Kainuun Soten Aikuissosiaalipalvelujen, Kainuun kuntakokeilun ja Kainuun Prikaatin Varusmiestoimikunta) yhteistyömallin kehittäminen
•Selvitys Kainuun 18 - 29 -vuotiaiden nuorten miesten hyvinvoinnista ja haasteista
•Virtuaalivalmennuksen suunnittelu ja pilotointi
•Tiedottaminen, markkinointi ja arviointi
Hankkeen uutuusarvo
•Liikunta- ja sosiaalialan yhteistyön syventäminen, tuki nuorille miehille poikkialaisen yhteistyön kautta (syrjäytymisen ehkäiseminen)
•Kajaanin ammattikorkeakoulun liikunta- ja sosiaali-alan, TE-toimiston, Kainuun soten Aikuissosiaalipalvelujen, Kainuun kuntakokeilun ja Kainuun Prikaatin Varusmiestoimikunnan yhteistyön syventäminen
•Hankkeessa mukana olevat tahot saavat uuden työkalun (VirtuaaliPT) nuorten miesten hyvinvoinnin/elämänhallinnan tukemiseen
•Nuorten miesten itsensä johtamisen ja elämänhallinnan taitojen tukeminen virtuaalisesti
Hankkeen keskeiset tulokset:
•Korkeakoulun ja organisaatioiden yhteistyömalli 1 kpl
•Julkaisuja yhteistyöstä 1 kpl
•Raportti kainuulaisten 18-29-vuotiaiden nuorten miesten hyvinvoinnista ja siihen liittyvistä haasteista.
•Virtuaalivalmennus (itsensä johtaminen, elämänhallintataidot, työelämävalmiudet) 10 op, joka on avoimella, jatkuvan oppimisen verkkoalustalla
•Opinto-ohjaus ja työelämävalmiudet sisältöinä osana valmennusta
•Valmennuksen pilotointiin osallistuvia nuoria miehiä 30 - 40
•Tiedottaminen hankkeesta, erilaisia tiedotuskanavia 10 kpl
•Virtuaalivalmennuksesta tiedottamisen ja markkinoinnin sisältö
•Tulosten arviointi
Hankkeen kohderyhmänä ovat työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat 18 – 29 -vuotiaat nuoret miehet.
Kainuun kuntakokeilu on käynnistynyt 1.3.2021, joten kohderyhmä sovitaan työllisyyden kuntakokeilun kanssa tarkemmin ennen hankkeen käynnistymistä (1.8.2021).
Muutos:
Hankesuunnitelmassa on kirjattu tavoitteeksi, että valmennus tavoittaa 30-40 kainuulaista nuorta miestä. Tuohon tavoitteeseen pääseminen on epätodennäköistä, koska kohderyhmän saavuttaminen on haastavaa. Ryhmäpilotin tavoitteena on tavoittaa vähintään 10 kohderyhmään kuuluvaa. Syksyn 2023 opiskelijavetoisen ryhmävalmennuksen aikana tulemme tavoitta-maan kohderyhmää lisää. Tavoitteenamme on yhteensä 20 osallistujaa. Mukana voi olla myös naisoletettuja sidosryhmien toiminnan luonteesta johtuen.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat potentiaaliset työnantajat sekä korkeakoulun henkilökunta. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös hankkeessa olevat yhteistyökumppanit: TE-toimisto, Kainuun Soten Aikuissosiaalipalvelut, Kainuun kuntakokeilu ja Kainuun Prikaati.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 159 695
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 158 820
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 199 619
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 198 525
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kajaanin
Kunnat: Paltamo, Kajaani, Sotkamo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 40
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeen tavoitteet eivät liity kyseiseen kohtaan. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeen tavoitteet eivät liity kyseiseen kohtaan. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen tavoitteet eivät liity kyseiseen kohtaan. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeen tavoitteet eivät liity kyseiseen kohtaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen tavoitteet eivät liity kyseiseen kohtaan. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Virtuaalivalmennus vähentää matkustamista. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeen tavoitteet eivät liity kyseiseen kohtaan. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 4 |
| Hankkeessa parannetaan nuorten miesten työkykyä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 6 |
| Virtuaalivalmennus toteutetaan verkko-oppimisalustalla. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Virtuaalivalmennus vähentää matkustamista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa toteuttetaan virtuaalivalmennusta nuorille miehille. Sen sisältö liityy itsensä johtamiseen (ammatillinen, fyysinen ja psyykkinen) ja elämänhallintataitoihin sekä työelämävalmiuksiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Tässä edistetään nuorten miesten hyvinvointia ja ehkäistään heidän syrjäytymistään (vrt. ovat vaarassa syrjäytyä herkemmin kuin naiset, ja myös miesten välinen tasa-arvo). | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 6 |
| Hankkeessa edistetään yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta siten, että miesten itsensä johtamisen ja elämänhallintatitoja edistetään ja näin ollen samalla edistetään heidän paikkansa löytämistä yhteiskunnasta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeen tavoitteet eivät liity kyseiseen kohtaan. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeen tavoitteet eivät liity kyseiseen kohtaan. | ||
Virtuaalivalmennuksella kohti työelämää- hankkeen tavoitteena oli kehittää verkkovalmennuskokonaisuus työttömille nuorille miehille ennen työsuhdetta ja sen alkamisen tueksi. Valmennuksen avulla pyrittiin edistämään nuorten miesten itsensä johtamisen ja elämänhallinnan taitoja, työelämävalmiuksia sekä siirtymistä työhön tai koulutukseen. Hankkeessa syvennettiin KAMKin liikunta- ja sosiaalialan koulutusten, TE-toimiston, aikuisten sosiaalityön, Kainuun kuntakokeilun ja Kainuun Prikaatin Varusmiestoimikunnan yhteistyötä nuorten miesten hyvinvoinnin sekä työllisyys- ja koulutusurien edistämiseksi. Lisäksi hankkeessa luotiin moniammatillinen ja alueellinen yhteistyömalli. Hankeessa oli 4 työpakettia.
TP1. Hankkeessa luotiin yhteistyömalli, väriympyrämuodossa. Se kuvaa nuoren ympärillä olevia toimijoita eri sektoreittain. Yhteistyömallin kehittämistyöpajoissa malliin liittyen ideoimme kaksi toimintamallia, jotka viedään käytäntöön vuosien 2023-2024 aikana.
TP2. Hankkeessa tehty selvitys osoittaa, että kohderyhmään kuuluvilla nuorilla on arjessaan paljon haasteita ja ne on jo aiemmin tunnistettuja.
TP3. Hankkeessa luotiin verkkovalmennuskokonaisuus, jonka tavoitteena on tukea kainuulaista nuorta miestä edistämään omaan hyvinvointiaan, siirtymään työhän tai koulutukseen. Verkkovalmennusta pilotoitiin useaan otteeseen itsenäisten suorittajien sekä ryhmämuotoisten valmennusten muodossa. Tehokkaimmin valmennus ja sen sisällöt toimivat osana ryhmämuotoista ohjaustyötä (esim. Starttipaja-toiminta). Verkkovalmennuksen aiheet ovat nuoria kiinnostavia ja verkkovalmennuksen suorittamiseen motivoitunut nuori hyötyy valmennuksen sisällöistä. Verkkovalmennus on hankkeen päättyessä avoimen amkin tarjonnassa. Jatkossa verkkovalmennusta ja sen hyödyntämistä ryhmämuotoisen toiminnan tukena jatketaan osana Kajaanin ammattikorkeakoulun sosionomi-koulutuksen pakollista opintojaksoa.
TP4. Hankkeen hyvinvointikyselyä ja verkkovalmennusta markkinoitiin erilaisia markkinointikanavia hyödyntäen. Hankkeesta postattiin sosiaalisen median eri kanaviin (facebook, instragram, tiktok, discord). Hankkeen yhteistyökumppanit jakoivat omissa kanavissaan hankkeessa tuotettua materiaalia. Hankkeen eri vaiheet saivat näkyvyyttä myös paikallislehdissä. Jaoimme esitteitä myös koko Kainuun alueelle. Hankkeessa tuotettiin myös markkinointivideo, sekä nettisivut ja painettua markkinointimateriaalia hyödynnettäväksi osallistujien löytämisessä ja informoinnissa.
Hankkeen toimenpiteissä huomattiin, että hankkeen kohderyhmä on hankalasti tavoitettavissa, erityisesti verkon välityksellä ja ilman erityistä aiempaa kontaktia (esim. hanketyöntekijöiden näkökulmasta). Yhteistyökumppaneiden sitoutuminen hankkeeseen ja yhteistyökumppaneiden asiakkaiden ohjaaminen verkkovalmennukseen tai verkkovalmennuksen hyödyntäminen osana ohjaustyötä on merkittävässä roolissa hankkeen tavoitteiden toteutumisen kannalta. Myös yhteistyömallin luomisen näkökulmasta toimijoiden sitoutuminen kehittämistyöhön on tärkeää. Yhteistyömalli siirtyy myös käytäntöön vain toiminnan kautta.