Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22528

Hankkeen nimi: PIKA Kainuu - Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2553600-4

Jakeluosoite: PL 52

Puhelinnumero: 08618991

Postinumero: 87101

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.kamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Haverinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.haverinen(at)kamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447101008

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on lisätä etätyöhön liittyvää osaamista, tukea etäjohtamista ja henkilöstön itse- ja tiimiohjautuvuustaitoja, edistää työhyvinvointia etätyössä sekä edistää ajasta ja paikasta riippumattoman etätyön tarpeen ja tarjonnan kohtaamista.

Esimiesasemassa toimivien etätyön johtamisosaamista lisätään monialaisilla valmennuksilla. Tulevaisuudessa entistä useampi esimies tulee työskentelemään hajautetussa organisaatiossa, jossa työntekijät tekevät maantieteellisesti hajallaan työtä siellä, missä se on kustannustehokkainta ja järkevintä. Tällöin tarve etäjohtamiseen ja sen osaamiseen korostuu. Esimiesten etäjohtamiseen liittyvää osaamista lisäämällä voidaan edistää siirtymistä uusiin, kustannustehokkaampiin työntekemisen tapoihin. Paikkariippumaton työ antaa mahdollisuuden toiminnan tehostamiseen, laadun kehittämiseen ja samalla se voi tukea henkilöstön työhyvinvointia ja tuottavuutta. Työntekijöille suunnatuissa valmennuksissa lisätään mm. itse- ja tiimiohjautuvuuden osaamista, mitä paikkariippumaton työskentely vaatii työntekijältä. Valmennuksissa tuodaan laajasti esille myös etätyöhön liittyvää työhyvinvoinnin näkökulmaa.

Hankkeen toiminnassa mukana olevat yritykset voivat verkostoitua keskenään ja löytää työtehtäviä esimerkiksi yritysten yhteisille työntekijöille oman maakunnan sisällä ja ylimaakunnallisesti. Tämä voi helpottaa työntekijöiden rekrytointihaastettta ja parantaa yrityksen kilpailukykyä. Valmennukseen osallistuvat yritykset ja niiden henkilökunta voivat valmennuksista saadun tiedon pohjalta laatia tiekartan, joka tukee yritysten mahdollisuuksia lisätä etätyöedellytyksiä.

Hankkeen yritysten hankinta kohdistetaan pääosin Kainuussa tärkeille toimialoille: matkailu, teknologiateollisuus (metalli- ja ICT ala), biotalous ja kestävä kaivannaisala.

Samankaltainen hanke hakee rahoitusta myös Pirkanmaan alueella. Mikäli molemmat hankkeet saavat myönteisen rahoituspäätöksen, voidaan niiden toteutuksessa hyödyntää molempien alueiden kokemuksia sekä etsiä yhteistyössä ratkaisuja molemmilla alueilla yhteisesti esiinnousseisiin asioihin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja johto sekä yrittäjät. Hankkeen yritysten hankinta kohdistetaan pääosin Kainuussa tärkeille toimialoille: matkailu, teknologiateollisuus (metalli- ja ICT ala), biotalous ja kestävä kaivannaisala.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat Kainuun kunnat. Etätyön laajempi tarjonta mahdollistaa yrityksille myös laajemman rekrytointialueen, joka helpottaa osaajapulasta kärsiviä alueen yrityksiä. Tämä parantaa yritysten toimintakykyä, joka näkyy suoraan kuntien elinvoimaisuudessa – yritykset mm. pysyvät paikkakunnalla.

Välillisenä kohderyhmänä ovat ammattikorkeakoulun opettajat ja opiskelijat. Opettajilla ja opiskelijoilla on mahdollista jo opiskelun aikana tutustua etätyöhön ja sen mahdollisuuksiin. Opettajat saavat myös valmista opetusmateriaalia verkkoon tuotetuista valmennuksista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 192 560

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 182 090

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 256 746

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 242 786

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin, Kehys-Kainuun

Kunnat: Paltamo, Suomussalmi, Ristijärvi, Sotkamo, Kajaani, Puolanka, Kuhmo, Hyrynsalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 22

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on suunnattu kaikille sukupuolille ja toimintaan voi osallistua sukupuolesta riippumatta. Sukupuolinäkökulmaa on tarkasteltu hanketta valmisteltaessa hyvinvoinnin, terveyden ja työllisyyden näkökulmasta. Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat kantavia arvoja hankkeessa sekä toteuttajien toiminnassa yleensäkin. Hanke hakee mukaan yrityksiä erityisesti matkailun, teknologiateollisuuden (metalli- ja ICT ala), biotalouden ja kestävän kaivannaisalan -aloilta. Näistä matkailu on naisvaltainen ala muiden ollessa miesvaltaisia aloja. Laajalla biotalouden alalla on kuitenkin eroja: elintarvikeala on naisvaltaista, mutta esimerkiksi metsä- ja energia-alat ovat miesvaltaisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke toteuttaa valtavirtaistamisen tavoitteita varmistamalla, että kaikki hankkeen toiminta perustuu tasapuolisiin osallistumismahdollisuuksiin ja syrjimättömyyteen, mitkä edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Hankkeen aloitusvaiheen kartoituksissa huomioidaan, että molempien sukupuolien kokemukset ja tarpeet tulevat esille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei liity sukupuolten tasa-arvon edistämiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Etätyö vähentää matkustamista, mikä vähentää polttoaineiden käyttöä ja matkustusinfrastruktuurin uusimistarvetta. Samalla luonnonvarojen käyttö vähenee.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 6
Oman auton käytön väheneminen vähentää CO2 -päästöjä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Etätyö vähentää matkustamista, mikä pienentää matkustusinfrastruktuurin uusimistarvetta. Tämä vaikuttaa luonnonvarojen käyttöön ja siten luonnon monimuotoisuuteen suotuisasti.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Liikenteen väheneminen etätyön lisääntyessä vähentää luonnon kuormitusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei hankkeen toimintaa
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 6
Etätyö vähentää matkustamista, ja siten matkustusinfrastruktuurin uusimistarvetta ja jätteen syntymistä. Materiaalihukkaa pyritään välttämään myös hankkeen kaikessa toiminnassa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei hankkeen toimintaa
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Etätyömahdollisuus tekee paikallisista yrityksistä houkuttelevampia työnantajia myös pienemmissä kunnissa .
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Etätyöfilosofia tukee suoraan aineetonta palvelutarjontaa. Hankkeen keskeinen toiminta liittyy aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 1 9
Etätyö mahdollistaa työskentelyn kulkuneuvossa, mikä lisää joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Etätyö vähentää liikennemääriä ja ruuhkia työmatkailun vähentyessä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 9
Työhyvinvoinnin edistäminen ja ajasta ja paikasta riippumattomaan työskentelyyn liittyvän osaamisen lisääminen ja kehittäminen ovat hankkeen keskeisiä tavoitteita, joilla on vaikutusta hyvinvointiin. Myös työmatkoihin käytetty aika vähenee, mikä edistää hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeen toiminta perustuu tasapuolisiin osallistumismahdollisuuksiin ja syrjimättömyyteen, jotka edistävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Etätyö helpottaa perheen arkea, mikä lisää kummankin vanhemman työntekomahdollisuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 5
Mahdollisuus tehdä työtä omasta kodista käsin lisää yhteiskunnallisuutta yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 6
Etätyö mahdollistaa asukaskatoa kärsivien asuinympäristöjen säilymisen, mikä osaltaan auttaa ylläpitämään monimuotoista kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen 0 0
ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

PIKA Kainuu –hankkeen tavoitteena oli lisätä kainuulaisten yritysten etätyöhön liittyvää osaamista, tukea etäjohtamista ja henkilöstön itse- ja tiimiohjautuvuustaitoja. Lisäksi hanke nosti esille keinoja edistää työhyvinvointia etätyössä. Hankkeessa edistettiin ajasta ja paikasta riippumattoman etätyön tarpeen ja tarjonnan kohtaamista. Kohderyhmänä oli sekä osallistuvien yritysten johto, esihenkilöt sekä henkilöstö. Suurin osa osallistuneista yrityksistä oli mikroyrityksiä.
Aluksi PIKA-hankkeelle luotiin viitekehys valmennusten suunnittelua varten käymällä läpi etätyöhön liittyviä muita hankkeita ja tutkimuksia. Alueen yrityksille suunnattiin etätyöhön ja työhyvinvointiin liittyvä kysely alkukartoituksena. Vastaava loppukartoitus toteutettiin seuraavana vuonna. Kartoituksilla saatiin tietoa yritysten tilanteesta valmennusten suunnittelua varten sekä hankkeen vaikutuksista.
Valmennusten suunnittelua varten yrityksiä kutsuttiin mukaan teemoitettuihin työpajoihin. Työpajojen ja viitekehyksen pohjalta luotiin pilotointijaksoa varten valmennuspaketit etäjohtamiseen, henkilöstön osaamisen kehittämiseen, etätyöteknologiaan sekä työhyvinvointiin.
Etätyöjohtamisen valmennuskokonaisuudessa yrityksillä oli mahdollisuus valita itsensä johtamista, viestintää ja vuorovaikutusta verkossa, työhyvinvoinnin webinaarisarja, perehtyä etätyön vaikutukseen yrityskulttuuriin ja syventyä virtuaalityön tulevaisuuteen. Etätyöntekijöiden ja henkilöstön valmennuskokonaisuudessa kehitettiin mm. henkilöstön itsensä johtamisen taitoja, digiosaamista ja etätyöskentelyvalmiuksia sekä työhyvinvointia. Etätyöteknologian webinaarisarjassa käsiteltiin etätyön tietoturvallisuutta, tietosuojaa, hybridivaikuttamista ja kyberturvallisuutta. Työhyvinvoinnin webinaarisarjassa keskityttiin työhyvinvoinnin edistämiseen sekä ajasta ja paikasta riippumattomaan työskentelyyn liittyvään hyvinvointia parantavan osaamisen lisäämiseen ja kehittämiseen.
Valmennukset toteutettiin yritysten toiveen mukaisesti pääosin 2-3 tunnin mittaisina webinaareina. Kaikkiaan pilotointijakson aikana järjestettiin valmennuksia kymmenestä eri teemasta yhteensä 36 eri valmennuskertaa. Lähes kaikista tehtiin tallenteet.
Yhteenvetona voidaan todeta, että työpajoihin ja valmennuksiin osallistuneiden yritysten johto ja henkilökunta saivat monipuolisesti tietoa etä- ja hybridityön eri näkökulmista, mahdollisuuksista ja haasteista. Valmennukset antoivat hyvän pohjan hyvin toteutettuun etätyökulttuuriin yrityksissä. Positiivinen etätyökulttuuri lisää myös yritysten houkuttelevuutta osaajien rekrytoinnissa. Lisäksi hankehenkilöstön ja hankeorganisaation osaaminen kasvoivat etä- ja hybridityöstä. Tietoa etätyön eri näkökulmista jaettiin laajasti mm. lehtiartikkeleiden, julkaisun ja sosiaalisen median viestinnän kautta, jolloin myös valmennuksiin osallistumattomat yritykset ja organisaatiot saivat tietoa etätyöstä.
Paikallisissa sanomalehdissä on julkaistu seitsemän (7) asiantuntija-kirjoitusta hankkeesta. Hankkeessa kirjoitettiin artikkeleita julkaisuihin ja nämä ovat saatavilla kaikille myös hankkeen päättymisen jälkeen. Näin tietoa etä- ja hybridityöstä saadaan jaettua niin paikallisesti kuin myös maantieteellisesti laajemmalle kiinnostuneiden joukolle. Hankkeessa tuotettiin myös opinnäytetyö alustataloudesta, joka osoitti, että alustatalouden kehittämiselle on tarvetta Kainuussa.
• Näkökulmia etä- ja hybridityöhön. (2023). Dahl, Päivi ja Järviluoma Jari (toim.). Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja raportteja ja selvityksiä, B 163.
• Dahl, Päivi. (2023). Workcation mahdollistaa työn ja vapaa-ajan yhdistämisen mielekkäällä tavalla. Hybridityön käsikirja. Opas monipaikkaiseen työhön. (s. 45-48). Kohtakangas, Krista; Kopakka Ira-Eerika & Koskitalo, Inga (toim.). Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja C. Työpapereita (verkkojulkaisu), nro 9.
• Padurets, Päivi. (2023) Kainuun yrittäjien kokemuksia alustatyöstä – case: PIKA Kainuu – kestävä tulevaisuuden työ -hanke. Kajaanin ammattikorkeakoulu.
• Hankkeen valmennuksista tehtiin markkinointivideo.
• Hankkeen aikana kirjoitettiin ja julkaistiin etätyötä käsitteleviä blogeja 49 kappaletta hankkeen nettisivuilla.
Hankkeessa syntyvät valmennukset tuotetaan verkkopohjaisiksi, jotta hankkeen tietoa ja koulutuksia voi hyödyntää hankkeen päättymisen jälkeen. Niitä on mahdollista hyödyntää myös KAMK:n opinnoissa, jolloin etätyö tulee opiskelijoillekin tutuksi.