|
|
|
Hankekoodi: S22531
Hankkeen nimi: SaSU Sairaanhoitajan integroituminen Suomalaiselle Urapolulle
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1006550-2
Jakeluosoite: PL 207
Puhelinnumero: +358 20 743 8100
Postinumero: 40101
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.jamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riikka Sinivuo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riikka.sinivuo(at)jamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358400 976770
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tarve on noussut esille sairaanhoitajien työpaikkojen ja työntekijöiden omanlaisesta kohtaanto-ongelmasta Keski-Suomessa: maakunnan terveydenhuollon toimipaikoilla on jo nyt todellisia haasteita täyttää avoimia terveydenhuollon työpaikkoja hakijapulan takia, mutta samanaikaisesti Jyväskylän ammattikorkeakoulun englanninkielisestä sairaanhoitajan tutkinto-ohjelmasta valmistuneet opiskelijat kokevat haasteelliseksi työllistyä Keski-Suomessa, jonka vuoksi he työllistyvät pk-seudulle tai ulkomaille.
Ulkomaalaistaustaisen, sairaanhoitajaksi opiskelevan tai valmistuneen työllistämisen taustalla on havaittu haasteita liittyen työntekijän kielitaitoon ja työyhteisön kielitietoisuuteen, monikulttuurisuuteen ja työyhteisöön integroitumisessa, sekä mentorointimallin puuttumiseen.
Hankkeen päätavoitteena on kehittää korkeakoulun ja työnantajien välille Uran alku -yhteistoimintamalli, joka edistää valmistuvien ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajien työllistymistä Keski-Suomeen jo opintojen aikana.
Hankkeessa kehitettävä Uran alku –yhteistoimintamalli koostuu seuraavista asioista ja niiden kehittämisestä: a) valmistuvien sairaanhoitajien ammattikieli, b) työyhteisön kielen oppimiseen liittyvä osaaminen, c) työyhteisön monikulttuurisuusosaaminen ja kulttuurisensitiivisyys, ja d) valmistuvan sairaanhoitajan ammatillinen sosialisaatio sekä työyhteisöön kiinnittyminen.
Uran alku -yhteistoimintamallin aiheiden kehittämisestä muodostuvat hankkeen osatavoitteet:
- tukea hankkeeseen osallistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden ja valmistuneiden sairaanhoitajien ammattikielen kehitystä,
- vahvistaa hankkeeseen osallistuvien työyhteisöjen kielitietoisuutta ja ymmärtämistä kielen oppimisprosessista, jotta työyhteisöllä on paremmat valmiudet tukea ulkomaalaistaustaista sairaanhoitajaa kielen ja ammattikielen oppimisessa erityisesti uran alkuvaiheessa,
- vahvistaa kulttuurisensitiivisyyttä ja monikulttuurisuusosaamista hankkeen työyhteisöissä ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajien työyhteisöön integroitumisen helpottamiseksi,
- kehittää mentorointimalli hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden kanssa osaksi valmistuvan sairaanhoitajan perehdytysprosessia, joka tukee ulkomaalaistaustaisen sairaanhoitajan ammatillista sosialisaatiota sekä työyhteisöön kiinnittymistä.
Hankkeessa tuetaan hankkeeseen osallistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden ammattikielen kehitystä järjestämällä vertaistuellisia keskusteluryhmiä, joissa he voivat harjoittaa suomen kieltä aidoissa vuorovaikutustilanteissa. Hankkeessa toteutettavat työpajat vahvistavat hankkeeseen osallistuvien työyhteisöjen kielitietoisuutta ja ymmärtämistä kielen oppimisprosessista, jonka myötä työyhteisöllä on paremmat valmiudet tukea ulkomaalaistaustaista sairaanhoitajaopiskelijaa kielen ja ammattikielen oppimisessa. Hanke tukee ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ja valmistuvien sairaanhoitajien työyhteisöön integroitumista vahvistamalla hankkeen työyhteisöjen kulttuurisensitiivisyyttä ja monikulttuurisuusosaamista. Hankkeessa kehitetään mentorointimalli hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden välille osaksi ulkomaalaistaustaisen sairaanhoitajan perehdytysprosessia. Hankkeeseen osallistuvien työyhteisöjen joukosta koulutetaan mentoripari, jonka tehtävänä on tukea sairaanhoitajaopiskelijan ja valmistuvan sairaanhoitajan ammatillista sosialisaatiota sekä työyhteisöön kiinnittymistä.
Hankkeessa kehitetään korkeakoulun ja työnantajien yhteistyönä täysin uusi palvelu, jolla tuetaan ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden siirtymää työelämään jo opintojen aikana. Lisäksi konkreettisena tuotoksena syntyy Uran alku -käsikirja, joka on suunnattu ulkomaalaistaustaisille opiskelijoille, valmistuneille ja heitä työllistäville työnantajille. Käsikirja kokoaa yhteen työkalupakiksi hankkeen workshopeissa, keskusteluryhmissä ja mentoroinnissa käytetyt toimintatavat, jolloin ne voidaan ottaa käyttöön myös hankkeen ulkopuolisissa organisaatioissa.
Hankkeen myötä työnantajat ja työyhteisöt saavat kokemusta ulkomaalaistaustaisen henkilön perehdyttämisestä ja palkkaamisesta, joka puolestaan madaltaa työnantajien kynnystä palkata ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä myös hankkeen jälkeen. Työnantajien ja työyhteisöjen kehittynyt kulttuurisensitiivisyys, monikulttuurisuusosaaminen ja kielitietoisuus tukee myös jatkossa uusien työntekijöiden integroitumista työyhteisöön. Vastaavasti monikulttuurinen työyhteisö houkuttelee uusia ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä.Kulttuurisensitiivisyys kehittää myös erilaisten potilaiden hoitoa, koska työntekijä osaa paremmin huomioida heidän yksilöllisen taustansa.
Niin lyhyellä kuin pitemmällä aikavälillä hanke vahvistaa Keski-Suomen elinvoimaisuutta aluetalouden näkökulmasta, kun paikallisessa ammattikorkeakoulussa koulutetut sairaanhoitajat mahdollisine perheineen työllistyvät ja asettuvat Keski-Suomeen.
Välittömiä kohderyhmiä ovat:
- JAMKin englanninkielisessä sairaanhoitajan tutkinto-ohjelmassa opiskelevat ulkomaalaistaustaiset opiskelijat (aloittaneet opintonsa vuosina 2019-2022)
- em. tutkinto-ohjelmasta vastavalmistuneet, ulkomaalaistaustaiset sairaanhoitajat
- Wiitaunioni: Viitasaaren sairaala (sis. mentorit ja muut työntekijät, jotka osallistuvat hankkeen toimenpiteisiin (workshopit))
- Jyväskylän kaupunki, ikääntyvien palveluiden työyhteisö (sis. mentorit ja muut työntekijät, jotka osallistuvat hankkeen toimenpiteisiin (workshopit))
- Muut mahdolliset työnantajat ja niiden henkilöstö: Jyväskylän ympäristössä toimivat yksityiset sosiaali- ja terveysalan asumispalveluja tarjoavat toimijat, jotka ovat työllistäneet JAMKin ulkomaalaistaustaisia sairaanhoitajaopiskelijoita jo opintojen aikana. Yritykset eivät saa suoranaista hyötyä hankkeeseen osallistumisesta, hankkeen toiminnot kohdistuvat ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammattikielen kehittämiseen ja integraation tukemiseen.
Tavoitteena on, että opiskelijoita ja vastavalmistuneita osallistuu hankkeen toimenpiteisiin yhteensä 20 henkilöä, joista ensimmäinen ryhmä (10 hlöä) aloittaa toiminnassa syksyllä 2021 ja toinen ryhmä (10 hlöä) syksyllä 2022. Tarkoituksena on aloittaa näiden lisäksi vielä kolmas ryhmä ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoista talvella 2022-2023 (10hlöä), sillä opiskelijat työllistyvät tällä hetkellä usein jo opintojen alkuvaiheessa, joten ammattikielen kehittymiseen ja työyhteisöihin integroitumiseen tarvitaan lisää tukea aiemmassa opintovaiheessa. Näin opiskelijat pystyvät työllistymään hoitoalalle jo opintojen aikana.
Työyhteisöjen osalta tavoitteena on että hankkeen toimintoihin osallistuu koko hankkeen aikana n. 150 - 200 henkilöä. Alustavien arvioiden mukaan heistä Viitasaaren alueelta n. 20 henkilöä, Jyväskylän alueelta n. 120-160 henkilöä.
Välillisiä kohderyhmiä ovat:
- Kokemusasiantuntijat/ vertaisasiantuntijat, jotka osallistuvat hankkeen vertaisryhmiin ja teemapäiviin (työpaketti 2) jakaen kokemuksiaan suomalaiseen työelämään integroitumisesta, mentoroinnista ja ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajien työllistämisestä
-Hankkeen jälkeiset ulkomaalaistaustaiset sairaanhoitajaopiskelijat JAMKissa
-Muut kuin hankkeeseen osallistuneet Keski-Suomen terveydenhuollon toimipaikat hyötyvät hankkeessa kehitetystä toimintamallista, joka juurrutetaan osaksi JAMKin toimintaa ja siten edistää valmistuneiden opiskelijoiden perehdyttämistä
-Hankkeeseen osallistuvien ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden perhe ja heidän käyttämiensä palveluiden tuottajat, jotka hyötyvät opiskelijan/ valmistuneen sairaanhoitajan työllistymisestä.
-Muut tutkinto-ohjelmat JAMKissa ja Suomessa, joissa on paljon ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita ja joilla on haasteita työllistyä Keski-Suomen alueelle
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 223 793
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 215 693
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 269 040
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 259 302
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren
Kunnat: Pihtipudas, Viitasaari, Jyväskylä
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 4
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 225
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 2 |
| Hankkeen toiminnoissa suositaan digitaalisia materiaaleja, välttäen ylimääräistä tulostusta. Hankkeessa vältetään turhaa matkustamista ja toimenpiteiden toteutuksessa hyödynnetään myös etätoteutusta. Työpaikkojen perehdytysohjelmissa kiinnitetään huomiota kestävän kehityksen periaatteiden noudattamiseen ja tämä huomioidaan myös hankkeessa rakennettavan yhteistoimintamallin kehittämisessä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 1 |
| Suositaan digitaalisia materiaaleja ja vältetään ylimääräistä matkustelua. Työpaikkojen perehdytysohjelmissa kiinnitetään huomiota kestävän kehityksen periaatteiden noudattamiseen ja tämä huomioidaan myös hankkeessa rakennettavan yhteistoimintamallin kehittämisessä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 0 |
| Hankkeessa suositaan digitaalisia materiaaleja ja vältetään ylimääräistä turhaa matkustamista. Matkustamisessa suositaan kimppakyytejä. Hankkeen toimenpiteissä hyödynnetään myös etäyhteyksiä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 5 |
| Terveydenhuollon työpaikoilla on erityisen tärkeää huolehtia jätteiden lajittelusta sekä niiden turvallisesta hävittämisestä; tämä huomioidaan myös työyhteisöjen perehdytystoiminnan kehittämisessä. Hankkeessa vältetään turhaa tulostusta ja suositaan uusiomateriaaleja mahdollisissa hankinnoissa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hanke perustuu maakuntatasolla todettuun tarpeeseen, jonka mukaan terveysalan työntekijät ja työpaikat eivät kohtaa. Tavoitteena on hankkeen aikana työllistää 20 ulkomaalaistaustaista sairaanhoitajaopiskelijaa Jyväskylän, Viitasaaren ja Pihtiputaan terveydenhuollon yksiköihin. Hankkeessa kehitetään korkeakoulun ja työnantajien välille yhteistoimintamalli, joka juurrutetaan osaksi hankkeessa mukana olevien organisaatioiden toimintaa ja siten malli tukee jatkossakin osaajien ja työpaikkojen kohtaamista. Malli on myös sovellettavissa muihin kuin hankkeeseen osallistuneisiin terveydenhuollon toimipaikkoihin Keski-Suomessa, toki myös laajemmin Suomessa. Opiskelijoiden tukeminen valmistumisen ja työllistymisen siirtymisvaiheessa edistää heidän ja heidän perheensä pysymistä Keski-Suomessa, jolla on myönteinen vaikutus maakunnan aluetalouteen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 4 |
| Hankkeessa kehitetään yhteistoimintamalli korkeakoulun ja työnantajien välille, joka edistää opiskelijoiden työllistymistä jo opintojen loppuvaiheessa. Lisäksi hankkeessa kehitetään työkaluja ulkomaalaistaustaisen työntekijän perehdytykseen. Malli tuotetaan digitaalisen julkaisun muotoon ja se on vapaasti hyödynnettävissä hankkeen jälkeen. Yhteistoiminnan olennaisena osana on mentorointimalli, jossa työpaikoille valmennetaan mentorityöpari tukemaan uuden työntekijän perehdytystä. Lisäksi työyhteisöjen kulttuurisensitiivinen osaaminen paranee, joka voi vaikuttaa työpaikkojen toiminnan kehittämiseen myös laajemmin hankkeen ulkopuolella (esim. ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden kohtaamisessa). | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | -1 | 2 |
| Hankkeen toteutus vaatii matkustamista mm. Jyväskylän, Viitasaaren ja Pihtiputaan välillä. Turhaa matkustusta kuitenkin vältetään ja matkustamisessa suositaan kimppakyytejä. Hankkeen tavoitteena on saada valmistuvia sairaanhoitajia työllistymään Viitasaarelle ja Pihtiputaalle (pitemmällä aikavälillä myös muualle Keski-Suomen maakuntaan), joka välillisesti edistää terveydenhuollon palveluiden saatavuutta myös maakuntakeskuksen ulkopuolella ja siten vältetään ylimääräistä matkustamista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke kohdistuu suoraan terveydenhuollon alalle. Pitkällä aikavälillä hanke edistää terveydenhuoltopalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, koska hankkeen toimintojen tavoitteena on tukea sairaanhoitajien työllistymistä Keski-Suomeen. Hankkeen toiminnoista hyötyvät itse valmistuvat sairaanhoitajat, joiden työllistymisellä on heidän yksilöllistä hyvinvointiaan edistävä vaikutus. Hanke osaltaan ehkäisee sairaanhoitajapulaa, joten hanke vaikuttaa terveydenhuoltopalvelujen saatavuuteen, edistäen siten laajemman väestön hyvinvointia ja terveyttä. Hanke tukee myös työyhteisöjen positiivista ilmapiiriä ja yleistä hyvinvointia, sillä hankkeessa valmennetaan ja tuetaan työyhteisöjä ulkomaalaistaustaisen työntekijän perehdytyksessä, jonka esimiehet/työntekijät tutkimusten mukaan kokevat usein raskaaksi ja haastavaksi ilman oikeanlaista tietoa ja taitoa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Kansainvälisesti mieshoitajien on todettu kokevan naishoitajia enemmän syrjintää ja etniseen taustaansa liittyvää leimaamista (Winkelman-Gleed & Steeley 2005). Hankkeessa edistetään yleisesti ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden työllistymistä, sukupuoleen, ikään, etniseen taustaan tms. katsomatta. Hanke lisää työyhteisöjen perehdytystaitoja vahvistamalla niiden kulttuurisensitiivisyyttä ja monikulttuurisuusosaamista, joka yleisesti edistää suvaitsevaisuutta työyhteisöissä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hankkeen välittömään ja välilliseen kohderyhmään kuuluvat nykyiset ja tulevat ulkomaalaistaustaiset sairaanhoitajaopiskelijat, joiden työllistymistä Keski-Suomeen ja Suomeen tuetaan hankkeessa kehitettävällä yhteistoimintamallilla. Hanke vahvistaa hankkeeseen osallistuvien työyhteisöjen kulttuurisensitiivisyyttä, monikulttuurisuusosaamista ja kielitietoisuutta, joka edistää ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajien integroitumista työyhteisöön. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta. | ||
Hankkeen päätavoitteena oli kehittää korkeakoulun ja työnantajien välille Uran alku -yhteistoimintamalli, joka edistää
ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajien työllistymistä Keski-Suomeen jo opintojen aikana. Mallin tarkoituksena on kehittää terveydenhuollon organisaatioiden sekä työyhteisöjen kulttuurisensitiivisyyttä ja tukea työyhteisöjen ja terveydenhuollon monikulttuurisuutta.
Tavoitteisiin kuului kielen oppimisprosessin ymmärtämisen tukeminen ja sen merkitys ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajien perehdyttämisessä. Työyhteisöille ja mentoreille annettiin keinoja ja tukea ammatillisen kielen kehittymisen tukemiseen sekä ulkomaalaistaustaisen sairaanhoitajan perehdyttämistarpeisiin.
Hankkeessa kehitetty Uran alku –yhteistoimintamalli koostuu ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajien ammattikielen kehittymisen ymmärtämisestä ja sen tukemisesta, työyhteisön monikulttuurisuusosaamisesta ja kulttuurisensitiivisyydestä sekä ulkomaalaistaustaisen sairaanhoitajan ammatillisen sosialisaation ja työyhteisöön integroitumisen tukemisesta. Malliin sisältyy ulkomaalaistaustaisen sairaanhoitajan mentoroinnin käsikirja perhedytyksen ja mentoroinnin tueksi. Uran alku-malli kehitettiin hankkeen aikana saatujen kokemusten, osallistujien palautteen sekä aiemman tutkimuksen perusteella.
Hanke toteutettiin Keski-Suomen alueella Jyväskylässä, Viitasaarella, Pihtiputaalla ja Äänekoskella. Hankkeeseen osallistuneet opiskelijat olivat englanninkielisen hoitotyön tutkinnon loppuvaiheen opiskelijoita, jotka olivat siirtymässä työelämään. Hankkeen toisen vuoden lopulla hankkeeseen liittyi aiemman vaiheen opiskelijoita, jotka eivät vielä olleet valmistumassa. Näin hankkeella tavoitettiin suurempi osa kansainvälisten ryhmien opiskelijoista.
Hankkeeseen osallistuville työyhteisöille, jotka olivat pääasiassa pitkäaikaisasumisen ja kotihoidon yksikköjä, järjestettiin hankkeen aikana työpajoja, joissa keskusteltiin ja jaettiin kokemuksia ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjauksesta ja perehdytyksestä, sekä tuen tarpeista. Mentoreiksi nimetyille sairaanhoitajille järjestettiin omia, opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden sairaanhoitajien mentorointia tukevia työpajoja. Opiskelijoille järjestettiin ammatillisen suomen kielen oppimista ja kehittymistä tukevia työpajoja, joissa he harjoittelivat kielellisesti haastavia hoitotyön tilanteita hankkeen asiantuntijoiden ja vapaaehtoisten näyttelijäpotilaiden kanssa.
Hankkeen aikana valmistuneet opiskelijat työllistyivät erittäin hyvin hankeyksiköihin, joissa olivat tehneet viimeisiä harjoittelujaksojaan. Myös opiskelijoista, jotka eivät vielä hankkeen aikana valmistuneet, moni oli hankkeen päättyessä työsuhteessa hankkeeseen osallistuneissa työyksiköissä. Opiskelijat kokivat ammatillisen suomen kielen taitonsa kehittyneen hankkeen tarjoamissa työpajoissa ja harjoitteluissa hankkeeseen osallistuneissa työyksiköissä. Työpajoissa käytetty aineisto jäi opiskelijoille vapaaseen käyttöön. Opiskelijat pitivät hankkeen asiantuntijoilta saatua tukea myös harjoitteluissa hankeyksiköissä erittäin tärkeänä, ja tuen jatkuminen myös valmistumisen jälkeen oli heille hyvin merkityksellistä.
Työyhteisöissä, joissa opiskelijoille oli nimetty mentorit, näkyi opiskelijan integroituminen työyhteisöön paremmin, ja mentorit kokivat ymmärtävänsä ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ja vastavalmistuneiden sairaanhoitajien ohjaus- ja perehdytystarpeita paremmin, ja arvostivat hankkeen asiantuntijoilta saatua tukea. Työyhteisöissä pidettiin keskusteluita kulttuurisensitiivisyydestä, kielen oppimisprosessista sekä ulkomaalaistaustaisen sairaanhoitajaopiskelijan ohjaustarpeista erittäin tärkeinä, ja näiden koettiin lisäävän kulttuurisensitiivisyyttä ja ymmärrystä opiskelijoiden tuen tarpeista.
SaSu-hankkeen verkkosivuille on vapaa pääsy, ja hankkeessa tuotettu Uran alku -käsikirja sekä mentorointimalli on siellä avoimesti saatavilla. Tästä toivotaan olevan hyötyä ulkomaalaistaustaisille sairaanhoitajaopiskelijoille ja valmistuneille sairaanjoitajille, heidän mentoreilleen ja koko työyhteisöille integroitumisprosessin tukemisessa. Mallin toivotaan myös tukevan koulun ja hoitotyön organisaatioiden yhteistyötä opiskelijoiden ohjauksessa kliinisten taitojen sekä ammatillisen suomen kielen oppimisprosessissa. Valmistuneiden sairaanhoitajien toivotaan myös jakavan omia kokemuksiaan ja tukevan uusia valmistuvia sairaanhoitajia prosessissa tarjoamalla vertaistukea ja roolimalleja. SaSu-hankkeessa on tehty yhteistyötä useiden eri tahojen ja samaan aihepiiriin kuuluvien hankkeiden kanssa, ja tämän yhteistyön toivotaan jatkuvan verkostona, joka edistää ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ja sairaanhoitajien integtoitumista suomalaisiin hoitotyön työyhteisöihin.