Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22532

Hankkeen nimi: Liki-hanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 16.6.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen Evankelis-Luterilainen Seurakuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Seurakunta

Y-tunnus: 0206114-9

Jakeluosoite: PL 226

Puhelinnumero: 03 2190 111

Postinumero: 33101

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://tampereenseurakunnat.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Merja Kerttula

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hanketoiminnan asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: merja.kerttula(at)evl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5927 366

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Liki-hankkeessa on tavoitteena kehittää uudenlaista, koordinoitua yhteistyötä tukemaan ruoka-apua saavia tamperelaisia, jotta heidän elämäntilannettaan voitaisiin helpottaa. Hankkeen päätoteuttaja on Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä ja osatoteuttaja Tampereen kaupunki (1.1.2023 alkaen Pirkanmaan hyvinvointialue). Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Kela ja kolmannen sektorin ruoka-apua antavat toimijat, esimerkiksi SPR:n Tampereen osasto ja ViaDia Pirkanmaa.

Ruoka-avun asiakkaiden määrä on kasvanut merkittävästi erityisesti ns. avoimissa ruokajaoissa. “Leipäjonoihin” on tullut myös uudenlaisia asiakkaita , jotka ovat joutuneet koronan vuoksi taloudelliseen ahdinkoon. Tavoitteena hankkeessa on puuttua ilmiöön uudenlaisella yhteistyöllä, tukea asiakkaiden toimintakykyä, vahvistaa heidän talousosaamistaan ja antaa mahdollisuuksia olla mukana lähipalvelujen kehittämisessä.

Toimenpiteinä hankkeessa on mm. yhteistyöverkoston rakentaminen ja koordinointi, jalkautuminen työparina ruokajonoihin, palveluohjaus, seurakunnan tarjoaman raha-asianeuvonnan kehittäminen ja laajentaminen uusille asiakkaille ja osin uusin tavoin.

Hankkeen tuloksena asiakkaat tulevat autetuksi palvelujärjestelmässä, ruoka-avun asiakasmäärien kasvu pysähtyy ja asiakkaat voimaantuvat omien asioidensa aktiivisempaan hoitamiseen. Yhteistyö Tampereen yliopiston hankkeen kanssa tuo tutkittua tietoa ruoka-avun asiakkaista ja toimenpiteiden vaikutuksista myös Liki-hankkeen käyttöön. Hanke antaa tietoa ja perusteet jalkautumisen ja yhteistyötapojen jatkosta hankeajan jälkeen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Suomen Punaisen Ristin Tampereen osaston, ViaDia Pirkanmaa ry:n, Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän ja muiden alueen ruoka-aputoimijoiden työikäiset ruoka-avun asiakkaat. Asiakkaat tavoitetaan toimijoiden ruoka-avun jonoista tai noutopaikoista. Asiakkailla on haasteita mm. elämän- ja taloudenhallinnassa sekä osattomuuden tai yksinäisyyden kokemuksia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kolmannen sektorin ruoka-avun toimijat ja viranomaiset, joiden kanssa tehdään uudenlaista verkostoyhteistyötä ruoka-avun asiakkaiden elämäntilanteen parantamiseksi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 302 346

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 282 830

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 347 931

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 325 474

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Tampere

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 80

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen päätavoitteet ovat yhteisiä koko kohderyhmälle, mutta samalla hankkeen jokaisessa vaiheessa pyritään myös tunnistamaan ja reagoimaan asiakkaiden sukupuolierityisiin tarpeisiin. Toimintaympäristöanalyysi pohjautuu hankkeen toteuttajatahojen oman empiirisen tiedon lisäksi muun muassa Tuomo Laihialan ja Maria Ohisalon tutkimukseen (2017) leipäjonojen sukupuolittuneista tekijöistä. Ohisalon ja Laihialan tutkimuksen mukaan ruoka-apua saavien sukupuolten välillä ei ole merkittävää määrällistä eroa, kun tarkastelussa on kaikki ikäluokat. Työikäisistä ruoka-avun asiakkaista suurin osa on miehiä, ja erityisesti miehet ovat yliedustettuna 46–55-vuotiaiden ikäryhmässä. Miehistä joka kolmas hakee ruoka-apua joka viikko, naisista vain neljännes. Naiset hakevat useammin ruokaa muillekin kuin itselleen, miehet taas useammin ainoastaan itselleen. Miehet kokevat naisia useammin yksinäisyyttä ja elämässä pärjäämättömyyttä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon ruoka-avun sukupuolittuneet tekijät. Ymmärrämme toimintaympäristön analyysin valossa, että eri sukupuolilla on keskimäärin erilaiset tarpeet ja taustasyyt ruoka-avun hakemiselle. Hankkeen toimenpiteillä ei ole kuitenkaan tarkoitus uusintaa sukupuolieroja, vaan tulla eroista ja niiden rakenteellisista syistä tietoisiksi. Samalla kun tiedostamme eri sukupuolten erilaiset asemat yhteiskunnassa, kohtelemme ja kohtaamme ihmisiä ennen kaikkea yksilöinä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tasa-arvon edistäminen huomioidaan hankkeen toiminnassa, mutta se ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Hankkeen asiakkaita opastetaan ja neuvotaan saadun ruoka-avun ruoka-aineiden monipuoliseen käyttöön, jolloin hävikkiruoan määrä pienenee.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Hankkeen toteutuksessa suositaan ympäristöystävällisiä ja kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja ja tuotteita.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Vaikutus on neutraali.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Vaikutus on neutraali.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Vaikutus on neutraali.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 6
Asiakkaita opastetaan tekemään kestävän kehityksen mukaisia valintoja. Hankkeen omissa toiminnoissa pidetään huolta lajittelusta ja pyritään materiaalisia hankintoja tehdessä suosimaan kierrätystä
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Vaikutukset vain vähäisiä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 6
Hankkeen hankinnoissa suositaan paikallista ja kestävän kehityksen mukaisia tuotteita ja palveluita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeen toiminnalla lisätään asiakkaiden mahdollisuutta osallistua erilaisten palveluiden piiriin.
Liikkuminen ja logistiikka 5 6
Hanketoiminnan puitteissa tapahtuvassa liikkumisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä sekä yhteiskuljetuksia. Hankkeeseen liittyvät tapaamiset toteutetaan ainakin osittain etäyhteyksien avulla niin, että liikkuminen on vähäistä. Toiminnan paikallisuus vähentää liikkumista ja logistisia tarpeita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeen toimintojen tarkoitus on lisätä asiakasryhmän kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä hallintaa oman elämän eri osa-alueista.
Tasa-arvon edistäminen 8 9
Hankkeen työllä edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa tarjoamalla hankkeen palveluita työikäisille, keski-ikäisille miehille, jotka ovat kohderyhmän asiakasryhmässä yliedustettuina.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hankkeen tarkoitus on edistää yhteiskunnallisesti heikossa asemassa olevien ihmisten osallisuuden ja toiminnan mahdollisuuksia.
Kulttuuriympäristö 4 6
Hankkeen myötä osaksi paikallisia palvelurakenteita juurtuvat uudet toiminta- ja palvelumallit tukevat erilaisista kulttuurisista taustoista tulevien ihmisten yhdenvertaisuutta ja toimijuutta.
Ympäristöosaaminen 2 7
Asiakkaiden elämänhallinta paranee, mikä vaikuttaa välillisesti myös ympäristötietoisuuden kasvuun ja ympäristön kannalta järkevien valintojen tekemiseen

9 Loppuraportin tiivistelmä

Liki-hanke jalkautui tamperelaisiin ruokajonoihin syksystä 2021 alkaen etsimään apua tarvitsevia työikäisiä ihmisiä, hanke oli käynnissä 16.6.-31.8.2023. Liki-hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto, Martinus-säätiö, Tampereen Ev. lut seurakuntayhtymä, Tampereen kaupunki 31.12.2022 saakka ja hankkeen viimeisen kauden vuonna 2023 Pirkanmaan hyvinvointialue. Liki-hankkeen päätoteuttaja oli Tampereen Ev. lut. seurakuntayhtymä ja osatoteuttaja oli 31.12.2022 saakka Tampereen kaupunki, jonka jälkeen toiminta siirtyi kaupungilta Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Hankkeessa työskenteli kaksi hanketyöntekijää ja hankekoordinaattori. Toinen hanketyöntekijä oli Pirkanmaan hyvinvointialueen Aikuissosiaalityöstä ja toinen hanketyöntekijä sekä hankekoordinaattori Tampereen seurakuntayhtymän Diakonia- ja yhteiskuntavastuun yksiköstä.
Idea hankkeen käynnistämiseen tuli tamperelaiselta ruoka-apuverkostolta, jossa havaittiin ruokajonoissa käyvien ihmisten määrän kasvaminen Covid-19 pandemian aikana. Verkosto lähti yhdessä kehittämään hankeideaa, jossa ruoka-avussa käyville ihmisille annettaisiin mahdollisuus muuhunkin apuun kuin ruoka-apuun suoraan ruokajonoissa. Tiivis verkostoyhteistyö ilmensi Liki-hankkeen toimintaa suunnitteluvaiheesta hankkeen loppuun saakka.
Hankkeen tuloksena luotiin moniammatillinen ja asiakaslähtöinen toimintamalli ruoka-avun piirissä oleville asiakkaille. Ruoka-avun asiakkaat tulivat autetuiksi palvelujärjestelmässä kokonaisvaltaisesti. Asiakkaiden toimintakyky parani ja he voimaantuivat hoitamaan omia asioitaan. Saamamme asiakaspalaute oli yhteneväinen hankkeen työntekijöiden havaintojen kanssa. Hankkeen kohderyhmänä olivat työikäiset tamperelaiset, asiakaskunta painottui keski-ikäisiin, asiakkaista 15 % oli alle 30-vuotiaita ja yli 54-vuotiaita 23 %. Yli 65-vuotiaita ei voitu ottaa hankkeen virallisiksi asiakkaiksi.
Asiakkaat saivat vaikuttaa palvelujärjestelmän toimivuuteen ruokajonoissa annetuilla suorilla palautteilla ja työryhmässä. Hankkeen myötä eri auttajatahot havahtuivat huomaamaan verkostoyhteistyön puutteita ja kehittämisen kohteita. Liki-hankkeen aloittama syvempi verkostoyhteistyö heikoimpien auttamiseksi etenee Pirkanmaan hyvinvointialueella, Kelassa ja diakoniatyössä. Jalkautuva työ ruokajonoissa jatkuu etsivän työn ja diakoniatyön toimesta Tampereella.
Liki-toimintamallin avulla on mahdollista löytää ihmisiä palvelujärjestelmän katvealueilta sekä saattaa ihmisiä takaisin avun piiriin palvelujärjestelmän aiheuttamien pettymysten jälkeen. Hankkeen työn perustana oli kokonaisvaltainen kohtaaminen, jossa hyödynnettiin systeemistä työmallia ja traumatietoista työtapaa. Asiakkaisiin suhtauduttiin kunnioittavasti ja tasavertaisesti sekä asioita selvitettiin yhdessä asiakkaan kanssa. Hankkeessa kehitettyä Liki-toimintamallia on mahdollista käyttää valtakunnallisesti ruoka-aputoiminnassa. Toimintamalli ei niinkään vaadi taloudellisia lisäresursseja, vaan asenteiden ja työtapojen muutoksen sekä moniammatillisen yhteistyön kehittämistä.