Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22538

Hankkeen nimi: Xpand: Laajennetun todellisuuden osaamisen kehittäminen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Rajakatu 35

Puhelinnumero: +358207438100

Postinumero: 40200

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Timo Puukko

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: timo.puukko(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 473 4097

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomalaisen työelämän menestys perustuu työntekijöiden hyvään ja uudistuvaan osaamiseen. Osaaminen muodostuu korkealaatuisesta koulutuksesta ja työntekijöiden jatkuvasta oppimisesta sekä organisaatioiden osaamisen kehittymisestä. Jatkuva muutos aiheuttaa uusia osaamistarpeita, mutta samalla se tuottaa myös uusia oppimisen mahdollisuuksia. Tämä hanke vastaa osaamisen kehittämisen haasteeseen, mutta myös mahdollistaa uusia tapoja oppia entistä paremmin ja syvemmin.

Elinkeinoelämä etsii aikaisempaa kehittyneempiä menetelmiä ja toimintatapoja omissa prosesseissaan. Laajennettu todellisuus (XR) tarjoaa uusia mahdollisuuksia toteuttaa, havainnollistaa ja hallita sellaisia toimia, jotka eivät ole olleet aikaisemmin mahdollisia. Ongelma on ollut, että yritykset eivät ole olleet tietoisia laajennetun todellisuuden mahdollisuuksista eikä sen henkilöstöllä ole ollut tarvittavaa osaamista laajennetun todellisuuden hyödyntämiseen.

Toisaalta, vaikka Keski-Suomen oppilaitoksissa on laajennetun todellisuuden osaamista, sitä ei osata hyödyntää laaja- alaisesti esim. teknologia-alojen opetuksessa. XR-ymmärryksen ja -taitojen kysyntä kasvaa jatkuvasti työmarkkinoilla, mutta osaavaa työvoimaa ei ole riittävästi kattamaan yritysten tarvetta.

Xpand-hankkeen tarkoituksena on parantaa teknologia-alan koulutuksen laatua Keski-Suomessa laajennetun todellisuuden teknologioita hyödyntämällä. Hankkeen kautta vahvistetaan erityisesti tulevaisuuden työelämän tarpeisiin vastaavaa osaamispohjaa Keski-Suomessa.

Hanke on jaettu kolmeen päätavoitteeseen.

Tavoite 1 Osaamisen kehittäminen laajennetusta todellisuudesta osana teknologia-alan koulutusta
Tavoitteena on vahvistaa keskisuomalaisten oppilaitosten, niiden henkilöstön ja opiskelijoiden osaamista laajennetusta todellisuudesta. Hankkeessa kehitetään osaamista niin, että laajennettua todellisuutta kyetään hyödyntämään uutena oppimisen tapana teknologia-alan koulutuksessa. Tavoitteena on kasvattaa opiskelijoiden valmiuksia hyödyntää uudenlaisia teknologioita, jotta heidän osaamisensa vastaa osuvammin työelämän tarpeisiin.

Tavoite 2 Osaamisen kehittäminen laajennetusta todellisuudesta osana jatkuvaa oppimista teknologia-alalla
Tavoitteena on lisätä keskisuomalaisten teknologia-alan pk-yritysten ja niiden työntekijöiden (ml. yrittäjät) ymmärrystä laajennetun todellisuuden teknologioiden hyödyntämisestä ja sen mahdollisuuksista. Hankkeessa tunnistetaan teknologia-alojen pk-yritysten ja niiden henkilöstön osaamistarpeita laajennetun todellisuuden teknologioiden hyödyntämiseen liittyen sekä parannetaan pk-yritysten työntekijöiden sopeutumiskykyä muuttuviin osaamistarpeisiin. Hankkeessa kehitetään teknologia-alan työntekijöille suunnattu laajennetun todellisuuden jatkuvan oppimisen malli, jonka kautta lisätään työelämälle suunnattujen muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutusten laatua ja osuvuutta.

Tavoite 3 Yhteistyöverkoston rakentaminen laajennetun todellisuuden hyödyntämiseksi teknologia-alalla ja sen koulutuksessa
Tavoitteena on rakentaa Keski-Suomeen XR-osaajaverkosto, jonka kautta Keski-Suomi vahvistaa omaa asemaansa XR-osaamisen ja XR:n hyödyntämisen esimerkkimaakuntana. XR-osaajaverkoston kautta lisätään oppilaitosten, korkeakoulujen ja työelämän yhteistyötä. Ajatuksena ei ole pelkästään uusien osaajien kouluttaminen, vaan henkilöstön jatkuvan oppimisen kehittäminen osaajaverkostoa hyödyntäen.

Hankkeen tuloksena tarjotaan paremmin teknologia-alan tarpeisiin vastaavaa koulutusta, ja on parannettu teknologia-alan yritysten ja niiden henkilöstön osaamista ja sopeutumiskykyä muuttuviin osaamistarpeisiin. Lisäksi hankkeessa tuotetaan teknologia-alan työntekijöille suunnattu jatkuvan oppimisen malli laajennetun todellisuuden osaamisen kehittämiseksi, mikä osaltaan toimii koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointimenetelmänä. Tuloksena on myös vahvistettu oppilaitosten, korkeakoulujen ja työelämän systemaattista yhteistyötä.

Hanketta toteuttaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1.9.2021-31.8.2023 yhdessä yritys-, koulutus- ja asiantuntijakumppaneiden verkoston kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Keskisuomalaiset koulutusorganisaatiot ja niiden opetus- ja muu henkilöstö sekä opiskelijat. Keskisuomalaiset pk- yritykset ja niiden työntekijät (ml. yrittäjät), erityisesti teknologia-alojen yritysten henkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Muut kuin hankkeeseen osallistuvat yritykset (esim. suuryritykset), jotka hyötyvät XR-osaamisen lisääntymisestä alueella sekä XR-teknologiayritykset. Työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat henkilöt, jotka hyötyvät työllisyyden positiivisesta kehityksestä sekä kehittyvistä jatkuvan oppimisen opintomahdollisuuksista XR-teknologioihin liittyen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 237 512

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 231 805

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 296 889

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 289 755

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jämsän, Joutsan, Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Keuruun, Äänekosken

Kunnat: Kannonkoski, Petäjävesi, Kinnula, Saarijärvi, Viitasaari, Hankasalmi, Uurainen, Keuruu, Joutsa, Karstula, Äänekoski, Jyväskylä, Kyyjärvi, Pihtipudas, Kivijärvi, Laukaa, Luhanka, Muurame, Jämsä, Multia, Toivakka, Konnevesi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 19

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 16

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 99

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on laadittu hyödyntäen Tasa-arvotiedon keskuksen verkkosivuja. Työmarkkinat ovat Suomessa eriytyneet voimakkaasti sukupuolen mukaan. Teknologia-ala on erittäin miesvaltainen ala. Esimerkiksi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan yksi miesenemmistöisimmistä toimialoista vuonna 2019 oli teollisuus ja sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto, jossa miehiä työskenteli 75 %. Myös Nuorisobarometrin (2016) mukaan nuorten miesten yleisin toiveammatti on työ tekniikan alalla (22 % vastauksista). Ylipäätään nuorisobarometrissa tekniikan alan ammateista 83 prosenttia ja ICT-alan ammateista peräti 93 prosenttia oli miesten nimeämiä. Miehet ja naiset toimivat myös yrittäjinä eri toimialoilla. Esimerkiksi itsensä työllistävien yrittäjien ammattiryhmärakenne on hyvin jakautunut sukupuolen mukaan. Vuonna 2017 yli 40 prosenttia miehistä toimi rakentamisen, kuljetuksen ja teollisuuden ammateissa, naisista vain 5 prosenttia. Naisten tärkeimpiä ammattiryhmiä olivat palvelualan työntekijäammatit. Toisaalta yksi yleisimmistä tasa-ammateista vuonna 2017 oli ammatillisen koulutuksen opettajat. Tasa-ammatit ovat ammatteja, joissa on vähintään 40 prosenttia sekä naisia että miehiä. Hanke kohdistuu teknologia-alan lisäksi koulutuksen kehittämiseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Valtavirtaistamisen menetelmiä käytetään hankkeen eri vaiheissa: suunnittelussa, toteutuksessa, mittaamisessa ja arvioinnissa. Naisten määrä teknologia-alalla on kasvussa, mutta kasvu on hidasta. Hankkeessa tehdään kohdennettua viestintää ja markkinointia naisille, esimerkiksi Women in Tech -verkoston kautta, joka yhdistää opiskelijoita ja työelämässä olevia naisia ja miehiä sekä tarjoaa roolimalleja niin tutkimus- kuin yritysmaailmaankin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa- arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta hankkeessa tiedostetaan ja toteuttamisessa huomioidaan teknologia-alan sukupuolistuneet rakenteet ja käytännöt. Sukupuolten välinen tasa- arvo huomioidaan hankkeessa osallistamalla sekä naisia että miehiä hankkeen toimenpiteisiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Hankkeen kautta tähdätään teknologioiden tehokkaampaan ja vastuullisempaan käyttöön. Hankkeen viestinnässä hyödynnetään digitaalisia vaihtoehtoja painettujen tuotosten sijaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Laajennetun todellisuuden osaamisen kehittämisellä pyritään välillisesti lisäämään uusien teknologioiden hyödyntämistä. Hankkeen kautta saadaan tietoa siitä, millaisiin oppimisympäristöihin ja -välineisiin kannattaisi tulevaisuudessa sijoittaa. Myös yritykset saavat tietoa heidän osaamistarpeisiinsa kehittämiseen soveltuvista digitaalisista alustoista ja uusista teknologioista. Parhaimmillaan tämä tieto ja osaamisen kasvu kehittää heidän toimintaympäristöään ketterämmäksi, kustannustehokkaammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hankkeessa kehitetään laajennetun todellisuuden osaamista. Lisäksi JAMK hanketoteuttajana on kiinnittänyt huomiota mm. veden ja energian sekä paperin käyttämiseen ekologisesti.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hanke tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä laajennetun todellisuuden osaamisen kehittämisen kautta. Pitkällä aikavälillä oppilaitosten XR-osaamisen lisääntymisen kautta pystytään vastaamaan maakunnan yritysten kasvavaan uudenlaiseen työvoimatarpeeseen. Tulevaisuuden osaajilla tulee olla osaamista ja käytännön ymmärrystä uudenlaisten teknologioiden hyödyntämisen mahdollisuuksista. Pitkällä aikavälillä XR-teknologian käyttöönotto luo rajattomat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen, työntehtävien suunnitteluun, käytännön harjoitteluun, henkilöstön perehdyttämiseen ja työn tehostamiseen. Lisäksi yritysten ja koulutusorganisaatioiden välinen yhteistyö lisääntyy ja löytää uusia muotoja uuden teknologian erilaisten hyödyntämismahdollisuuksien myötä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Pitkällä aikavälillä uusilla teknologisilla ratkaisuilla mahdollistetaan yritysten kilpailukyvyn kasvua uusien tuotteiden ja palvelujen kautta. Liiketoiminnan kasvu mahdollistaa myös alueen työllisyyden positiivisen kehittymisen. Hankkeen kautta saadaan tietoa, työkaluja ja kokemusta laajennetun todellisuuden hyödyntämisestä osana ammatillisen osaamisen kehittämistä. Lopputuotoksena on toimintamalli siitä, kuinka laajennettua todellisuutta voidaan hyödyntää ammatillisen osaamisen kehittämisen välineenä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 6
XR-teknologioiden hyödyntäminen tulee vähentämään liikkumista merkittävästi. Lisäksi uudet XR-ratkaisut mahdollistavat tehokkaamman etäopetuksen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hanke vaikuttaa alueelliseen hyvinvointiin luomalla uudenlaista osaamista, jonka tarve on kasvussa maailman muuttuessa yhä enemmän digitaaliseksi. Hankkeen kautta työntekijät ja opiskelijat ymmärtävät XR:n mahdollisuudet ja kykenevät hyödyntämään niitä osana työtään tai tulevaa työtään. Lisäksi uudet XR-ratkaisut mahdollistavat tehokkaamman etäopetuksen ja lisäävät opiskelijoiden sosiaalisia kontakteja etäopetuksen aikana.
Tasa-arvon edistäminen 3 4
Sukupuolten välinen tasa- arvo huomioidaan hankkeessa osallistamalla sekä naisia että miehiä hankkeen toimenpiteisiin. Hanke lisää koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta sekä edistää opiskelijoiden osaamista vahvistaen koulutuksesta työelämään siirtymistä. Hankkeen kautta vahvistetaan erityisesti tulevaisuuden työelämän tarpeisiin vastaavaa osaamispohjaa Keski-Suomessa. Lisäksi uudenlaiset teknologiset ratkaisut helpottavat myös liikuntarajoitteisten opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia ja opettaa uusien XR-ratkaisujen hyödyntämistä työnteon apuvälineenä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Hankkeen toiminnassa sitoudutaan yhdenvertaisuuden tavoitteeseen eli hankkeeseen osallistujat ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (Yhdenvertaisuuslaki 2004). Saavutettavuusvaatimukset otetaan huomioon hankkeen toimenpiteissä sekä hankkeen tuotoksissa. Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää digitaalisia palveluja mahdollisimman helposti. Saavutettavuus parantaa yhdenvertaisuutta digitaalisessa yhteiskunnassa. Saavutettavuus liittyy keskeisesti suunnittele kaikille -periaatteeseen, jonka tarkoituksena on huomioida erilaiset käyttäjät jo heti suunnittelun alusta asti ja toteuttaa yksi palvelu, jota kaikki erilaiset ihmiset voivat hyödyntää (saavutettavuusvaatimukset.fi).
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Xpand: Laajennetun todellisuuden osaamisen kehittäminen toteutettiin 1.9.2021 – 31.8.2023. Xpand-hankkeen tarkoituksena oli parantaa teknologia-alan koulutuksen laatua Keski-Suomessa laajennetun todellisuuden teknologioita hyödyntämällä ja hankkeen kautta vahvistettiin erityisesti tulevaisuuden työelämän tarpeisiin vastaavaa osaamispohjaa Keski-Suomessa.

Hanke oli jaettu kolmeen päätavoitteeseen:

Tavoite 1: Osaamisen kehittäminen laajennetusta todellisuudesta osana teknologia-alan koulutusta
Tavoitteena oli vahvistaa keskisuomalaisten oppilaitosten, niiden henkilöstön ja opiskelijoiden osaamista laajennetusta todellisuudesta. Hankkeessa kehitettiin osaamista niin, että laajennettua todellisuutta kyetään hyödyntämään uutena oppimisen tapana teknologia-alan koulutuksessa.

Tavoite 2: Osaamisen kehittäminen laajennetusta todellisuudesta osana jatkuvaa oppimista teknologia-alalla
Tavoitteena oli lisätä keskisuomalaisten teknologia-alan pk-yritysten ja niiden työntekijöiden (ml. yrittäjät) ymmärrystä laajennetun todellisuuden teknologioiden hyödyntämisestä ja sen mahdollisuuksista.

Tavoite 3: Yhteistyöverkoston rakentaminen laajennetun todellisuuden hyödyntämiseksi teknologia-alalla ja sen koulutuksessa


TOTEUTUS:

Hankkeen toteutus jaettiin kuuteen eri vaiheeseen jotka osittain toteutettiin limittäin toistensa kanssa jolloin jotkut toimenpiteet kestivät koko hankkeen ajan ja toiset vain tietyn ajanjakson.

Hankkeen käynnistämisen jälkeen varsinaisen toteutuksen ensimmäisenä vaiheena oli kerätä ajankohtaista tietoa, kokemusta sekä osaamista XR-teknologioiden laitteistoista, ohjelmistoista sekä hyödyntämisestä oppilaitoksissa ja yrityksissä ei vain Keski-Suomessa vaan laajemminkin selkeän kokonaiskuvan saamiseksi teknologioiden potentiaalista ja hyödynnettävyydestä hankkeen kohderyhmille sen eri toimenpiteissä. Samalla kerättiin tietoa siitä, että millaista osaamista yrityksistä ja oppilaitoksista löytyi XR-teknologioiden haltuun ottamiseen ja sovellettavuuteen liittyen jotta hankkeessa jatkossa tehtävät ns. strategiset valinnat toimenpiteiden osalta olisivat sopusuhdassa mm. osaamisen, resurssien ja hankkeen tavoitteiden ja keston osalta. Tätä ajankohtaisen tiedon keruuta tehtiin mm. yritys- ja oppilaitosvierailujen sekä erilaisiin laitteistoihin ja ohjelmistoihin liittyvien systemaattisten vertailujen sekä kuratoinnin kautta. Hankkeessa tehtiin myös päätös keskittyä juuri hankkeessa tuotettujen pilottien ja hankkeen asiantuntijoiden tekemän XR-teknologioihin liittyvän työn ja osaamisen näkyväksi tekemiseen hankkeen toimenpiteissä ja viestinnässä, jolloin ei esiteltäisi niinkään ympäri maailmaa tehtyjä usein kalliitakin ja suuria investointeja vaativia ratkaisuja vaan keskitytään keskisuomalaisia oppilaitoksia ja pk-yrityksiä vastaavaan resurssien osalta realistiseen toteutukseen ja osaamistasoon.

Hankkeen toisessa vaiheessa tehtiin alun pohjustavan työn pohjalta päätöksiä hankkeen eri XR-pilotteja varten eli valittiin hankkeen näkökulmasta kaikkein hyödyllisin ohjelmisto sekä laitteisto; olennaisina määritteinä valinnoissa oli mm. saavutettavuus, joustavuus, taloudellinen järkevyys, käyttömukavuus, joustavuus sekä se, että niiden haltuun ottaminen vaati käyttäjältään vain vähän teknistä osaamista kuten koodaamista. Näillä valinnoilla oli tarkoitus ratkaista ennakkoluuloja siitä, että teknologiat vaativat erityistä osaamista (ns. teknofobia) tai suuria investointeja. Hankkeen pilotteja tultiin hankkeen aikana hyödyntämään hankkeen eri toimenpiteissä kuten esim. työpajoissa, julkaisuissa, konkreettisissa pilotoinneissa opetuksessa, markkinoinnissa ja verkostoitumisessa. Ensimmäiseksi XR-pilotiksi valikoitui virtuaalikierroksen/virtuaalisen oppimisympäristön rakentaminen JAMK:in teknologiayksikön höyryprosessi-laboratoriosta josta muodostui erilaisten XR-kokeilujen ydin sopivasti rajatun kokonsa, selkeän funktionsa, hyvän saavutettavuutensa sekä sujuvan opetukseen integroimisensa johdosta. Samalla hankkeessa alettiin järjestämään ensimmäisiä työpajoja maakunnissa yhdessä KEXRI-hankkeen kanssa.

Kolmannessa vaiheessa hankkeessa alettiin rakentamaan myös muita XR-pohjaisia pilotteja kuten esim. sosiaalista kollaboratiivista virtuaalitodellisuutta hyödyntävän oppimisympäristö sekä lisätyn todellisuuden(AR) pilotti, ja samalla otettiin ensimmäiset askeleet myös yhdistetyn todellisuuden(MR) pilotin rakentamisessa. Tavoitteena vaiheen aikana oli saada pilotit ensimmäistä testi-ja esittelykäyttöä varten seuraavassa vaiheessa alkavien lukuisten työpajojen ytimenä. Samalla hanke oli esillä eri opetusalalle suunnatuissa, teknologioihin liittyvissä tapahtumissa sekä järjestettiin myös ensimmäinen oppilaitoksien henkilökunnalle suunnattu työpaja.

Neljännessä vaiheessa keskeisinä toimenpiteinä olivat XR-osaamisen levittäminen työpajojen ja erilaisten tapahtumien muodossa niin keskisuomalaisille oppilaitoksillekin(mm. oppilaat sekä hanke-ja opetushenkilökunta) kuin yrityksillekin. Työpajoista ja eri tapahtumista saadun palautteen myötä saimme verkostoitumisen sekä XR-tietoisuuden levittämisen lisäksi hyvää palautetta hankkeen eri pilottien sekä tulevien työpajojen ja tapahtumien kehittämiseen; samalla laajennettiin myös keskisuomalaista XR-osaajaverkostoa. Osa piloteista otettiin tässä vaiheessa jo opetuskäyttöön.

Viidennessä vaiheessa järjestimme ensimmäisen XR-konferenssin ja jatkoimme eri työpajojen järjestämistä hankkeen kohderyhmille, laajensimme XR-verkostoja sekä pilotoimme Hololens 2 -laseja hyödyntäviä MR-ratkaisuja opetuksessa menestyksekkäästi. Samalla aloimme pilottien viimeistelyn lisäämällä ympäristöihin erilaisia 3D-animaatioita yms visuaalisia elementtejä.

Hankkeen viimeisessä eli kuudennessa vaiheessa pilotit saatiin ns. pakettiin, järjestimme hankkeen toisen konferenssin ja viimeisen työpajan sekä kokosimme hankkeessa saadut kokemukset niin oppilaitoksille kuin yrityksillekin suunnattuihin kahteen digitaaliseen julkaisuun(joihin sisällytettiin myös jatkuvan oppimisen malli) sekä julkaisuja tukevaan koostevideoon hankkeen piloteista.

TULOKSIA:
Useat hankkeen toimenpiteisiin osallistuneet yritykset sekä oppilaitosten edustajat (mm. oppilaat, opetus- ja hankehenkilö, kiinteistöpalvelut) saivat joko ensikosketuksen tai syvensivät osaamistaan XR-teknologioihin, niiden hyödynnettävyyteen ja siihen, että miten heidän kannattaisi ottaa kyseiset teknologiat järkevästi käyttöön toiminnassaan. Työpajoissa pureuduttiin myös XR-ratkaisujen ja – sisältöjen itsenäiseen tuottamiseen eli osallistuja saivat näin ollen myös käytännön osaamista kyseisistä teknologioista ja vaadittavista osaamisresursseista; jo hankkeen aikana useat toimijat alkoivat mm. virtualisoimaan toimitilojaan esimerkiksi tilojen virtuaalista esittelyä, markkinointia sekä turvakävelyitä varten; ankkeessa tuotetut julkaisut tukivat tätä työtä avaten hyvin erilaisia ratkaisuja hyötyineen ja haasteineen XR-teknologioista kiinnostuneille.Hankkeen järjestämät konferenssit ja osallistumiset eri tapahtumiin toivat myös hyvin näkyvyyttä XR-teknologioiden hyödynnettävyydelle ja nämä toimenpiteet synnyttivät myös lukuisia hanke-ehdotuksia. Hankkeessa tuotetut pilotit jäivät myös elämään osana teknologia-alan opetusta ja niitä on tarkoitus hyödyntää jatkossakin esimerkkeinä XR-teknologioiden hyödyntämisestä. Hankkeen aikana alettiin luomaan XR-osaajien verkostoa joka toimi jo hankkeen aikanakin aktiivisesti eli kokemuksia, osaamista ja ideoita jaettiin eri organisaatioiden kesken näin ollen vahvistaen keskisuomalaista XR-osaamista niin oppilaitoksissa kuin yrityksissäkin.