Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22539

Hankkeen nimi: VERKKO - ponnahdus uusiin liiketoimintamalleihin ja parempaan hyvinvointiin

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3

Puhelinnumero: 02263350

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marion Karppi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marion.karppi(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 355 0416

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Verkko-hankkeen päätavoitteena on auttaa koronasta kärsineitä varsinaissuomalaisia yrityksiä selviytymään pandemian luomista haasteista sekä löytämään uutta virtaa lamaannuttavan jakson jälkeen kehittää osaamistaan ja toimintaansa. Hankkeen keskiössä on uusien, kestävämpien liiketoimintaratkaisujen tukeminen yrittäjien osaamista kehittämällä. Tavoitteet saavutetaan tuottamalla uudenlaista osaamista liiketoiminnan kehittämiseen, muutosvalmiuden lisäämiseen, työn johtamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeen tavoitteena on kehittää mikro- ja pk-kilpailukykyä ja muutosvalmiutta liiketoiminnan uudelleenmuotoilulla sekä vahvistaa työn tuottavuutta ja hyvinvointia kehittämällä hybridin työn johtamista ja hallintaa. Lisäksi hankkeessa edistetään yrittäjien ja yritysten henkilöstön jaksamista toteuttamalla henkilökohtaisen työhyvinvoinnin edistämisen ohjelma ja luomalla työhyvinvoinnin edistämisen verkostoja.

Hankkeen tavoitteet saavutetaan viidellä toimenpiteellä:
1) Liiketoiminnan reaktiivisuus, jossa kehitämme yrittäjien osaamista ja yritysten kykyä uudistaa liiketoimintaansa luoden uusia liiketoimintamalleja tai kehittäen olemassa olevia vastaamaan muuttuneita tarpeita. Liiketoiminnan uudelleenmuotoilussa hyödynnetään taloudellisia mittareita, palvelumuotoilun työkaluja sekä tulevaisuusskenaariotyöskentelyä, jossa fokus vihreässä siirtymässä.
2) Hybridin työn johtaminen, jossa tuemme yritysten hybridin työn johtamista ja hallintaa yrityskohtaisesti yksilön, tiimin ja yrityksen johtamisen näkökulmista työn tuottavuuden edistämiseksi.
3) Työhyvinvoinnin verkostot, jossa vahvistamme yrittäjien ja yritysten henkilöstöä hyvinvointiverkostossa.
4) Arvioinnista verkko-oppaaksi, jossa rakennetaan prosessiarvioinnin tuloksena Verkko-opas yritysten liiketoiminnan kehittämisen tueksi ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
5) Viestintä ja koordinointi, jossa koherentti kokonaisuus varmistetaan tehokkaalla projektin johtamisella ja aktiivisella viestinnällä koko hankkeen ajan tavoitteista, tapahtumista ja tuloksista hyödyntäen monialaisesti eri kanavia.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja tasa-arvoa pyritään vahvistamaan kehittämällä organisaatioita. Uudet liiketoiminnan prosessit laaditaan siten, että kaikilla sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet suoriutua niistä. Uudistumiskykyyn ja työhyvinvointiin liittyvät palvelut ja ratkaisut ovat avoimia kaikille ikään, terveyteen, etniseen taustaan ja sukupuoleen katsomatta.

Verkko-hankkeen mitattava tulos on 60 eri yrityksestä osallistuvan 90 yrittäjän tai henkilökunnan jäsenen osallistuminen hankkeen palveluihin, joilla kehitetään yrittäjien ja henkilöstön osaamista ja edistetään yritysten selviämistä COVID-19 pandemiasta ja kehitetään niiden reaktiivisuutta ja kilpailukykyä. Hankkeen toiminnallisena tuloksena on Verkko-opas, joka on suunnattu toimialoille, jotka ovat erityisesti kärsineet pandemian vaikutuksista. Oppaan avulla yrittäjät voivat ennakoida yrityksen liiketoiminnan muutostarpeita ja kehittää liiketoimintaa. Se tarjoaa tukea hybridin työn johtamiseen ja hallintaan sekä työkaluja henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen. Konkreettisena tuloksena yritysten reaktiivisuus ja kilpailukyky kasvavat, tiimityö ja työn johtaminen tehostuu sekä yrittäjien ja henkilöstön hyvinvointi ja työssäjaksaminen vahvistuvat.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on varsinaissuomalaiset koronasta kärsineet mikro- ja pk-yritykset sekä niiden henkilöstö. Hankkeen toimenpiteitä markkinoidaan erityisesti koronan kurittamille toimialoille, kuten ravitsemus-, matkailu-, majoitus- ja tapahtuma-aloille, mutta muidenkaan toimialojen edustajien osallistumista ei rajoiteta. Koronan vaikutukset ovat levittäytyneet hyvin laajasti eri toimialoille, joten toimialakohtaista rajaa koronasta kärsineisiin ja ei-kärsineisiin ei tässä hankkeessa tehdä, vaan yrityksiä tuetaan tarpeiden mukaan.

Hankkeen aikana palveluihin osallistuu 60 yrityksestä 90 henkilöä osaamisensa kehittämiseen ja työhyvinvoinnin vahvistamiseen. Hankkeen tulokset jaetaan laajasti sekä varsinaissuomalaisille että koko Suomen mikro- ja pk-yrityskentälle. Tuloksia pystyvät hyödyntämään laajasti koronasta kärsineet yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
1. Yrittäjäjärjestöt, kuten Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Suomen Yrittäjät
2. Kehittäjäorganisaatiot, kuten Turku Business Region, Työterveyslaitos
3. Työterveyshuollot, kuten Terveystalo ja Mehiläinen
4. Eläkevakuutusyhtiöt, kuten Veritas ja Elo
5. Korkeakoulujen henkilöstö
6. Kehityspalveluja tarjoavat yritykset

Hankkeen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa muun muassa levittämällä tietoa hankkeen tarjoamista palveluista eri verkostojen jäsenille. Kaikki hankkeen välilliset kohderyhmät pystyvät hyödyntämään lopputuotosta palvellessaan mikro- ja pk-yrityksiä ja siten täydentämään olemassa olevia palvelujaan entistä monipuolisemmiksi. Niin ikään hankkeessa luotavaa Verkko-opasta jaetaan myös laajasti hankkeen välillisille kohderyhmille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 100 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 354 970

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Loimaan, Salon, Turun, Åboland-Turunmaan, Vakka-Suomen

Kunnat: Sauvo, Oripää, Pyhäranta, Koski Tl, Aura, Naantali, Turku, Taivassalo, Kustavi, Pöytyä, Masku, Kemiönsaari, Vehmaa, Salo, Nousiainen, Paimio, Lieto, Mynämäki, Somero, Rusko, Loimaa, Raisio, Marttila, Laitila, Kaarina, Uusikaupunki, Parainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 60

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolten mukaisessa segregaatiossa ei ole kyse yksinyrittäjien tai pienyrittäjienkään kohdalla vain siitä, että sukupuolet työskentelevät eri työtehtävissä, vaan myös siitä, että toisten mahdollisuudet työhön ja neuvottelumahdollisuudet työelämässä ovat vähäisempiä kuin toisten. Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat hankkeessa sekä kantavia toiminnan periaatteita että yritysten suuntaan arvokasta ymmärryksen kehittämistä. Ne nivoutuvat avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteisiin, jotka ovat osa kestävää kehitystä kulttuurisen ja sosiaalisen vastuun osalta. Nämä näkökulmat otetaan huomioon läpi hankkeen toiminnan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma kaikessa toiminnassa. Kohderyhmään kuuluvien naisten kohdalla huomioidaan erityisesti heidän elämäntilanteensa ja luodaan perheellisille naisille mahdollisuuksia itsensä ja yrityksensä kehittämiseen työ- ja perhe-elämän yhdistäminen huomioon ottaen. Hankkeessa huomioidaan tasa-arvo eli ihmisten mahdollisuudet kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia tiukkoja rajoituksia. Naisten ja miesten erilaiset käyttäytymistavat ja pyrkimykset ovat hankkeessa yhtä arvostettuja. Oman yrityksen toiminnan kehittäminen luo taloudellista perustaa tasa-arvoisille mahdollisuuksille, sekä naisille että miehille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole tasa-arvon edistäminen vaan vahvistetaan yrittäjän ja henkilöstön valmiuksia ja parannetaan yhteyksien luomista. Välillisenä tuloksena tämä lisää tasa-arvoa, sillä kaikille kohderyhmään kuuluville tarjotaan yhtäläisiä mahdollisuuksia yrityksen kehittämiselle ja omaan osaamiseen ja vahvuuksiin perustuvaa kartoitusta yrityksen toimintaympäristöstä. Hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa edistämällä niin naisten kuin miestenkin yrittäjyyttä ja selviytymistä toimintaympäristön muutosten haasteista.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Välillisesti siihen pystytään vaikuttamaan tukemalla kohderyhmän tietoisuutta esimerkiksi materiaalien kierrätyksestä, digitaalisista menetelmistä ja resurssi- ja materiaalitehokkuudesta valinnoissa. Nämä taidot ja luonnonvarojen arvostaminen parantavat luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioiminen on kuitenkin yhä suuremmassa roolissa yritystoiminnassa. Ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten ymmärtäminen on tärkeä osa hyvin erilaisia työtehtäviä, jonka vuoksi koulutusprosessiin on tärkeä yhdistää myös näitä asioita. Turun ammattikorkeakoulussa on tehty paljon yhteistyötä erilaisten ympäristöosaamiseen ja resurssitehokkuuteen liittyvien yritysten kanssa, joten ilmastonmuutoksen riskien ja niiden vähentämisen huomioiminen voidaan ajatella olevan osa nykypäivän yritystoimintaa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta pinta- ja pohjaveden, maaperän, ilmaan ja kasvihuonekaasujen vähentämiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Materiaalien ja jätteen huomioiminen kuuluvat nykyiseen yritystoimintaan. Koulutusprosessissa näiden asioiden huomioiminen auttaa yrittäjiä kehittämään näitä yrityksille tärkeitä asioita.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 8
Hankkeen päätavoite on varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän kehittäminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
Hankkeessa parannetaan kohderyhmän valmiuksia käyttää digitaalisia palveluja ja tämän kautta esiin nousee tarpeita kehittämiselle. Lisäksi kohderyhmän itseopiskelutaidot ja etäopiskelutaidot kehittyvät.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Etäopiskelu ja digitaaliset palvelut vähentävät liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 8
Hanke edistää kohderyhmän hyvinvointia tukemalla yrityksiä ja niiden työllistämisen mahdollisuuksia. Vertaistuki muilta yrittäjiltä antaa sosiaalista tukea.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Hanke lisää myös yrittäjien perheiden hyvinvointia sekä edistää naisten ja miesten tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 5
Yritysyhteistyössä kulttuurinen vuorovaikutus on monensuuntaista, mikä edistää ymmärrystä erilaisista (yritys)kulttuureista ja yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 2
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta kulttuuriympäristöön, epäsuorasti mahdollisesti osallistujayritysten kautta.
Ympäristöosaaminen 3 3
Koulutusprosessi lisää ymmärrystä ympäristöosaamisesta ja sen hyödyntämisestä yritysten arjessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-