Hankekoodi: S22539
Hankkeen nimi: VERKKO - ponnahdus uusiin liiketoimintamalleihin ja parempaan hyvinvointiin
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528160-3
Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3
Puhelinnumero: 02263350
Postinumero: 20520
Postitoimipaikka: Turku
WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marion Karppi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marion.karppi(at)turkuamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 355 0416
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Verkko-hankkeen päätavoitteena on auttaa koronasta kärsineitä varsinaissuomalaisia yrityksiä selviytymään pandemian luomista haasteista sekä löytämään uutta virtaa lamaannuttavan jakson jälkeen kehittää osaamistaan ja toimintaansa. Hankkeen keskiössä on uusien, kestävämpien liiketoimintaratkaisujen tukeminen yrittäjien osaamista kehittämällä. Tavoitteet saavutetaan tuottamalla uudenlaista osaamista liiketoiminnan kehittämiseen, muutosvalmiuden lisäämiseen, työn johtamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeen tavoitteena on kehittää mikro- ja pk-kilpailukykyä ja muutosvalmiutta liiketoiminnan uudelleenmuotoilulla sekä vahvistaa työn tuottavuutta ja hyvinvointia kehittämällä hybridin työn johtamista ja hallintaa. Lisäksi hankkeessa edistetään yrittäjien ja yritysten henkilöstön jaksamista toteuttamalla henkilökohtaisen työhyvinvoinnin edistämisen ohjelma ja luomalla työhyvinvoinnin edistämisen verkostoja.
Hankkeen tavoitteet saavutetaan viidellä toimenpiteellä:
1) Liiketoiminnan reaktiivisuus, jossa kehitämme yrittäjien osaamista ja yritysten kykyä uudistaa liiketoimintaansa luoden uusia liiketoimintamalleja tai kehittäen olemassa olevia vastaamaan muuttuneita tarpeita. Liiketoiminnan uudelleenmuotoilussa hyödynnetään taloudellisia mittareita, palvelumuotoilun työkaluja sekä tulevaisuusskenaariotyöskentelyä, jossa fokus vihreässä siirtymässä.
2) Hybridin työn johtaminen, jossa tuemme yritysten hybridin työn johtamista ja hallintaa yrityskohtaisesti yksilön, tiimin ja yrityksen johtamisen näkökulmista työn tuottavuuden edistämiseksi.
3) Työhyvinvoinnin verkostot, jossa vahvistamme yrittäjien ja yritysten henkilöstöä hyvinvointiverkostossa.
4) Arvioinnista verkko-oppaaksi, jossa rakennetaan prosessiarvioinnin tuloksena Verkko-opas yritysten liiketoiminnan kehittämisen tueksi ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
5) Viestintä ja koordinointi, jossa koherentti kokonaisuus varmistetaan tehokkaalla projektin johtamisella ja aktiivisella viestinnällä koko hankkeen ajan tavoitteista, tapahtumista ja tuloksista hyödyntäen monialaisesti eri kanavia.
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja tasa-arvoa pyritään vahvistamaan kehittämällä organisaatioita. Uudet liiketoiminnan prosessit laaditaan siten, että kaikilla sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet suoriutua niistä. Uudistumiskykyyn ja työhyvinvointiin liittyvät palvelut ja ratkaisut ovat avoimia kaikille ikään, terveyteen, etniseen taustaan ja sukupuoleen katsomatta.
Verkko-hankkeen mitattava tulos on 60 eri yrityksestä osallistuvan 90 yrittäjän tai henkilökunnan jäsenen osallistuminen hankkeen palveluihin, joilla kehitetään yrittäjien ja henkilöstön osaamista ja edistetään yritysten selviämistä COVID-19 pandemiasta ja kehitetään niiden reaktiivisuutta ja kilpailukykyä. Hankkeen toiminnallisena tuloksena on Verkko-opas, joka on suunnattu toimialoille, jotka ovat erityisesti kärsineet pandemian vaikutuksista. Oppaan avulla yrittäjät voivat ennakoida yrityksen liiketoiminnan muutostarpeita ja kehittää liiketoimintaa. Se tarjoaa tukea hybridin työn johtamiseen ja hallintaan sekä työkaluja henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen. Konkreettisena tuloksena yritysten reaktiivisuus ja kilpailukyky kasvavat, tiimityö ja työn johtaminen tehostuu sekä yrittäjien ja henkilöstön hyvinvointi ja työssäjaksaminen vahvistuvat.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on varsinaissuomalaiset koronasta kärsineet mikro- ja pk-yritykset sekä niiden henkilöstö. Hankkeen toimenpiteitä markkinoidaan erityisesti koronan kurittamille toimialoille, kuten ravitsemus-, matkailu-, majoitus- ja tapahtuma-aloille, mutta muidenkaan toimialojen edustajien osallistumista ei rajoiteta. Koronan vaikutukset ovat levittäytyneet hyvin laajasti eri toimialoille, joten toimialakohtaista rajaa koronasta kärsineisiin ja ei-kärsineisiin ei tässä hankkeessa tehdä, vaan yrityksiä tuetaan tarpeiden mukaan.
Hankkeen aikana palveluihin osallistuu 60 yrityksestä 90 henkilöä osaamisensa kehittämiseen ja työhyvinvoinnin vahvistamiseen. Hankkeen tulokset jaetaan laajasti sekä varsinaissuomalaisille että koko Suomen mikro- ja pk-yrityskentälle. Tuloksia pystyvät hyödyntämään laajasti koronasta kärsineet yritykset.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
1. Yrittäjäjärjestöt, kuten Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Suomen Yrittäjät
2. Kehittäjäorganisaatiot, kuten Turku Business Region, Työterveyslaitos
3. Työterveyshuollot, kuten Terveystalo ja Mehiläinen
4. Eläkevakuutusyhtiöt, kuten Veritas ja Elo
5. Korkeakoulujen henkilöstö
6. Kehityspalveluja tarjoavat yritykset
Hankkeen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa muun muassa levittämällä tietoa hankkeen tarjoamista palveluista eri verkostojen jäsenille. Kaikki hankkeen välilliset kohderyhmät pystyvät hyödyntämään lopputuotosta palvellessaan mikro- ja pk-yrityksiä ja siten täydentämään olemassa olevia palvelujaan entistä monipuolisemmiksi. Niin ikään hankkeessa luotavaa Verkko-opasta jaetaan myös laajasti hankkeen välillisille kohderyhmille.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 283 974
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 283 974
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 354 970
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 354 970
Maakunnat: Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Turun, Åboland-Turunmaan, Vakka-Suomen, Salon, Loimaan
Kunnat: Mynämäki, Naantali, Pöytyä, Taivassalo, Oripää, Salo, Turku, Pyhäranta, Koski Tl, Vehmaa, Rusko, Kemiönsaari, Somero, Masku, Sauvo, Kustavi, Aura, Lieto, Paimio, Nousiainen, Marttila, Raisio, Loimaa, Parainen, Kaarina, Uusikaupunki, Laitila
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 60
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 45
Suunniteltu: 90
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 4 |
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Välillisesti siihen pystytään vaikuttamaan tukemalla kohderyhmän tietoisuutta esimerkiksi materiaalien kierrätyksestä, digitaalisista menetelmistä ja resurssi- ja materiaalitehokkuudesta valinnoissa. Nämä taidot ja luonnonvarojen arvostaminen parantavat luonnonvarojen käytön kestävyyttä. | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 4 |
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioiminen on kuitenkin yhä suuremmassa roolissa yritystoiminnassa. Ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten ymmärtäminen on tärkeä osa hyvin erilaisia työtehtäviä, jonka vuoksi koulutusprosessiin on tärkeä yhdistää myös näitä asioita. Turun ammattikorkeakoulussa on tehty paljon yhteistyötä erilaisten ympäristöosaamiseen ja resurssitehokkuuteen liittyvien yritysten kanssa, joten ilmastonmuutoksen riskien ja niiden vähentämisen huomioiminen voidaan ajatella olevan osa nykypäivän yritystoimintaa. | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
Hankkeella ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen. | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
Hankkeella ei ole vaikutusta pinta- ja pohjaveden, maaperän, ilmaan ja kasvihuonekaasujen vähentämiseen. | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
Materiaalien ja jätteen huomioiminen kuuluvat nykyiseen yritystoimintaan. Koulutusprosessissa näiden asioiden huomioiminen auttaa yrittäjiä kehittämään näitä yrityksille tärkeitä asioita. | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 8 |
Hankkeen päätavoite on varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän kehittäminen. | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 3 |
Hankkeessa parannetaan kohderyhmän valmiuksia käyttää digitaalisia palveluja ja tämän kautta esiin nousee tarpeita kehittämiselle. Lisäksi kohderyhmän itseopiskelutaidot ja etäopiskelutaidot kehittyvät. | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
Etäopiskelu ja digitaaliset palvelut vähentävät liikkumisen tarvetta. | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 8 |
Hanke edistää kohderyhmän hyvinvointia tukemalla yrityksiä ja niiden työllistämisen mahdollisuuksia. Vertaistuki muilta yrittäjiltä antaa sosiaalista tukea. | ||
Tasa-arvon edistäminen | 4 | 4 |
Hanke lisää myös yrittäjien perheiden hyvinvointia sekä edistää naisten ja miesten tasa-arvoa. | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 5 |
Yritysyhteistyössä kulttuurinen vuorovaikutus on monensuuntaista, mikä edistää ymmärrystä erilaisista (yritys)kulttuureista ja yhdenvertaisuutta. | ||
Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta kulttuuriympäristöön, epäsuorasti mahdollisesti osallistujayritysten kautta. | ||
Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
Koulutusprosessi lisää ymmärrystä ympäristöosaamisesta ja sen hyödyntämisestä yritysten arjessa. |
Verkko-hankkeen päätavoitteena oli tukea koronasta kärsineitä varsinaissuomalaisia yrityksiä jatkamaan ja kehittämään toimintaansa pandemian aikaisista ja sen jälkeisistä haasteista. Hankkeen keskiössä olivat uusien, kestävämpien liiketoimintaratkaisujen tukeminen yrittäjien ja henkilöstön osaamista kehittämällä ja hankkeen tavoitteiden kautta oli pyrkimys saavuttaa uudenlaista osaamista liiketoiminnan kehittämiseen, muutosvalmiuden lisäämiseen, hybridin työn johtamiseen ja hallintaan sekä hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeen tavoitteena oli kehittää mikro- ja pk-yritysten kilpailukykyä ja muutosvalmiutta liiketoiminnan uudelleenmuotoilulla, sekä vahvistaa työn tuottavuutta ja hyvinvointia kehittämällä hybridin työn johtamista ja hallintaa. Edellisten lisäksi hankkeessa edistettiin yrittäjien ja yritysten henkilöstön työhyvinvointia toteuttamalla yksilötason työhyvinvoinnin edistämisen ohjelma ja luomalla työhyvinvoinnin edistämisen tähtääviä verkostoja.
Hankkeen tavoitteet saavutettiin seuraavilla toimenpiteillä:
1) Yrittäjille tarjottavien liiketoiminnan uudelleenmuotoilun työpajasarjojen avulla. Näissä kehitimme yritysten liiketoimintaa hyödyntäen monipuolisesti erilaisia työkaluja ja menetelmiä, kuten palvelumuotoilua, liiketoiminnan canvasia ja yrityksen talouden tunnuslukujen analyysiä. Lisäksi kävimme läpi sosiaalisen median strategian hyödyntämistä osana yrityksen digitaalista viestintää ja markkinointia.
2) Hybridityön johtamisen ja hallinnan oppaan yhteiskehittäminen. Yhteiskehittämisen työpajoissa reflektoitiin yritysten hybridityön johtamisen ja hallinnan tarpeita ja kehitettiin hybridityön opasta pk-sektoria palvelevaksi.
3) Työhyvinvoinnin verkostojen toteuttaminen. Osallistujille luotiin henkilökohtaiset tavoitteet työhyvinvoinnin edistämiselle ja tuettiin verkostomaisella työotteella tavoitteiden saavuttamista sekä edistettiin verkoston jatkuvuutta.
4) Verkko-oppaiden kehittäminen. Hankkeen prosessiarvioinnin tuotteena syntyneet verkko-oppaat kokosivat hankkeen aikaiset tulokset ja opit hyödynnettäviksi jatkossa pk-sektorilla.
5) Viestintä ja koordinointi, jossa koherentti kokonaisuus varmistettiin tehokkaalla projektin johtamisella ja aktiivisella viestinnällä koko hankkeen ajan tavoitteista, tapahtumista ja tuloksista hyödyntäen monialaisesti eri kanavia.
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja tasa-arvoa edistettiin kehittämällä organisaatioiden toimintaa. Uudet liiketoiminnan prosessit laadittiin siten, että kaikilla sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet suoriutua niistä. Uudistumiskykyyn ja työhyvinvointiin liittyvät palvelut ja ratkaisut olivat avoimia kaikille ikään, terveyteen, etniseen taustaan ja sukupuoleen katsomatta.
Verkko-hankkeen tuloksena 45 eri yrityksestä osallistuvan 95 yrittäjän tai henkilöstön edustajan osallistuminen hankkeen palveluihin, joissa kehitetään yrittäjien ja henkilöstön osaamista ja edistetään yritysten selviämistä COVID-19 pandemiasta ja kehitetään niiden reaktiivisuutta ja kilpailukykyä. sarja, joka on suunnattu toimialoille, jotka ovat erityisesti kärsineet pandemian vaikutuksista. Oppaiden avulla yrittäjät voivat ennakoida yrityksen liiketoiminnan muutostarpeita ja kehittää liiketoimintaa. Se tarjoaa tukea hybridityön johtamiseen ja hallintaan sekä työkaluja henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen. Konkreettisena tuloksena yritysten reaktiivisuus ja kilpailukyky kasvavat, tiimityö ja työn johtaminen tehostuu sekä yrittäjien ja henkilöstön hyvinvointi ja työssäjaksaminen vahvistuvat.