Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22545

Hankkeen nimi: SataMieLo – Satakunnan logistiikkaketjun yrittäjien ja pk-toimijoiden tuottavuuden ja työhyvinvoinnin varmistaminen muuttuvassa maailmassa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: PL 1001

Puhelinnumero: 044 710 3451

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Antti Värre

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antti.varre(at)samk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447103222

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Satakunta on vientivetoinen maakunta, jonka menestys ja huoltovarmuus perustuu tavarankuljetusketjujen toimivuuteen ja osaavaan työvoimaan. Satakuntalainen tavaran kuljetuslogistiikka-ala koostuu pienistä ja keskisuurista yrityksistä, joiden toimintakenttä muuttuu nopeasti digitalisaation, automaation ja ympäristövaateiden myötä. Koronakriisi on tuonut oman lisänsä nopeaan muutokseen. Työhyvinvoinnin ja muutoskyvyn edistämistä ei ole koskaan järjestelmällisesti kehitetty Satakunnan tavaralogistiikkaketjun toimijoiden keskuudessa eikä laajemminkaan alalla meri- tai maapuolella, saati nähty niitä tuottavuuden elementteinä. SataMieLon kaltaista toimintakonseptia ei ole vielä olemassa kansallisesti eikä kansainvälisesti logistiikka-alalle, joka kattaisi tavarakuljetusketjujen toimijat laajasti.

SataMieLo-konsepti yhdistää kohdeyrityksien tarpeet koulutustilaisuuksien sarjaksi ja verkkopohjaiseksi koulutuspaketiksi, joka on kaikkien saatavilla myös hankkeen päätyttyä. Hankkeessa kartoitetaan yritysten ja yksilöiden yksityiskohtaiset tarpeet koulutuksen pohjaksi ja valikoidaan yrityksistä 50 yksilöä hankkeen pääkohteeksi. Yrityksille pidetään koulutustilaisuussarja ja työnohjausta, yrityksille erikseen, logistiikkaketjukohtaisesti ja koko Satakunnan logistiikkaketjulle. Konseptin kohderyhmät ovat yrittäjät, esimiehet ja henkilöstö Satakunnan logistiikkaketjuista keskeisiltä aloilta (Rauman satama hubina puunjalostusteollisuudelle ja konttiliikenteelle, Porin satama hubina metallijalostusalan klusterina sekä maapuolen elintarvikealan kuljetusketjut.)

Hankkeen tuloksena satakuntalaiset logistiikka-alan yksilöt, tiimit, organisaatiot ja organisaatioiden verkostot tunnistavat paremmin työhyvinvoinnin ja muutoskyvyn merkityksen työkulttuuriin ja tuottavuuteen. SataMieLon toimintakonsepti myös valmentaa yrityksiä varautumaan muutoksiin, pohtimaan riskejä ja luomaan toimintamalleja sekä yllättäviin tilanteisiin, ulkopuolelta tuleviin paineisiin ja vaatimuksiin. SataMieLo lisää työhyvinvoinnin ja muutoskyvyn kautta oikea-aikaisen ja tehokkaan kuljetusketjujen toimintaa ja tuottavuutta, mikä osaltaan edistää turvallisuutta, päästöjen vähentymistä ja satakuntalaisten yritysten vihreää siirtymää.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmät ovat mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja johto, ml. yrittäjät sekä kohderyhmälle palveluja tarjoavat tahot. SataMieLossa hankkeeseen ovat jo sitoutuneet: 247 Satakunnan Turvapalvelut Oy, A H Trans Oy, Botnia Port Service Oy, NV-Thermotrans Oy, Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy, Rauman Satama Oy, Rauma Cata Oy, Valtasiirto Oy, West Ways Oy Ltd. Hankkeen toimenpiteet ovat kuitenkin kaikille avoimia.

Nämä ovat logistiikkaketjujen toimijoita, alan pienistä ja keskisuurista yrityksistä, kuten kuljetusyritykset ja kuljettajat, laivanedustajat eli agentit, rahtaajien edustajat, vartiointi- ja valvontahenkilöstö teollisuusalueiden rajoilla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Isommat alan kuljetusyritykset, varustamot, kuljetusyritysten asiakkaat, vartiointi- ja seurantayritykset, vakuutusyhtiöt, FinTraffic alayhtiöineen, alan voittoa tavoittelemattomat yhdistykset (Logistiikkayhdistykset, merimieskirkot), työterveyshuolto, logistiikkaketjun toimijoiden erikoislääkärit, ammattiyhdistykset. Muita välillisiä kohderyhmiä ovat tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja yrittäjäjärjestöt. Erityisen tärkeä välillinen kohderyhmä ovat varsinaisen kohderyhmän perheet ja läheiset.

Tukikirjeitä on saatu: Logistikas Palvelut

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 55 140

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 2 255

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 287 945

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 3 221

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Rauman, Porin

Kunnat: Rauma, Pori, Harjavalta, Eura, Huittinen, Ulvila, Eurajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 22

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analysointiin on käytetty toteuttavan organisaation omia asiantuntijoita. Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hankkeen tavoitteet, toteutus ja toimintaympäristö huomioon ottaen. SataMieLon kohteen, tavarankuljetus logistiikkaketjujen sukupuolijakauma perinteisesti erittäin miesvaltainen. Myös kunta- ja valtakunnallisissa organisaatioissa em. toimintaorganisaatioiden henkilökunta on pääsääntöisesti miesvaltaista. Mukaan tulevien yritysten työntekijöiden sukupuolijakauma sekä kiinnostus työhyvinvoinnin kehittämiseen arvioidaan. Saadut tulokset huomioidaan hankkeen toimintamallien kehittämisessä. Tutkimusten mukaan esimerkiksi työperäisen stressin oireet ilmenevät eri tavoin naisilla ja miehillä ja etenkin naiset kuormittuvat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteista. Hankkeen tuloksilla etsitään ratkaisumalleja sukupuolten välisiin eroihin suhtautumisessa työhyvinvointiin. Sukupuolenmukainen vaakasuora (horisontaalinen) segregaatio tarkoittaa työelämän jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin. Erityisen naisvaltainen ammattiryhmä on terveys- ja sosiaalialan työ (87 %), miesten osuus on puolestaan suuri louhinta- ja rakennustyössä (96 %), valmistus- ja asennustyössä (85 %) sekä kuljetus- ja liikennetyössä (86 %). Naisten osuus on suuri lisäksi palvelutyön (73 %) sekä hallinto- ja toimistotyön ammateissa (58 %), mutta vuosituhannen alusta on naisten osuus palvelutyön ammateissa ja hallinto- ja toimistotyössä on hieman laskenut. Sukupuolijakaumaltaan tasaisia ammattiryhmiä ovat tiede- ja taidepohjainen työ (naisia 48 % ja miehiä 52 %) sekä kaupallinen työ (naisia 49 % ja miehiä 51%). Toivaisen ja Kauppisen (2016) mukaan vaakasuoraa segregaatiota ilmenee kaikissa EU-maissa, mutta Suomessa se on erityisen voimakasta. Heidän tekemänsä Työ ja terveys -haastattelututkimuksen mukaan suomalainen työelämä on voimakkaasti eriytynyt sukupuolen perusteella eri ammatteihin ja aloihin sekä eritasoisiin työtehtäviin, joten miehet ja naiset altistuvat erilaisille työolosuhteille. Vuoden 2011 tilastojen mukaan työntekijöiden keski-ikä oli 43,4 vuotta. Lähes viidesosa kaikista työntekijöistä täyttää 65 vuotta vuoteen 2020 mennessä. Vakituinen työsuhde on tutkimuksen mukaan miesten keskuudessa tavallisempi, ja vastaavasti naiset työskentelevät useammin määräaikaisissa sekä kausi- ja keikkaluonteisissa työsuhteissa. Määräaikaisuus koskee erityisesti nuorimpien ikäluokkien naisia. Sirpa Jokelainen-Klementti kiinnitti sukupuolten tasa-arvokysymyksiin ja palkkaeroihin mies- ja naisvaltaisten alojen välillä huomiota vuonna 2011 ilmestyneessä opinnäytetyössään. Hän myös totesi, että organisaation sisällä sukupuolten eroa ylläpitävien rakenteiden ja asenteiden tarkastelu on aiheellista. Erityisesti niissä yrityksissä, jotka ovat pääasiassa nais- tai miesvaltaisia, mutta esimies on vähemmistöstä, asiaan pitää kiinnittää erityisen paljon huomiota. Työkykyjohtamisen kannalta sama pätee työyhteisöön. Työhyvinvointia on tarkasteltu siitä näkökulmasta, millaisia eroja naisten ja miesten välillä on työhyvinvoinnin ja sen osa-alueiden (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi) osalta. THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen kuvaa sosiaali- ja terveyspoliittisessa TESSO-lehdessä (7.3.2014), että naiset voivat tunnistaa oireita keskimäärin- paremmin- kuin miehet ja he ovat ehkä herkempiä menemään lääkäriin, kun taas miehille ominaisempaa on sairauden vähättely. Perheen ja työn yhteensovittamisen lähtökohdat ovat tutkimusten mukaan naisilla ja miehillä erilaisia. Marianne Ekosen (2014) mukaan miehillä perhe toimii tasapainottavana tekijänä ja vieden huomiota pois töistä. Naisten kohdalla perhe vaikuttaa siihen, miten paljon työhön voi ajallisesti panostaa. Nuorten miesten kohdalla on kuitenkin tapahtunut selvä muutos aikaisempiin sukupolviin: nuoret miehet hakevat tietoisemmin työpaikkoja, jotka mahdollistavat aktiivisen isyyden. Ikääntyneiden työntekijöiden kohdalla on myös tutkimuksellisia eroja. Tutkimuksen mukaan ikääntyvien naisten työkyvyttömyyseläkehakuja hylätään enemmän kuin miesten. Yksi syy voi olla se, että naisten kohdalla työkyvyttömyyden kokonaisuus usein syntyy monen yksittäisen tekijän summasta, kun taas miehillä on useimmin yksi yksittäinen syy (Pensola, Gould ja Polvinen (2010, STM)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tasa-arvon edistäminen toteutuu mukaan tulevien yritysten henkilöstöjakauman mukaan. Hankkeen aikana pidetään huolta sukupuolten tasa-arvoisesta tai yhtäläisestä osallistumisesta hankkeen toimenpiteisiin. Sukupuolinäkökulma teemana on hankkeessa läpileikkaavana. Se konkretisoituu toteutusten sisällöissä. Asioiden esille nostamisen kautta saadaan ymmärrystä sukupuolten vaikutuksista. Hankkeeseen kuuluvat koulutukset tukevat tietoisuuden nousua ja tasa-arvoisuutta työpaikoilla. Yrityksistä osallistuvien sukupuolijakauma selviää vasta alkukartoituksissa, mutta ennakko-oletus on, että alat ovat miesvoittoisia. Kartoituksen perusteella asiasisältöjen painotuksia kohennetaan siten, että tarpeen mukaiseen sukupuolitietoisuuden kasvuun ja tasa-arvokeskusteluihin päästään. Naisten ja miesten elämän tilanteet ja näkökulmat perheen ja työn yhdistämisestä eroavat tutkimusten mukaan toisistaan, reflektoivan työotteen ansiosta erojen käsittelyyn päästään. Hankkeen toimintaan tuodaan myös tätä sukupuolitietoisuutta. Hanke lisää toiminnallaan tietoisuutta, ymmärrystä ja osaamista tasa-arvosta ja sukupuolista ja niiden merkityksestä työssäjaksamiselle. Asiasisällöt muotoillaan niin, että sanoma tavoittaa mahdollisimman laajasti hankkeen kohderyhmää. Hankkeessa sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen sisällytetään kaikkeen toimintaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaikkakin hankkeella on nähtävissä varsinkin yleistä ihmisten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä vaikutuksia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 3
Luonnonvaroja kuluu vähemmän, kun toiminnat optimoidaan ja järjestelmät toimivat yhteen. kuljetusprosessit ovat optimaalisia, kun työhyvinvointi on kohdillaan, mikä lisää myös tuottavuutta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 4
Työhyvinvoivat ja työkykyiset logistiikkaketjujen toimijat pienentävät rekoista, laivoista ja muista kuljetusvälineistä tulevia päästöjä. Hanke tukee meriklusteriin ja maapuolen osaajia kohtaamaan kiristyvät merenkulun ympäristösääntelyn vaatimukset, jolla pyritään vähentämään maailmanlaajuisesti merenkulun negatiivisia terveys- ja ympäristövaikutuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Työhyvinvoivat ja työkykyiset logistiikkaketjujen toimijat pienentävät rekoista, laivoista ja muista kuljetusvälineistä tulevia päästöjä veteen ja ilmaan ja siten haitallisia vaikutuksia kasvillisuudelle, eliöstölle ja luonnon monimuotoisuudelle.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 3
Kestävään liiketoimintaan vaikuttaa erityisesti positiivisesti ilman laatuun, kun SataMieLon myötä tuottavuus kasvaa ympäristöasiat huomioiden.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta luontoarvoihin muuten kuin edellisissä kohdissa mainitulla tavalla.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Hyvinvoiva henkilöstö on kykenevä kiinnittämään huomioita kiertotalouden mukaiseen toimintaan osana työtään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 3
Kuljetuslogistiikkaketjuihin on tulossa uusia energialähteitä kuten sähköiset kuljetusvälineet, kaasu ja ammoniakki. SataMielo luo työkaluja muutokseen valmistautumiseen ja sopeutumiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 9
Hanke edistää maakuntaohjelman mukaisesti uudistuvaa teollisuutta, erityisesti uusien innovaatioiden kautta ja toimintamallien kautta. Erityisesti koronaviruspandemia on osoittanut työhyvinvoinnin ja muutoskyky olevan keskeisiä tekijöitä maakunnalle kriittisellä alalla teollisuuden ja sen viennin, elintarvikekuljetusten ja huoltovarmuuden näkökulmasta
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 5
SataMieLon koulutuspaketti on kaikkien saatavilla. Tulevaisuudessa kuljetuslogistiikka-alalla voi olla koulutettuja ihmisiä työhyvinvointi- ja tuottavuusnäkökulmista esim. kokemusasiantuntijoita, niin työntekijöitä kuin esimiehiä. Nämä uudet asiantuntijat ovat osa uusien palvelukonseptien muodostamisessa.
Liikkuminen ja logistiikka 5 6
Hanke tukee maakunnan toimia kohti turvallisempaa ja ympäristöystävällisempää kuljetuslogistiikkaa koko ketjussa (merellä, satamissa ja maakuljetuksisssa).
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Yksilöt, tiimit, organisaatiot ja organisaatioiden verkostot tunnistavat paremmin työhyvinvoinnin ja muutoskyvyn merkityksen työkulttuurissa ja tuottavuuden osana. SataMielon toimintakonsepti myös valmentaa yrityksiä varautumaan muutoksiin, pohtimaan riskejä ja luomaan toimintamalleja sekä yllättäviin tilanteisiin, ulkopuolelta tuleviin paineisiin ja vaatimuksiin. SataMielo tukee alan toimijoiden työhyvinvointia ja kannattavuutta alan murroksessa, jossa toimintaan kohdistuu akuuttipaine koronakriisin myötä ja kiihtyvällä tahdilla digitalisaation ja ympäristövaateiden myötä.
Tasa-arvon edistäminen 5 7
SataMielossa tunnistetaan eri sukupuolten väliset näkökulmat, henkilöiden vahvuudet ja toimintamallit yhdessä tekemiseen, niin eri-ikäisten kuin naisten ja miesten välillä. Työhyvinvoinnin yksi pilari on tasa-arvoinen kohtelu ja kokemus työyhteisössä
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 7
Satakuntalainen teollisuus kuljetusketjuineen on osa kansainvälistä liiketoimintaa, jonka yhteiskunnallinen merkitys on maakunnan asukaslukuun nähden Suomen merkittävin. Kuljetuslogistiikkaketju on portti maailmalle, joten hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta maakunnan suhteessa kansainvälisiin kumppaneihin.
Kulttuuriympäristö 2 3
Teollinen kulttuuriympäristö on kiinteä osa satakuntalaista yhteiskuntaa. Satakunnassa satamatoimintoja on ollut vuosisatojen ajan (Rauma ja Pori) ja laivoja on Raumalla rakennettu laajassa mittakaavassa 1940-luvulta lähtien. SataMielo tukee alan toimijoiden työhyvinvointia ja kannattavuutta alan murroksessa, jossa kulttuuriympäristöihin kohdistuu paine digitalisaation ja ympäristövaateiden myötä kiihtyvällä tahdilla.
Ympäristöosaaminen 3 4
Hanke kehittää uusia työkaluja työhyvinvoinnin ja tuottavuuden varmistamiseksi satakuntalaisissa keihäänkärkiosaamisteemoissa teollisuus, digitaalisuus, turvallisuus, ympäristöystävällisyys ja luo niistä uutta kansainvälistä osaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-