|
|
|
Hankekoodi: S22546
Hankkeen nimi: Digimagia: tuotteesta digitaaliseksi palveluksi - valmennuskokonaisuus taide- ja kulttuurialoille
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1474763-1
Jakeluosoite: Ilkantie 4
Puhelinnumero: 0400349390
Postinumero: 00400
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.humak.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Petri Katajarinne
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: petri.katajarinne(at)humak.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 4086463
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Digimagia-hankkeen tavoitteena on parantaa kulttuuri- ja taidealan organisaatioiden sekä maahanmuuttajataustaisten taide- ja kulttuurialan toimijoiden toimintavalmiuksia ja ansaintamahdollisuuksia digitaalisuuden ja palvelumuotoilun avulla. Hankkeen tarve nousi COVID-19 –kriisin aiheuttamasta laajasta vaikutuksesta taide- ja kulttuurialan ja laajemmin luovan alan työmahdollisuuksiin. Koronapandemia on kaventanut luovan alan, erityisesti esittävien taiteiden ja tapahtumatuotannon, toimintamahdollisuuksia ennennäkemättömällä tavalla. Yleisöjen saavuttaminen ja ansaintamahdollisuudet vaativat uusia innovaatioita kulttuurialalle. Jatkossa toimijoilla on tarpeen olla valmiudet tarjota digitaalisia tuotteita myös akuutin koronavaiheen jälkeen.
Hankkeen aikana tuotetaan taide- ja kulttuurialan toimijoille kohdennettu Mooc-alusta, jonka avulla alan toimijat voivat kehittää ja innovoida omia tuotteitaan tai palveluitaan digitaalisiksi palvelutuotteiksi palvelumuotoilun keinoin. Mooc-alusta on tarkoitettu itsenäiseen kehittämistyöhön. Mooc-alustassa huomioidaan maahanmuuttajataustaisten erityistarpeet, tekemällä se helpolla suomenkielellä ja tekstittämällä kaikki opetusvideot.
Hankkeessa toteutetaan ja suunnitellaan vuoden pituinen digitaalisten tuotantojen valmennusohjelma verkossa taide- ja kulttuurialan toimijoille. Valmennusohjelman aikana testataan ja pilotoidaan palvelumuotoilukokonaisuutta. Valmennusohjelma sisältää sekä avoimia koulutuksia, jotka ohjaavat osallistujia kehittämään omaa toimintaansa palvelumuotoilun periaatteiden mukaisesti, että virtuaalisen ideahautomon, jossa osallistujat rakentavat omaa osaamistaan, kehittelevät ideoitaan ja rakentavat verkostojaan online-tilaisuuksissa. Ideahautomo toimii myös vertaisverkostona osallistujille sekä eräänlaisena Think tank -alustana.
Palvelumuotoiluvalmennuksesta ja ideahautomosta kerätyt materiaalit, kokemukset ja havainnot kootaan materiaalipankkiin, jonka pohjalta luodaan Mooc-alusta.
Digitaaliset palveluratkaisut ja uudet toimintavalmiudet edistävät kulttuuri- ja taidealan kestävää kehitystä, digitalisaatiota sekä sopeutumista koronan jälkeiseen muutostilanteeseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että erilaiset hybridimallit jäävät elämään ja toisaalta digitaalisia tuotteita voidaan hyödyntää myös fyysisten tuotteiden rinnalla. Taide- ja kulttuuriorganisaatioiden toiminnan mahdollistuminen edistää myös alan freelancer-toimijoiden työllistymistä.
Kulttuurialalla työskentelee miehiä ja naisia lähes yhtä paljon. Osalla taidealoista toinen sukupuoli painottuu enemmän, mutta kokonaiskuvassa kulttuurialalla puhutaan tasa-ammateista. Toisaalta naiset ovat tutkitusti vähemmän teknisorientoituneita ja kiinnostuneita teknisten ratkaisujen mahdollisuuksista. Hankkeen toiminnassa osallistetaan monenlaisia kohderyhmiä (sukupuoli, ikä, asiantuntemus, koulutustausta, kulttuuritausta). Hankkeen oppimissisältöjen rakentamisessa ja viestinnässä pyritään huomioimaan sukupuolinäkökulma siten, että se luo kaikille yhtäläisen mahdollisuuden osallistua hankkeen toimintaan.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat kulttuuri- ja tapahtumapalveluiden tarjoajat, joiden tilanne on koronapandemiasta seuranneiden rajoitusten ja digiloikan vuoksi muodostunut haasteelliseksi ja toimeentulo estynyt sekä maahanmuuttajataustaiset taide- ja kulttuurialan toimijat, jotka ovat Covid-19-epidemian seurauksena erityisen huonossa työmarkkina-asemassa. Kohderyhmissä on ajateltu tiettyjä painopisteitä: nuoria alalle kouluttautuneita/alalle aikovia, jotka eivät ole vielä ehtineet työllistyä, sekä hieman iäkkäämpien kohderyhmä, joiden liikevaihto on koronan takia laskenut tai loppunut kokonaan ja jotka tarvitsevat erityisesti digitaitoihin koulutusta. Lisäksi osa kohderyhmästä on sellaisia, joille verkkokurssin saavutettavuus mahdollistaa kouluttautumisen, joka muuten ei olisi mahdollista. Olemme arvioineet osallistujamääriä aikaisempien hankkeiden sekä verkostojemme avulla. Osallistujamäärissä on arvioitu sekä valmennukseen että Mooc-pilottiin osallistuvien määrät.
Välillisinä kohderyhminä ja hyödynsaajina ovat edellä mainittuihin aloihin kytkeytyvät tapahtuma-alan sidosryhmätoimijat kuten tuottajat, promoottorit, maskeeraajat, lavastajat, ohjaajat ja tekninen henkilökunta. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat kulttuuri- ja tapahtumaekosysteemin muut alat kuten matkailu-, majoitus-, liikenne-, ravintola- ja ICT-alojen toimijat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 335 699
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 322 121
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 419 624
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 402 651
Maakunnat: Uusimaa, Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Raaseporin, Vakka-Suomen, Turun, Loimaan, Helsingin, Salon, Åboland-Turunmaan, Porvoon, Loviisan
Kunnat: Askola, Paimio, Rusko, Somero, Karkkila, Sauvo, Kirkkonummi, Loviisa, Porvoo, Vantaa, Lieto, Pöytyä, Sipoo, Espoo, Lohja, Kustavi, Koski Tl, Nurmijärvi, Pyhäranta, Inkoo, Järvenpää, Nousiainen, Oripää, Taivassalo, Kemiönsaari, Pornainen, Hyvinkää, Masku, Pukkila, Naantali, Hanko, Tuusula, Turku, Myrskylä, Salo, Vehmaa, Aura, Lapinjärvi, Mynämäki, Vihti, Kerava, Raasepori, Laitila, Uusikaupunki, Loimaa, Marttila, Raisio, Kauniainen, Siuntio, Parainen, Kaarina, Mäntsälä, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 165
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 4 |
| Hanke tuottaa aineetonta lisäarvoa, joten sillä on tod.näk. positiivisia vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoranaista vaikutusta tähän, mutta teema pidetään esillä siltä osin kun teema kiinnittyy valmennukseen osallistuvan organisaation tematiikkaan ja tuotteeseen | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 4 |
| Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä palveluita, materiaaleja ja tarvittaessa kierrätysmateriaaleja. Hankkeen tulokset ovat myös aineettomia, joten hanke itsessään ei tuota juurikaan materiaalihukkaa tai jätettä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoranaista vaikutusta tähän, mutta teema pidetään esillä siltä osin kun teema kiinnittyy valmennukseen osallistuvan organisaation tematiikkaan ja tuotteeseen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 5 |
| Talouden näkökulma on vahvasti esillä hankkeessa ja niiden aikana kehitettäväksi valittavissa uusissa/uudistetuissa palveluissa, jotka kiinnittyvät valmennukseen osallistuvan organisaation kautta paikalliseen elinkeinorakenteeseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankeessa ICT-osaaminen tuo lisäarvoa luovalla alalla toimivien ja pitkällä aikavälillä sinne valmistuvien uusien toimijoiden osaamiseen. Osaaminen on luonteeltaan aineettomien uusien/uudistettujen tuotteiden kehittämistä, rikastuttamista ICT-välinein ja käyttöönottoa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 2 |
| Potentiaalisesti valmennuksessa kehitetyt ja mooc-alustan pohjalta muotoillut lopputuotokset vähentävät toimijoiden tarpeentonta liikumista digitaalisuuden mahdollistaessa etätyöskentelyn. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 3 |
| ICT-kehityksen huomoiminen luovan alan mahdolisuutena antaa uusia välineitä kohdata ICT:n mukana tuleva rakennemuutos positiivisten mahdollisuuksien avaruutena. Hankkeella etsitään positiivisia keinoja hyötyä ICT-kehityksestä ja tukea kehittämisen välineistön avulla hyvinvointia tuovien luovien sisältöjen saavutettavuutta myös tulevaisuudessa | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 2 |
| Useissa selvityksissä ja tutkimuksissa naisten osallisuus ICT-alalla on jäänyt selvästi miehiä vähäisemmäksi. Teknologiateollisuuden Naisia ICT-alalle! -tutkimuksessa on paikannettu yhdeksi haasteeksi mielikuvat ICT-alasta ihmisestä kaukaisena toimintana joka ei siksi kiinnosta. Tässä hankkeessa tuodaan yhteen ihmisläheiset luovat alat ja käytetään teknologiaa apuvälineenä ja palveluiden rikastuttajana. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| ICT:n voidaan nähdä laajana jakeluvälineenä, joka edistää luovien alojen tuotteiden saavutettavuutta etenkin nuorempien ikäpolvien joukossa. Toisaalta välineisiin sidottu kulttuuri voi vaikuttaa juuri toisinkin päin: vain ne, joilla on varaa ICT-laitteisiin, käyttäjämaksuihin ja applikaatioihin ovat palveluiden piirissä. Näkökulma otetaan esille keskusteluissa, mutta ei ole keskeinen tavoite hankkeessa. Maahanmuuttajataustaisten taiteilijoiden ja kulttuurialan toimijoiden ICT-taitojen kehittyminen lisää kohderyhmän integraatiomahdollisuuksia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 1 |
| On mahdollista, että hankkeessa tehdyt uudet tuote- ja palveluideat kiinnittyvät kulttuuriympäristöön ja tuovat sitä esille uusilla välineillä. Nämä voivat kiinnittyä myös oman alueen ulkopuolisin todellisiin ja virtuaalisiinkulttuuriympäristöihin. Näiden rakentaminen ei kuitenkaan ole hankkeen päätavoite. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Parhaimmillaan ICT tuo mukaanaan immateriaalisia elämyksiä, joita rakennettaessa pohditaan myös ympräistövaikutuksia ja sitä kautta osaaminen lisääntyy. Näkökulma ei ole kuitenkaan keskeinen hankkeessa. | ||
Digimagia-hankkeen tavoitteena oli parantaa kulttuuri- ja taidealan organisaatioiden sekä maahanmuuttajataustaisten taide- ja kulttuurialan toimijoiden toimintavalmiuksia ja ansaintamahdollisuuksia digitaalisuuden ja palvelumuotoilun avulla. Hankkeen tarve nousi COVID-19 –kriisin aiheuttamasta laajasta vaikutuksesta taide- ja kulttuurialan ja laajemmin luovan alan työmahdollisuuksiin. Koronapandemia kavensi luovan alan, erityisesti esittävien taiteiden ja tapahtumatuotannon, toimintamahdollisuuksia ennennäkemättömällä tavalla. Yleisöjen saavuttaminen ja ansaintamahdollisuudet vaativat uusia innovaatioita kulttuurialalle. Hankkeen tavoitteena oli auttaa toimijoita saavuttamaan valmiudet tarjota digitaalisia tuotteita myös akuutin koronavaiheen jälkeen.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät olivat kulttuuri- ja tapahtumapalveluiden tarjoajat, joiden tilanne on
koronapandemiasta seuranneiden rajoitusten ja digiloikan vuoksi muodostunut haasteelliseksi ja toimeentulo estynyt sekä maahanmuuttajataustaiset taide- ja kulttuurialan toimijat, jotka ovat Covid-19-epidemian seurauksena erityisen huonossa työmarkkina-asemassa. Hankkeen valmennuksiin ja tapahtumiin osallistui näiden kohderyhmien lisäksi myös muita luovan alan toimijoita.
Hankkeessa toteutettiin vuonna 2022 kaksi puolen vuoden pituista palvelumuotoilun menetelmiin ja työkaluihin perustuvaa valmennusohjelmaa verkossa taide- ja kulttuurialan toimijoille. Valmennusohjelman aikana testattiin ja pilotoitiin palvelumuotoilukokonaisuutta. Valmennusohjelma sisälsi sekä avoimia koulutuksia, jotka ohjasivat osallistujia kehittämään omaa toimintaansa palvelumuotoilun periaatteiden mukaisesti, että virtuaalisen ideahautomon, jossa osallistujat rakensivat omaa osaamistaan, kehittelivät ideoitaan ja rakensivat verkostojaan online-tilaisuuksissa. Ideahautomo toimi myös vertaisverkostona osallistujille sekä eräänlaisena Think tank -alustana. Lisäksi vuoden 2023 keväällä järjestettiin Mooc-alustalla verkkokurssi ja sen tueksi webinaarisarja. Yhteensä hankkeen tapahtumiin osallistui 115 luovien alojen toimijaa.
Palvelumuotoiluvalmennuksesta ja ideahautomosta kerätyt materiaalit, kokemukset ja havainnot koottiin materiaalipankkiin, jonka pohjalta luotiin hankkeen lopputuotoksena Mooc-alusta. Tuloksena oli ThingLink -virtuaalialustalle tuotettu pelillisiä elementtejä sisältävä verkko-oppimisalusta, Digimagia-maa, jossa osallistuja voi valita erilaisia oppijarooleja omien tavoitteidensa pohjalta. Hän voi alustalla oppia palvelumuotoilun perusteet ja esimerkkejä erilaisista digitaalisista palveluista, hän voi myös hyödyntää oppimisalustaa oman digitaalisen palvelunsa kehittämisessä. Oppimisalustassa panostettiin visuaalisuuteen ja ei-lineaarisesti tapahtuvaan oppimisprosessiin. Oppimisalustan sisällöt ovat videomuodossa ja ne ovat tekstitetty helpolla suomen kielellä.
Hankkeessa tehdyt materiaalit, blogit ja ohjeistus mooc-alustalle ovat löydettävissä osoitteessa www.digimagia.humak.fi.