Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22547

Hankkeen nimi: GASTROPAJAT

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lomalaidun ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0116680-3

Jakeluosoite: Lomalaidun ry c/o MTK ry, Simonkatu 6

Puhelinnumero: 0204131

Postinumero: 00100

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.lomalaidun.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Aalto Kimmo Petteri

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kimmo.aalto(at)lomalaidun.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401791618

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Gastropajat on kaksivuotinen ruokamatkailun kehittämishanke, jonka toiminta-alue on Etelä-Suomi (5 maakuntaa). Hankkeen toiminta alkaa elokuussa 2021. Hankkeen omistaa ja toteuttaa Lomalaidun ry. Yhteistyöverkostossa on mukana suomalaisia matkailua edistäviä tahoja.

Nopeat yhteiskunnalliset muutokset, etenkin juuri nyt koronapandemia, ovat muuttaneet erityisesti matkailualan liiketoiminnan mahdollisuuksia koko maassa. Kasvukeskusten ulkopuolella olevat matkailuyritykset tarvitsevat selviytymiskeinoja, toimintatapoja ja palvelutuotteita heikentyneessä ja uudenlaisessa markkinatilanteessa. Ruokamatkailutarjonnan avulla pystytään kehittämään matkailusta ympärivuotista. Apua tarvitaan etenkin tuotteistamiseen, markkinointiin ja digitaalisen palvelupolun kehittämiseen.

Hankkeen päämääränä on vaikuttaa maaseudun matkailualan yrittäjien osaamisen lisääntymiseen. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa matkailuyrittäjille Gastropajat-oppimiskokonaisuus ja -materiaali vastuullisen ruokamatkailun tuote- ja laatuosaamisen, siihen liittyvän markkinointiosaamisen ja muutoskyvyn sekä hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tuloksena noin 100 matkailuyrityksestä 200 yrittäjää tai yritysten työntekijää sekä 40 alalle siirtyvää on osallistunut 15–20 pajakokonaisuutta sisältävään oppimiskokonaisuuteen ja hyödyntänyt pajoihin liittyvää sähköistä oppimisympäristöä.

Toteutuksessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet, mm. etäkontaktit ja sähköiset oppimismateriaalit, ja sisällöissä läpileikkaavana teemana on vastuullisuus. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on huomioitu tarjoamalla erityyppisiä tapoja perehtyä oppimismateriaaleihin (itsenäisesti, visuaalisesti, kirjallisesti, lähiopetuksena, vertaiskohtaamisissa, sparrauskeskusteluissa), järjestämällä pajat yrittäjille suotuisiin aikoihin ja takaamalla avoin osallistumismahdollisuus.

Gastropajat vaikuttaa yrittäjien vastuullisen toiminnan osaamisen lisääntymiseen, mm. lähiruuan käyttönä ja hävikkiruuan vähenemisenä. Matkailuyrittäjien kyky tehdä päätöksiä vaikeissa ja nopeasti muuttuvissa yhteiskunnallisissa tilanteissa lisääntyy, kun heillä on valmiuksia mm. suunnata liiketoimintaansa erilaisille kohderyhmille, toteuttaa erilaista markkinointia ja innovoida uudenlaisia tai muokattuja ruokamatkailupalveluita muuttuville markkinoille.

Yhdenvertaisuuden kaupunkialueiden ja maaseudun yritysten välillä lisääntyy. Kohderyhmän yrittäjien markkinat eivät ole yhtä lähellä tai helposti saavutettavissa kuin kaupungeissa toimivien yritysten, kuljetuspalvelut puuttuvat ja osaavaa työvoimaa ei ole niin paljon tarjolla kuin kaupungissa. Yrittäjät oppivat erilaisia tapoja etsiä ja kohdentaa palvelutuotteitaan uusille ja kaukana oleville markkinoille.

Pidemmällä aikavälillä vaikutuksena on yritysten toiminnan jatkuminen, työtilaisuuksien lisääntyminen, yhteistyöverkostojen vahvistuminen, asiakasmäärien ja ostojen lisääntyminen kohderyhmän yrityksissä sekä muissa alueen yrityksissä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kasvukeskusten ulkopuolella toimivat
Matkailuyritykset, jotka tarjoavat ammattimaisesti ruoka- ja elämyspalveluita
- Mikro- ja pk-yritysten yrittäjät
- Yritysten työntekijät
- Matkailuyrittäjyyttä harkitsevat, esim. lomautetut restonomikoulutetut tms.

Elintarvike- ja ruokapuolelta
- Yrittäjäksi aikovat
- Ruokapuolen lomautetut ammattilaiset, jotka harkitsevat yrittäjyyttä ja etsivät uusia työtilaisuuksia (tavoitteena tarjota valmiuksia palata töihin tai uudelle alalle matkailupuolelle)
- Yritystoimintaansa matkailun puolelle laajentavat toimijat (esimerkiksi ruuantuotannossa mukana olevat maatilat, jotka laajentavat toimintaansa vaikka maatilakahviloiksi, ruokakurssittajiksi tms.)

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Ruuantuottajat
- Matkailuyritysten palveluita eteenpäin välittävät tahot
- Alueelliset matkailun ja ruuan kehittäjät ja kehittäjäorganisaatiot
- Maakunnalliset ruokamatkailun kehittämishankkeet
- Opiskelijat (esim. restonomit, It-opiskelijat), jotka voivat tehdä yhteishankkeita kohderyhmän yritysten kanssa osana opintojaan

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 229 948

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 229 948

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Uusimaa, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Kanta-Häme

Seutukunnat: Imatran, Raaseporin, Helsingin, Forssan, Porvoon, Hämeenlinnan, Lahden, Riihimäen, Kotkan-Haminan, Kouvolan, Lappeenrannan, Loviisan

Kunnat: Hyvinkää, Lemi, Pukkila, Myrskylä, Vantaa, Miehikkälä, Luumäki, Asikkala, Järvenpää, Inkoo, Jokioinen, Sipoo, Porvoo, Hamina, Tammela, Pornainen, Padasjoki, Hausjärvi, Tuusula, Loviisa, Taipalsaari, Kouvola, Lahti, Hanko, Loppi, Riihimäki, Askola, Espoo, Kirkkonummi, Sysmä, Vihti, Karkkila, Rautjärvi, Hämeenlinna, Lapinjärvi, Pyhtää, Ypäjä, Savitaipale, Kärkölä, Nurmijärvi, Lohja, Hollola, Kotka, Forssa, Hattula, Hartola, Humppila, Kerava, Siuntio, Janakkala, Parikkala, Helsinki, Orimattila, Imatra, Virolahti, Iitti, Heinola, Kauniainen, Lappeenranta, Mäntsälä, Ruokolahti, Raasepori

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 83

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 183

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen tasa-arvoasioita on arvioitu matkailun ja matkailuyrittäjyyden toimialan asiantuntemuksen perusteella. Hankkeessa toimivien henkilöiden tasa-arvo-osaamista vahvistetaan olemassa olevan kirjallisen materiaalin avulla ja tätä tietoa sovelletaan hankkeen toimintaan. Hankkeen koulutuksessa ja koulutusmarkkinoinnissa huomioidaan sekä nais- että miesyrittäjät, yrittäjäpariskunnat ja muut sukupuolet. Toteutuksissa huomioidaan monenlaiset osallistumismahdollisuudet ja -tavat.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen oppimissisällöt on suunniteltu kaikkia sukupuolia silmällä pitäen ja samoin kaikkia sukupuolia tavoitellaan osallistujiksi mahdollisimman tasapuolisesti. Myös hankkeen erilaisissa työ- ja asiantuntijaryhmissä pyritään tasaiseen sukupuolijakaumaan, mutta kuitenkin siten, että henkilön asiantuntijuus ja verkostot ovat etusijalla. kutsutaan mahdollisimman tasapuolisesti eri sukupuolia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, koska matkailun innovointi-, tuotteistamis-, markkinointi-, hyvinvointi- ja päätöksentekohaasteet koskevat sekä nais- että miesvetoisia tai yrittäjäpariskuntavetoisia yrityksiä ja alalle siirtyjiä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Toiminta toteutetaan osin verkossa, mikä vähentää liikennepäästöjä ja sitä kautta luonnonvarojen ja polttoaineen kulutusta. Hanketoiminta sisältää kuitenkin jonkin verran autolla matkustamista. Julkisia kulkuneuvoja pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan ja järjestämään tilaisuudet niin että ne ovat julkisten liikenneyhteyksien päässä. Kiertotaloudeen ja vastuullisuuteen liittyvät keskustelut koulutuksissa voivat tuoda välittömiä säästöjä luonnonvarojen käyttöön. Välillisesti hankkeen läpileikkaava teema koulutuksissa on vastuullisuus ja kestävän kehityksen mukainen toiminta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 7
Ekologinen kestävyys painottuu hankkeessa siihen, että koulutuksessa ja neuvonnassa ohjataan vastuulliseen palvelutuotantoon ja liiketoimintaan. Ruokamatkailun edistämisen osalta erityisesti ekologisuuteen vaikuttaa lähiruuan käyttö, sesonki- ja paikallisten kasvisten lisääminen ruokatuotteissa, ruokahävikin määrän minimoiminen, suunniteltu ja tehokas kierrätys, jätteiden määrän vähentäminen, pakkausmateriaalin määrän vähentäminen, vastuullisuuden ja ympäristöasioiden huomioiminen hankinnoissa ja yhteistyökumppaneiden valinnassa. Näihin sisältöihin liittyvillä toimenpiteillä pyritään vähentämään myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei hankkeen keskiössä, ei vaikutusta hankkeen toiminnassa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
paikallisten kasvisten lisääminen ruokatuotteissa, ruokahävikin määrän minimoiminen, suunniteltu ja tehokas kierrätys vaikuttavat kasvihuonekaasujen väenemiseen. Välillisesesti etsitään kohderyhmille lähempänä olevia kohdemarkkinoita, joka vähentää itse matkantekoon käytettäviä resursseja..
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei liity hankkeeseen, hankkeella ei vaikutusta Natura-alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Paikallisten raaka-aineiden ja lähiruuan suosiminen palvelutuotannossa vaikuttaa tuotteiden pitkien kuljetusmatkojen vähentymisenä. Materiaalien ja jätteiden määrän vähentyminen huomioidaan koulutuksissa luotavien tuotesisältöjen suosituksissa - vähemmän jätettä ja pakkausmateriaalia - vähemmän kuljetuksia ja jätteiden jatkokäsittelytarvetta. Ruokahävikin minimoimisella tavoitellaan samaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei liitty hankkeen toimintaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Taloudelliseen kestävyyteen liittyy hankkeen tavoite vaikuttaa alueen matkailutulon kasvuun lisääntyneinä työtilaisuuksina uusilla markkinoilla, alueen matkailijamäärän lisääntymisellä, ruokamatkailuun liittyvän liiketoiminnan kasvuna paikallisesti ja koko Etelä-Suomen alueella ja toimenpiteiden seurauksena yritysten kannattavuuden lisääntymisenä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 8
Hankkeessa tarkoituksena on vahvistaa paikallista palveluverkostoa ja antaa yrityksille työkaluja tuotteistaa elämyksiä ja kokemuksia myytäviksi palveluiksi. Hankkeen toiminnassa korostuu myös yrityksille järjestettävä vertaistukipalvelu ja lisäkoulutus matkailualalla virtuaalisesti.
Liikkuminen ja logistiikka 1 5
Hankkeessa annetaan matkailuyrityksille työkaluja ja keinoja tavoittaa markkinoita maantieteellisesti entistä lähempää. Tämä tarkoittaa sitä, että lentämiseen/autoiluun käytettävät resurssit pienenevät, vaikka matkailupalveluita edelleen tuotetaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 1
Hankkeessa tarjottu koulutus pyritään toteuttaa helpoilla tavoilla osallistumisen suhteen erilaisten oppijoiden opinaisuudet huomioiden. Käytetään erilaisia oppimismuotoja ja täydennetään etäopiskelumahdollisuuksilla ja neuvonnalla. Matkailuyrittäjien hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota vertaistoiminnan ja -keskusteluiden järjestämisellä, jonka avulla yksinyrittäjät kohtaavat kollegoitaan ja pystyvät keskustelemaan samanlaisista ongelmista ja niiden ratkaisukeinoista.
Tasa-arvon edistäminen 5 1
Tässä hankkeessa sukupuolilla ei ole sellaisia erityistarpeita, jotka tulisi ottaa hankkeen sisällöissä huomioon. Kuitenkin osallistamisessa pyritään varmistamaan erityyppisten oppijoiden ja osallistujien valmiuksia monilla eri tavoilla osallistua toimintaan – itselleen mieluisimmalla tavalla. Hankkeen toiminnassa kannustetaan kaikkia sukupuolia osallistumaan perinteistä vieraampiin koulutussisältöihin. Koulutukset pyritään rakentamaan niin, että mies- ja naissukupuolet voivat samastua sisältöihin, ei tyypitellä käytettäviä esimerkkejä kumpaakaan sukupuolta osoittavasti. Koulutusmenetelmissä pyritään käyttämään mahdollisimman monia erityyppisiä ja eriaikaisia viestimis- ja työskentelytapoja, jotka mahdollistavat erilaisten oppijoiden etenemisen, sukupuolesta riippumatta. Perinteinen roolimalli on, että ammatinharjoittajista miehet ovat teknisesti suuntautuneita ja naiset palveluorientoituneita. Tämä huomioidaan myös koulutusten sisällöissä, ja kannustetaan eri sukupuolia astumaan oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Koulutussisällöissä pyritään vahvistamaan naisten varmuutta yrittäjinä ja päätöksentekijöinä. Hankkeessa tehdään sukupuolesta riippumatonta markkinointia yhdessä yhteistyöverkoston kanssa, jossa pyritään huomioimaan sekä naisten että miesten tarpeet kohderyhmän asianäkökulmasta. Hanke pyrkii vaikuttamaan naisten vahvempaan päätöksentekoon yritystoiminnassaan ja näin luomaan naisille vankempaa asemaa yrityskentällä ja neuvottelutilanteissa. Hankkeessa vaikutuksena haetaan työtilaisuuksien lisääntymistä ja yritysten elinvoimaa. Tämä vaikuttaa suoraan yrittäjien itselleen maksamiin palkkoihin ja eläkkeisiin. Mitä enemmän työtilaisuuksia, sitä enemmän palkkaa voi maksaa kummallekin yrittäjälle (ei vain toiselle) ja mahdollisesti työllistämään uusia nuoria alalle tulijoita sukupuoleen katsomatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 5
- Yritys- ja resurssiketjujen tunnistaminen ja tukeminen myös alueellisen yhdenmukaisuuden näkökulmasta tukee maaseutualueiden yritysten pääsyä osalliseksi kehityksestä. - Pyritään vähentämään eriarvoistumista ja maakuntien eri osien kehittyneisyyden ja toimintamahdollisuuksien eroja kaupunki- ja maaseutualueiden välillä. - Haetaan ja tarjotaan kohderyhmälle keinoja siihen, että matkailu- ja palveluyritysten asiakkaat saavuttaisivat palveluita yhtä helposti maaseutualueilla kuin kaupunkialueillakin saavutettavuuteen kaupunki-maaseutuakselilla. - Pyritään edistämään maaseutualueen matkailuyritysten työtilaisuuksia, joissa yrittäjät/yrittäjäpariskunta saattaa olla ikääntyneitä. Nämä henkilöt tekevät työtä paikallisessa maantieteelliseen sijaintiin sidotussa työpaikassa (omassa yrityksessä). Yritystoiminnan jatkuvuus ja työtilaisuuksien lisääntyminen vaikuttaa suoraan siihen, että henkilöillä on työpaikka. Muutoin ei tälle kohderyhmälle ole työpaikkoja tarjolla omalla kotiseudullaan. Yritystoiminnan jatkuvuus mahdollistaa yrityksissä sukupolven vaihdoksen, joka työllistää nuoria ja tuo näin myös nuorille ikäryhmille työtä ja työkokemusta. - Matkailuala tarjoaa työpaikkoja ja työkokemusta erityisesti nuorille ihmisille ja maahanmuuttajille. - Oppimisrutiineihin tottumattomille ja kiireisille yrittäjille yrittäjän kannalta matalan byrokratian osallistumismahdollisuus itselle hyödyllisiin koulutustoimenpiteisiin. - Hankkeen oppimistarjonnassa on huomioitu esteettömyys sähköisten kohtaamisten ja itseopiskelumahdollisuuksien kautta. - Oppimistoteutuksissa yhdenvertainen toimintaympäristö, joka on kustannustehokas, ajallisesti osatoteutuksiin osallistumisen suhteen riippumaton, kaikille kohderyhmän osallistujille samoilla ehdoilla toteutettuja ja saavutettavissa ja käytettävissä mahdollisimman sopivimpaan ajankohtaan suhteutettuna matkailuyrittäjän elinkeinovuoteen ja sesonkeihin
Kulttuuriympäristö 5 5
Hankkeessa edistetään paikallisten yritysverkkojen muodostamisella, ruokamatkailutuotteissa paikallisten toimijoiden ja ruuantuottajien osallisuuden korostamisella, paikallisen ja suomalaisen kulttuurin ja puhtaan luonnon ja maiseman merkityksen korostamisella ja ruokamatkailutuotteiden koulutuksissa ja neuvonnassa ja niihin perustuvien ruokakonseptien kehittämisellä.
Ympäristöosaaminen 6 6
Hankkeen koulutuksessa ja neuvonnassa ohjataan vastuulliseen palvelutuotantoon ja liiketoimintaan. Ruokamatkailun edistämisen osalta koulutussisällöissä vastuullisuuden osalta keskitytään erityisesti lähiruuan käyttöön, sesonki- ja paikallisten kasvisten lisäämiseen ruokatuotteissa, ruokahävikin määrän minimoimiseen, suunniteltuun ja tehokkaaseen kierrätykseen, jätteiden määrän vähentämiseen, pakkausmateriaalin määrän vähentämiseen, vastuullisuuden ja ympäristöasioiden huomioiminen hankinnoissa ja yhteistyökumppaneiden valinnassa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-