Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22550

Hankkeen nimi: Palveluyritykset kriisistä kasvuun

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Prizztech Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0773693-4

Jakeluosoite: Gallen-Kallelankatu 8

Puhelinnumero: 02 620 5300

Postinumero: 28100

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.prizz.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marja Suonvieri

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Innovaatiovalmentaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja.suonvieri(at)prizz.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0443235194

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pienet palveluyritykset ovat ennennäkemättömän haasteen edessä koronapandemian ja muiden toimintaympäristöstä tulevien muutosten kuten digitalisaation ja asiakaskäyttäytymisen aiheuttaessa paineita liiketoiminnan jatkuvuudelle. Yrittäjät ovat tilanteessa, jossa pitäisi uudistua voimakkaasti, kehittää osaamistaan sekä ideoida uudenlaisia palveluita ja liiketoimintamalleja. Yrittäjien jaksaminen on koetuksella ja he tarvitsevat tuekseen palveluita sekä työskentelymalleja, joilla autetaan ideointia ja kehittämistyötä etenemään. Meneillään olevaan koronakriisiin tarvitaan täsmätyökaluja ja uusia menetelmiä yrityksille tilanteen haltuunottamiseksi.

Hankkeen tavoitteena on parantaa pienyrittäjien mahdollisuutta kehittää nykyistä liiketoimintaa sekä luoda uusia liiketoiminta-aloja ja toimintamalleja mm. koronakriisin muuttamassa toimintaympäristössä sekä muissa yrityksen toiminnan kannalta kriittisissä tilanteissa, jotka voivat liittyä esim. yrityksen omistajanvaihdokseen, sairauteen tai muuhun erityiseen tilanteeseen. Hankkeen kohdeyrityksiä ovat erityisesti palvelu- ja ravintola-alalla toimivat pienet palveluyritykset.

Pienissä palveluyrityksissä toimenpiteet ovat konkreettisia ja ne tuottavat sekä yrityskohtaista että yritysten yhteistä toimintaa ja kerättyä tietoa:

- Yrityksen nykytilanteen kartoittaminen ja mystery shopping
- Starttipajat
- Hihat-ylös –työpajat
- Yritysten osaamisen ja kasvun tukeminen
- Satakunnan Koronapulssi

Hankkeessa tunnistetaan palveluyritysten kehittämis- ja osaamistarpeita. Yritykset saavat tukea ja neuvontaa tilannekartoituksissa nousseiden tarpeiden ja työpajoissa nousseiden ideoiden mukaisesti. Yritykset saavat käyttöönsä uusia ideoita ja välineitä muutoksen tekemiseen ja niiden kyvykkyys selviytyä haastavista tilanteista paranee. Yritykset pystyvät näin turvaamaan toiminnan jatkuvuuden ja hakemaan uutta kasvua. Yrittäjien työhyvinvointi ja jaksaminen paranee.

Hankkeessa kehitettävät työskentelymallit, työpajat ja koko etenemismalli ovat hankkeen tuloksia. Ne toimivat esimerkkeinä siitä, miten yrittäjien tarpeisiin voidaan vastata ja miten palveluyrityksiä voidaan tukea liiketoimintaympäristön muutoksessa. Hankkeessa edistetään myös yritysten verkostojen kehittymistä. Toimintamalleja voidaan hyödyntää jatkossakin.

Lisäksi hankkeen kautta saadaan yrityskehitysorganisaatioille sekä muille yritysten kanssa toimiville tahoille ajantasaista tietoa yritysten haasteista ja tilannekuvista sekä lyhyen aikavälin kehittämistarpeista. Hankkeessa kehitetään Satakunnan Koronapulssin toimintamalli, joka on edelleen kehitettävissä nopean tilannetiedon välineeksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat satakuntalaiset pienet palveluyritykset. Hankkeen kohderyhmää laajennetaan koskemaan myös muita alueen pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Alueen pk-yritykset ovat kiinnostuneet 2023 järjestettävistä työpajoista ja toimintaan mukaan tarvitaan uusia yrityksiä. Hankkeen on näin mahdollista saada riittävä määrä yrityksiä mukaan toimintaan sekä ulkopuolinen rahoitus toteutumaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat työelämän kehittäjäorganisaatiot sekä sellaiset toimijat, jotka voivat
hyödyntää hankkeessa kehitettyjä malleja. Erityisesti yrityskehittäjät ja yritysneuvontaa tekevät
organisaatiot voivat hyötyä hankkeen kokemuksista. Näiden lisäksi tärkeitä välillisiä kohderyhmiä ovat mm.
elinkeinoyhtiöt, TE-toimistot, ELY–keskukset ja paikalliset yrittäjäyhdistykset ja kuntien elinvoimayksiköt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 298 598

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 271 984

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 362 356

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 330 059

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Rauman, Pohjois-Satakunnan, Porin

Kunnat: Pomarkku, Säkylä, Nakkila, Kankaanpää, Siikainen, Eura, Ulvila, Merikarvia, Pori, Rauma, Harjavalta, Kokemäki, Huittinen, Jämijärvi, Eurajoki, Karvia

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Siltapuistokatu 14

Postinumero: 28100

Postitoimipaikka: Pori

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 62

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Naisia on noin yksi kolmasosa suomalaisista yrittäjistä. Naiset ja miehet ovat kuitenkin hakeutuneet yrittäjiksi erilaisille toimialoille. Naisyrittäjiä on enemmän pienissä palveluyrityksissä kun taas miesyrittäjiä on enemmän tuotannollisissa työnantajayrityksissä. Hankkeeseen rekrytoidaan erilaisia palveluyrityksiä eri toimialoilta. Tavoitteenamme on, että hankkeeseen osallistuu monenlaisia pieniä palveluyrityksiä, koska se tuo rikkautta ideointiin. Sukupuolta enemmän rekrytointia määrittelee yrittäjän kiinnostus hanketta kohtaan ja aito kehittämismyönteisyys.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma, mm. siten, että yrityskohtaisissa toimenpiteissä kiinnitetään huomiota yrittäjän henkilökohtaisiin tuen tarpeisiin, joista osa voi olla sukupuolisidonnaisia. Yrittäjien kanssa käytävissä keskusteluissa todennäköisesti tulee esille eri työntekijöiden ja työntekijäryhmien (naiset, miehet) elämäkokonaisuus ja mahdolliset jouston tarpeet työn ja perheen yhteensovittamiseksi. Hankkeessa toteutettavissa työpajoissa edistetään luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä ja tuetaan sitä, että erilaisten (mm. sukupuoli, ikä ja eri koulutus- ja asematasot) yrittäjien erilaiset näkemykset otetaan huomioon. Hankkeessa korostetaan yksittäisen työntekijän vastuuta oman osaamisen kehittämisestä, mutta otetaan huomioon että eri alojen työntekijöillä (esim. nais- ja miestyypilliset työt) on erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ajankohtaisen tiedon tuominen yrityksiin ja yritysten kehittäminen parantaa kestävää luonnonvarojen käyttöä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Vaikutus on neutraali
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Vaikutus on neutraali
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Vaikutus on neutraali
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Vaikutus on neutraali
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Yritysten liiketoimintaprosessien kehittäminen edistää resurssien tehokasta käyttöä ja siten mahdollistaa materiaalien käytön optimoinnin ja jätteiden vähentämisen
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Vaikutus on neutraali
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 10
Hankkeessa edistetään yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä verkostoissa tapahtuvan toiminnan avulla. Uusien palveluiden kehittäminen edistää sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä alueen elinkeinorakenteen suotuisaa kehittymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Hankkeen tavoitteena on tukea yrityksissä tapahtuvaa tuotteiden ja palveluiden kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Vaikutus neutraali
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 4
Hankkeessa yrityksille tarjotaan yksilöllistä tukea liiketoiminnan kehittämiseksi. Hanke lisää siten hyvinvointia välillisesti liiketoiminnan kehittämisen kautta
Tasa-arvon edistäminen 0 3
Hankkeessa yrityksille tarjotaan tukea kunkin yrityksen tarpeiden mukaan. Tuessa huomioidaan työntekijöiden ja työntekijäryhmien (naiset, miehet) elämäkokonaisuus, mahdolliset jouston tarpeet työn sekä perheen yhteensovittamiseksi ja huomioidaan siten sukupuolten tasa-arvo.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 5
Yrityksen koko henkilöstö osallistetaan kehittämiseen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Vaikutus on neutraali
Ympäristöosaaminen 0 0
Vaikutus on neutraali

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli tarjota pienyrittäjille mahdollisuus kehittää nykyistä liiketoimintaa sekä luoda uusia liiketoiminta-aloja ja toimintamalleja mm. koronakriisin muuttamassa toimintaympäristössä sekä muissa yrityksen toiminnan kannalta kriittisissä tilanteissa. Kohderyhminä olivat erityisesti palvelu- ja ravintola-alalla toimivat pienet yritykset. Hankkeen toimintaa olivat Mystery shopping -kartoitukset sekä Hihat ylös! -työpajat eri teemoissa.

Koronapulssikyselyillä seurattiin, koronavirusepidemian vaikutuksia alueen yritysten toimintaan. Kyselyissä selvitettiin myös sähkökriisin sekä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat haasteet alueen yrityksille.

Hankkeen aikana toteutettiin 48 tilaisuutta. Mystery shopping kartoituksia toteutettiin hankkeen aikana vain 6kpl, kun taas Hihat ylös! -työpajoja toteutettiin enemmän eri teemoissa (20 tavoite/45 toteutettu). Koronapulssikyselyt vaikuttivat työpajojen sisältöön, ja yrityksiltä kyseltiin aktiivisesti eri tilaisuuksissa, mitkä olivat suurimmat haasteet. Hihat ylös! -työpajoihin tuli uusia yrityksiä vielä aivan loppuvaiheessa, sisällöt koettiin tärkeiksi ja niistä saadut opit oli helppo siirtää oman yrityksen arkeen.
www.prizz.fi/pkk