Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22552

Hankkeen nimi: DiversCity – Monimuotoista ja digitaalista palvelumuotoilua

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1046216-1

Jakeluosoite: Ratatie 22

Puhelinnumero: 09 88687300

Postinumero: 01300

Postitoimipaikka: Vantaa

WWW-osoite: http://www.laurea.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Santonen Teemu Tapani

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: teemu.santonen(at)laurea.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 365 8353

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Nicehearts ry, 1670605-9
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, Xamk, 2472908-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

DiversCity-hankkeen tavoitteena on kehittää, pilotoida ja tuotteistaa korkeakoulutetuille maahanmuuttajille monimuoto-opiskeluun perustuva digitaalinen palvelumuotoilu täydennyskoulutus kokonaisuus ja kohderyhmän erityispiireet huomioivan koulutusta tukeva ohjausmallin. Koulutuksen tavoitteena on parantaa erityisesti maahanmuuttaja naisten digitaalisen palvelumuotoilu osaamista, ja työllistymismahdollisuuksia sekä pitkällä aikavälillä lisätä naisten osuutta tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä täydennyskouluttamalla heistä digitaalisia palvelumuotoilijoita.

Tavoitteeseen liittyen toteutetaan kolme monimuoto koulutuskokonaisuutta (2 kpl Uudellamaalla ja 1 kpl Kymenlaaksossa), joiden yhteydessä koulutuksen aloittaa yhteensä 100 maahanmuuttaja naista. Hanke pyrkii lisäämään yritysten, julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioiden ymmärrystä ja tietoisuutta digitaalisen ja käyttäjälähtöisen palvelumuotoilun mahdollisuuksista toteuttamalla osana koulutusta noin 25 yritystoimeksiantoa joissa koulutettavat pääsevät käytännössä soveltamaan oppimiaan asioita sekä verkostoitumaan potentiaalisten työnantajien ja tilaajien kanssa.

Yhteiskehitetyissä toimeksiannoissa synty uusia asiakaslähtöisiä digitaalisia ratkaisuja tai edelleen kehitettään olemassa olevia palveluita. Tarinallistamisen avulla tuodaan esille kuinka maahanmuuttajan taustaisten henkilöiden tuoma työpanos on edesauttanut kehitettyjä palveluita vastaamaan paremmin monimuotoisuuteen liittyviin haasteisiin. Tämä osaltaan edesauttaa monimuotoista ja syrjimätöntä toimintakulttuuria työelämässä ja parantavat palvelujen osuvuutta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Koulutukseen osallistujat:
Maahanmuuttaja taustaiset korkeakoulutetut eri alojen osaajat, erityisesti naiset

Case-toimeksiantojen tekijät:
- Yritykset, jotka hakevat innovaatioita ja muutoskyvykkyyttä digitaalisuutta ja monimuotoisuutta hyödyntämällä
- Julkisen ja kolmannen sektorin organisaatiot, jotka kehittävät käyttäjälähtöisiä digitaalisia palveluja

4.2 Välilliset kohderyhmät

Maahanmuuttotyötä tekevien organisaatioiden "ekosysteemi":
Monikulttuurisuustyötä tekevät järjestöt ja järjestöjen työntekijät Kaupunkien ja TE-palveluiden ohjaajat
Konsultit, johtamisen ja innovaatiotoiminnan maahan muuttaneiden kotoutumisen asiantuntijat ja Talent Boost Finland- verkoston toimijat
Tutkijat

Muutoskyvykkyyttä, innovointia ja kansainvälisiä markkinoita tarvitsevat yritykset, jotka ovat kiinnostuneet palkkaamaan maahanmuuttajia mutta eivät ole toimeksiantajien joukossa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 355 522

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 433 032

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Kymenlaakso

Seutukunnat: Helsingin, Kotkan-Haminan, Kouvolan

Kunnat: Hyvinkää, Vantaa, Miehikkälä, Järvenpää, Sipoo, Hamina, Pornainen, Tuusula, Kouvola, Espoo, Kirkkonummi, Vihti, Karkkila, Pyhtää, Nurmijärvi, Lohja, Kotka, Kerava, Siuntio, Helsinki, Virolahti, Kauniainen, Mäntsälä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 17

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Työvoimatutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste on melko samaa tasoa suomalaistaustaisten kanssa, mutta naisten työllisyys jää noin 15 prosenttiyksikköä suomalaistaustaisten työllisyysasteesta. Maahan muuttaneet naiset saavuttavat maahanmuuttajamiesten työllisyysasteen vasta 15 vuotta maahantulonsa jälkeen, mutta eivät silloinkaan suomalaistaustaisten naisten työllisyysastetta. (Larja 2019).Ulkomaalaistaustaisista 25–64- vuotiaista naisista joka toinen on suorittanut korkea-asteen tutkinnon – useammin kuin ulkomaalaistaustaiset miehet ja suomalaistaustaiset naiset ja miehet (Larja 2019). Korkeakoulutetuista kuitenkin vain vähän yli 60 prosenttia oli työelämässä vuonna 2014 (Larja & Sutela 2015). Naisten osallistamiseen ja potentiaaliin työllisyysasteen nostamisessa tuleekin kiinnittää erityistä huomioita. Suomi on jäänyt jälkeen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tasa-arvokehityksessä verrattuna muuhun Eurooppaan. Erityisesti yritysten tutkimus- ja innovaatiotoiminta menettää tasa-arvovajeen vuoksi voimavaroja ja monimuotoisuutta, sillä yrityssektorilla vain yksi viidestä tutkimus- ja innovaatiotoimintaan osallistuvasta henkilöstä on nainen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Laurealla ja Xamkilla on lain edellyttämät tasa- arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, joita noudatetaan projektin toteutuksessa. Nicehearts on erikoistunut naiserityisten ja sukupuolisensitiivisten ohjausmenetelmien käyttöön. Hankkeen toimintaan jossa kehitettään uusia ratkaisuja palvelumuotoilun keinoin osallistetaan monenlaisia kohderyhmiä (sukupuoli, ikä, asiantuntemus, erilaiset osaamisalat). Koulutettavaksi tavoitellaan valtaosin naisia ja koulutus toimenpiteet tähtäävät heidän osaamisen kasvattamiseen niin että mahdollisuudet toimia tuote- ja palvelukehitys tehtävissä paranevat. Valtavirtaistaminen liittyy näiden toimenpiteiden kokoamiseen, mallintamiseen ja kokemusten jakamiseen osana kansainvälistymisen ja monimuotoistumisen huomioivaa yritys- ja palveluekosysteemiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Projektin tavoitteena parantaa maahan muuttaneiden (erityisesti naisten) digitaalisen palvelumuotoilun osaamista sekä pitkällä aikavälillä lisätä heidän osuutta tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä yksityissektorin yrityksissä tai yrittäjinä täydennyskouluttamalla heistä digitaalisia palvelumuotoilijoita. Koulutettavien valinnoissa on tarkoituksena priorisoida naisia, mutta mikäli sopivia tarjokkaita ei ole saatavilla riittävästi, voidaan koulutukseen valita myös miehiä. Vaikka sukupuolinäkökulma otetaan siis huomioon, hankkeen päätavoite on kehittää osallistujien digitaalista palvelumuotoilu osaamista ja yritysten, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden tietoisuutta ja kykyä hyödyntää monimuotoisuutta omien käyttäjälähtöisten palveluiden kehittämisessä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutuksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutuksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Projekti tukee Uudenmaan ja Kymenlaakson pyrkimyksiä rakentaa yritysten, eri organisaatioiden, tutkimuslaitosten ja kansalaisten monimuotoinen ekosysteemi kaupunkien kehittämiseen ja yritysten tarpeisiin. Hanke lisää yritysten tietoisuutta monimuotoisuusosaamisen hyödyistä sekä monimuotoisuuden hyötyjä liiketoiminnassa.Hanke tukee Talent boost - toiminnan tavoitteita parantamalla digitaalisten palveluiden saavutettavuutta ja yritysten monimuotoisuusosaamista luoden näin uusia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia ja parantaan osaltaan kansainvälistä liikkuvuutta Suomeen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeen keskeinen sovellusalue ovat digitaalisten palvelujen kehittäminen ja aineeton arvonluonti. Digitalisoitumisen myötä monimuotoisuusnäkökulman hyödyntämisellä on kasvava rooli eri toimialojen palvelujen kehittämisessä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeen toimintaan osallistetaan erilaisissa elämäntilanteissa olevia maahan muuttaneita naisia, perheellisiä, opiskelijoita ja ammattilaisia. Koulutus ja toimeksiannot perustuvat ajatukseen ottaa loppukäyttäjät alusta saakka huomioon tuote- ja palvelukehityksessä. Monimuotoisuus digitaalisten palvelujen ja yritysten toiminnan kehittämisen näkökulmana tähtää laajemmin hyvinvoinnin lisäämiseen, kun erilaisuus nähdään voimavarana.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hankkeen toimintaan osallistetaan erilaisia toimijoita ja hyödynnetään sukupuolisensitiivistä työotetta. Naisten työllistäminen ja heidän osaamisensa hyödyntäminen on hankkeen keskiössä. Projektin toiminta perustuu ajatuksekseen ottaa kaikenlaiset loppukäyttäjät jo alusta saakka huomioon tuote- ja palvelukehityksessä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hankkeen toimintaan osallistetaan erityisesti maahan muuttaneita, eri kulttuuritaustoista tulevia kansalaisia. Tavoitteena on parantaan heidän palvelumuotoilu osaamista ja tämän uuden osaamisen avulla pyrkiä valtavirtaistamaan monimuotoisuuden huomioonottaminen osana tuote- ja palvelukehitystä joka pitkällä aikavälillä lisää yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-