RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22553, DigiOn

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digitaalisista taidoista on tullut osa elämänhallintaa ja kansalaistaitoja, joita edellytetään asioiden hoitamisessa, opiskelussa ja työelämässä. Suuri osa kansalaisista käyttää arjessaan sujuvasti digitaalisia laitteita, sovelluksia ja palveluja, mutta samalla osa syrjäytyy yhteiskunnasta puutteellisten taitojen vuoksi. Koronapandemia osaltaan on vauhdittanut kansalaisten vastakkainasettelua ja lisännyt eriarvoisuutta. Hankkeen tarkoituksena on edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden digitaalisia taitoja kehittämällä helposti lähestyttäviä digituen muotoja sekä siihen liittyvää osaamista erityisesti järjestöjen toimintaympäristöissä: kohtaamispaikoissa ja ruoka-aputoiminnassa.

Hankkeessa kehitetään digikaverikonseptiin perustuvaa vapaaehtoisten vertaistoimintaa ja matalan kynnyksen digitukea maahanmuuttajien ja heikot digitaidot omaavien henkilöiden tarpeisiin. Hankkeen kohderyhmänä ovat vapaaehtoiset vertaistukijat, joiden digitaaliset ja työelämän taidot kehittyvät vertaistoiminnan kautta. Toimintaympäristön analyysin mukaan erityisen tärkeää on saada mukaan maahanmuuttajataustaisia naisia heidän alhaisen työllistymisen vuoksi. Muina kohderyhminä ovat järjestöjen henkilöstö ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, joiden digituen osaamista kehitetään valmennuksen ja koulutuksen keinoin jatkuvan oppimisen viitekehyksessä.

Hankkeen tavoitteina on, että vaikeasti työllistyvien digitaaliset ja työelämätaidot vahvistuvat ja digituen vertaistoiminta vakiintuu osaksi yhteisöjen toimintaa. Samoin järjestöjen henkilöstön ja ammattilaisten osaaminen erityisesti sähköisen asioinnin neuvonnassa vahvistuu. Hankkeen tuloksena on koulutuspaketti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan. Hankkeeseen vaikutuksina siihen osallistuneiden digiosaaminen ja työllistymismahdollisuudet paranevat sekä (työ)hyvinvointi lisääntyy. Digituen saatavuus ja kattavuus erityisesti heikot digitaaliset taidot omaaville lisääntyy ja digituen laatu paranee.

Helposti lähestyttävät digituen muodot vähentävät digisyrjäytymisestä johtuvaa leimautumista sekä osaltaan edistävät ihmisten välistä yhdenvertaisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Digitaalisten taitojen oppiminen vähentää puolesta ja kanssa-asiointia erityisesti maahanmuuttajilla ja lisää heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan yhteiskunnassa. Digituen kohdentaminen maahanmuuttajataustaisille naisille edistää sukupuolten välistä taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa lisäämällä mahdollisuuksia itsenäisten asioiden hoitamiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Hanke tavoittaa syrjäytyneitä ja syrjäytymisriskissä olevia henkilöitä ja maahanmuuttajia ruoka-aputoiminnassa, matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa sekä osallistujien verkostojen kautta. Ekologisesti kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen on osa hankkeen toimintatapaa. Digituen resurssoinnissa ja toteutuksessa hyödynnetään yhteisiä tiloja ja toimintoja sekä huolehditaan tietoturvasta ja -suojasta. Kulttuurierot huomioiva matalan kynnyksen digituki puolestaan tukee sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää paikalliskulttuuria.

Hankkeen päätoteuttaja on Laurea-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttaja Espoon kaupunki. Hankkeen yhteistyökumppaneita kehittämistoiminnassa ovat Edistia (Espoon Diakoniasäätiö sr), Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry.,Filoksenia ry., Hyvä arki ry. ja Kalliolan setlementti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- vaikeasti työllistyvät henkilöt
- maahanmuuttajataustaiset henkilöt
- järjestöjen vapaaehtoiset
- järjestöjen henkilöstö
- sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset

Hankkeen seurantatietojen arvioinnissa on käytetty taustatietoja ruoka-apujärjestöjen vapaaehtoisten ja Digi haltuun! -hankkeen vertaistukijoiden ikä- ja sukupuolijakaumasta ja työelämäasemasta sekä tilastotietoja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ikä- ja sukupuolijakaumasta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

- heikot digitaaliset taidot omaavat henkilöt
- sosiaali- ja työllisyyspalvelujen työntekijät
- sosiaali- ja terveysalan opiskelijat
- sosiaali- ja terveysalan opettajat
- Espoon digitukiverkoston toimijat
- digituen kehitys ja -tutkimustyötä tekevät tahot

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 310 556

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 310 556

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 388 194

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 388 194

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Lohja, Hyvinkää, Kirkkonummi, Karkkila, Vantaa, Tuusula, Espoo, Järvenpää, Sipoo, Vihti, Nurmijärvi, Pornainen, Kerava, Siuntio, Helsinki, Mäntsälä, Kauniainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 180

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Toimintaympäristön analyysi toteutettiin tutustumalla sukupuolivaikutuksia, tasa-arvoa ja digitaalista eriarvoisuutta koskeviin ajankohtaisiin selvityksiin ja tutkimuksiin. Analyysissa tarkasteltiin naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työllisuuden ja digitaalisten taitojen näkökulmista. Lisäksi hanketta valmistaessa tutustuttiin THL:n tasa-arvon tarkistuslista hankkeelle-sivustoon, jonka avulla sukupuolinäkemyksiä voi tarkastella yleisemmällä tasolla. Hankkeen varsinaisista kohderyhmistä espoolaisista työttömistä noin 57 % oli miehiä (helmikuu 2021). Hankkeessa mukana on myös maahanmuuttajia, joiden työllistymisessä on sukupuolieroja. Työvoimatutkimuksen mukaan maahanmuuttajanaiset saavuttavat maahanmuuttajamiesten työllisyysasteen vasta 15 vuotta maahantulonsa jälkeen. Heidän työllisyysasteensa ei kuitenkaan silloinkaan yllä samalle tasolle suomalaistaustaisten naisten työllisyysasteen kanssa. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajien tulotaso, digitaitojen puute ja heikko kielitaito vähentävät tietotekniikan ja internetin käyttöä. Erityisesti alemmin koulutetut ja kotona olevat naiset ovat haavoittuvassa asemassa digitalisaation suhteen ja alttiita digisyrjäytymiselle. Usein muut henkilöt hoitavat asioita heidän puolesta tai kanssa, mikä voi loukata yksityisyyttä ja sukupuolten välistä eriarvoisuutta. Hankkeen yksi kohderyhmä on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, erityisesti perushoitajat, sairaanhoitajat ja sosiaaliohjaajat. Näissä ammateissa naisten osuus on noin 80 %, millä on tutkimusten mukaan vaikutusta ammatillisiin käyntänteihin. Hankkeen toimenpiteisiin pyritään rekrytoimaan aktiivisesti sekä työttömiä naisia että miespuolisia sote-ammattilaisia. Erityisesti vieraskielisten naisten rekrytointiin kiinnitetään huomiota.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toiminnassa pyritään huomioimaan osallistujien tarpeet eri sukupuolien ja kulttuuritaustan näkökulmista ja vältetään käyttämästä syrjivää kieltä tai esimerkkejä. Viestinnässä toimitaan sukupuolitietoisesti ja otetaan huomioon, että naisten ja miesten lisäksi on myös muita sukupuolia. Laurealla on käytössä lain edellyttämät tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, joita noudatetaan yleisesti Laurean toiminnassa ja tässä hankkeessa läpileikkaavasti. Valtavirtaistaminen tässä hankkeessa liittyy kehitettyjen toimenpiteiden (digikaveritoiminta, koulutukset ja kokeilut) kokoamiseen ja jakamiseen.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Horisontaalisista periaatteista päätavoitteita ovat hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	2	3
Sähköisten palvelujen käyttö vähentää matkustusta ja painetun materiaalin tarvetta pitkällä aikavälillä. Hankkeen koulutukset ja valmennukset toteutetaan pääosin etänä, mikä vähentää matkustustarvetta ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	2	2
Hankkeessa edistetään jakamistaloutta ja palvelullistetaan sosiaalista toimintaa Hiilineutraali Uusimaa -ohjelman mukaisesti. Uudet toimintamallit tapahtuvat yhteisissä tiloissa osana nykyistä toimintaa eikä niissä synny merkittäviä materiaalivirtoja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	6	6
Hanke keskittyy toimintamallien ja osaamisen kehittämiseen, jossa sähköinen materiaali on keskeisessä roolissa. Viestintä tapahtuu digitaalisesti, jolloin ei synny paperijätettä. Hankkeessa kartoitetaan kumppaneiden laitekanta ja ohjataan mahdollisuuksien mukaan tilojen ja laitteiden yhteiskäyttöön. Laiteneuvonnassa korostetaan hankittavien laitteiden asianmukaisuutta ja kierrätyslaitteiden käyttöä. Ruoka-apuyhteisöt ovat sitoutuneet ekologisiin toimintatapoihin osana kestävä Espoo -ohjelmaa, millä on vaikutusta osallistujien ja muiden hanketoimijoiden asenteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	1	1
Vihreä energian käyttö on riippuvaista kumppaneiden valinnoista. Tietoisuutta energiavalinnoista voidaan lisätä keskustelujen kautta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	7
Tavoitteena on edistää osallistujien digitaalisia ja työelämän taitoja sekä tukea siirtymistä (paikalliseen) työelämään. Tavoitteena on edistää järjestöjen ammattilaisten ja sote-ammattilaisten digituen osaamista, mikä osaltaan parantaa työn laatua ja tehokkuutta. Tavoitteena on myös kehittää espoolaisen digituen verkoston työnjakoa, mikä osaltaan karsii pois päällekkäisyyksiä ja tehostaa toimintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	9
Hankkeen pääpaino on aineettomien toimintamallien, avoimien oppimismateriaalien ja osaamisen kehittämisessä. Hankkeessa hyödynnetään paikallisia verkostoja sosiaalisten innovaatioiden syntymiseksi Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategian mukaisesti. Yhteistyö on käynnistynyt jo hankevalmistelun aikana.
Liikkuminen ja logistiikka	4	6
Hanke lisää sähköisten palvelujen käyttöä pitkällä aikavälillä kansalaisten digitaitojen karttuessa, mikä puolestaan vähentää liikkumista. Digitukea tarjotaan yhteisöjen tiloissa ja paikoissa, missä ihmiset muutenkin käyvät. Ruoka-avun ja digituen yhdistäminen järkiperäistää ihmisten aikatauluja, mikä vähentää liikkumista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	8
Hanke lisää vertaistoimijoiden hyvinvointia lisäämällä heidän taitojaan ja osaamistaan, vahvistamalla itsetuntoa ja omanarvon tunnetta sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Se myös lisää tulevaisuudenuskoa ja työllistymismahdollisuuksia. Valmennuksin ja koulutuksiin osallistuvat ammattilaiset saavat taitojen ohella valmiuksia tehdä työtä tehokkaammalla ja ammattieettisellä tavalla digitaidoiltaan heikkojen asiakkaiden kanssa, mikä lisää heidän työhyvinvointiaan. Osaamisen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota reflektiivisiin taitoihin, joilla on merkitystä onnistuneen itsensä johtamisen kannalta haastavissa tilanteissa. Hankkeeseen sisältyvä yhteisöllinen toiminta mahdollistaa osallistujille uusien sosiaalisten kontaktien ja sen myötä hyvinvointia tukevien turvaverkkojen kehittymisen. Vaikutukset heikkenevät jonkin verran sosiaalisen tuen vähetessä hankkeen loppumisen jälkeen.
Tasa-arvon edistäminen	6	4
Vaikka hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota vieraskielisten naisten digituen tarpeisiin. Ohjausryhmässä on kaksi maahanmuuttajataustaista naista. Tietojemme mukaan joissakin vieraskielisissä ryhmissä on yleistä, että miehet tai lapset kanssa-asioivat tai hoitavat asioita naisten puolesta pankkitunnusten puutteen, digilaitteiden puutteen tai heikkojen digitaalisten taitojen vuoksi. Digituen kohdentaminen vieraskielisille naisille edistää sukupuolten välistä taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa lisäämällä mahdollisuuksia omien raha-asioiden hoitamiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Vaikutukset heikkenevät jonkin verran sosiaalisen tuen vähetessä hankkeen loppumisen jälkeen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	8
Hankkeen lähtökohtana on digipudokkuuden ennaltaehkäisy ja korjaaminen, jotta yhdenvertaisuus eri sosiaalisten ja kulttuuristen ryhmillä välillä toteutuisi paremmin. Tämä on myös kumppaneiden arvolähtökohta ja syy tulla mukaan hankkeeseen. Digisyrjäytyneiden, työttömien ja maahanmuuttajien pääsyä digitaalisiin palveluihin tuetaan aktiivisesti opettamalla niihin liittyviä taitoja. Hankkeessa digituki ymmärretään ruokaan rinnastettavana perustarpeena, johon jokaisella on oikeus. Vaikutukset heikkenevät jonkin verran hankkeen loppumisen jälkeen.
Kulttuuriympäristö	4	4
Hankkeessa tuetaan paikallisyhteisöjen toimintaa sekä kunnioitetaan niiden omaleimaisuutta. Mukana on erilaisia uskonnollisia ja etnisiä yhteisöjä, joilla on omat toiminta-kulttuurinsa ja erityispiirteensä. Digituen antamisessa huomioidaan sukupuolirooleihin liittyvät kulttuuriset normit.
Ympäristöosaaminen	3	2
Osa hankekumppaneista toteuttaa Kestävä Espoo-ohjelmaa hävikkiruuan hyödyntämisessä ja jakamisessa sitä tarvitseville. Tällä on välillisiä vaikutuksia hankkeen toiminnan piiriin tuleviin ihmisiin. Laiteneuvonnassa ohjataan laitteiden turvalliseen yhteiskäyttöön ja kierrätykseen. Sen yhteydessä voidaan antaa myös yleistä kierrätykseen liittyvää neuvontaa erilaisia kulttuuritaustoja edustaville ihmisille.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Digi On - Digionnea kaikille -hanke kehitti järjestöjen tarjoamaa vertaistukea ja matalan kynnyksen digitukea sekä vahvisti ammattilaisten valmiuksia tarjota motivoivaa digitukea. Hanke toteutettiin Laurea-ammattikorkeakoulun ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen (vuoden 2022 loppuun Espoon kaupungin) välisenä yhteistyönä.

Digikaveritoiminnan tavoitteena oli vaikeasti työllistyvien digitukiosaamisen ja työelämätaitojen vahvistuminen. Digikaverivalmennuksia järjestettiin yhdeksän, joista yksi englanniksi. Digikavereille järjestettiin lisäksi ratkaisupajoja ohjaus- ja teknisten taitojen vahvistamiseksi.
Digikaverit kertoivat saaneensa toiminnasta itseluottamusta sekä päivärutiiniensa vahvistuneen. He kokivat toisten tukemisen merkitykselliseksi sekä toiminnan vahvistaneen heidän omia digitaitojaan. Toiminta tuki myös työnhakua ja vahvisti työelämätaitoja.

Yhteisöpajoissa kartoitettiin haavoittuvassa asemassa olevien digitukeen liittyviä haasteita, joihin lähdettiin yhteiskehittämään ratkaisuja. Kolme toteutettua muutoskokeilua liittyivät laitteiden saatavuuteen, digituen löydettävyyteen sekä digituessa esiintyvään vaikeaan terminologiaan. Yhteiskehittäminen toimi konkreettisena keinona vahvistaa osallistujien välistä yhteistyötä. Toiminta laajensi ja vahvisti olemassa olevia digituen verkostoja.

Ryhmävalmennusten tavoitteeksi oli asetettu reflektiivisten työelämän käytäntöjen synnyttäminen ja järjestöjen henkilöstön digitaalisten taitojen vahvistaminen. Hankkeen aikana järjestettiin neljä ryhmävalmennussarjaa, joiden seurauksina muun muassa vahvistettiin digituen toimintasääntöjä. Hiljaisten käytäntöjen jakaminen ja toimintasääntöjen luominen selkiyttivät henkilöstön digitukiosaamista sähköisten palvelujen neuvonnassa sekä vahvistivat digitaitoja.

Sote-ammattilaisille luotiin kaksi 5 opintopisteen opintojaksoa digitukeen liittyvien tietojen ja taitojen vahvistamiseksi. Osallistujat oppivat digineuvontaan liittyviä asioita, esimerkiksi digituen eettisiä ohjeita ja tietoturvaan liittyviä asioita sekä kuinka motivoida erilaisia asiakasryhmiä digitaalisten laitteiden ja palveluiden käyttöön. Avoimen ammattikorkeakoulun ja Campus Onlinen tarjontaan lisättävän MOOC-verkko-opinnon myötä sote-ammattilaisille on hankkeen päätyttyä tarjolla maksutonta koulutusta digitukiosaamisen vahvistamiseksi.

Eri toimenpiteiden myötä DigiOn-hanke onnistui vahvistamaan monipaikkaista digitukea sekä tukemaan toimijoitten valmiuksia ehkäistä digipudokkuutta.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat