|
|
|
Hankekoodi: S22554
Hankkeen nimi: KYTE-kainuulaisten yritysten työhyvinvoinnin edistäminen
Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.4. Yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisääminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2021 ja päättyy 31.5.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2553600-4
Jakeluosoite: PL 52 (Ketunpolku 1)
Puhelinnumero: 08618991
Postinumero: 87101
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: http://www.kamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Haverinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.haverinen(at)kamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447101008
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kajaanin ammattikorkeakoulun ”Kainuulaisten yritysten työhyvinvoinnin edistäminen” KYTE - hankkeen tavoitteena on yritysten ja niiden työntekijöiden kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin parantaminen. Hankkeella vastataan mikro- ja pk-yrityksistä nousevaan tarpeeseen kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa sekä liiketoiminta- ja johtamistaidoissa. Muutoskyvykkyyden edistämisellä edesautetaan yrittäjien psyykkistä, sosiaalista, fyysistä ja ammatillista hyvinvointia. Hankkeen tarjoamat valmennukset liiketoimintaosaamisen kehittämiseen antavat tarjoavat yrityksille mahdollisuuden parantaa toimintaedellytyksiään ja sitä kautta kannattavuuttaan, mikä tukee yrittäjän hyvinvointia. Niille yrittäjille, joilla on yrityksessään työntekijöitä, hanke tarjoaa mahdollisuuden kehittää johtamisosaamista muuttuvassa liiketoimintaympäristössä.
Hankkeessa toteutetaan ensin työhyvinvoinnin kartoitus keskittyen terveyteen ja toimintakykyyn, elämän tasapainoon ja työn rajaamiseen, sosiaalisiin verkostoihin, arvoihin ja asenteisiin sekä osaamiseen. Kartoituksen jälkeen toteutetaan yrittäjien valmennusryhmiä hankkeen kunnissa Kuhmossa, Paltamossa ja Ristijärvellä. Valmennukset suunnitellaan siten, että niihin osallistuvien on mahdollista valita valmennuksia joustavasti oman osaamistarpeen ja aikataulujen mukaisesti. Näiden valmmennuksien teemoja ovat ammattillinen, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi.
Hankkeen tuloksena osallistuvilla yrityksillä on kehittyneet valmiudet työhyvinvoinnin edistämiseen, johon liittyvät toimenpieet on työhyvinvointisuunnitelmassa. Hanke vahvistaa paikallisen elinkeinotoiminnan kestävää kehittämistä huomioiden nais- ja miesvaltaisten alojen yritys- ja asiakasryhmäkohtaiset tarpeet.
Pk-yritykset ja niiden työntekijät Kuhmossa, Ristijärvellä ja Paltamossa.
Välilliset kohderyhmät ovat:
Kainuulaiset yritysten kehittämistyöhön osallistuvat organisaatiot, kunnat ja kuntalaiset, oppilaitokset, rahoittajat ja yrittäjäjärjestöt.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 67 632
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 67 632
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 84 540
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 84 540
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kajaanin, Kehys-Kainuun
Kunnat: Paltamo, Ristijärvi, Kuhmo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 30
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei koske hankkeen toimintaa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei koske hankkeen toimintaa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei koske hankkeen toimintaa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei koske hankkeen toimintaa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei koske hankkeen toimintaa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei koske hankkeen toimintaa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei koske hankkeen toimintaa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa toteutetaan toimenpiteitä, jotka edistävät yritysten jatkuvuutta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa vahvistetaan yritysten taitoja kehittää myös aineettomia tuotteita ja palveluja. Esimerkkinä mm. hyvinvointialan yritykset, joiden tuotteet ja palvelut ovat usein aineettomia. Välillisesti hanke voi vaikuttaa mikroyritysten halukkuuteen ostaa tuotteita ja palveluja muilta yrityksiltä itse tekemisen sijaan. Nämä palvelut ovat usein aineettomia, esimerkiksi markkinointiin liittyviä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei koske hankkeen toimintaa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen useat toiminnot keskittyvät yritysten hyvinvointiosaamiseen: mm. liikunta, tiedon saatavuus yrityksille, vertaisuus. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 6 |
| Hankkeen kaikki toiminta perustuu tasapuolisiin osallistumismahdollisuuksiin ja syrjimättömyyteen. Hankkeen aloitusvaiheen kartoituksissa huomioidaan, että molempien sukupuolien kokemukset ja tarpeet tulevat esille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei koske hankkeen toimintaa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei koske hankkeen toimintaa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei koske hankkeen toimintaa. | ||
Kajaanin ammattikorkeakoulun ”Kainuulaisten yritysten työhyvinvoinnin edistäminen” KYTE - hankkeen tavoitteena oli yritysten ja niiden työntekijöiden kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin parantaminen. Hankkeella pyrittiin vastaamaan mikro- ja pk-yrityksistä nousevaan tarpeeseen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista sekä liiketoiminta- ja johtamistaidoista. Hanke toteutettiin kolmen työpaketin avulla. Hankkeen alkuvaiheen työpaketissa (TP1) kartoitettiin yritysten työhyvinvoinnin edistämistarpeet kokoamalla yrittäjien hyvinvointi- ja osaamiskartat (HyvO-kartta). Alkukartoitukseen sisällytettiin myös ostopalveluna toteutettu QWL-hyvinvointi-indeksimittaus. Kartoituksen perusteella selvitettiin yrittäjien spesifiset tarpeet, joiden pohjalta hankkeen toimintaa saatiin suunnattua yrittäjäkentän tarvitsemaan suuntaan. QWL-indeksimittausten jälkeen toteutettiin kaksi saatuihin mittaustuloksiin liittyvää kehittämistyöpajaa Kuhmossa ja Paltamossa. Kyselyn tulosten ja kehittämistyöpajoissa käydyn keskustelun pohjalta koottiin pääteemoja, joita hyödynnettiin hankkeen koulutus- ja valmennustarjonnan suunnittelussa (TP2). QWL-hyvinvointikysely toteutettiin toistamiseen hankkeen lopussa. Ensimmäisen QWL-indeksimittauksen, HyvO-kartan ja työpajojen tuotoksena oli tarkoitus saada 30 kpl yrityskohtaisia työhyvinvointisuunnitelmia yrittäjien tueksi. Hankkeeseen osallistuin kuitenkin vain 17 yritystä, joista neljä yritystä laati työhyvinvointisuunnitelman hankkeen aikana.
Työpaketissa 2 hankkeessa mukana olevien yritysten esihenkilöillä ja yksinyrittäjillä sekä yritysten henkilökunnalla oli mahdollisuus osallistua ammatillista, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia tukeviin toimenpiteisiin, joita toteutettiin niin lähi- kuin etätapaamisinakin. Valmennukset suunniteltiin siten, että niihin osallistuvien oli mahdollista valita valmennuksia joustavasti oman osaamistarpeen ja aikataulujen mukaisesti. Osa toimenpiteistä toteutettiin ryhmässä, mutta myös yksilöohjausta toteutettiin. Työpaketissa toteutettiin kaksi kaikille hankkeen osallistujille avointa työhyvinvointiin liittyvää webinaarisarjaa sekä kaksi hankkeen yksinyrittäjille ja esihenkilöille suunnattua, omaan henkilökohtaiseen hyvinvointiin pohjautuvaa tapahtumaa. Lisäksi yrityksillä oli mahdollisuus toteuttaa yrityksessään ostopalveluna työnohjausta sekä esihenkilöillä ja yksinyrittäjillä oli mahdollisuus osallistua fyysiseen hyvinvointiin liittyviin, henkilökohtaisiin sparrauksiin. Halukkaat yritykset saivat varata myös yrityskohtaisen tulosten läpikäyntiajan QWL-indeksikyselyn laatijan kanssa hankkeen loppuvaiheessa, käydäkseen läpi molempien QWL-kyselyiden mittaustuloksia sekä laatimaan niiden pohjalta kehittämissuunnitelman yritykselleen. Hanke osallistui myös Tulevaisuuden hyvinvoinnin kehittäjät II –tapahtuman suunnitteluun ja järjestämiseen Kajaanin ammattikorkeakoulun kampusalueella. Hankkeen tavoitteena oli, että työpaketin 2 valmennuksiin ja koulutuksiin osallistuu 100 henkilöä. Osallistumisaktiivisuus järjestettyihin toimenpiteisiin oli kuitenkin heikkoa, eikä hankkeessa saavutettu asetettua osallistujamäärää. Lisäksi suuri osa TP2:n toimenpiteistä kohdistettiin suoraan yksinyrittäjille ja yritysten esihenkilöille.
Työpaketissa 3 keskityttiin hankkeen hallinnointiin, viestintään ja prosessien arviointiin sekä tulosten raportointiin. Hankkeen aikana kentältä nousevia yrittäjätarpeita pyrittiin huomioimaan mm. järjestämällä erityisesti yritysten esihenkilöille ja yksinyrittäjille suunnattuja fyysiseen hyvinvointiin liittyviä tapahtumia. Hankkeen tuloksista viestittiin toteuttamalla päätöswebinaari, johon kutsuttiin hankkeen ohjausryhmän, rahoittajan edustajan ja hankkeessa mukana olleiden yritysten lisäksi hankkeen toimintojen toteuttajia kertomaan omista kokemuksistaan ja tuloksistaan hankkeessa. Hankkeen tuloksena toimenpiteisiin osallistuneille esihenkilöille, yksinyrittäjille ja työntekijöille tarjottiin valmiudet työhyvinvoinnin ja kokonaisvaltaisen henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämiseen, omaa hyvinvointia tukeva toimintasuunnitelma sekä ohjeet sen jalkauttamiseen. QWL-mittausten myötä yritykset saivat tietoa organisaationsa suorituskyvystä sekä sen keinoja sen kehittämiseen. Lisäksi osa yrityksistä laati käyttöönsä työhyvinvointi- tai kehittämissuunnittelmat.