Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22557

Hankkeen nimi: Digistä voimaa

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0116480-8

Jakeluosoite: Alppikatu 2

Puhelinnumero: 09 77 501

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.hdl.fi/vamos/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Terhi Laine

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: terhi.laine(at)hdl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400237775

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke ehkäisee työn ja koulutuksen ulkopuolella olevin nuorten syrjäytymistä nuorten digitaitoja parantamalla. Vahvistuvat digitaidot tukevat yhteiskunnan kokonaisvaltaisena jäsenenä toimimista, osallisuutta, työssä ja koulutuksessa pärjäämistä sekä elinikäisen oppimisen toteutumista. Tätä kautta toiminta vähentää kohderyhmän riskiä syrjäytyä. Hankkeessa kehitetään uudenlainen Digitaitovalmennuksen konsepti työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien asiakkaiden tarpeisiin sopivaksi. Konsepti mallinnetaan nuorisotyön, sosiaalialan- ja työllisyyspalveluiden ammattilaisille. Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan uudenlaista yritysvapaaehtoisuutta nuorten digitaitojen parantamiseksi. Yritysten yhteiskuntavastuun toteutustapoja kehitetään, testataan ja muotoillaan vastaamaan nykypäivän tarpeisiin. Digitaitovalmennuksen konseptia ja siihen liittyviä toimintatapoja levitetään nuorten palveluiden ammattilaisten käyttöön.

Nuorten digitaitoja valmennetaan piloteissa kumppaniorganisaatioiden toiminnoissa. Hankkeessa koulutetut yritysvapaaehtoiset järjestävät digitaitovalmennuksia nuorille kumppaniorganisaatioiden ryhmätoiminnoissa sekä yksilömentorointina. Toiminnassa toteutetaan Digitaito-valmennuksen konsepti sekä valmennuksen sisällöt ja materiaalit. Hankkeessa koulutetaan kumppaniorganisaatioiden työntekijöitä toteuttamaan digitaitovalmennuksia tarjoamiseksi kohderyhmän palveluissa. Toiminnassa toteutetaan ja muotoillaan yritysvapaaehtoisuutta hyödyntävä nuorten digitaitovalmennuksen konsepti. Koulutetaan yritysvapaaehtoiset nuorten kohtaamisessa, dialogissa sekä valmennuksellisissa taidoissa. Viestinnälliset toimenpiteet toteutetaan laajasti eri kanavissa. Hankkeessa lisätään nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten pedagogista osaamista digitaitojen opetuksen teemoissa palveluoston kautta.

Kohderyhmän nuorista 400 on tavoitettu digitaitovalmennuksen piiriin piloteissa. Yli 50 yritysvapaaehtoisia on käynyt hankkeen tarjoaman koulutuksen ja valmentanut kohderyhmää digitaidoissa. 100 nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista on osallistunut hankkeen digivalmentaja -koulutuksiin. Koulutuksen pohjalta heille on muodostunut valmius järjestää digitaitovalmennuksia omissa organisaatioissaan. Välillisesti hankkeen vaikutuspiirissä olevia nuoria on 1 500 henkilöä. Toimintaan osallistuneiden asiakkaiden digitaaliset taidot ovat todennetusti parantuneet. Digitaaliset valmiudet toimia työelämässä, opinnossa ja itsenäisenä toimijana yhteiskunnassa ovat lisääntyneet. Toimintaan ja sen osana järjestettäviin koulutusprosesseihin osallistuneiden valmentajien ja muiden ammattilaisten valmiudet tarjota digitaitovalmennusta ovat parantuneet. Digitaitovalmennus on juurtunut osaksi kumppaniorganisaatioiden perustyötä. Yritysvapaaehtoisten valmiudet toimia “Digitaitomentoreina” ovat lisääntyneet ja toiminta on otettu pysyväksi osaksi yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvää toimintaa. Pitkällä aikavälillä uudet konseptoidut digitaitovalmennuksen ja yritysvapaaehtoisuutta hyödyntävät toimintatavat ovat levinneet valtakunnallisesti, skaalaten hyötyjä yhä laajemmalle kohderyhmälle.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

NUORET (400)

Hankkeen kohderyhmänä ovat 16–29-vuotiaat nuoret, jotka eivät ole kiinnittyneenä opiskeluun tai työelämään. He ovat olleet tarvitsemiensa palveluiden ulkopuolella joko kokonaan tai osittain ja heidän työhistoriansa on vähäinen. Nuorten työllistymistä estää usein kokemus, jonka mukaan omia valmiuksia vastaavaa mielekästä työtä ei löydy. Ennen ohjaustumistaan hankkeen digitaitoja edistävän intervention piiriin, nuori on saanut valmennusta esimerkiksi ohjaamossa, etsivässä nuorisotyössä, työpajatoiminnassa, kuntouttavassa työtoiminnassa tai Nuotti-valmennuksessa. Erityisesti hankkeen piiriin tavoitellaan osatyökykyisiä ja vieraskielisiä nuoria, joilla on havaittu haasteita digitaidoissa.

Pääkaupunkiseudulla nuoria ohjautuu toimintaan Vamos Espoon, Vamos Helsingin ja Vamos Vantaan yksiköistä sekä kaupunkien alueilla toimivista ohjaamoista, työpajatoiminnoista, etsivästä nuorisotyöstä sekä 3. sektorin palveluista. Työpajatoimijoista on mukana esimerkiksi Suomen Diakoniaopiston Sovinnon kampus. Päijät-Hämeessä nuoret ohjautuvat Vamos Lahden yksiköstä, ohjaamosta sekä muista kolmannen sektorin palveluista.

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevilla nuorilla on usein työttömyyden lisäksi myös muita haasteita, jotka vaikeuttavat opiskelu- ja työllistymispolulla etenemistä. Esteitä yhteiskuntaan integroitumiseen voivat olla esimerkiksi maahanmuuttajatausta, lastensuojelutausta, puutteellinen koulutus, oppimisvaikeus, vamma, pitkäaikaissairaus tai päihde- ja mielenterveysongelmat. Usein esimerkiksi pääkaupunkiseudulla taustalla voi olla myös asunnottomuutta. Isolla osalla haavoittuvassa asemassa olevista nuorista on ollut elämänsä aikana monta auttajaa, ja he ovat olleet lukuisten tukitoimenpiteiden kohteena. Siksi monet nuoret suhtautuivat epäluuloisesti erilaisiin palveluihin.

Kohderyhmän taustalla voi olla ylisukupolvista huono-osaisuutta, mikä voidaan tulkita moniulotteiseksi hyvinvoinnin resurssien puutteeksi. Se on tekijä, joka vaikuttaa nuoriin ja heidän valintoihinsa ja ajattelumalleihinsa. Huono-osaisuuden voidaan ajatella olevan sosiokulttuurisesti periytyvää. Nuori perii ajattelumallit, toimintatavat sekä asenteet vanhemmiltaan. Nuorten kohdalla tämä voi tarkoittaa kokemusta toimintakeinojen ja tulevaisuuden mahdollisuuksien vähäisyydestä, henkistä pahoinvointia, näköalattomuutta ja haluttomuutta yrittää. Mallia onnistumisesta tai yrittämisestä ei usein ole omassa lähipiirissä. Nuori ei välttämättä hahmota tilannettaan, sillä hänen elämänsä on samankaltaista kuin ympärillä elävien ihmisten. Nuori saattaa ajatella, että kouluttautuminen, sosiaalinen ja taloudellinen hyväosaisuus eivät ole hänen saavutettavissaan tai hän ei pidä niitä tavoittelemisen arvoisena. Nuori kasvaa tiukasti osana perhettään. Vaikka esimerkiksi peruskoulussa avataan näkökulmia erilaisiin mahdollisuuksiin, saattaa kodin ja perheen vaikutus olla niin voimakas, ettei nuori usko muiden mahdollisuuksien olemassaoloon omalla kohdallaan. Nuori ei noteeraa tällaisia vaihtoehtoja tai niiden esiintuominen kotona johtaa hankaliin tilanteisiin, jolloin nuori päättää luopua näistä ajatuksista ja elää perheensä kulttuurin mukaan. (Vauhkonen, Kallio & Erola 2017; Saari, 2019.)

Sari-Anna Loukas tutki vuonna 2019 Vamos-palveluissa olleiden psykososiaalisesti oireilevien, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten identiteettejä ja niihin liittyviä kokemuksia. Myönteisesti omaa toimijuutta korostavien identiteettien osuus nuorten tuottamissa identiteeteissä on vähäinen. Nuorten käsityksiä itsestään kuormittavat koulujen keskeytymiset ja kokemukset erilaisista vaikeuksista sosiaalisissa suhteissa. Nuoret kuvaavat myös vaikeutta tulla kuulluksi ja kokemuksia leimautumisesta. Tällaiset kokemukset saattavat saada nuoren määrittämään itseään ongelmiin keskittyen. Ristiriitaisimmin nuoret suhtautuvat heille tarjoutuvaan syrjäytyneen identiteettiin. Nuorten selonteoissa ovat vahvasti läsnä vertailut, normeihin viittaaminen ja itseä syyttävät selonteot. Psykososiaalisista ongelmista kuntoutuvien nuoren kohdalla korostuu myös identiteettityölle ja nuoren kanssa työskentelylle annettava aika, jota koulutus- ja työkeskeisen yhteiskunnan palvelujärjestelmässä ei tunnu olevan riittävästi. Vuorovaikutustaitoihin ja sosiaalisiin suhteisiin keskittyvän kuntoutuksen mahdollisuuksien tarkastelu nähdään tutkielmassa kiinnostavaksi juuri mielenterveyden ja päihdeongelmista kuntoutumassa olevien, työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten kohdalla. (Loukas 2019)

NUORTEN PARISSA TYÖSKENTELEVÄT AMMATTILAISET (100)

Hankkeen toinen varsinainen kohderyhmä on nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset esimerkiksi ohjaamoissa, työpajoilla, työllisyyspalveluissa sekä toisen asteen oppilaitoksissa. Heitä koulutetaan valmentamaan nuoria digitaidoissa omissa organisaatoissaan. Yhteistyökumppanin rooli hankeyhteistyössä on vastaanottaa hankkeen valmennuksia toiminnoissaan oleville nuorille ja työntekijöille. Valmennusten määrä ja laajuus sovitaan yhdessä hankkeen alussa. Työntekijät osallistuvat lisäksi halutessaan hankkeen kehittämistyöhön yhdessä sovituilla tavoilla.

YRITYSVAPAAEHTOISET (50)

Hankkeen kolmantena kohderyhmänä on yritysvapaaehtoiset it- ja media-alan yrityksistä ja viestintätoimistoista, jotka toimivat kumppaneina ja rahoittajina hankkeessa. Hankkeen yrityskumppanit ovat Viestintä Oy Drum, Fujitsu Finland Oyj, Futurice Oy ja Solita Oy. Yritykset ovat Suomen johtavia IT- ja viestintäalan yrityksiä. Yritykset ovat sitoutuneet antamalla toiminnan käyttöön työntekijöidensä asiantuntemusta, työaikaa sekä rahoitusosuutta hankkeen omavastuuosuuteen.

Yritysvapaaehtoisuudella tarkoitetaan sitä, että yrityksen työntekijät voivat työajallaan tehdä tietyn määrän vapaaehtoistyötä esimerkiksi yleishyödyllisessä järjestössä. Yritysvapaaehtoisuus voi sisältää myös ammattitaidon lahjoittamista tai pitkäkestoista yhteistyötä yrityksen ja kansalaisjärjestön kesken. Työnantajan osallistuminen tällaiseen toimintaan ja työntekijöiden mahdollisuus osallistua, lisää tutkimusten mukaan työmotivaatiota ja työntekijöiden sitoutumista työnantajaan. (Koipijärvi & Kuvaja 2017)
Yritysvapaaehtoisuus on kasvava trendi myös Suomessa. Tutkijoiden mukaan myötätunto on ihmisen perustarve: meillä on tarve kantaa vastuuta; tarve antaa ja auttaa, mutta myös saada apua tarpeen tullen. Ihmiset eivät voi hyvin, ellei heillä ole mahdollisuuksia vastavuoroiselle myötätunnolle. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa näitä mahdollisuuksia, ja kansainvälisten tutkimusten mukaan silloinkin, kun se tapahtuu ”työnantajan piikkiin”. Lisäksi yritysvapaaehtoisuus parantaa työssä viihtymistä ja työhyvinvointia sekä sitouttaa työntekijän työnantajaan. CoPassion-hankkeen edetessä saamme tutkimukseen perustuvaa tietoa yritysvapaaehtoisuuden hyödyistä myös suomalaisesta näkökulmasta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä hankkeessa ovat nuoret, jotka osallistuvat hankkeessa koulutettujen työntekijöiden digitaitovalmennuksiin heidän omissa organisaatioissaan. Tähän ryhmään kuuluu arvion mukaan 1 500 henkilö hankeaikana. Heiltä ei kerätä hankkeen vaikutustietoa eikä ESR-lomakkeita.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 399 867

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 372 901

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 399 867

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 372 901

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Päijät-Häme

Seutukunnat: Helsingin, Lahden

Kunnat: Vantaa, Espoo, Lahti, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 500

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelu on sisältänyt toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli nuorten syrjäytymistä hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä nuorten syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta. Analyysissa tarkasteltiin Diakonissalaitoksen Vamos palveluiden asiakastilastoja, Tulostähtiaineistoa sekä seurantatietoaineistoa vuosilta 2015-2020. Yleensä ottaen erityisryhmissä on enemmän miehiä kuin naisia, olipa sitten kyse koulupudokkaista, päihteidenkäyttäjistä tai asunnottomista. Miesten syrjäytymiseen johtava kehitys alkaa usein jo koulussa. Koulupudokkaista valtaosa on poikia. Heillä on useammin oppimisvaikeuksia ja he keskeyttävät opintonsa tyttöjä useammin. Heistä useammalla ei ole ollut lapsena ystäviä, ja heidän muistonsa koulusta ovat huomattavasti huonommat kuin tytöillä. Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksessa lähes puolet nuorista miehistä (44 %) oli kokenut koulukiusaamista, mikä on merkittävästi enemmän kuin saman ikäisillä naisilla (22 %). Naiset ovat kaikkialla maailmassa heikommassa asemassa suhteessa miehiin. Suomessa eriarvoisuus on vähäisempää kuin useimmissa muissa maissa, mutta näkyy kuitenkin edelleen muun muassa palkoissa. Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskuksessa (RUSE) on keskitytty viime vuosina tutkimaan opetuksen ja koulutuksen digitalisaatiota ja erityisesti nuorten digitaalista osaamista. Tutkimustulosten mukaan nuorten koulutusvalinnoilla on suuri vaikutus digitaalisen osaamisen karttumisessa. toisen asteen opiskelijoiden digitaidoissa on suurta vaihtelua. Saman koulutusasteen sisällä erot kiinnittyvät erityisesti koulutusalavalintoihin ja siihen, mille alalle nuori tulevaisuudessa toivoo päätyvänsä jatko-opintoihin tai työhön. Myös ammattialojen sukupuolittuneisuus näkyy nuorten digiosaamisessa; miesvaltaisilla aloilla tytötkin menestyivät erinomaisesti, mutta naisvaltaisilla koulutusaloilla digiosaaminen on heikompaa sukupuoleen katsomatta. Diakonissalaitoksen selvitysten mukaan syrjäytyneillä nuorilla miehillä on nuoria naisia useammin taustallaan lastensuojelua, asunnottomuutta, päihdehoitoa ja psykiatrista hoitoa. Miesten kuva itsestään on nuoria naisia rikkinäisempi sekä fyysisellä että henkisellä tasolla. Kehollisuuteen liittyvät kysymykset nousivat tutkimuksessa hyvinvoinnin kannalta yhdeksi merkityksellisimmistä tekijöistä, sillä nuoret miehet kärsivät yllättäen merkittävästi enemmän ulkonäköön ja painoon liittyvistä ongelmista kuin nuoret naiset. Teemaan on tartuttu THL:n rahoittamassa tutkimushankkeessa 2017-2019 (KEHUVA), jonka alustavia tuloksia on hyödynnetty hankkeen tausta-analyysissa. Työntekijät tulkitsivat tämän tyytymättömyyden kumpuavan kokemuksesta maskuliinisuuden puutteesta. Nuoret miehet olivat myös merkittävästi tyytymättömämpiä asumiseensa kuin saman ikäiset naiset. Kokemuspohjainen tieto osoittaa, että moni nuori mies tarvitsisi tukea itsenäiseen asumiseen liittyvissä asioissa. Sairastavuus, elintavat ja muut hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät taustatekijät ovat naisilla ja miehillä erilaisia. Nuorten miesten syrjäytyminen on naisia yleisempää, ja sukupuoliero on näkyvillä myös sijoitettuna olleiden välillä. Väestön miehet kuolevat naisia useammin alkoholiin, itsemurhiin ja tapaturmiin; sijoitettuna olleiden osalta itsemurhiin kuolleisuutta ei ole tutkittu. Naisilla on miehiä yleisemmin pitkäaikaissairaus tai terveysongelma (Tasa-arvotiedon keskus), ja naiset ovat miehiä aktiivisempia monien sosiaali- , terveys- ja työllisyyspalveluiden käyttäjinä. Sokrassa on julkaistu tutkimusta naisten ja miesten köyhyyden kokemuksista (Gendered Experiences of Poverty and Recognition in the Finnish Welfare State). Tutkimuksen mukaan osallisuuden kokemuksissa voi olla sukupuolen mukaisia eroja. Esimerkiksi köyhät miehet eivät katso niin pitkälle tulevaisuuteen kuin köyhät naiset. Lisäksi köyhät miehet kokevat naisiin verrattuna syvempää arvottomuutta ja enemmän yksinäisyyttä. Miesten kohdalla omanarvontunto on voimakkaasti sidottu työhön ja rahaan. Naisilla arvokkuutta tuottavat ansiotyön ohella esimerkiksi äitiys ja vapaaehtoistyö. Hakijan aiemmissa hankkeissa on noussut esille yllättävän vahvana sukupuoli- ja seksuaali-identiteettiin liittyvät pulmat. Ongelmat alkavat yleensä jo kouluaikana, jos nuoren omat kiinnostuksen kohteet eivät olekaan sanoja kuin hänen biologisella sukupuolellaan stereotyyppisesti ajatellaan olevan. Tällöin nuori jää syrjään muiden nuorten keskustelunaiheista ja hänelle saattaa syntyä vahva käsitys ulkopuolisuudesta kumpaankin sukupuoleen, erityisesti yläasteella, jossa sukupuolittuneet ryhmät erillistyvät toisistaan. Erityisen hankalaa tämä on pojille, sillä heidän keskuudessaan ei ole hyväksyttyä kokeilla oman sukupuolensa ilmaisun rajoja. Kun nuori ei tunne yhteenkuuluvuutta ihmisryhmiin tai koe sopeutuvansa sosiaalisiin rooliodotuksiin, hänelle saattaa kehittyä kehodysforia eli ajatus oman ulkonäön viallisuudesta. Tämä on tyypillistä myös transsukupuolisille ja muunsukupuolisille nuorille, jotka saattavat kärsiä kehonsa ja identiteettikokemuksensa välisestä ristiriidasta ja tämän aiheuttamasta ahdistuksesta. Ruumiinkuvan häiriö alkaa yleensä murrosiässä tai nuorella aikuisiällä. Usein oirekuva kestää vaihtelevalla voimakkuudella jopa vuosia. Ahdistuneisuus omasta ulkonäöstä on usein psyykkisesti erittäin kuluttavaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma ja sukupuolten moninaisuus huomioidaan hankkeen tavoitteiden ja toiminnan osalta sen kaikissa vaiheissa. Hankkeen kaikkia toimenpiteitä tarkastellaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta ja sukupuolten tasa-arvoon tähtäävä työote varmistetaan hanketta toteutettaessa. Hankkeessa tehdään sukupuolten moninaisuuden mukaan eriteltyä tiedon keräämistä ja systemaattista hyödyntämistä, jotta voidaan tunnistaa erilaisten nuorten tarpeita, seurata muutosta ja tarvittaessa kohdistaa toimenpiteitä erikseen erilaisille nuorille tarvittaessa sukupuolen mukaan. Tasa-arvonäkökulmasta käsin on mahdollista myös löytää vastauksia erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten sukupuolen merkityksestä syrjäytymiskehityksessä ja palvelutarpeissa. Koulutus- ja työuraa valitessa nuorilla on tiedostettuja tai tiedostamattomia tapoja suhtautua, ajatella ja toimia eri lailla sukupuolen mukaan. Ihmisillä on usein vahvoja ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”. Tilastojen valossa naiset työllistyvät sosiaali-, terveys- ja yhteiskunnallisille aloille, kun taas miehet luonnontieteellisille, teknisille ja matemaattisille aloille. Hankkeessa tunnustetaan se, että miehiä ja naisia kouluttautuu ja työllistyy erityyppisiin tehtäviin ja sukupuolten koulutuspolut ovat usein rakenteeltaan erilaisia. Henkilökohtaisia kykyjä ja valintoja pyritään kuitenkin työstämään ilman tiukkoja sukupuoliroolien asettamia rajoituksia. Myös perinteisiä sukupuolinormeja laajentavaa toimintaa ja valintoja arvostetaan ja tuetaan. Sukupuolinäkökulma huomioidaan erityisesti hankkeen materiaaleissa ja konseptikuvauksissa. Hankkeen kaikkia toimenpiteitä tarkastellaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta. Vamos-työotteeseen perustuvissa nuorten ryhmissä huomioidaan nais- ja mieserityisyys esimerkiksi panostamalla siihen, että nuorille miehille annetaan tilaa ja konkreettista tekemistä. Pohdittaessa nuorten mahdollisia työllistymispolkuja, pyritään työelämän tarjoamia vaihtoehtoja käsittelemään työelämän segregaatiota vähentävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lievennetään eri aloihin liittyviä stereotypioita miesten ja naisten töinä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeessa kehitetään palveluita nuorille, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin. Heidän voimavaraistaminen ja ohjaaminen koulutukseen ja työhön, tai muuhun merkitykselliseen tekemiseen, on merkittävä taloudellinen kysymys, sillä kohderyhmän jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutuu Euroopan laajuisesti vähintään kymmenien miljardien euron vuotuinen taloudellinen tappio. Välillisesti kohderyhmän mahdollinen työllistyminen lisää verotuloja ja vähentää sosiaalietuuksien käyttöä. Hankkeessa tuotetaan myös palveluita ja sektorirajat ylittäviä palvelurakenteita nuorisotakuun toteuttamiseksi. Merkitys on huomattava, sillä eurooppalaisten tutkimusten mukaan nuorten jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutui 153 miljardin euron taloudellinen tappio vuonna2011. Tämä on varovainen arvio, ja määrä. Hankkeessa tuetaan ja kehitetään aineettomia tuotteita ja palveluita. Hankkeessa kuvataan syntyvät palveluprosessit ja toimintatavat systemaattisesti niin, että niitä voidaan ottaa käyttöön myös muissa ympäristöissä. Tavoitteena on arvioida uusia palvelumalleja ja toimintatapoja niiden hyvinvointi vaikutusten näkökulmista. Internet ja digitalisoituminen muuttavat maailmaa enemmän kuin teollinen vallankumous. Yhdessä globalisaatiokehityksen kanssa tämä johtaa kaikkien toimialojen arvoverkkojen muuttumiseen, toimialarajojen hämärtymiseen ja uudenlaisten toimijoiden tulemiseen markkinoille. Digitalisaatio ja digitaaliset palvelut tulevat osaksi kaikkien toimialojen toimintaa. Digitalisaatio on läpileikkaava ilmiö, joka vähentää maantieteen perinteisesti tärkeää merkitystä: etäisyyksien merkitys vähenee ja kansallisesti kontrolloitu yritysten toiminta muuttuu maarajat ylittäväksi kansainväliseksi toiminnaksi, jossa yritykset sijoittuvat parhaaksi katsomiinsa paikkoihin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä. Nuorisotakuun toteuttaminen edistää nuorten yhdenvertaisten oikeuksien sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumista työelämässä ja koulutuksessa. Työskentely perustuu yksilölliseen kohtaamiseen ja lähtee nuoren omista tarpeista. Nuori on aina osallinen itseään koskeviin prosesseihin ja päätöksiin. Toiminnan vapaaehtoisuus tukee tätä näkökulmaa. Maahanmuuttajien hyvinvoinnin edistäminen on myös hankkeen keskiössä ja hanke edistää yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista. suomalaisessa yhteiskunnassa yleisesti ja työelämässä erityisesti. Välitön vaikutus toteutuu maahanmuuttajanaisten työllistymisen itsensäkautta, välillinen suomalaiseen työelämään osallistumisen kautta. Välittömän kohderyhmän osalta hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa nuorten kokonaishyvinvoinnin edistämistä. Hankkeella vähennetään päällekkäistä työtä kehittämishankkeissa ja tuetaan hyvien käytäntöjen leviämistä ja sitä kautta tuetaan myös hanketoimijoiden ja asiantuntijoiden työhyvinvointia. Hankkeissa vahvistetaan toimijoiden mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan ja edistää omaa hyvinvointiaan.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Vaikeaan työmarkkina-asemaan johtavat polut, koulupudokkuus ja nuorisotyöttömyys ilmiöinä kohdistuvat miehiin ja naisiin eri tavoin. Kohderyhmän sukupuoli- ja seksuaaliidentiteettiin liittyvät pulmat ovat yllättävän yleisiä. Hankkeessa hyödynnetään intersektionaalista lähestymistapaa, joka tunnistaa moninkertaisen syrjäytymisen. Käytännössä kyse on toimintatavoista, joissa huomioidaan sukupuolen moninaisuus. Syrjäytymisriskissä olevien nuorten kohdalla tätä tavoitellaan positiivisen diskriminaation kautta. Palvelujärjestelmän eri osien ja hierarkkisten tasojen välisellä dialogilla pyritään edistämään tasavertaista kuulemista ja osallisuutta. Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että vaikeaan työmarkkina asemaan johtavat polut ja nuorisotyöttömyys ilmiönä kohdistuvat miehiin ja naisiin eri tavoin. Hankkeessa tämä huomioidaan kehittämällä sukupuolierityisiä toimintatapoja, sekä purkamalla ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”. Tasa-arvon edistäminen on läpäisyperiaate hankkeen tavoitteissa ja konkreettisessa toiminnassa. Tasa-arvon toteutumiseen pyritään kaikilla elämänalueilla yksilöllisesti ja yhteiskunnallisesti. Heikoimmassa asemassa
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Vamoksen Digistä voimaa -hankkeessa, jossa yritysvapaaehtoisuudella, ammattilaisten kouluttamisella sekä nuorten valmennuksilla pyrittiin monipuolistamaan ja parantamaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien 16–29-vuotiaiden nuorten digitaitoja.
Toimintalinjat:
1. Hankkeessa oli mukana neljä digi- ja viestintäalan yritystä, Viestintätoimisto Drum, Fujitsu Finland Oy, Futurice ja Solita Oy. Yrityksien työntekijät toimivat koulutuksen jälkeen yritysvapaaehtoisina toteuttaen nuorten digitaitovalmennuksia, niin yksilö-, kuin ryhmävalmennuksissa.
2. Hankkeessa koulutettiin kohderyhmän nuorten parissa työskenteleviä ammattilaisia toimimiaan omassa työssään Digitaitovalmentajana. Koulutuksien kesto oli 14 tuntia ja ne toteutettiin työyhteisökoulutuksina.
3. Hankkeessa toteutettiin kohderyhmän nuorille digitaitovalmennuksia.
Hankkeen tuloksena muodostui sisällöt ja mallit työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien 16–29-vuotiaiden nuorten digitaitovalmennukseen sekä yritysvapaaehtoisuuden malli.
Hankkeen toimenpiteillä tavoitettiin yhteensä 451 kohderyhmään kuulunutta nuorta, yritysvapaaehtoista tai ammattilaista. Hankkeen myötä Vamoksessa on käynnistynyt Digitaalinen Vamos -suunnitelma, jossa hyödynnetään hankkeessa tuotettuja malleja sekä yritysvapaaehtoisten toteuttamia digitaitovalmennuksia pyritään laajentamaan valtakunnalliseksi. Lisäksi yritysvapaaehtoisten koulutukseen luotua mallia ja sisältöjä käytetään Diakonissalaitoksen muissakin yritysvapaaehtoiskoulutuksissa.
Hankkeessa pilotoituja malleja saatiin levitettyä laajasti kohderyhmän nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille, sillä hankkeen rakenne mahdollisti useita sitoutuneita kumppaniorganisaatioita toiminta-alueelta. Kahdessa kumppaniorganisaatiossa käynnistyi myös oma digitaalisen työn strateginen kehitystyö Digitaitovalmentaja -koulutuksen myötä.